Elämänlaatu suomalaisissa kaupungeissa
|
|
- Kirsti Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Urban Audit Eurobarometrin kansallinen kyselytutkimus Elämänlaatu suomalaisissa kaupungeissa Taloustutkimus Oy Pauliina Aho ja Tuomo Turja Toukokuu 2010
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE JOHDANTO Taustaa Kohderyhmä Tiedonkeruumenetelmä, otanta ja toteutusajankohta Tutkimusaineiston käsittely ja T-testi Tutkimustulosten raportointi ja esitetyt kysymykset YHTEENVETO KÄSITYKSET SOSIAALISESTA TODELLISUUDESTA Terveydenhuolto, työllisyys, asuminen, hallinnolliset palvelut Terveydenhuollon palvelut Työllistyminen Asumiskustannukset Hallinnolliset palvelut Köyhyys, taloudelliset vaikeudet Ulkomaalaiset Turvallisuuden tunne, luottamus Asukkaiden mielestä kaupunkien tärkeimmät asiat SAASTEET JA ILMASTONMUUTOS Kaupunkien siisteys ja terveellisyys Ilman laatu ja ilmansaasteet Meluisuus Puhtaus Taistelu ilmastonmuutosta vastaan HALLINTOPALVELUT Resurssien vastuullinen käyttö INFRASTRUKTUURI Tyytyväisyys kulttuuripalveluihin Tyytyväisyys julkisiin tiloihin (kuten torit, aukiot, kävelykadut) Tyytyväisyys katujen ja talojen kauneuteen asuinalueella Tyytyväisyys viheralueisiin (puistot, puutarhat) Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin Tyytyväisyys liikuntamahdollisuuksiin JULKINEN LIIKENNE Julkisen liikenteen käyttö Työmatkaliikenne Tyytyväisyys julkiseen liikenteeseen KAUPUNKIKOHTAISET TIEDOT Tyytyväisyys eri asioihin omassa kotikaupungissa Omaa kotikaupunkia koskevat väittämät SUOMALAISKAUPUNKIEN SIJOITTUMINEN EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA...64
3 3 1. ESIPUHE Urban Audit on Euroopan Unionin ja Eurostatin kehittämä ja ylläpitämä kaupunkitilastojen eurooppalainen vertailutietokanta. Sen tarkoituksena on kerätä tilastollista tietoa suurten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehityksestä ja elinolosuhteista Euroopassa. Urban Audit sisältää vertailutietoa väestörakenteesta, sosiaalisesta rakenteesta, taloudellisesta kehityksestä, kansalaisosallistumisesta, koulutuksesta, kaupunkiympäristöstä, tietoyhteiskunnasta sekä kulttuurista ja vapaaajasta. Kaupungeille Urban Audit tarjoaa mm. mahdollisuuden tehdä vertailuja muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja vertailla kaupunkien elämänlaadun eri tekijöiden kehitystä suhteessa toisiinsa. Urban Auditin yhteydessä julkaistiin toukokuussa 2010 kaupunkien koettua elämänlaatua koskeva Eurobarometri-tutkimus, joka perustui 75:ssä Euroopan kaupungissa haastateltujen asukkaiden vastauksiin. Kyselyssä tarkasteltiin työllistymismahdollisuuksia, asumiskustannuksia, maahanmuuttajien integroitumista, ilmansaasteita ja ilmastonmuutokseen reagointia, kaupunkiliikennettä, ulkoilu- ja viheralueita, kaupunkiympäristön esteettistä viihtyisyyttä, turvallisuutta, tyytyväisyyttä terveyspalveluihin ja kulttuuripalveluihin ja kaupungin vastuullista taloudenhoitoa. Suomen kaupungeista survey-tutkimuksen eurooppalaisessa otannassa olivat mukana Helsinki ja Oulu. Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän kaupunkitutkimusjaoston aloitteesta päätettiin toteuttaa kysely myös muissa kiinnostuneissa suomalaiskaupungeissa. Mukaan tulivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Pori ja Seinäjoki. Kyselyn tulokset osoittavat, että asukkaat kokevat suomalaiset kaupungit hyvinä paikkoina elää ja asua. Suomalaiskaupungit pärjäävät Euroopan kartalla varsin hyvin, jopa erinomaisesti, sillä joissakin kysymyksissä ne nousevat ykköseksi. Myös hajontaa suomalaisten kaupunkien välillä löytyy. Näiden tulosten avulla kaupungit saavat käyttäjälähtöistä tietoa, miten kehittämistyössä on onnistuttu. Tulokset tekevät näkyväksi esimerkillisiä kaupunkeja, osoittavat kehittämiskohteita ja toivottavasti rohkaisevat jatkossa entistäkin parempaan asuinympäristöjen kehittämiseen. Kiitämme Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pauliina Ahoa ja tutkimuspäällikkö Tuomo Turjaa erinomaisesta raportista. Janne Antikainen aluekehitysjohtaja työ- ja elinkeinoministeriö Olli Voutilainen ylitarkastaja työ- ja elinkeinoministeriö
4 4 2. JOHDANTO 2.1 Taustaa Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Kysely pohjautuu Euroopan Unionin ja Eurostatin kehittämään ja ylläpitämän eurooppalaisen Urban Audit-tietokannan kaupunkien elämänlaatua mittaavaan Eurobarometri-kyselytutkimukseen. Siinä tänä vuonna Suomesta ovat olleet mukana Helsinki ja Oulu. Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen yhteydessä toimiva kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän tutkimusjaoston toimeksiannosta on nyt toteutettu rinnakkaiskysely samansisältöisenä, mutta otantakaupunkien joukkoa laajentaen. Kyselyssä ovat mukana Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Pori ja Seinäjoki. Näiden tuloksia verrataan tässä raportissa toisiinsa ja marraskuussa vuonna 2009 kerättyyn Urban Auditaineistoon. Kyselyssä on käytetty tilaajan toimittaman eurooppalaisen Urban Audit-surveyn lomaketta sellaisenaan. 1.2 Kohderyhmä Tutkimukseen kohderyhmänä oli Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Lahden, Porin ja Seinäjoen vuotias väestö. 1.3 Tiedonkeruumenetelmä, otanta ja toteutusajankohta Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 704 henkilöä. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna Haastattelutyöhön osallistui 44 Taloustutkimus Oy:n koulutettua puhelinhaastattelijaa. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli 10,38 minuuttia Tutkimusta varten poimittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla 4900 kohderyhmään kuuluvan henkilön perusotos. Otos sisälsi myös vastaajien puhelinnumerot. Puhelinnumerohaussa otokseen valikoituneille henkilöille haettiin ensisijaisesti matkapuhelinnumeroa ja toissijaisesti henkilön nimissä olevaa lankapuhelinnumeroa. Kolmantena kriteerinä haettiin muiden taloudessa asuvien yli 18-vuotiaiden henkilöiden nimissä olevaa lankapuhelinnumeroa. Haastatteluja varten kaupunkikohtainen vastaajatavoite (n= 100, yhteensä 700) kiintiöitiin kaupungeittain henkiöiden iän ja sukupuolen mukaisesti vastaamaan kaupungin vuotiaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta. Kaupunkikohtaisten kokonaistulosten (n= 100 tai 101) virhemarginaali on suurimmillaan
5 5 ±10,0 prosenttiyksikköä (jos tulokseksi saatu prosenttilukujen jakauma on 50 50) ja pienimmillään ±2,8 prosenttiyksikköä (jos tulokseksi saatu prosenttilukujen jakauma on 2 98). 1.4 Tutkimusaineiston käsittely ja T-testi Tutkimusaineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty t-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 :n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. 1.5 Tutkimustulosten raportointi ja esitetyt kysymykset Raportissa esitetään tutkimuksen päätulokset vertailemalla kaupunkeja toisiinsa ja tarkastelemalla kaupunkikohtaisia profiileja. Kaupunkikohtaiset vastaajamäärät eivät mahdollista luotettavaa taustaryhmäkohtaista tarkastelua. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät raportin liitteenä olevista taulukoista. Toimeksiantoon sisältyneet kysymykset ovat tämän raportin liitteenä. Helsingin ja Oulun vertailutiedot on otettu Euroopan Unionin raportista Survey of perception of quality of life in 75 European cities, March Raportti löytyy internet-sivulta Eurooppalainen vertailututkimus on toteutettu marraskuussa Siinä on mukana 75 kaupunkia EU-maista, Kroatiasta ja Turkista. Jokaisessa kaupungissa on haastateltu 500 satunnaisesti valittua 15 vuotta täyttänyttä kaupungin asukasta. Suomesta tutkimuksessa mukana olivat Helsinki ja Oulu. Vertailun paremmuusjärjestyksessä käytetään samoja kriteerejä kuin mitä vertailututkimuksessa on käytetty.
6 6 2. YHTEENVETO Tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien asukkaat ovat kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä kotikaupunkiinsa. Oma kotikaupunki koetaan turvalliseksi ja saasteettomaksi paikaksi asua, jossa on erinomainen kulttuuritarjonta ja monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan ja ulkoiluun. Köyhyyttä ei koeta suomalaiskaupungeissa suureksi ongelmaksi. Näissä asioissa suomalaisten tyytyväisyys on eurooppalaisittainkin huipputasoa, eikä kaupunkien välillä löydy suuria eroja. Sen sijaan käsityksissä hyvän työpaikan löytämisessä ja varsinkin kohtuuhintaisen hyvän asunnon löytämisessä tuloksissa näkyy jo selvää hajontaa, hyvän työpaikan löytäminen koetaan erityisesti Helsingissä ja Espoossa eurooppalaisittainkin kohtuullisen helpoksi, kun taas maakuntakeskukset sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa selvästi alemmaksi. Hyvän asunnon löytämisen helppoudessa Pori, Lahti, Turku, Seinäjoki ja Oulu sijoittuvat Euroopan kärkipäähän, kun taas Helsinki on tässä vertailussa 20 heikommin sijoittuneen joukossa. Terveyspalveluissa ja hallinnon tehokkuudessa suomalaisten tyytyväisyys on eurooppalaista keskitasoa. Suomen väljähkö kaupunkirakenne ja pitkät etäisyydet näkyvät siinä, että pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta julkisen liikenteen käyttäminen on eurooppalaisella tasolla vähäistä. Terveydenhuolto, työllisyys, asuminen ja hallinnolliset palvelut Terveydenhuollon palveluihin oltiin varsin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä palveluihin oltiin Porissa, jossa 80 prosenttia oli tyytyväisiä. Muissakin tutkituissa kaupungeissa tyytyväisiä oli selvä enemmistö. Eniten tyytymättömiä on Lahdessa, 43 prosenttia. Valtaosa vastaajista kokee, että hyvän työpaikan löytäminen ei ole helppoa. Parhaimmaksi näkymät arvioivat helsinkiläiset, joista 49 prosenttia on ainakin jokin verran väittämästä hyvän työpaikan löytäminen on helppoa. Pessimistisimmin suhtautuvat porilaiset, joista 68 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa. Käsitykset kohtuuhintaisen asunnon löytymisestä vaihtelevat suuresti tutkituissa kaupungeissa. Porilaisista 87 prosenttia on ainakin jonkin verran sitä mieltä, että kaupungista on helppo löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla. Porilaisten käsitys on valoisin myös silloin, kuin vertailuun otetaan mukaan kaikki tutkimuksessa olleet eurooppalaiset kaupungit. Toinen ääripää on Helsinki, jossa 54 prosenttia on vahvasti eri mieltä ja 32 prosenttia jokseenkin eri mieltä siitä, että kohtuuhintainen hyvä asunto löytyy helposti. Hallinnollisten palvelujen tehokkuus jakaa mielipiteitä. Seinäjoki pärjää parhaiten, seinäjokelaisista 58 prosenttia kokee, että heidän ottaessaan yhteyttä kaupungin hallinnollisiin tahoihin, heitä palvellaan tehokkaasti. Heikoiten pärjää Turku, turkulaisista 38 prosenttia koki saavansa tehokasta palvelua. Suomalaiset kaupungit ovat eurooppalaisessa vertailussa joko keskitasoa tai sen alapuolella. Köyhyys, taloudelliset vaikeudet Mielipide köyhyydestä kaupungissa jakaa myös mielipiteitä. Helsingissä, Lahdessa ja Vantaalla noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että köyhyys on kaupungissa ongelma. Vähiten köyhyys koetaan ongelmaksi Seinäjoella, siel-
7 7 lä 72 prosenttia on vähintään jokseenkin eri mieltä siitä, että köyhyys on kaupungissa ongelma. Eurooppalaisessa kontekstissa suomalaisten kaupunkien tilanne näyttää kuitenkin varsin hyvältä. Seinäjoella koetaan kaikista tutkituista eurooppalaiskaupungeista vähiten köyhyys ongelmaksi. Kaikki suomalaiskaupungit sijoittuvat 25 parhaan joukkoon eurooppalaisessa vertailussa. Kaikissa kyselyn kaupungeissa reilusti yli puolella ei ollut vaikeuksia laskujen maksussa kuun lopussa Ulkomaalaiset Ulkomaalaisten läsnäolo koettiin pääosin hyväksi, mutta kuitenkin noin kolmannes vastanneista kokee asian toisin. Myönteisimmin suhtauduttiin Espoossa, jossa 67 prosenttia koki, että ulkomaalaisten läsnäolo kaupungissa on hyväksi. Kriittisimpiä oltiin Vantaalla, jossa 43 prosenttia oli eri mieltä. Vantaalla oltiin kaikista 82 eurooppalaiskaupungista neljänneksi vähiten sitä mieltä, että ulkomaalaisten läsnäolo kaupungissa on hyväksi. Seinäjoella ja Porissa hieman yli puolet vastaajista koki, että kaupungissa asuvat ulkomaalaiset ovat integroituneet hyvin. Vantaalla ja Helsingissä vain 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä. Turvallisuuden tunne, luottamus Kaikissa kyselyn kaupungeissa valtaosa vastaajista kokee olonsa aina turvalliseksi omassa kaupungissaan. Harvoin tai ei koskaan olonsa turvalliseksi tuntevia on enintään kolme prosenttia vastaajista. Lähes kaikki vastaajat kokevat olonsa aina turvalliseksi omalla asuinalueellaan. Asuinalueellaan tunnetaan turvallisuutta vielä enemmän kuin omassa kaupungissa yleisesti. Suomalaiset kaupungit ovat tutkimuksen kärjessä sekä mitatessa turvallisuuden tunnetta omassa kaupungissa että omalla asuinalueellaan. Vastaajat kokevat myös, että yleisesti ottaen ihmisiin voidaan luottaa. Erityisesti Porin ja Seinäjoen asukkaat ovat tätä mieltä, näiden kaupunkien asukkaista 85 prosenttia on vähintään jonkin verran tätä mieltä. Asukkaiden mielestä tärkeimmät asiat kaupungissa Kun asukkaille lueteltiin joukko asioita, joista heidän piti valita mielestään kolme omalle kaupungilleen tärkeintä, nousi kaikissa kaupungeissa tärkeimmäksi asiaksi terveyspalvelut. Muita eniten mainintoja saaneita asioita ovat työpaikkojen luominen/työttömyyden vähentäminen ja opetus ja koulutus Saasteet ja ilmastonmuutos, resurssien vastuullinen käyttö Omaa kotikaupunkia pidetään pääosin terveellisenä paikkana asua. Eniten näin kokevat seinäjokelaiset, joista 97 prosenttia pitää kaupunkiaan terveellisenä paikkana. Vähiten ollaan Helsingissä ja Vantaalla, mutta myös näiden kaupunkien vastaajista 82 prosenttia pitää kaupunkiaan terveellisenä paikkana asua. Kaikki suomalaiskaupungit sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa 30 parhaan joukkoon, Seinäjoki on parhaana toinen.
8 8 Ilmansaasteita ei pidetä kovin suurena ongelmana. Kaikissa kaupungeissa enemmistö vastaajista kokee, etteivät ilmansaasteet ole kaupungissa iso ongelma. Eniten ilmansaasteista ollaan huolissaan Helsingissä, jossa 42 prosenttia piti ilmansaasteita ongelmana. Myös tässä vertailussa suomalaiskaupunkien tilanne on useimpia eurooppalaiskaupunkeja parempi. Kaupunkimelua pidetään ongelmana erityisesti Helsingissä, jossa lähes puolet vastaajista kokee kaupunkimelun ongelmaksi. Muissa kaupungeissa selvä enemmistö ei koe kaupunkimelua isoksi ongelmaksi. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiskaupungit sijoittuvat erinomaisesti. Seinäjoella, Espoossa ja Porissa kaupunkimelu koetaan ongelmaksi kaikkein vähiten kaikista tutkituista 82 kaupungista. Puhtaimmaksi kyselyn kaupungeista arvioidaan Espoo, Pori ja Seinäjoki. Näiden kaupunkien vastaajista yli 80 pitää kaupunkiaan puhtaana. Eniten kriittisiä vastaajia on Vantaalla, jossa noin kolmasosa vastaajista on eri mieltä väittämän on puhdas kaupunki kanssa. Suomalaiskaupungit sijoittuvat tässäkin vertailussa melko hyvin, heikoimmin sijoittunut Vantaa on eurooppalaisessa vertailussa sijaluvulla 31. Väittämä kaupungin taistelusta ilmastonmuutosta vastaan jakaa mielipiteitä. Lähes sama osuus vastaajista kaupungeittain on sitä mieltä, että kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan kuin niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asia ei ole näin. vastausten osuus vaihtelee kaupungeittain 17 ja 29 prosentin välillä, joten asia on vieras varsin suurelle joukolle vastaajista. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen kaupungit sijoittuvat suurimmaksi osaksi puolivälin alapuolelle, Helsinki on parhaana sijaluvulla 32. Vastuullisimmin resurssejaan käyttävä kaupunki on asukkaiden mielestä Pori, 56 prosenttia porilaisista vastaajista on sitä mieltä, että kaupunki käyttää resurssejaan vastuullisesti. Heikoin tilanne on asukkaiden mielestä Turussa, turkulaisista 24 prosenttia kokee, että kaupunki käyttää resurssejaan vastuullisesti. Porin sijoitus on eurooppalaisessa vertailussa sijaluvulla 14 ja Turku sijalla 72. Infrastruktuuri Kulttuuripalveluihin ovat tyytyväisimpiä porilaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset. Kun tarkastellaan erittäin tyytyväisten vastaajien osuutta, on Helsingin, Tampereen ja Lahden vastaajista yli puolet erittäin tyytyväisiä kaupunkinsa kulttuuritarjontaan. Tyytymättömien osuus on suurin Vantaalla, jossa neljäsosa vastaajista ei ole kaupungin kulttuuritarjontaan. Suomalaisten tyytyväisyys kaupunkinsa kulttuuritarjontaan on eurooppalaisittain huipputasoa. Porissa on tutkituista kaupungeista suuri osuus kulttuuritarjontaan tyytyväisiä vastaajia. Helsinki sijoittuu kolmanneksi ja Tampere viidenneksi. Tyytyväisyys julkisiin tiloihin jakaa kaupungit kahteen joukkoon. Helsingissä Porissa, Tampereella, Oulussa ja Turussa noin kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Muissa kaupungeissa merkittävä vähemmistö, prosenttia vastaajista ei ole tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Suomalaisten sijoituksen eurooppalaisessa vertailussa vaihtelevat välillä Tyytyväisyys katujen ja talojen kauneuteen on samalla tasolla kaikissa kaupungeissa. Tyytyväisimpiä ollaan Helsingissä, jossa tyytyväisten osuus on 78
9 9 prosenttia. Lahti jää tässä vertailussa viimeiseksi, mutta sielläkin tyytyväisten osuus on 69 prosenttia. Viheralueisiin ovat tyytyväisimpiä Porin, Helsingin, Tampereen ja Oulun asukkaat. Näissä kaupungeissa noin yhdeksän kymmenestä on tyytyväisiä viheralueisiin. Vantaalla tyytyväisyys on vähäisintä, sielläkin 64 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä. Eurooppalaisessa vertailussa Pori on 11., myös Helsinki, Tampere ja Oulu ovat kahdenkymmenen parhaan joukossa. Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin on korkealla tasolla kaikissa vertailukaupungeissa. Tyytyväisiä on vähintään 90 prosenttia vastaajista. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiskaupungit ovat sijaluvuilla 1-9, kun mitataan asukkaiden tyytyväisyyttä oman kaupunkinsa viheralueisiin. Myöskään tyytyväisyydessä liikuntamahdollisuuksiin ei ole kaupunkien välillä suuria eroja. Tyytyväisimpiä ollaan Seinäjoella, jossa käytännöllisesti kaikki vastaajat ovat tyytyväisiä. Vähiten tyytyväisiä ollaan Vantaalla, jossa tyytyväisiä on kuitenkin 76 prosenttia. Seinäjoki, Pori, Helsinki ja Oulu ovat eurooppalaisessa vertailussa sijoilla Julkinen liikenne Säännöllisintä julkisen liikenteen käyttö on Helsingissä, jossa 73 prosenttia käyttää julkista liikennettä vähintään kerran viikossa. Vähäisintä julkisen liikenteen käyttö on Seinäjoella, jossa 93 prosenttia käyttää sitä harvemmin kuin kerran kuussa. Helsinki on eurooppalaisessa vertailussa kuudes. Sen sijaan Lahti, Oulu, Pori ja Seinäjoki ovat häntäpäässä. Työmatkaliikenteessä julkista liikennettä käytetään yleisimmin Helsingissä, jossa puolet vastaajista käyttää ensisijaisesti julkista liikennettä työmatkoillaan ja Espoossa, jossa 44 prosenttia käyttää julkista liikennettä ensisijaisesti. Turussa ja Oulussa yleisin työmatkan kulkumuoto oli polkupyörä tai kävely, muissa vertailukaupungeissa auto oli yleisin. Julkinen liikenne toimii kaupunkilaisten mielestä erittäin hyvin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Eniten kriittisiä vastaajia on Seinäjoella ja Porissa. Seinäjoella 40 prosenttia vastaajista on julkisen liikenteen toimintaan, ja Porissa 28 prosenttia.
10 10 3. KÄSITYKSET SOSIAALISESTA TODELLISUUDESTA 3.1 Terveydenhuolto, työllisyys, asuminen, hallinnolliset palvelut Kaupunkien asukkailta selvitettiin heidän tyytyväisyyttään terveydenhuollon eli lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamiin palveluihin, mahdollisuuksiin löytää hyvä työpaikka kaupungista sekä mahdollisuuksiin kohtuuhintaiseen asumiseen. Lisäksi kysyttiin mielipidettä kaupungin hallinnollisten palvelujen tehokkaasta hoitamisesta Terveydenhuollon palvelut Tyytyväisimpiä lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamiin palveluihin ollaan Porissa. Lähes yhtä tyytyväisiä ollaan Seinäjoella ja Tampereella. Tyytymättömimpiä kaupunkinsa lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamiin palveluihin ovat Lahden asukkaat, joista yli kaksi viidesosaa on vähintäänkin melko. Tarkasteltaessa Eurooppalaisen Urban Audit -surveyn tuloksia on paras kaupunki Groningen (Alankomaat, erittäin ja melko tyytyväisiä 95 prosenttia). Heikoin tulos on Burgasilla (Bulgaria, 34 prosenttia). Oulu ja Helsinki sijoittuvat tutkittujen 75 eurooppalaisen kaupungin keskivälille; Oulu sijalle 38 ja Helsinki sijalle 44. Kun vertailuun otetaan mukaan Espoo, Lahti, Pori, Tampere, Seinäjoki ja Turku, sijoittuu Pori parhaaksi (33) 82:n Suomen ja Euroopan kaupungin joukossa. Seinäjoki on 34., Tampere 39., Oulu 41., Espoo 46., Helsinki 48., Turku 49., Vantaa 56. ja Lahti 65..
11 11 Lääkäreiden ja sairaaloiden tarjoamat terveydenhoitopalvelut kaupungissa n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Pori, n= Seinäjoki, n= Tampere, n= Oulu Espoo, n= Helsinki Turku, n= Vantaa, n= Lahti, n=
12 Työllistyminen Kaupunkilaisilta selvitettiin mielipidettä siitä, miten helpoksi arvioi hyvän työpaikan löytymisen omasta kaupungistaan. Hyvän työpaikan löytyminen ylipäätään on haastavaa, sillä valtaosa vastaajista on eri mieltä väittämän hyvän työpaikan löytyminen on helppoa kanssa. Heikoin tilanne on vastaajien mielestä Porissa. Parhaimmiksi mahdollisuudet hyvän työpaikan löytymiseen arvioidaan Helsingissä. Työllistymismahdollisuuksia tarkasteltaessa on muistettava, että jo jonkin aikaa on vallinnut taantuma, mikä vaikuttaa vahvasti työllistymismahdollisuuksiin maailmanlaajuisesti. Parhaimpina työllistymisen helposti hyvään työpaikkaan kokevat tukholmalaiset. Heikoin tilanne on Palermossa (Italia). Helsinki sijoittuu 10 parhaimman joukkoon (9.). Oulun sijoitus on 34. Kun vertailuun otetaan mukaan suomalaisen verrokkitutkimuksen kaupungit, on Helsinki edelleen paras Suomen kaupungeista. Espoo on 19., Seinäjoki 26., Oulu 36., Tampere 38., Pori 41., Vantaa 44., Turku 46. ja Lahti 49. Hyvän työpaikan löytäminen on helppoa - -eri mieltä n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Helsinki Espoo, n= Seinäjoki, n= Oulu Tampere, n= Pori, n= Vantaa, n= Turku, n= Lahti, n=
13 Asumiskustannukset Kohtuuhintainen asunto löytyy asukkaiden mielestä parhaiten Porista. Helsingin tulos erottuu selkeästi muista kaupungeista. Helsinkiläisistä peräti 54 prosenttia on vahvasti eri mieltä siitä, että Helsingistä on helppo löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla. Eurooppalaisessa vertailussa Leipzig (Saksa) saa parhaimman tuloksen (vähintään samaa mieltä olevia 71 prosenttia). Oulu sijoittuu neljänneksi. Helsinki puolestaan löytyy vertailun jälkijoukosta eli sijalta 67. Helsinkiä heikommat tulokset saavat Ljubljana (Slovenia), Bologna (Italia), Lissabon (Portugali), Luxemburg (Luxemburg), Amsterdam (Alankomaat), München (Saksa), Rooma (Italia) ja Pariisi (Ranska). Lisäksi kaikki suomalaiset kaupungit Helsinkiä lukuun ottamatta sijoittuvat vertailussa 40. parhaan joukkoon. Pori on Suomen ja eurooppalaisen vertailukaupunkien joukon paras. Kymmenen parhaan joukossa ovat Lahti (3.), Turku (4.) Seinäjoki (6.) ja Oulu (8.). Kaupungista on helppo löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Pori, n= Lahti, n= Turku, n= Seinäjoki, n= Oulu Vantaa, n= Tampere, n= Espoo, n= Helsinki
14 Hallinnolliset palvelut Hallinnolliset palvelut hoidetaan tehokkaasti parhaiten Seinäjoella. Heikoin tulos on Turussa. Eurooppalaisessa vertailussa Antwerpen (Belgia) saa parhaimman tuloksen (vähintään olevia 78 prosenttia). Oulu sijoittuu sijalle 35 ja Helsinki sijalle 47. Kun kaikki suomalaiset kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, Seinäjoki on sijalla 25. Oulun sijoitukseksi tulee 36. Tampere, Pori, Espoo, ja Helsinki sijoittuvat 50 parhaan joukkoon. Vantaan sijoitus on 53. ja Lahden 60. Turku on eurooppalaisessakin vertailussa häntäpäässä, sen sijoitus on 74. Kun otatte yhteyttä kaupungin hallinnollisiin tahoihin, teitä palvellaan tehokkaasti. Vahvasti / jonkin verran n=kaikki vastaajat Seinäjoki, n= Oulu 55 Tampere, n= Pori, n= Espoo, n= Helsinki 49 Vantaa, n= Lahti, n= Turku, n=100 34
15 Köyhyys, taloudelliset vaikeudet Mielipide köyhyydestä kaupungissa jakaa vastaajia. Erityisesti Helsingissä, Lahdessa ja Vantaalla noin puolet on sitä mieltä, että köyhyys on kaupungissa ongelma kun taas alle puolet on päinvastaista mieltä. Oulussa, Espoossa, Tampereella ja Seinäjoella köyhyys mielletään vähäisempänä ongelmana. Euroopan kaupungeista Aalborgin (Tanska) asukkaat ovat eniten eri mieltä köyhyysväittämästä. Oulu sijoittuu toiseksi. Helsinki on 18. Väittämän kanssa eniten ollaan Miskolcissa (Unkari). Kun kaikki suomalaiset kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, sijoittuvat ne kärkipäähän. Kaikista tutkituista kaupungeista Seinäjoella koetaan vähiten köyhyys ongelmaksi. Kymmenen vähiten köyhyyttä kokevan kaupungin joukossa ovat myös Tampere, Espoo, Oulu, Turku ja Pori. Lahden sijoitus on 20., Vantaan 23. ja Helsingin 25. Kaupungissa köyhyys on ongelma n=kaikki vastaajat 1=Vahvasti eri mieltä 2=Jonkin verran eri mieltä 3=Jonkin verran 4=Vahvasti Seinäjoki, n= Tampere, n= Espoo, n= Oulu Turku, n= Pori, n= Lahti, n= Vantaa, n= Helsinki
16 16 Kaikissa kyselyn kaupungeissa reilusti yli puolella vastanneista ei ole vaikeuksia laskujen maksamisessa kuun lopussa. Euroopan kaupungeista vähiten maksuvaikeuksia kokevat Aalborgin (Tanska) asukkaat (83 prosenttia vastanneista toteaa, ettei ole maksuvaikeuksia kuukauden lopussa). Heikoin tilanne on Istanbulissa (Turkki, 23 prosenttia). Teillä on vaikeuksia laskujen maksussa kuun lopussa Ei koskaan n=kaikki vastaajat Vantaa, n= Turku, n= Lahti, n= Pori, n= Tampere, n= Espoo, n= Helsinki 67 Seinäjoki, n= Oulu 63
17 Ulkomaalaiset Kyselyssä selvitettiin sitä, koetaanko ulkomaalaisten läsnäolo hyväksi kaupungissa sekä miten hyvin ulkomaalaiset ovat integroituneet. Väittämä ulkomaalaisten läsnäolon vaikutuksesta kaupunkiin jakaa vastaajia. Pääasiassa ulkomaalaisten läsnäolo koetaan hyväksi. Kuitenkin noin kolmannes vastanneista kokee asian toisin. Eniten väittämän kanssa eri mieltä olevia on Vantaalla. Eurooppalaisista kaupungeista väittämän kanssa eniten ollaan Luxemburgissa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Helsingin sijoitus on 30. Muut suomalaiskaupungit ovat keskivaiheilla tai sen alapuolella. Vantaalla ollaan kaikista 82 kaupungista neljänneksi vähiten väittämän kanssa. Ulkomaalaisten läsnäolo on hyväksi kaupungissa n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Espoo, n= Tampere, n= Pori, n= Lahti, n= Turku, n= Seinäjoki, n= Vantaa, n=
18 18 Parhaiten ulkomaalaisten koetaan kotoutuneen Seinäjoella ja Porissa. Heikoin tilanne on Vantaalla ja Helsingissä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan parhaiten ulkomaalaisten arvioidaan kotoutuneen Antalayassa (Turkki), Groningenissa (Alankomaat) ja Cluj-Napocassa (Romania), joissa kaksi kolmasosaa (67-66 prosenttia) on sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat kotoutuneet hyvin. Ateenassa (Kreikka) vain 20 prosenttia on sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat kotoutuneet hyvin. Kaupungissa asuvat ulkomaalaiset ovat integroituneet (eli kotoutuneet) hyvin Vahvasti / jonkin verran n=kaikki vastaajat Seinäjoki, n= Pori, n= Oulu 47 Lahti, n= Espoo, n= Tampere, n= Turku, n= Vantaa, n= Helsinki 36
19 Turvallisuuden tunne, luottamus Kaikissa kyselyn kaupungeissa valtaosa vastaajista kokee olonsa aina turvalliseksi omassa kaupungissaan. Harvoin tai ei koskaan olonsa turvalliseksi tuntevia on enintään kolme prosenttia vastanneista, mikä kertoo hyvästä turvallisuuden tunteesta. Turvallisimpia kaupunkeja eurooppalaisen tutkimuksen mukaan ovat Oviedo (Espanja), Groningen (Alankomaat) ja Aalborg (Tanska). Oulu tulee näiden jälkeen neljäntenä ja Helsinki kymmenentenä. Vähiten turvallisia omien kaupunkilaisten mielestä ovat Sofia (Bulgaria), Istanbul (Turkki) ja Ateena (Kreikka). Suomalaiset kaupungit kuuluvat tämän tutkimuksen mukaan Euroopan turvallisimpiin. Kuin kaikki tutkitut kaupungit sijoitetaan mukaan eurooppalaiseen vertailuun, on Espoo ykkönen, ja muutkin kaupungit Vantaata ja Helsinkiä lukuun ottamatta kärkikymmenikössä. Vantaan sijoitus on 12. ja Helsingin 16. Tunnette olonne turvalliseksi kaupungissa n=kaikki vastaajat Aina Joskus Harvoin Ei koskaan Espoo, n= Pori, n= Lahti, n= Seinäjoki, n= Turku, n= Tampere, n= Oulu Vantaa, n= Helsinki
20 20 Lähes kaikki vastaajat kokevat olonsa turvalliseksi aina omalla asuinalueellaan. Paras tulos on Lahdessa ja heikoin Helsingissä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan eniten aina olonsa asuinalueella turvalliseksi tuntevia on Rostockissa (Saksa), Aalborgissa (Tanska) ja Münchenissä (Saksa) (91 prosenttia). Vähiten asia on näin Sofiassa (Bulgaria, 33 prosenttia). Kun kaikki suomalaiset kaupungit otetaan mukaan eurooppalaiseen vertailuun, on kärkinelikko Lahti, Pori, Tampere ja Seinäjoki. Turku on kuudes. Espoon sijoitus on 12., Oulun 16., Vantaan 19. ja Helsingin 26. Tunnette olonne turvalliseksi asuinalueellanne n=kaikki vastaajat Aina Joskus Harvoin Ei koskaan Lahti, n= Pori, n= Tampere, n= Seinäjoki, n= Turku, n= Espoo, n= Oulu Vantaa, n= Helsinki
21 21 Yleisesti ottaen ihmisiin voidaan luottaa. Erityisesti Porin ja Seinäjoen asukkaat ovat vahvasti siitä, että yleisesti ottaen useimpiin ihmisiin kaupungissa voi luottaa. Eniten epäilystä tähän on helsinkiläisillä. Eurooppalaisessa vertailussa parhaan tuloksen saa Aalborg (Tanska, 90 prosenttia vähintään jonkin verran ) ja heikoimman Istanbul (Turkki, 14 prosenttia). Oulu on sijalla 7 ja Helsinki 16. Kun kaikki tutkitut suomalaiset kaupungit sijoitetaan vertailuun, on Turku 2. sijalla, ja Tampere, Oulu, Seinäjoki ja Pori kuuluvat myös kärkikymmenikköön. Espoo ja Vantaa ovat sijoilla , Vantaa on 17. ja Helsinki 23. Yleisesti ottaen useimpiin ihmisiin kaupungissa voi luottaa n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Turku, n= Tampere, n= Oulu Pori, n= Seinäjoki, n= Espoo, n= Lahti, n= Vantaa, n= Helsinki
22 Asukkaiden mielestä kaupunkien tärkeimmät asiat Kyselyssä selvitettiin sitä, mitkä asiat vastaajien mielestä ovat omalle kaupungille kolme tärkeintä asiaa seuraavista: kaupungin turvallisuus, ilmansaasteet, melu, julkinen liikenne, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, opetus ja koulutus, työpaikkojen luominen/työttömyyden vähentäminen, asuntokannan tilanne sekä tieinfrastruktuuri. Kaikissa kyselyn kaupungeissa merkityksellinen asia on terveyspalvelut. Muita eniten esille nousseita asioita ovat työpaikkojen luominen/työttömyyden vähentäminen ja opetus ja koulutus. Tulokset kaupungeittain on esitetty seuraavissa kuvioissa. Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Espoo Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 63 Opetus ja koulutus 53 Julkinen liikenne 47 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 43 Kaupungin turvallisuus 24 Sosiaalipalvelut 21 Asuntokannan tilanne 20 Tieinfrastruktuuri 15 Ilmansaasteet 7 Melu 3 1
23 23 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Vantaa Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 64 Opetus ja koulutus 46 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 42 Julkinen liikenne 36 Kaupungin turvallisuus 28 Ilmansaasteet 19 Asuntokannan tilanne 17 Sosiaalipalvelut 15 Tieinfrastruktuuri 15 Melu 9 2
24 24 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Tampere Kaikki vastaajat, n=101 Terveyspalvelut Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen Opetus ja koulutus 40 Sosiaalipalvelut 32 Julkinen liikenne 24 Kaupungin turvallisuus 22 Ilmansaasteet 16 Asuntokannan tilanne 12 Tieinfrastruktuuri 8 Melu 5 0
25 25 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Turku Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 73 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 63 Opetus ja koulutus 57 Sosiaalipalvelut 30 Kaupungin turvallisuus 27 Julkinen liikenne 16 Tieinfrastruktuuri 9 Asuntokannan tilanne 8 Ilmansaasteet 7 Melu 2 2
26 26 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Lahti Kaikki vastaajat, n=100 Terveyspalvelut 60 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 57 Opetus ja koulutus 47 Sosiaalipalvelut 33 Kaupungin turvallisuus 23 Tieinfrastruktuuri 18 Asuntokannan tilanne 17 Julkinen liikenne 17 Ilmansaasteet 12 Melu 1 3
27 27 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Pori Kaikki vastaajat, n=102 Terveyspalvelut 66 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 58 Opetus ja koulutus 48 Sosiaalipalvelut 32 Kaupungin turvallisuus 28 Tieinfrastruktuuri 25 Julkinen liikenne 17 Ilmansaasteet 9 Asuntokannan tilanne 8 Melu 2 1
28 28 Mitkä ovat tärkeimpiä kaupungillenne Seinäjoki Kaikki vastaajat, n=101 Terveyspalvelut 65 Työpaikkojen luominen / työttömyyden vähentäminen 57 Opetus ja koulutus 54 Sosiaalipalvelut 31 Kaupungin turvallisuus 24 Tieinfrastruktuuri 23 Julkinen liikenne 18 Asuntokannan tilanne 16 Ilmansaasteet 11 Melu 0 0
29 29 4. SAASTEET JA ILMASTONMUUTOS 4.2 Kaupunkien siisteys ja terveellisyys Omaa kotikaupunkia pidetään pääosin terveellisenä paikkana asua. Eniten asian kanssa olevia on Seinäjoella ja vähiten Helsingissä ja Vantaalla. Euroopan kaupungeista Rostockissa (Saksa) ollaan eniten siitä, että kaupunki on terveellinen paikka asua (97 prosenttia vastaajista). Vähiten terveellisenä omaa kotikaupunkiaan pitävät ateenalaiset (Kreikka, 17 prosenttia) ja sofialaiset (Bulgaria, 13 prosenttia). Kaikki suomaiset kaupungit sijoittuvat tässä vertailussa 30 parhaan joukkoon. Seinäjoki sijoittuu toiseksi ja Espoo kymmenenneksi. Heikoimmin suomalaista pärjäävät Helsinki ja Vantaa ovat sijoilla 29. ja 30. Kaupunki on terveellinen paikka asua n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Seinäjoki, n= Espoo, n= Tampere, n= Oulu Lahti, n= Turku, n= Pori, n= Helsinki Vantaa, n=
30 Ilman laatu ja ilmansaasteet Ilmansaasteita ei pidetä kovin suurena ongelmana kyselyn kaupungeissa. Valtaosa vastanneista kokee, ettei asia ole merkittävä ongelma kaupungissaan. Eniten, että ilmansaasteet ovat ongelma, ovat helsinkiläiset. Eurooppalaisittain meillä asia näyttäisi tämän mukaan olevan paremmin kuin muualla. Esimerkiksi Sofiassa (Bulgaria), Bukarestissa (Romania), Budapestissä (Unkari) ja Ateenassa (Kreikka) yli 70 prosenttia asukkaista on sitä mieltä, että ilmansaasteet ovat iso ongelma. Kun kaikki suomalaiset kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, on Seinäjoki ykkönen, kun katsotaan väittämän kanssa eri mieltä olevia vastaajia. Muutkin suomalaiskaupungit sijoittuvat 25 parhaan joukkoon, kärkikymmenikössä on Seinäjoen lisäksi Espoo, Vantaa, Pori ja Lahti. Kaupungissa ilmansaasteet ovat iso ongelma n=kaikki vastaajat 1=Vahvasti eri mieltä 2=Jonkin verran eri mieltä 3=Jonkin verran 4=Vahvasti Seinäjoki, n= Espoo, n= Pori, n= Vantaa, n= Lahti, n= Turku, n= Tampere, n= Oulu Helsinki
31 Meluisuus Väittämän kaupungin melu on iso ongelma kanssa ollaan erityisesti Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Muissa kaupungeissa alle kolmasosa vastaajista kokee melun isoksi ongelmaksi. Eurooppalaisittain vähiten melua pidetään ongelmana Groningenissa (Alankomaat). Oulu sijoittuu toiseksi. Helsingin sijoitus on 18. Ongelmallisin melun osalta on Ateena (Kreikka). Kun vertailuun otetaan mukaan kaikki suomalaiset tutkitut kaupungit, on Seinäjoki ykkönen, Pori toinen ja Espoo kolmas. Myös Oulu, Lahti ja Turku kuuluvat kärkikymmenikköön. Tampere on 15., Vantaa, 16. ja Helsinki 25. Kaupungin melu on iso ongelma n=kaikki vastaajat 1=Vahvasti eri mieltä 2=Jonkin verran eri mieltä 3=Jonkin verran 4=Vahvasti Seinäjoki, n= Pori, n= Espoo, n= Oulu Lahti, n= Turku, n= Tampere, n= Vantaa, n= Helsinki
32 Puhtaus Puhtaimmiksi kyselyn kaupungeista arvioidaan Espoo, Pori ja Seinäjoki. Heikoin tulos on Vantaalla. Kaupunkikohtaiset erot ovat pieniä. Huomattavaa on, että väittämän on puhdas kaupunki kanssa eri mieltä olevia on pahimmillaan lähes kolmasosa vastaajista. Eurooppalaisessa vertailussa Oulu (19.) ja Helsinki (25.) sijoittuvat kohtalaisesti. Parhaat tulokset saavat Oviedo (Espanja) ja Piatra Neamt (Romania). Heikoin tilanne on Palermossa (Italia). Kun mukaan otetaan kaikki tutkitut suomalaiskaupungit, sijoittuu Espoo sijalle 11., Pori sijalle 13. ja Seinäjoki sijalle 14. Kaikki suomalaiskaupungit ovat kohtalaisilla sijoituksilla, vertailussa heikoimmin pärjäävät Helsinki ja Vantaa ovat sijoilla 29. ja 31. On puhdas kaupunki n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Espoo, n= Pori, n= Seinäjoki, n= Turku, n= Oulu Tampere, n= Lahti, n= Helsinki Vantaa, n=
33 Taistelu ilmastonmuutosta vastaan Väittämä kaupungin taistelusta ilmastonmuutosta vastaan jakaa mielipiteitä. Lähes sama osuus vastaajista kaupungeittain on sitä mieltä, että kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan kuin niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asia ei ole näin. Noin viidennes vastaajista ei osaa ottaa tähän väittämään kantaa, mikä kertonee asian vieraudesta vastaajille. Eurooppalaisista kaupungeista Luxemburgissa 76 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Heikoimmin tässä vertailussa sijoittuu Bulgarian Sofia. Helsingin sijoitus on 32 ja Oulun 52. Kun kaikki kaupungit otetaan mukaan, on Helsingin sijoitus edelleen 32., Lahden 40., Espoon 52. ja Oulun sekä Tampereen 54. Porin sijoitus on 59., Vantaan 63., Seinäjoen 67. ja Turun 72. Kaupunki on sitoutunut taisteluun ilmastonmuutosta vastaan (esim. vähentämään asumisen energiankulutusta tai edistämään vaihtoehtoja autolla liikkumiseen) n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Helsinki Lahti, n= Espoo, n= Oulu Tampere, n= Pori, n= Vantaa, n= Seinäjoki, n= Turku, n=
34 34 5. HALLINTOPALVELUT 5.1 Resurssien vastuullinen käyttö Vastuullisimmin resurssejaan käyttävä kaupunki asukkaidensa mielestä on Pori. Lähes yhtä hyviä ovat Seinäjoki ja Helsinki. Heikoin tilanne asukkaiden mielestä on Turussa. Euroopan vertailukaupungeista tässä asiassa paras on Luxemburg (Luxemburg, 68 prosenttia ). Heikoimmaksi arvioidaan Budapest (Unkari, 9 prosenttia samaa mieltä). Helsinki on 18. ja Oulu 33. Kun kaikki Suomen tutkitut kaupungit otetaan vertailuun mukaan, sijoittuvat kahdenkymmenen parhaan joukkoon Pori (14.), Seinäjoki (19.) ja Helsinki (20.). Heikoimmin menestyy Turku, jonka sijoitus 82 kaupungin joukossa on 72. Kaupunki käyttää resurssejaan vastuullisesti n=kaikki vastaajat 4=Vahvasti 3=Jonkin verran 2=Jonkin verran eri mieltä 1=Vahvasti eri mieltä Pori, n= Seinäjoki, n= Helsinki Espoo, n= Oulu Lahti, n= Tampere, n= Vantaa, n= Turku, n=
35 35 6. INFRASTRUKTUURI Tyytyväisyys kulttuuripalveluihin Kulttuuripalveluihin tyytyväisimpiä ovat porilaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset. Tarkasteltaessa erittäin tyytyväisten osuutta voidaan todeta tämän olevan Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa suurempi kuin muissa kaupungeissa. Tyytymättömimpiä ovat vantaalaiset. Vantaan kohdalla voidaan todeta, että Helsingin ja Espoon läheisyys vaikuttanevat tarjontaan. Vantaan, Espoon ja Helsingin asukkailla on käytettävissään kohtuullisen matkan päässä merkittävä määrä kulttuuripalveluja. Euroopan vertailukaupungeista kulttuuripalveluihin tyytyväisimmät asukkaat ovat Cardiffissa (Iso-Britannia, tyytyväisiä 96 prosenttia). Seuraava on Helsinki. Oulun sijoitus on 24. Otettaessa kaikki suomalaiset kaupungit mukaan on Porissa tutkituista kaupungeista kulttuuritarjontaan kaikkein tyytyväisimmät asukkaat. Helsinki sijoittuu kolmanneksi ja Tampere viidenneksi. Kulttuuripalvelut kaupungissa kuten konserttitalot, teatterit, museot ja kirjastot n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Pori, n= Helsinki Tampere, n= Seinäjoki, n= Lahti, n= Oulu Turku, n= Espoo, n= Vantaa, n=
36 Tyytyväisyys julkisiin tiloihin (kuten torit, aukiot, kävelykadut) Tyytyväisyys julkisiin tiloihin jakaa kaupungit kahteen joukkoon. Helsinki, Pori, Tampere, Oulu ja Turku muodostavat ryhmän, joissa noin kahdeksan kaupunkilaista kymmenestä on tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Seinäjoen, Vantaan, Lahden ja Espoon asukkaat ovat tässä asiassa selvästi tyytymättömämpiä. Eurooppalaisessa vertailussa paras tulos on Oviedolla (Espanja, tyytyväisiä 96 prosenttia) ja heikoin Ateenalla (Kreikka, 35 prosenttia). Helsingin sijoitus on 24. ja Oulun 31. Kun kaikki suomalaiset kaupungit otetaan mukaan vertailuun, jakaa Pori sijoituksen Helsingin kanssa, Tampere sijoittuu 26. sijalle ja Oulun sijoitus laskee kahdella 33. sijalle. Heikoimmin pärjäävät Lahti (sijoitus 71.) ja Turku (74.). Kaupungin julkiset tilat kuten torit, aukiot, kävelykadut n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Helsinki Pori, n= Tampere, n= Oulu Turku, n= Seinäjoki, n= Vantaa, n= Lahti, n= Espoo, n=
37 Tyytyväisyys katujen ja talojen kauneuteen asuinalueella Tyytyväisyydessä katujen ja talojen kauneuteen asuinalueella ei ole kaupunkikohtaisesti merkittäviä eroja. Tyytyväisimpiä ollaan Helsingissä, tyytymättömimpiä Lahdessa. Euroopan kaupungeista parhaimman tuloksen sai Oviedo (Espanja, tyytyväisiä 96 prosenttia). Toiseksi sijoittui Tukholma (Ruotsi, 91 prosenttia). Helsingin sijoitus on 19. ja Oulun 24. Vähiten tyytyväisiä on Sofiassa (Bulgaria, 26 prosenttia). Kun kaikki tutkitut kaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, sijoittuvat Helsingin ja Oulun lisäksi kolmenkymmenen parhaan joukkoon Turku, Tampere ja Vantaa. Heikoimmin menestyneen Lahden sijoitus on 43. Katujen ja talojen kauneus asuinalueellanne n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Helsinki Turku, n= Oulu Tampere, n= Vantaa, n= Seinäjoki, n= Espoo, n= Pori, n= Lahti, n=
38 Tyytyväisyys viheralueisiin (puistot, puutarhat) Viheralueisiin tyytyväisimpiä ovat Porin, Helsingin, Tampereen ja Oulun asukkaat. Lahdessa ja Vantaalla tyytyväisyys viheralueisiin on vähäisintä. Euroopan kaupungeista tyytyväisimpiä viheralueisiin ovat Malmön (Ruotsi) asukkaat. Helsinki on 14. ja Oulu 16. Vähiten tyytyväisiä kaupunkinsa viheralueisiin ollaan Ateenassa (Kreikka). Porin sijoitus eurooppalaisessa vertailussa on 11., Helsingin 15., Tampereen 16. ja Oulun 18. Heikoimmin tässä vertailussa pärjäävät Lahti (57.) ja Vantaa (65.). Viheralueet kuten puistot ja puutarhat kaupungin sisällä n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Pori, n= Helsinki Tampere, n= Oulu Seinäjoki, n= Turku, n= Espoo, n= Lahti, n= Vantaa, n=
39 Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin Tyytyväisyys ulkoilumahdollisuuksiin on korkeaa tasoa vertailukaupungeissa. Oulu ja Helsinki saavat eurooppalaisessa tutkimuksessa parhaat tulokset. Kolmanneksi sijoittuu Groningen (Alankomaat), jonka kanssa vähintään saman tuloksen (tyytyväisiä 90 prosenttia) saavat kaikki tämän selvityksen suomalaiset kaupungit. Suomalaiset ovat todellakin tyytyväisiä kaupunkiensa ulkoilumahdollisuuksiin, sillä kun kaikki tutkitut suomalaiskaupungit sijoitetaan eurooppalaiseen vertailuun, valtaavat ne sijat 1-9. Mahdollisuudet ulkoiluun kuten kävelemiseen, pyöräilyyn ja eväsretkeilyyn kaupungin liepeillä / ympäristössä n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Espoo, n= Vantaa, n= Oulu Pori, n= Helsinki Turku, n= Tampere, n= Lahti, n= Seinäjoki, n=
40 Tyytyväisyys liikuntamahdollisuuksiin Tyytyväisyydessä liikuntamahdollisuuksiin ei kaupunkien välillä ole suuria eroja. Tyytyväisimpiä liikuntamahdollisuuksiin, kuten urheilukenttiin ja urheiluhalleihin kaupunkilaiset ovat Seinäjoella. Vähiten tyytyväisiä ovat vantaalaiset. Eurooppalaisen vertailun kärjessä ovat Helsinki ja Oulu. Kolmanneksi tyytyväisimpiä ollaan Groningenissa (Alankomaat, 88 prosenttia tyytyväisiä). Tässä kyselyssä mukana olleet kaupungit sijoittuvat tämän jälkeen ennen Luxemburgia (Luxemburg, tyytyväisiä 79 prosenttia). Euroopan vertailukaupungeista heikoin tulos on Napolilla (Italia, tyytyväisiä 28 prosenttia). Myös tässä vertailussa suomalaisten tyytyväisyys asuinkaupunkinsa liikuntamahdollisuuksiin on eurooppalaisittain huipputasoa. Seinäjoki, Pori, Helsinki ja Oulu ovat sijoilla eurooppalaisessa vertailussa, Lahti, Espoo, Turku ja Tampere ovat sijoilla ja Vantaa on sijalla 13. Liikuntamahdollisuudet kaupungissa, kuten urheilukentät ja urheiluhallit n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Seinäjoki, n= Pori, n= Helsinki Oulu Lahti, n= Espoo, n= Turku, n= Tampere, n= Vantaa, n=
41 41 7. JULKINEN LIIKENNE 7.1 Julkisen liikenteen käyttö Tutkituista suomalaiskaupungeista säännöllisintä julkisen liikenteen käyttö on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vähiten julkista liikennettä käytetään Porissa ja Seinäjoella. Julkinen liikenne on säännöllisimmässä käytössä Pariisissa (Ranska), Lontoossa (Iso- Britannia) ja Prahassa (Tsekki). Helsinki sijoittuu kuudenneksi. Vähiten Euroopan kaupungeista käytetään Oulussa ja Lefkosiassa (Kypros). Eurooppalaisittain tarkasteltuna julkisen liikenteen käyttö on Helsinkiä lukuun ottamatta vähäistä. Suomen vertailussa Espoo sijoittui toiseksi, eurooppalaisessa vertailussa sijoitus on 32. Todella vähäistä julkisen liikenteen käyttö on eurooppalaisen mittapuun mukaan Lahdessa (sijoitus 77.), Oulussa (79.), Porissa (81.) ja Seinäjoella (82.). Miten usein käytätte kaupungin julkista liikennettä? n=kaikki vastaajat Päivittäin Vähintään kerran viikossa,mutta ei päivittäin Vähintään kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa Ei koskaan Ei osaa Helsinki Espoo, n= Vantaa, n= Turku, n= Tampere, n= Lahti, n= Oulu Pori, n= Seinäjoki, n=
42 Työmatkaliikenne Työmatkaliikenteeseen käytetään yleisimmin julkista liikennettä Helsingissä, jossa puolet käyttää julkista liikennettä sekä Espoossa (44 prosenttia). Näissä kaupungeissa julkinen liikenne oli yleisin työmatkaliikenteen muoto. Vähiten julkista liikennettä käytettiin Seinäjoella, Porissa, Oulussa ja Lahdessa. Turussa ja Oulussa yleisin tapa oli polkupyöräily tai kävely. Muissa kaupungeissa työmatkat kuljettiin yleisimmin autolla. Julkista liikennettä käytetään työmatkoilla eniten Pariisissa (Ranska) ja Prahassa (Tsekki). Helsinki sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa 20. sijalle, Oulu toiseksi viimeiseksi. Suomalaisessa vertailussa Helsingin jälkeen toiseksi sijoittuneen Espoon sijoitus eurooppalaisessa vertailussa on 26. ja kolmanneksi sijoittuneen Vantaan 44. Vähiten julkista liikennettä käyttävistä suomalaiskaupungeista Pori sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa sijalle 80. ja Seinäjoki viimeiselle 82. sijalle. Mitä kulkuvälinettä enimmäkseen/ensisijaisesti käytätte matkalla töihin/koulutuspaikkaanne n=käy töissä Julkinen liikenne Auto/ moottoripyörä Polkupyörä/ kävely Muu Helsinki Espoo, n= Vantaa, n= Turku, n= Tampere, n= Lahti, n= Oulu Pori, n= Seinäjoki, n=
43 43 Mitä kulkuvälinettä enimmäkseen/ensisijaisesti käytätte matkalla töihin/koulutuspaikkaanne n=käy töissä Auto Moottoripyörä (tai skootteri) Seinäjoki, n=70 77 Pori, n= Lahti, n= Vantaa, n= Oulu 44 1 Tampere, n=70 43 Espoo, n=83 37 Turku, n=68 27 Helsinki 26
44 44 Mitä kulkuvälinettä enimmäkseen/ensisijaisesti käytätte matkalla töihin/koulutuspaikkaanne n=käy töissä Polkupyörä Kävely Oulu Turku, n= Lahti, n= Pori, n= Seinäjoki, n= Espoo, n= Helsinki Tampere, n= Vantaa, n=71 4 7
45 Tyytyväisyys julkiseen liikenteeseen Julkinen liikenne toimii kaupunkilaisten mielestä erittäin hyvin Helsingissä ja Turussa. Myös Tampereella asiaan ollaan kohtalaisen tyytyväisiä. Heikoimmin asian koetaan olevan Oulussa, Lahdessa, Porissa ja Seinäjoella. Näissä voidaan huomioida myös kantaa ottamattomien osuus, mikä indikoi sitä, että julkisen liikenteen käyttö ei kosketa itseä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan julkiseen liikenteeseen tyytyväisimpiä ollaan Helsingissä. Heikoin tulos on Palermossa (Italia), jossa tyytyväisiä on 12 prosenttia vastaajista. Oulun sijoitus on 51. Eurooppalaisessa vertailussa Turussa ollaan toiseksi tyytyväisimpiä julkiseen liikenteeseen ja Tampereella kymmenenneksi tyytyväisimpiä. Seinäjoen sijoitus oli eurooppalaisessa vertailussa 78. Julkinen liikenne kaupungissa esimerkiksi linja-autot, raitiovaunut tai metro n=kaikki vastaajat 4=Erittäin 3=Melko 2=Melko 1=Täysin Helsinki Turku, n= Tampere, n= Espoo, n= Vantaa, n= Oulu Lahti, n= Pori, n= Seinäjoki, n=
Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotSuomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto
Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotZA6641. Flash Eurobarometer 419 (Quality of Life in European Cities 2015) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA66 Flash Eurobarometer 9 (Quality of Life i Europea Cities 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL9 - Quality of life i Europea CitiesFIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotZA4727. Flash Eurobarometer 194 (Urban Audit Perception Survey) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4727 Flash Eurobarometer 194 (Urban Audit Perception Survey) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 194 URBAN AUDIT IN PREDEFINED COUNTRIES, ASK Q0: Q1 Voisitteko kertoa, oletteko yleisesti ottaen
LisätiedotKaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006
Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali läiset Euroopan mitassa 2006 mielipiteitä elämän laadusta palveluista kotikaupungista muutoksia neljän vuoden takaa Leila Lankinen Survey on perceptions
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
Lisätiedottoy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007
toy 1990 TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007 Anne Kosonen / Helena Fagerlund 9.2.2007 Suomalaisuuden
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotPyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY. Telebus vkot 15 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen
Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY Telebus vkot 1 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Pyöräliitto
LisätiedotKuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM
8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:
LisätiedotKUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,
LisätiedotLOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely
LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely Taloustutkimus Oy Lokakuu 2009 Risto Nikunlaakso 2.10.2009 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 40A - 40B / 2009 Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotZA5885. Flash Eurobarometer 366 (Quality of Life in European Cities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA88 Flash Eurobarometer (Quality of Life i Europea Cities) Coutry Questioaire Filad (Fiish) EB FLASH - Quality of Life i Europea Cities - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010
TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä
LisätiedotAmmattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.
KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
Lisätiedot1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY
1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin
Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotRaportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotKUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotKokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin
Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotKuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011
.. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotKalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006
Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotKuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011
..20 Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Kokonaisarvosana 2 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Uimahallit 3.Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotKaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta
Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus 2011
Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotKuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM
1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset
LisätiedotAnalyysi Turun kaupungin brändistä 2018
Analyysi Turun kaupungin brändistä 2018 Tutkimuksesta Kyselytutkimus Turun kaupungin brändistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Tutkimusajankohta: 15.11-14.12.2018 Haastattelut tehtiin SSI:n Internetpanelin
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Tietoisuus ja asenteet saimaannorpasta. Tuomo Turja
TUTKIMUSRAPORTTI Tietoisuus ja asenteet saimaannorpasta Tuomo Turja 2..2018 MITEN TUTKIMUS TEHTIIN 2 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Metsähallituksen toimeksiannosta.
LisätiedotGREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010
GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2010 Risto Nikunlaakso 2.6.2010 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 21A - 22A / 2010 Tämän tutkimuksen on tehnyt
LisätiedotPalvelunlaatukysely: Tamcat-tietokanta ja kirjojen löytäminen hyllystä
Palvelunlaatukysely: Tamcat-tietokanta ja kirjojen löytäminen hyllystä Tamcat-tietokannan tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon,
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotLÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS
LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset
LisätiedotTämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.
1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin
LisätiedotKAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM
KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 212 Asukastyytyväisyystulokset 1212 FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA Kaupunki ja kuntapalvelut 212 ssa Taustaa Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen eli KAPAn
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)
LisätiedotKivitalo luo asumistyytyväisyyttä
Puu- ja kivitalojen vertaileva asumistyytyväisyystutkimus 008 Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Taloustutkimus Oy - Suomen Betonitieto Oy Omakotiasuminen on tutkitusti edelleen tavoitelluin asumismuoto
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
Lisätiedottoy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / 2003
toy 1990 TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / Hannu Ilkas 23.4. Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotKUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ
KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotLasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen
Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015
ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotLUOTTAMUS- PUNTARI MTK Tulokset julkiseen käyttöön
LUOTTAMUS- PUNTARI 18 MTK Tulokset julkiseen käyttöön 5.4.18 Sisällys 1. JOHDANTO 2. MTK, YHTEENVETO 3. TULOKSET 4. TULOKSET AIHEPIIREITTÄIN 2 1. Johdanto 1. LUOTTAMUSPUNTARI 2. TUTKITTAVAT AIHEPIIRIT
LisätiedotEuropean Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet
European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet Martti Kohtanen Toimitusjohtaja, Siemens Osakeyhtiö Lehdistötilaisuus 8.12.2009 Copyright 2009 Siemens Osakeyhtiö Sisällys Megatrendi: kaupungistuminen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
LisätiedotKansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service
Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745)
Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745) Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoitus: selvittää asukkaiden mielipiteitä kuntapalvelujen toteuttamisesta. Osa yhdistymisen arviointia. Kyselyaineisto
LisätiedotYleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta
2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
Lisätiedot