HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Etelä-Karjalan liiton strategian toteuttaminen henkilöstöjohtamisen keinoin Strategian ja strategisten osaamisten päiitys Great Place to Work Perustietoa henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Henkilöstön kokonaismäärä Henkilöstörakenne Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön paleluksessa oloaika Henkilöstön aihtuuus Henkilöstön tila Sairauspoissaolot Sairaustapausten lukumäärä työpäiinä Henkilöstön työhyinoinnin edistäminen Koulutus Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstökoulutuksen määrä Henkilöstökoulutuksen kustannukset Henkilöstökustannukset Palkkamenot Muut henkilöstömenot Organisaatiokaaio Henkilöstöluettelo

3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Johdanto Etelä-Karjalan liiton uudistettua organisaatiotaan uonna 2015 henkilöstöjohtamisen punaisena lankana uonna 2016 on ollut yhteisten arojen taoitteellinen toteuttaminen. Olemme pyrkineet toteuttamaan arojamme kaikessa tekemisessämme ja toimimme astuullisesti. Tämä dokumentti kokoaa yhteen uoden 2016 keskeiset henkilöstöjohtamisen toimenpiteet, tunnusluut ja edellisten uosien ertailutiedot, ollen näin järjestyksessään iidestoista Etelä-Karjalan liitossa tehty henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen tiedot on tarkoitettu johdon päätöksenteon tueksi, päätösten aikutusten ennakoimiseksi ja seuraamiseksi, henkilöstön päteyyden ja työkyyn, työhyinoinnin edistämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Vuoden 2016 henkilöstön määrää ja ominaisuuksia koskeat tiedot perustuat uoden iimeisen päiän ( ) tilanteeseen. 2. Etelä-Karjalan liiton strategian toteuttaminen henkilöstöjohtamisen keinoin 2.1 Strategian ja strategisten osaamisten päiitys Etelä-Karjalan liiton strategiana on tehdä työtä Etelä-Karjalan hyäksi. - ei ole toimiaa strategiaa ilman sitä tukeaa organisaatiokulttuuria. Etelä-Karjalan liitossa on jatkettu selkeämmän toimintakulttuurin kehittämistä ja yhteisillä henkilöstöpäiillä luodaan jatkuuutta tätä tukemaan. Vuoden 2016 henkilöstöpäiästä poimittuna arot. PERIKSIANTAMATTOMUUS Kehitämme sitkeästi Etelä-Karjalaa kohti elinoimaisempaa tuleaisuutta ILO Meilläpäin (Etelä-Karjalassa) asioita tehdään hauskasti ROHKEUS Rohkea alueen kehittäjä USKALLUS Uskallamme yhdessä aalimme rohkeutta nähdä, isioida ja tehdä 2.2 Great Place to Work Etelä-Karjalan liitto oli edelleen mukana projektissa yhdessä Great Place to Work Finlandin kanssa. Henkilöstölle kohdistettiin kysely, mikä määrittää hyän työpaikan ominaisuudet niin työntekijöiden kuin organisaation johdon näkökulmasta. Kyselyssä selitettiin henkilöstön tyytyäisyyttä työnantajaa ja työpaikkaa kohtaan. Kyselyn astaukset oat käytettäissä alkuuodesta 2017 ja kyselyn purku käydään läpi uosittaisessa henkilöstön kehittämispäiässä. Tämä kysely on yksi keino ja tapa selittää henkilöstön työhyinointia ja jaksamista. 1

4 3. Perustietoa henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta 3.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Etelä-Karjalan liiton palelussuhteessa olleen henkilöstön määrä oli uoden 2016 lopussa 27 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä oli uotta aiemmin 24. Johto ja iestintä, Hallinto- ja kehittämisyksikössä sekä ENPI/CBC/rajaohjelmien yksikössä työskenteli kaikissa iisi henkilöä. Aluekehitys- ja Aluesuunnitteluyksikössä työskenteli molemmissa kuusi henkilöä. Rekrytoinnit kohdistuiat hallinto- ja kehittämisyksikköön, alueiden suunnitteluyksikköön, maakuntauudistuksen almistelutyöhön ja ENPI/CBC rajaohjelmien yksikköön. Osa-aikaisia työntekijöitä ei uonna 2016 ollut, kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 100 %, 27 henkilöä. uosi kokoaikaiset osa-aikaiset yhteensä lkm % lkm % lkm Kua 1. Kokoaikaisen henkilöstön osuus 3.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Taoitteena ollut tehtäien hoito akinaisen henkilöstön turin on parina iime uotena täyttynyt Etelä-Karjalan liitossa. Projektiluonteisia tai kestoltaan rajattuja, määräaikaisia tehtäiä hoidetaan määräaikaisen henkilöstön aulla. Vakinaisen henkilöstön määrä uoden 2016 lopussa oli 25 (uonna henkilöä) ja määräaikaisen 2 (uonna henkilö). Määräaikaisessa työsuhteessa oleien työntekijöiden työt muodostuiat EU-ohjelmiin ja oman tuotannon kehittämishankkeisiin ja Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen esialmisteluihin liittyiin tehtäiin. 2

5 Etelä-Karjalan liiton henkilöstöstä 78 % oli työsopimussuhteisia ja 22 % irkasuhteisia. uosi akinaiset määräaikaiset irkaapaalla oleat yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm Kua 2. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 3.3 Henkilöstön kokonaismäärä Henkilöstön kokonaismäärä akinaiset määräaik irkaap Kua 3. Henkilöstön kokonaismäärä Henkilöstön kokonaismäärä lisääntyi kolmella henkilöllä edellisuodesta. Eläkkeelle siirtymisiä, irka- ja opintoapaita ei uonna 2016 ollut. Pienessä asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstömäärässä ei kuitenkaan suuria muutoksia ole iime uosina tapahtunut. 3

6 4. Henkilöstörakenne 4.1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Vähintään 40-uotiaita oli koko henkilöstöstä 82 % (josta miehiä 26 % ja naisia 56 %). Vuonna 2015 astaaat tiedot oliat 75 % (josta miehiä 21 % ja naisia 54 %). Etelä-Karjalan liiton paleluksessa oli uoden 2016 lopussa yksi alle 30-uotias. Henkilöstö ikäryhmittäin uosina Kua 4. Henkilöstö ikäryhmittäin uosina Henkilöstön keski-ikä Etelä-Karjalan liiton henkilöstön keski-ikä oli 50 uotta (.2015 keski-ikä 49.) Naisten keski-ikä oli 50 ja miesten 51 uotta. 10 uoden sisällä liiton henkilöstöstä 37 % saauttaa eläkeiän (10 henkilöä). Eläköityminen on huomioitu henkilöstösuunnittelussa ja uosittain käydyissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan tämän lisäksi mahdolliset muut henkilöstön uorottelu- tai opintoapaat. Strateginen henkilöstösuunnittelu on tärkeää myös maakunta- ja aluehallintouudistuksen johdosta. Eläköityminen ja henkilöstön korkeahko keski-ikä aatiat kokonaisaltaista työhyinoinnin ja työkulttuurin kehittämisotetta. Henkilöstön keski-ikä miehet naiset kaikki Kua 5. Henkilöstön keski-ikä 4

7 4.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Etelä-Karjalan liiton henkilöstöstä 30 % oli miehiä (uonna %) ja 70 % naisia (uonna %). Henkilöstön sukupuolijakauma miehet naiset Kua 6. Henkilöstön sukupuolijakauma 4.4 Paleluksessa oloaika Etelä-Karjalan liiton paleluksessa oloaikaa kuaaa tilasto selittää kertynyttä tietotaitoa Etelä-Karjalan liiton toimintaympäristöstä kokemusuosissa mitattuna. Henkilöstöstä 48 %:lla on yli kymmenen uoden työkokemus. Henkilöstön paleluksessa oloajat Henkilöä % alle 1 uosi 26 % 11 % 1-5 uotta 5-10 uotta uotta 37 % 11 % yli 20 uotta Kua 7. Henkilöstön paleluksessa oloajat

8 4.5 Henkilöstön aihtuuus Henkilöstön lähtöaihtuuus uonna 2016 oli 3,7 % yhden henkilön siirtyessä uuden työnantajan palelukseen. Tilanne pysyi käytännössä katsoen ennallaan lähtöaihtuuuden näkökulmasta toteutuneesta rekrytoinnista. Etelä-Karjalan liitossa kiinnitetään edelleen huomiota ennakoiden mm. eläköitymiskehitystä. Lähtöaihtuuus uosittain: 2014 Poistuman syy määräaikaiset akituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,0 eläke ,6 poistuma yhteensä , Poistuman syy määräaikaiset akituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,2 eläke ,0 muu * ,3 poistuma yhteensä , Poistuman syy määräaikaiset akituiset yhteensä % henkilöstöstä uusi työnantaja ,7 eläke ,0 poistuma yhteensä ,7 *tuotannollis-taloudellinen syy (ENPI-yksikkö 2015) Kua 8. Lähtöaihtuuus 5 Henkilöstön tila 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspäiiä uonna 2016 oli yhteensä 59 ja sairauspoissaolotapauksia oli 23. Lukumääräisesti eniten (87 %) oli 1-3 päiän sairaustapauksia. Vuonna 2015 sairauspäiiä oli 212 ja sairauspoissaolotapauksia 42 eli sairauspoissaolopäiät ähentyiät huomattaasti. Pitkien 4-60 p sairauspoissaolojen määrä äheni edelliseen uoteen errattuna. Yksittäistapauksina pitkät sairauspoissaolot näkyät Etelä-Karjalan liiton kaltaisessa pienessä organisaatiossa nopeasti tilastoissa ja uositasolla erraten ilmenee suuria eroja. Työntekijöistä 41 % on ollut sairauslomalla uoden 2016 aikana (uonna %). Sairausloman keskimääräinen pituus oli 2,5 päiää. Vuonna ( päiää). Keskimääräisen sairausloman pituus on lyhentynyt. Jokaista työntekijää kohden laskettuna sairauslomien pituus oli 2,2 päiää (uonna ,8 päiää). Sairauspoissaolot oat Etelä-Karjalan liitossa kunta-alan keskiaroja matalammalla tasolla. 6

9 5.2 Sairaustapausten lukumäärä työpäiinä uosi 1-3 p 4-60 p yhteensä lkm % lkm % lkm % Kua 9. Sairaustapausten lukumäärä työpäiinä 5.3 Henkilöstön työhyinoinnin edistäminen Henkilöstön työhyinointi nähdään osana johtamista ja työpaikan arkea. Työhyinoinnin edellytyksiä oat selkeät astuut, ajantasainen osaaminen sekä uoroaikutteinen työyhteisö, jossa jokainen oi kokea saaansa osakseen arostusta ja tukea työnsä tekemiseen. Työhyinointia edistetään mm. kehittämällä esimiestyötä, organisaatiokulttuuria, työympäristöä ja toimintatapoja sekä osaamista. Työn ja muun elämän yhteensoittamista tuetaan joustailla työaika- ja etätyökäytännöillä. Henkilöstölle tarjotaan myös kattaa työtereyshuolto sekä Tyky-toimikunnan järjestämiä yhteisiä irkistäytymistilaisuuksia sekä työaikana että työajan jälkeen. Työkykyä ylläpitään toiminnan tueksi henkilöstöllä on ollut käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit omaehtoiseen liikuntaan. 6. Koulutus 6.1 Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakenne Kua 10. Henkilöstön koulutusrakenne Lisensiaatti, tohtori Ylempi kork.koulut. Alempi kork.koulut. Muut tutkinnot 7

10 Henkilöstön koulutusrakenteessa kuataan myös korkeakoulututkintojen määrät tarkemmalla tasolla (tieteellinen jatkotutkinto, ylempi ja alempi korkeakoulututkinto). Ylemmän korkeakoulututkinnon suhteellinen osuus on kasanut iimeisten uosien aikana muihin tutkintoihin errattuna. 6.2 Henkilöstökoulutuksen määrä Pääpaino koulutuksessa oli henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. uosi henkilöitä koulutuspäiiä/ koulutuspäiiä henkilö , , , , ,1 uosi koulutettuja koulutettuja/ henkilöstö % koulutuspäiiä/ koulutettu , , , , ,5 6.3 Henkilöstökoulutuksen kustannukset Henkilöstökoulutuskustannukset uosi % toimintamenoista , , , , ,3 Käytetyt eurot koulutettua kohti uosi / koulutettu

11 Koulutuskustannukset oat noudattaneet samaa suuruusluokkaa parina iime uotena. Tietojärjestelmissä tapahtuat muutokset aiheuttaat päiitystarpeita henkilöstölle, jotka näkyät piikkeinä koulutuskustannuksissa. 7. Henkilöstökustannukset 7.1 Palkkamenot Liiton maksamat palkat ja palkkiot uonna 2016 oliat ,84 (. 2015: ,00 ) ja henkilösiukulut ,06 (uonna 2015: ,60 ). Palkkamenojen kokonaismäärä oli ,90 (uonna 2015: ,60 ). Palkkamenot sisältäät myös projektihenkilöstön kustannukset. Henkilökunnan palkkamenot laskiat uodesta 2015 noin 1,12%. 7.2 Muut henkilöstömenot Poissaoloista liiton saamat koraukset Kelalta oliat 792,32 ( koraukset oliat ,83 ). Liiton maksettaaksi jäää osuus työtereyshuollon kustannuksista (Kela koraa osan) uonna 2016 oli noin

12 ORGANISAATIOKAAVIO

13 Henkilöstö Matti Viialainen maakuntajohtaja Johto ja iestintä Johannes Moisio yhteyspäällikkö Veli-Matti Kesälahti Venäjä-asiantuntija Rita-Liisa Pulkkinen iestintäpäällikkö Aija Tuimala muutosjohtaja m akinainen m määräaikainen o osa-aikaeläkkeellä Aluekehitysyksikkö Satu Sikanen aluekehitysjohtaja Jari Lantta maaseutuasiamies Anni Laihanen maakuntasuunnittelija Anu Talka maakuntasuunnittelija Merja Taipale hankekoordinaattori Vire Lindström iestintäsuunnittelija m Aluesuunnitteluyksikkö Marjo Wallenius aluesuunnittelujohtaja Arto Hämäläinen ympäristöpäällikkö Anja Gerdt paikkatietosuunnittelija Susanna Mäntykoski suunnittelija Maria Peuhkuri suunnittelija Sonja Tynkkynen liikenneasiantuntija Hallinto- ja kehittämisyksikkö Olli Seppänen hallinto- ja kehittämisjohtaja Rauni Lainejäri talous- ja tietohallintosihteeri Rita Rehunen johdon sihteeri Irene Rummukainen tarkastaja Mari Ruoho toimistosihteeri ENPI/CBC/rajaohjelmien yksikkö Päii Iles programme director Kimmo Turunen controller Tuula Heino financial officer Sari Loisa administration officer Pasi Sormunen It & project analyst 11