AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN Työterveyshuollon rooli 1

2 TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ja HOITAJA ARVIOIVAT TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKYÄ VASTAANOTTOKÄYNNEILLÄ Työkykyä voidaan symbolisesti kuvata talon muodossa. Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alimmaista kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Tältä esitykseltä toivottiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - työterveyshuollon rooli, myös ennaltaehkäisevän ja työhyvinvoinnin näkökulmasta - nykyiset käytänteet ja laki - mitä voitaisiin tehdä toisin, esim. parantaa käytänteitä - mitä toiveita työterveyshuollolla on yhteistyökumppaneille - mitä tahoja pitäisi kutsua/saada (työlähtöisesti) yhteistyöhön - mitä lääkärinlausunnon on pidettävä sisällään ja millainen on hyvä lääkärinlausunto 2

3 MITÄ TYÖKYKY ON? TYÖKYKYTALOMALLISSA Terveys ja toimintakyky ovat talon perusta. Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan. Ammatillinen osaaminen on toisessa kerroksessa. Sen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen ns. elinikäinen oppiminen on tärkeää. Kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita syntyy jatkuvasti kaikilla toimialoilla. Arvot, asenteet ja motivaatio ovat kolmannessa kerroksessa. Tässä kerroksessa myös työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen kohtaavat. Omat asenteet työntekoon vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä. Mikäli työ on pakollinen osa elämää eikä vastaa omia odotuksia, se heikentää työkykyä. Iän myötä työ- ja eläkeasenteet muuttuvat ja voivat johtaa työelämästä luopumiseen tai ennenaikaiseen syrjäytymiseen. Työ on talon neljännessä kerroksessa. Tämä kerros kuvaa työpaikkaa konkreettisesti ja työ ja työolot, työyhteisö ja organisaatio kuuluvatkin tähän kerrokseen. Myös esimiestyö ja johtaminen ovat keskeinen osa kerroksen toimintaa: esimiehillä ja johtajilla on valta ja velvollisuus organisoida ja kehittää työpaikan tykytoimintaa. Talon kerrokset tukevat toisiaan Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Iän myötä tapahtuu merkittäviä muutoksia alemmissa, yksilön voimavaroja kuvaavissa kerroksissa. Neljäs kerros, työ, muuttuu nopeasti eikä aina ota riittävästi huomioon ihmisen edellytyksiä vastata muutoksiin. Usein liian raskaaksi kasvanut neljäs kerros painaa alakerroksia huonoin seurauksin. Kerroksia tulee kehittää Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti työelämän aikana. Tavoitteena on kerrosten yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on luonnollisesti päävastuussa omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa talon neljännestä kerroksesta: työstä ja työoloista. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, tykytoiminnassa, eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden (mm. työterveyshuolto, työsuojelutoimikunta) yhteistyö tuottaa parhaimman tuloksen. Työnantaja voi tukea monella tavoin yksilön voimavarojen kehittämistä. Työntekijä voi aktiivisesti osallistua sekä oman työnsä että työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Yksilöön vaikuttavat verkostot Työkykytaloa ympäröi perheen, sukulaisten ja ystävien verkostot. Yhteiskunnan rakenteet ja säännöt vaikuttavat myös yksilön työkykyyn. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuukin sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kesken. 3

4 TYÖKYKYONGELMIEN KÄSITTELY ON OSA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄÄ TOIMINTAA Toiminnan perusta on työterveyshuoltolaissa 1383/2001, 12 Työterveyshuollon sisältö: Työnantajan järjestettäväksi 4 :ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 2) työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet; 3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta; 4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys; 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen; 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; 8) omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa osana tässä laissa määriteltyjä työterveyshuollon tehtäviin kuuluviin työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen; Stm julkaisuja 2007:7 Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 4

5 HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAISET TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVÄT YKSILÖN TYÖKYVYN TUKEMISESSA JA TYÖKYVYTTÖMYYDEN EHKÄISEMISESSÄ Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta Työpaikan tuntemukseen perustuva työkuormituksen selvittäminen Toimenpide-ehdotusten tekeminen tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta Vajaa-kuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Kuntoutusta koskeva neuvonta Ohjaaminen lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen 5

6 Työkykyongelmien havaitseminen tavoitteena varhainen puuttuminen Jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä pidettävä mielessä työkyky (mm. työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito) Terveystarkastuksissa (mm. työkykyindeksi ja AUDIT -alkoholin käyttöhaastattelulomake täytetään, työ- ja sairaushistoriahaastattelu) Sairauspoissaoloseuranta (30 vrk kumulatiivisesti vuodessa tai yli 3 lyhyttä poissaoloa 3 kuukauden jaksossa): työterveyshuollon yhteydenotto, joissakin yrityksissä esimiehen puheeksiotto. Tarvittaessa varataan työkykyselvittelykäynti, johon varataan riittävästi aikaa (45-60 min, työntekijä täyttää kuntoutuksellista ajattelua tukevan esikyselyn). Käytännöistä sovitaan yrityksen kanssa. Pitkäaikaissairaiden työkykyä seurataan työterveyshuollossa jatkuvana prosessina työntekijän kanssa sovitusti. Myös esimies voi havaita työkykyongelman: heikentynyt työsuoritus, muutos käyttäytymisessä (kyynisyys, keskittymisvaikeudet), asiakasvalitukset tai ylityötuntien lisääntyminen 6

7 Työntekijän tukeminen ongelmatilanteissa 3. laaja neuvottelu - tt-huolto, työnantajataho (johto, esimies, työsuojelu), työntekijä (+tukihlö),hoitotahot 2. kolmikantakeskustelu - tt-huolto, työnantajataho, työntekijä 1. työntekijä itse toimii - esimies-alaiskeskustelu tms. 7

8 KEINOJA TYÖKYVYN SÄILYTTÄMISEEN VAJAAKUNTOISELLA TYÖNTEKIJÄLLÄ Määräaikaiset tai pysyvät työjärjestelyt Neuvottelut, keskustelut ja sopimukset työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken työkykyä vastaavien työtehtävien löytämiseksi Ergonomian parantaminen Työolosuhteiden parantaminen, altistumisen vähentäminen Sopivammat työvälineet, apuvälineet, suojavälineet Työn uudelleen organisointi, Työkierto, Kuntoutumista tukevat työjärjestelyt Uudelleen sijoitus Liikunnallisesti passiivisten työntekijöiden aktivointi/terveiden elämäntapojen tukeminen Ammatillinen kuntoutus: työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleen sijoitus uusiin tehtäviin entisellä työpaikalla tai uudelle työpaikalle, uudelleenkoulutus Osatyökyvyttömyyseläke 8

9 LÄÄKÄRIN LAUSUNNOSTA 1 Ensimmäisenä työntekijän henkilötiedot ja ammatti, kuinka pitkältä ajalta lääkäri tuntee työntekijän terveydentilan Seuraavana on lausunnon peruste, haetaanko sairaspäivärahaa, kuntoutustukea/eläkettä, kuntoutusta tai muuta 1.1. kohta on hyvin tärkeä, siinä on diagnosoidut sairaudet työ- ja toimintakyvyn kannalta tärkeysjärjestyksessä 1.2. sisältää esitiedot: sosiaaliset tiedot, elintavat ja harrastukset, sairaushistoria, nykytila (sairausoireet), aikaisempi kuntoutus, työntekijän oma käsitys kuntoutustarpeestaan 1.3. sisältää tutkimuslöydökset, lääkärin tutkimuksineen: psyykkinen ja fyysinen tila, kuntoutusmotivaatio (kohdat 1.2.ja 1.3. perustelevat 1.1. kohdan diagnoosit) 1.4. kuvataan toimintakyky, millaisia vaikeuksia päivittäisessä toiminnassa ja elämässä esiintyy 9

10 LÄÄKÄRIN LAUSUNNOSTA kohta sisältää hoitosuunnitelman, sisältäen työntekijän omahoitosuunnitelman ja lääkehoidon sekä tulevat tutkimukset 2.2. kohdassa on lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelma (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinkurssi tai fysioterapia- / psykoterapiahoito) 2.3. kohta on varattu ammatilliselle kuntoutussuunnitelmalle, johon kirjataan mm. työkykyneuvottelun johtopäätökset, ja tarvittaessa muistio laitetaan liitteeksi kohdassa kuvataan työ- ja koulutushistoria, mitä työ vaatii tekijältään ja mikä kuormittaa tai tuottaa vaikeuksia / mistä saa tukea jaksamiselleen 3.2. kuvataan kannanotto työkykyyn ja mitä kuntoutustoimin odotetaan saavutettavan työ- ja toimintakyvyn kannalta 3.3. työkykykannaotto lyhyesti: työkokeilu, kykenemätön työhönsä määräaikaisesti/pysyvästi tms. Tila erityskorvattavien lääkkeiden diagnoosille Allekirjoitus ja maininta, montako liitettä. 10

11 YHTEISTYÖKUMPPANEISTA Yhteistyö on pääsääntöisesti ollut sujuvaa. Yhteistyö eläkevakuutusyhtiöiden kuntoutussuunnittelijoiden kanssa on ollut erinomaista (nopeus, asiallisuus, vuorovaikutus). Kelan ja eläkevakuutusyhtiöiden päätökset ovat tulleet ajallaan. Kuntoutuslaitosten raportit ovat olleet standardin mukaisia ja ne ovat sisältäneet tarvittaessa suosituksia työterveyshuollon jatkotoimien osalta. Erikoislääkärikonsultaatioiden epikriisit ovat saapuneet kiitettävästi lähettävälle lääkärille. Erikoissairaanhoidon magneettitutkimusjonot sekä leikkaushoitoon pääsy kestää työkyvyn kannalta kohtuuttoman kauan. Työvoimahallinnon kanssa yhteistyö on ollut vähäistä. Allekirjoittaneella on käsitys, että ammatinvalintapsykologille on pitkä odotusaika. 11

12 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ? Näkisin, että yritysten työterveyshuoltojen varhaisen puuttumisen mallit ja ammatillisen kuntoutumisen toimet ovat jo riittävän hyvää tasoa. Työtä on paljon, joten riittävätkö tekijöiden/toimijoiden voimavarat ja taloudelliset resurssit? Jos työpaikalla ilmeneekin työuupumus- ja työkuormitusoireita monella työntekijällä, niin edellä oleva malli ei toimi: kuka tekee hankalimmat työt, jos monen työt räätälöidään yksilöllisesti? Tähän ehkä tarjoaa ratkaisuja uusimuotoisen työpaikkaselvitysprosessin kehittäminen yrityksen, työyhteisön ja työntekijöiden tueksi. KIITOS KUULIJOILLE! 12

13 Työhyvinvoinnin tulkinta toiminnan muutoksen kautta Järjestelmätaso Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TOIMINTA- TAVAN MUUTOS TYÖ EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN: -häiriö -tiedon kulun katkos -erimielisyys -pulma YKSILÖN KOKEMUKSET TILANTEESTA : -ärtymys -kiihtyminen -pettymys -väsymys HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ TOIMINNASSA HÄIRIÖN YKSILÖLLISTÄ- MINEN SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN TTL Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys lisääntyy Yksilötaso YRITYS MUUTTAA YKSILÖITÄ, HENKILÖ- RISTIRIIDAT 13

14 Miksi työhyvinvoinnin ongelmia ilmenee työn muuttuessa? (Mäkitalo 2005) TOIMINTAKONSEPTIN MUUTOS Aiempi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Uusi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (vanhasta työn kohteesta) onnistuminen hyvinvointi voimia epäonnistuminen pahoinvointi väsyminen TTL