Työterveyshuollon järjestämisen haasteet ja ratkaisuvaihtoehdot

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Työterveyshuollon järjestämisen haasteet ja ratkaisuvaihtoehdot 840/ /2013 Petu Kunnan velvoitteet työnantajana ja terveyskeskuksen velvoitteet palvelun tuottajana Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantaja voi järjestää laissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut terveyskeskukselta; 2) järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnanta jien kanssa; tai3) hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Myös terveydenhuoltolakiin (18 ) on sisällytetty kunnan velvoite järjestää alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille ja muille omaa työtään tekeville työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. 12 :n mukaisen lakisääteiseksi kutsutun työterveyshuollon toteuttamisen ohella kunta voi sopia alueellaan toimivan työnantajan kanssa siitä, että kunnan terveyskeskus järjestää työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Vastaavanlainen sopimus voidaan tehdä myös yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän kanssa. Euran terveyskeskuksen tarjoamat työterveyshuoltopalvelut Euran kunta työnantajana on järjestänyt työntekijöilleen eli noin 800 henkilölle sekä työterveyshuoltolain 12 :n mukaisen että 14 :n mukaisen sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja sisältävän työterveyshuollon oman kunnan terveyskeskukselta. Lisäksi Euran terveyskeskuksen työterveyshuollon ammattihenkilöillä on noin 1000 muuta työterveyshuollon asiakasta. Nämä ovat Eurassa sijaitsevien yritysten työntekijöitä ja muita omaa työtään tekeviä ammatinharjoittajia, joiden kanssa on tehty sopimus joko lain 12 :n mukaisista palveluista tai sekä 12 :n että 14 :n mukaisista palveluista. Euran terveyskeskuksen työterveyshuollon tiimiin kuuluu kaksi työterveyshoitajaa ja yksi työterveyslääkärin vakanssi, jota ei ole kuitenkaan saatu pysyvästi täytettyä koko sen olemassaolon aikana. Lisäksi osa-aikainen toimistosihteeri hoitaa työterveyshuollon toimistotehtäviä ja terveyskeskuksen fysioterapiasta yhden fysioterapeutin työaikaa on pyritty osoittamaan työterveyshuollon tarpeisiin. Käytännössä kuitenkin muiden asiakasryh-

2 mien kiireelliset kuntoutustarpeet ovat johtaneet fysioterapiassa kolmen kuukauden jonon muodostumiseen, joka karsii työterveyshuollon tarpeiden huomioon ottamista selvästi. Lain määrittelemä hyvä työterveyshuoltokäytäntö Työterveyslain 12 Työnantajan järjestettäväksi 4 :ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa; 2) työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet; 3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta; 4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys; 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistämi nen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen; 5 a) sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 5 a :ssä tarkoitetun, työntekijän työkyvyn arviointia ja työssä jatkamismahdollisuuksia koskevan lausunnon laatiminen; lausuntoon on sisällytettävä työterveyshuollon arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa tekemä selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä; ( /20) 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; 7) osallistuminen työturvallisuuslain 46 :ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen; ( /752) 8) omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa osana tässä laissa määriteltyjä työterveyshuollon tehtäviin kuuluvia työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen; se kä

3 9) työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Uudet velvoitteet Työterveyshuoltolaki muuttui siten, että työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain. Näillä työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslakien muutoksilla pyritään parantamaan mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Tavoitteena on parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Tämän jälkeen työterveyshuollon ammattilaisten on ryhdyttävä työnantajan kanssa tarvittaviin toimenpiteisiin. Työterveyslääkärin rekrytointivaikeus Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti toimiminen ja edellä mainittuihin uusiin työterveyshuollon velvoitteisiin vastaaminen on muodostunut Eurassa vakavaksi ongelmaksi, kun työterveyslääkärin tehtävään ei ole useammista rekrytointitavoista - ja yrityksistä huolimatta saatu lääkäriä. Lääkäriresurssia on saatu vaihtelevasti hankittua ainoastaan vuokratyövoimana, mutta lain pätevyysvaatimuksia täyttävää lääkäriä ei ole näinkään saatu. Tällä erää on voimassa vuokralääkärisopimus elokuun 2013 loppuun saakka kattaen 30 viikkotyötuntia. Jatkosopimuksen onnistumisesta ei ole varmuutta. Yksi syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on se, että työterveyslääkärit arvostavat huomattavasti suurempia työyksiköitä, joiden palveluvalikoimaan automaattisesti kuuluu riittävän monipuolinen työterveyshuollon asiantuntijoiden joukko. Työfysioterapia ja työpsykologin palvelut ovat nykytyöelämän tarpeisiin nähden hyvin keskeisiä työterveyshuollon palveluita, joiden piiriin työterveyslääkärin tulee voida tarvittaessa saumattomasti ohjata ja joiden kanssa lääkärin tulee voida tehdä monialaista yhteistyötä työnteki jän työkyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi ja edistämiseksi. Ratkaisuvaihtoehdot Pitkään jatkunut vakituisen työterveyslääkärin vaje ja vuokralääkärityövoiman jatkon epävarmuus ovat saaneet perusturvapalveluiden tulosalueen miettimään muita ratkaisuvaihtoehtoja. Kunta työnantajana voi ostaa laissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut omalle henkilökunnalleen myös muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Tämän lisäksi kunnat ovat viime aikoina enenevissä määrin tehneet sopimuksia toisten kuntien kanssa tai kunnallisten työterveyshuollon liikelaitosten kanssa tai yksityi sen työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetun yritysten kanssa siitä, että tämä yhteistyötaho kunnan puolesta ottaa kantaakseen kunnalle laissa määrätyn järjestämisvastuun. Näin ollen Euran perusturvalautakunnan toimintavaihtoehtoina ovat myös seuraavat:

4 1. Selvittää Porin kaupungin organisaati oon kuuluvan Satakun nan työ terveys pal velut liikelaitoksen edellytykset ottaa kantaakseen Eu ran kunnan työterveys huoltoa koskeva järjestämisvastuu. 2. Selvittää Rauman kaupungin sosiaali- ja ter veysviraston alai sen työterveys huollon edellytykset työterveyshuollon jär jestämisvastuun ottamiseen. 3. Kilpailuttaa järjestämisvastuu hankinta lain edellyttämällä ta valla yksityiselle työterveyshuoltopalvelujen tuottami seen oikeutetulle yri tykselle. Kaikissa yllä mainituissa vaihtoehdoissa kunnan työterveyshoitajat siirtyisivät liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti sopimuskauden ajaksi yhteistyökumppanille, koska päteviä työterveyshoitajia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää muihin kunnan terveydenhuollon tehtäviin. Lisäksi järjestämisvastuun ottava taho tulisi joka tapauksessa tarvitsemaan siirtyvää asiakaskuntaan kohden (1800) nämä työterveyshuollon asiantuntijat. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa eli yksityisen palvelutuottajan kohdalla voi si lisäksi tulla kyseeseen joidenkin kuukausien ajaksi (arviolta kilpailutuk sen ajaksi) välivaiheen ratkaisu, jossa kunnan työterveyshoitajat jatkavat työsuhteessa kuntaan, mutta työterveyslääkärin ja mahdollisesti työfysioterapeutin sekä työpsykologin palvelut ostettaisiin yksityiseltä työterveyshuollon toimijalta ja nämä yhdessä vastaavat tiiminä työterveyshuollon toteuttamisesta, vaikka toimisivatkin eri työnantajien palveluksessa. Tämä voisi olla palvelujen saatavuuden varmistamiseksi tarvittava siirtymävaiheen ratkaisu siinä tapauksessa, että elokuun lopussa päättyvälle vuokralääkärin sopimukselle ei saataisi neuvotelluksi kohtuulliseen hintaan jat koa. Työterveyshuoltolain liittymät yhteistoimintalakiin Kaikissa edellä todetuissa työterveyshuollon järjestämisvaihtoehdoissa Euran kunnan terveyskeskuksen vakituisia työterveyshuollon työntekijöitä tultaisiin kuulemaan yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla. Lisäksi työterveyshuoltolain 8 :ssä todetaan, että kun työnantaja valmistelee työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä, työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa asioissa, jotka liittyvät työpaikan työterveyshuollon järjestämisen yleisiin suuntaviivoihin ja toiminnan suunnitteluun mukaan lukien työterveyshuol lon toimintasuunnitelma, sisältö, laajuus sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi samoin kuin antaa työntekijöille tai heidän edustajil leen riittävän ajoissa asioiden käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Ennen kuin työnantaja ratkaisee 12 ja 14 :ssä tarkoitetun toiminnan aloittamisen, muuttamisen tai työterveyshuollon järjestämiseen olennaisesti vaikuttavan muun asian, on asia käsiteltävä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa työsuojelutoimikunnassa tai muussa sen korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä.

5 Kunnan hallinto- ja henkilöstöpäällikköä on informoitu mahdollisista työterveyshuollon järjestämiseen tulevista muutoksista, jotta asiakokonaisuus voidaan valmistella yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi tarvittavalla aikataululla. Valmistelu- ja lisätiedot: perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomä ki, puh Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää oikeuttaa perusturvan johtoryhmän valmistelemaan työterveyshuollon järjestämisvastuun siirtämi sen yksityiselle palveluntuottajalle tarvittavat kilpailutusasiakirjat ja pyytä mään samanaikaisesti Rauman kaupungilta ja Satakunnan työterveyspal velujen liikelaitokselta kannanotot yhteistyömahdollisuuksista koskien Eu ran kunnan työterveyshuollon järjestämisvelvoitteita. Asia tuodaan jatkovalmisteltuna elokuun perusturvalautakuntaan ja sen jälkeen päätettäväksi kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Lisäksi lautakunta oikeuttaa perusturvajohtajan ja johtavan lääkärin tekemään työterveyshuoltopalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ostopalvelusopimuksen ajalle työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetun tahon kanssa koskien työterveyslääkärin, työfysioterapeutin ja työpsykologin työpanoksen hankintaa. Päätös Perusturvalautakunta: Päätösehdotus hyväksyttiin. Petu Kesällä 2013 käynnistettiin yllä selostetun päätöksen mukaisesti valmistelu, jossa selvitettiin Porin, Rauman ja yksityissektorin valmiuksia ottaa Euran perusturvan työterveyshuollon järjestämisvastuu hoidettavakseen. Rauman kanssa neuvottelut etenivät pisimmälle osana käynnistyneitä sote-valmisteluja, mutta jatkovalmistelun esteeksi nousi lopulta lääkäreiden rekrytointivaikeudet. Porin liikelaitos on vuoden 2015 alusta lukien lainsäädäntömuutosten johdosta purettava ja Porin kaupunki on yhtiöittämisen sijaan päättänyt ottaa työterveyshuollon omaksi toiminnaksi eikä neuvotteluja ole tässä muutostilanteessa käynnistetty. Yksityissektorin potentiaalisia tarjoajia on kartoitettu, mutta viime syksyn ja talven aikana lääkäritarjonta Euraan on ollut epävarmaa. Näin ollen työterveyshuollon laadukkaaksi järjestämiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat vieläkin toteuttamatta. Kesän 2014 aikana Suomen Terveystalo Oy:n edustajien kanssa on päädytty luonnostelemaan 6 kuukauden mittaista kehittämispilottia, joka palvelisi esihankinnallisena projektina Euran kunnan etsiessä laadukasta ja kustannustehokasta tapaa hoitaa 1) oman kunnan työntekijöiden työterveyshuolto ja lisäksi 2) vastata velvoitteeseen järjestää alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille ja omaa työtään tekeville työterveyshuoltolain mukaiset työterveyshuoltopalvelut.

6 Terveystalo Oy on valikoitunut kehittämiskumppaniksi sen johdosta, että sillä on työterveyshuollon valtakunnallisena toimijana kehittämisosaamista, josta on hyötyä Euran kunnalle optimaalisen toimintamallin hahmottamiseksi. Pilotin aikana on tärkeätä kuulla myös muiden potentiaalisten palveluntarjoajien näkemyksiä esihankinnallisena toimintana. Kehittämispilotin aikana Euran kunnan työntekijöiden työterveyshuoltopalvelut hankittaisiin Terveystalo Oy:ltä, jotta saataisiin kokemuksia moniammatillisesta työterveyshuollosta ja sen kustannuksia, käyttöä ja vaikuttavuutta. Työterveyslääkärin, työpsykologin ja työfysioterapeutin työpanos tulisivat Terveystalolta ja yhden työterveyshoitajan työpanoksen Terveystalo vuokraisi Euran perusturvalta. Euran perusturva säilyisi kehittämispilotin aikana työterveyshoitajan työnantajana vastaten hänen työsopimuksestaan sekä työsuhteen ehdoista. Terveystalolle siirtyisi oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Toinen työterveyshoitaja jäisi Euran kunnan perusturvan kanssa työterveyshuoltosopimuksen tehneiden yritysten työterveyshoitajaksi ja Euran terveyskeskus sitoutuisi pilotin ajaksi antamaan riittävän lääkäriresurssin sopimusasiakkaiden tarpeisiin. Kehittämispilotin yhtenä osa-alueena olisi sen selvittäminen, millaiset tarpeet sopimusasiakkailla on työpsykologin ja työfysioterapeutin palveluihin. Kehittämishankkeen aikana esihankinnallisena toimenpiteenä syntyisi käsitys järjestämisvastuun kilpailuttamiseksi tehtävän tarjouspyynnön keskeisimmistä sisällöistä. Kilpailutuksen tuloksena tulisi pystyä hankkimaan laadukkaat ja kustannustehokkaat työterveyspalvelut paitsi kunnan omille työntekijöille myös kilpailuttamaan työterveyshuollon sopimushinnat kilpailukykyiselle tasolle halukkaille Euran kunnassa sijaitseville yrityksille ja omaa työtään tekeville työpaikoille, jotka mahdollisesti jatkossakin haluaisivat hankkia työterveyspalvelunsa ikään kuin julkisen työterveyshuollon kautta. Perusturvajohtaja esittelee kehittämispilotin yksityiskohtia ja taloudellisia vaikutuksia kokouksessa. Idea on käsitelty kunnan johtoryhmän talousarviokokouksessa Pilottiin suhtauduttiin positiivisesti, koska Euran kunnan työntekijöillä on vuosittain yhteensä noin sairauspäivää. Jokainen poissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle arviolta 250 euron kustannukset. Työterveyshuoltoon panostamisella katsottiin voitavan saada aikaan merkittävää kustannussäästöä. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan vältetään tapaturmia ja työperäisiä sairauslomia sekä kyetään aikaistamaan sairauslomilta paluuta. Johtoryhmässä päätettiin, että perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen asia tuodaan lausunnolle kokoontuvaan yhteistyötoimikuntaan. Valmistelu- ja lisätiedot: perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki, puh

7 Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta merkitsee kesällä 2013 käynnistyneen työterveyshuollon järjestämisvaihtoehtojen selvittämisen valmistelutilanteen tiedoksi ja päättää esittää yhteistyötoimikunnalle yllä selostetun kaltaisen kehittämispilotin toteuttamista viimeistään vuoden 2015 alusta lukien toimivan työterveyshuoltokäytännön määrittelemiseksi. Perusturvajohtajan muutettu päätösehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee työterveyshuollon vaihtoehtoisen ratkaisumallien valmisteluun liittyvän valmistelun tiedoksi ja päättää jättää asian käsittelyn pöydälle. Päätös Petu 89 Perusturvalautakunta: Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun päätösehdotuksen. Lautakunta korostaa kuitenkin, että työterveyshuollon kehittämiseksi Euran kunnassa on tehtävä joutuisasti ratkaisuja riittävän palvelutason varmistamiseksi. Henkilöstöjaosto on saanut kokouksessaan työterveyshuollon järjestämistä koskevan tilannekatsauksen seuraavasti: "Euran kunnalla on työterveyshuollon palveluja koskeva sopimus Euran ter veys kes kuk sen kanssa sekä perusturvapalveluiden johtavien vi ran hal tijoi den ja työterveyspalveluja tuottavien henkilöiden osalta Lääkärikeskus Mi ner van kanssa. Työterveyshuollon toteuttamista, sisältöä ja tavoitteita on linjattu työ terveys huol lon toimintasuunnitelmalla, joka kattaa kolme vuotta. Voimassa ole va toimintasuunnitelma on hyväksytty vuosille Työ ter veyshuol to kattaa lakisääteisen (Lk 1) ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toimin nan sekä sairaanhoidon (Lk 2). Uusimpaan toimintasuunnitelmaan mää ri tel tiin aiempaa tarkemmin maininnat varhaisen tuen ja paluun oh jelmas ta sekä työhyvinvointiohjelman laadintatyöstä. Perusturvalautakunta on käsitellyt kokouksessaan työ ter veyshuol lon järjestämistä (liite). Hallintolain 53 :n kohdan 8 mukaan henkilöstön työterveyshuollon jär jestä mi ses tä päättäminen on henkilöstöjaoston toimivaltaan kuuluva asia. Jos kun nan työterveyspalvelut kilpailutetaan julkisena hankintana, asiaa tulisi lin ja ta ja huomioida myös nykyisten sopimusten irtisanomisaika. Valmistelu ja lisätiedot: Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Johanna Aalto, puh Ehdotus Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö: Henkilöstöjaosto päättää merkitä työterveyshuollon järjestämistä koskevan tilannekatsauksen tiedoksi ja

8 antaa ohjeet jatkovalmistelua varten. Päätös Henkilöstöjaosto: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. " Hyvän työterveyskäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestäminen on edelleen perusturvan tulosalueella haastavaa. Lääkäriresurssia on nyt siirretty terveyskeskuksesta siten, että työterveyshuoltoon perehtynyt terveyskeskuslääkäri työskentelee kaksi päivää viikossa työterveyshuollon lääkärinä. Tämä työpanos on vastaavasti pois terveyskeskuksen vastaanottotyöstä. Vuokralääkäreitä toimittavilla yrityksillä ei ole ollut saatavilla työterveyshuollon erikoislääkäreitä, eikä näin muodoin ole nähty järkevänä hankkia yleislääkäriä ostopalveluna työterveyshuoltoon, koska kustannus olisi omaan virkalääkäriin verrattuna huomattavasti kalliimpi eivätkä muodolliset pätevyysvaatimukset kuitenkaan täyttyisi. Työterveyshoitajia on tarvittava määrä, mutta työfysioterapian ja työpsykologin palveluja ei pystytä edelleenkään tarjoamaan asiakkaille, vaikka esimerkiksi kunnan kanssa tehdyssä sopimuksessa näihin palveluihin on sitouduttu. Tilannetta on selvitetty perusturvalautakunnan kokouksen jälkeen hallinto- ja henkilöstöpäällikölle. Tässä neuvottelussa nousi esiin, että kunnan vuoden 2015 talousarvioesitykseen ei ole realistista varata työterveyshuoltoon nykytasoa enempää määrärahaa. Näin ollen ei ole myöskään mahdollista tehdä muutoksia työterveyshuollon nykyiseen palveluvalikoimaan sitä laajentavasti. Keskeinen viesti myös oli, että nykyinen perusturvan ja kunnan välinen sopimus kestää vuoden 2015 loppuun, eikä kesken sopimuskauden ole tarkoituksenmukaista lähteä uudistamaan palvelukokonaisuutta, kustannuksia tai muuttamaan työterveyshuollon järjestämistapaa. Perusturvalautakunta esitti kehittämispilottia paitsi järjestämisongelmien takia myös siksi, että voitaisiin nähdä, onko Euran kunnan kokoisen työnantajan kohdalla työterveyshuoltoon panostamisella vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen ja nykyistä nopeampaan paluuseen työhön sairausloman jälkeen. Pilotti olisi ollut hyödyllinen tämän vaikuttavuuden varmistamiseksi, jotta voitaisiin asettaa mahdolliseen tulevaan työterveyshuollon kilpailuttamiseen hankintayksikön näkökulmasta mahdollisimman tehokkaat kriteerit. Ilman kokemusta tulostavoitteita on vaikea asettaa. Henkilöstöjaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan /21. Henkilöstöjaosto on hallinto- ja henkilöstöpäällikön esityksen mukaisesti yksimielisesti päättänyt, että perusturvalautakunnan tulisi työterveyshuollon järjestämisvaihtoehtoja ja erityisesti palvelun kilpailuttamista koskien noudattaa voimassa olevaa työterveyshuollon suunnitelmakautta, joka on tehty vuoden 2015 loppuun saakka. Henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti tässä vaiheessa on syytä luopua työterveyshuollon kehittämispilotin valmistelun käynnistämisestä. Valmistelu- ja lisätiedot: perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki, puh.

9 Ehdotus Päätös Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää henkilöstöjaoston linjausta noudattaen, että perusturvan tulosalue ei lähde voimassaolevan työterveyshuollon toimintaohjelman suunnitelmakaudella tekemään työterveyshuollon järjestämisessä muutoksia nykytilanteeseen nähden eikä näin ollen käynnistetä myöskään mahdollisen kilpailutuksen esihankinnallisia kehittämistoimia. Perusturvalautakunta: Päätösehdotus hyväksyttiin.