Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen"

Transkriptio

1 Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen Ryhmänä tavallisin NHL, noin 40 % kaikista Usein, mutta ei aina, diagnoosi helppo ilman IH:aa IH tehtävä kuitenkin aina, koska dg:n oltava varma Hoitojen vuoksi Lääketieteen kehityksen ja tutkimuksen vuoksi

2 Perustuuko lymfoomadiagnoosi morfologiaan vai IH:aan? Vaikka IH tärkeä on morfologia kaiken perusta Morfologisesti päästävä todennäköiseen dg:iin ja yhteen tai kahteen vaihtoehtoon Immunofenotyyppi vaihtelee, on tyypillinen ehkä 90%:ssa Epätavallinen immunofenotyyppi voi johtaa pahasti harhaan ellei morfologiaa ole huomioitu IH:ssa voi olla myös tekninen virhe

3 Tehdäänkö IH:ssa liikaa värjäyksiä? Lymfoomaepäilyssä aina perusvärjäykset CD20 ja CD3 Muut värjäykset työdg:n ja diff. dg:n mukaan Ellei kiire, turha tehdä kaikkia mahdollisia lymfaattisten solujen värjäyksiä Voivat johtaa harhaan ja maksavat Myöhemmin voi tehdä lisää, jos työdg väärä Tulevaisuudessa yhä enemmän prognoosia ja tarkempaa alatyyppiä selvittäviä värjäyksiä

4 Esitettävät lymfoomatyypit Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Manttelisolulymfooma Follikulaarinen lymfooma

5 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Toiseksi yleisin pienisoluinen B solulymfooma Morfologisesti melko homogeeninen, mutta voidaan molekyyligeneettisesti jakaa 2 ryhmään Jos leukeeminen verenkuva, KLL Ellei leukeemista verenkuvaa, lymfosyyttinen lymfooma Molemmissa imusolmukkeet morfologisesti samanlaisia, morfol. dg: lymfos. lymfooma / KLL

6 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Morfologia Solmukkeet yleensä melko pieniä, normaali imusolmukkeen muoto voi olla säilynyt Sinukset voivat olla avoimet Solukko kasvaa harvoin solmukkeen kapselin läpi Joskus harvoin säilyneitä itukeskuksia Pieniä, pyöreätumaisia lymfosyyttejä, usein lievästi prominoiva nukleoli Proliferaatiokeskukset tyypillinen ja tärkeä diagnostinen piirre

7

8 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Proliferaatiokeskukset Ei tekemistä itukeskusten kanssa Epätarkkarajaisia, pienellä suurennuksella vaaleita alueita Koostuvat suuremmista ja runsasplasmaisemmista soluista Yleensä eniten keskikokoisia prolymfosyyttejä, niukasti isoja paraimmunoblasteja (basofiilinen sytoplasma, muistuttaa cbl)

9

10

11

12

13 Richterin syndrooma Lymfos. lymfooman / KLL:n transformaatio suurisoluiseksi B solulymfoomaksi (DLBCL) Morfologisesti kuten mikä tahansa DLBCL, mutta mukana voi olla ei transformoitunutta solukkoa Ei pidä sotkea KLL:ään, jossa isot proliferaatiokeskukset Prolif. keskusrakenne säännönmukainen

14

15

16

17 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Luuydinmuutokset Pesäkkeinä tai diffuusisti Infiltraatit eivät paratrabekulaarisia Solukko koostuu pienistä lymfosyyteistä Yleensä ei proliferaatiokeskuksia Pienten solujen joukossa usein yksittäisiä suuria runsasplasmaisia neopl. soluja (miltei diagnostinen löydös)

18

19

20 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Perna ja maksamuutokset Pernassa infiltraatit lymfaattisissa follikkeleissa, mutta voi affisioida diffuusisti myös punaista pulpaa Maksassa portaalialueilla Muissa elimissä infiltraatteja harvoin

21

22

23 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Immunohistokemia CD20+ (joskus heikko), CD79a+ CD5+ (joskus ), joskus vaikea osoittaa luuytimessä CD23+ (joskus heikko tai ) cyclin D1 CD10 sig+, cig joskus + (prolif. keskuksissa) Ki 67 matala, prolif. keskuksissa voi olla kohtalainen

24 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL CD20 CD3 CD5 CD23

25 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL CD20 CD3 CD5 CD23

26 CD5 Lymfoosyyttinen lymfooma / KLL

27 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL kappa (jl) lambda (jl)

28 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Genetiikka Ig:n kevyt ja raskasketjugeenien klonaalinen uudelleenjärjestymä Tavallisin karyotyyppimuutos trisomia 12 (20 %) 13q14 deleetiota (50%)

29 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Kaksi geneettistä tyyppiä Ig:n VH geeneissä ei somaattista mutaatiota, 50% vastaa naiivia B solua huonompi ennuste ZAP 70 yleensä + Osassa 12 trisomia IG:n VH geeneissä somaattisia mutaatioita, 50 % vastaa itukeskuksen jälkeistä B solua parempi ennuste ZAP 70 yleensä Usein 13q14 deleetioita

30 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Differentiaalidiagnoosi 1 Reaktiivinen hyperplasia Ei proliferaatiokeskuksia B solut CD5 Manttelisolulymfooma Ei proliferaatiokeskuksia Tumat epäsäännöllisempia Solukko voi liittyä lymfaattisen follikkelin manttelivyöhykkeeseen Yksittäisiä ei fagosytoivia histiosyyttejä Cyclin D1+, CD23 (voi olla heikosti +)

31 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Differentiaalidiagnoosi 2 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Ei proliferaatiokeskuksia Plasmasoluja, usein syöttösoluja Lymfosyytit CD5, plasmasolut monoklonaalisia Marginaalivyöhykkeen lymfoomat CD5, CD23 Diffuusi suurten B solujen lymfooma Ei proliferaatiokeskusrakennetta, joka voi olla vaikea nähdä lymfos. ly /KLL:ssä, jos isot prolif. keskukset CD5+ 10 %:ssa, ei merkitse, että on Richterin syndr.

32 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma LyPlLy Harvinainen, 1,5% nodaalisista lymfoomista Potilaalla usein Waldenströmin makroglobulinemia (WM) Kohonnut seerumin IgM paraproteiini, Hyperviskositeetti syndrooma, cryoglobulinemiaa, autoimmuuni ilmiöitä LyPlLy ja WM eivät synonyymejä IgM paraproteiineja voi olla myös muissa lymfoomissa LyPlLy:ssa Ig:n raskasketju voi olla myös G tai A

33 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Morfologia Imusolmukkeen muoto voi olla säilynyt Pieniä pyöreätumaisia lymfosyyttejä, plasmasoluja, plasmasytoideja lymfosyyttejä, usein syöttösoluja (Giemsa), joskus yksittäisiä transformoituneita soluja, epiteloidisoluryhmiä Plasmasoluissa PAS+ intranukleaarisia hyaliinisia kappaleita (Dutcher bodies) Voi olla PAS+ Ig:n täyttämiä lammikoita Usein verisuoniproliferaatiota

34

35

36

37

38

39 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Aika tavallisia Luuydinmuutokset Lymfosyyttejä, plasmasoluja, syöttösoluja (näkyvät Leder värjäyksessä) Infiltraatit yleensä ei paratrabekulaarisia, mutta voivat olla myös paratrabekulaarisia Harvoin leukeeminen verenkuva, leukeemisten solujen määrä matala

40

41

42

43 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Immunohistokemia Pienet lymfosyytit CD20+, CD5, CD23, CD10 monoklonalinen pinta Ig Plasmasolut CD138+, CD20 /+, CD43+/ monoklonalinen sytoplasminen Ig raskasketju yleensä M, voi olla A ta G

44 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma kappa lambda

45 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Genetiikka Ig geenien klonaalinen uudelleenjärjestyminen IG:n VH geenien variable alueella somaattisia mutaatioita, vastaa itukeskuksen jälkeistä B solua WHO:n mukaan t(9;14) ja PAX 5 geenin uudelleenjärjestymä tavallisia, Swerdlowin (2004) mukaan harvinainen ainakin imusolmukkeen LyPlLy:ssa

46 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 1 Reaktiivinen hyperplasia Plasmasoluissa ei yleensä Dutcher kappaleita Plasmasolut polyklonaalisia Lymfosyyttinen lymfooma Proliferaatiokeskuksia Ei plasmasoluja tai niukasti Mahdolliset plasmasolut polyklonaalisia Lymfosyytit CD5+, CD23+

47 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 2 Marginaalivyöhykkeen lymfoomat (MZL) Pienen suurennuksen morfologia imusolm.:ssa erilainen MZL:ssa yleensä sentrosytoideja soluja, joissa usein runsas vaalea sytoplasma Jos selvä plasmasoludifferentaatio, voi diffi olla vaikea Immunohistokemia samanlainen Primaarisesti ekstranodaalisia lymfosyytti plasmasolu kasvaimia pidetään MZL:na eikä LyPlLy:na Plasmasytooma Vain plasmasoluja

48

49 Manttelisolulymfooma Noin 10 % NHL:stä Näennäisesti yleistynyt (opittu tunnistamaan) Affisioi imusolmukkeita, luuydintä, maksaa, pernaa, Waldeyerin rengasta, ruuansulatuskanavaa (diffuusi lymfomatoottinen polypoosi)

50 Manttelisolulymfooma Morfologia 1 Yleisrakenne diffuusi, nodulaarinen tai manttelivyöhykkeeseen liittyvä Solukko rajoittuu mahd. itukeskuksiin ilman väliin jäävää normaalia manttelivyöhykettä Solukko melko monotoonista; transformoituneet solut puuttuvat Tumat muistuttavat follikulaarisen lymfooman tumia, mutta uurteisuus vähäisempää Kromatiini tummempi kuin FL:ssä mutta vähemmän karkea kuin lymfos.ly / KLL:ssä

51 Manttelisolulymfooma Morfologia 2 Mitoosifrekvenssi vaihtelee matalasta kohtalaiseen Sytoplasma niukka, ei basofiilinen Solukon joukossa usein yksittäisiä runsasja vaaleaplasmaisia makrofaageja Niissä ei yleensä fagosytoosia, paitsi jos korkea mitoosifrekvenssi MCL:n tärkeä morfologinen kriteeri

52

53

54

55

56

57

58

59 Manttelisolulymfooma Blastoidi variantti Selvästi huonompi ennuste Dg vaiheessa n. 20% blastoideja Tavallinen variantti progredioi blastoidiksi n. kolmasosassa tapauksia Aina ei helppo sanoa onko blastoidi Korkea mitoosifrekvenssi korreloi huonoon ennusteeseen vaikka ei blastoidi Tärkein prognostinen kriteeri MCL:ssa

60

61

62

63

64

65

66

67

68 Manttelisolulymfooma Infiltraatit muissa elimissä Luuydin Infiltraatteja paratrabekulaarisesti ja muualla Waldeyerin rengas Kuten imusolmuke Perna ja maksa Infiltraatit valkoisessa pulpassa ja portaalisesti Gastrointestinaalikanava Infiltraatit tarkkarajaisia ja usein pyöreitä, mukosassa ja / tai submukoosassa, joskus itukeskus keskellä

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79 Manttelisolulymfooma Immunohistokemia CD20+, CD5+, cyclin D1+, CD23, CD10, Bcl6, monokl. pinta Ig+ (M ja D) CD5: posit kontrollina MCL tai lymfos.ly/kll cyclin D1: usein heikko, monokl. kani v a parempi kuin hiiri v a, esikäsittely tärkeä Ki 67 tehtävä aina koska tärkeä progn. tekijä Ki 67 >26%, med surv 13kk, <26%, 45kk (Riikka Räty)

80 CD5 cycl D1

81 cycl D1

82 gc Ki 67 Ki 67

83 Manttelisolulymfooma Genetiikka Ig geenien klonaalinen uudelleenjärjestymä Translokaatio 11;14 cyclin D1 ja Ig:n raskasketjugeenien välillä Southern blotting: 70%:ssa FISH: melkein aina Karyotyyppianalyysi: usein vaikea osoittaa

84 Manttelisolulymfooma Differentiaalidiagnoosi 1 Lymfosyyttien lymfooma / KLL proliferaatiokeskukset mitooseja vain proliferaatiokeskuksissa CD23+, cycl D1 Follikulaarinen lymfooma nodukset yleensä tarkkarajaisia sentrosyyttien lisäksi sentroblasteja mitooseja yleensä vain sentroblasteissa CD5, cycl D1, CD10 yleensä+, Bcl6+

85 Manttelisolulymfooma Differentiaalidiagnoosi 2 MALT lymfooma (G I kanavassa) infiltraatit epätarkkajajaisia reuna alueilla usein lymfaattista hyperplasiaa CD5, cycl D1 Diffuusi suurisoluinen B solulymfooma prominoivat nukleolit basofiilinen sytoplasma CD5 yleensä (ei aina), cycl D1

86 Differential diagnosis of MCL Mantle cell ly Small intestine MALT ly Stomach

87 Follikulaarinen lymfooma Yleisin pienisoluinen B solulymfooma, noin 35 % kaikesta NHL:stä USA:ssa Itukeskussoluista muodostunut ainakin osittain follikkeleja muodostava lymfooma Samoista soluista muodostunut harvinainen diffuusi lymfooma = diff. itukeskussolu ly

88 Follikulaarinen lymfooma Morfologia 1 Itukeskusta muistuttavia säännöllisiä, pyöreita melko tasakokoisia noduksia koko solmukkeen alueella Noduksia usein myös kapselin ulkopuolella Manttelisoluvyöhyke usein puuttuu, mutta ei aina Itukeskusten normaali polaritetti puuttuu Joskus skleroosia

89

90

91

92

93

94 Follikulaarinen lymfooma Morfologia 2 Solukko koostuu aina sentroblasteista (cbl) ja sentrosyyteistä (cc) Sentrosyytit ovat yleensä enemmistönä Mitooseja yleensä niukasti, korreloi cbl määrään Cbl joskus pleomorfisia, muistuttaen R S soluja Fagosytoivat makrofaagit yleensä puuttuvat Joitakin follikulaarisia dendriittisiä soluja (FDC) esiintyy

95

96

97

98 Follikulaarinen lymfooma Gradeeraus WHO:n mukaan gradeeraus 3 asteeseen Cbl lasketaan 10 hpf:stä, 10 follikkelista Gradus 1 = 0 5 cbl/hpf Gradus 2 = 6 15 cbl/hpf Gradus 3 = > 15 cbl/hpf Gr 3 a = cbl + cc, Gr 3b = vain cbl Cbl:na ei pidä laskea FDC:tä

99 FL gr1

100 FL gr2

101 FL gr3a

102 FL gr3b

103 Follikulaarinen lymfooma Luuytimessä, maksassa, pernassa Luuydintä affisioi usein tyypillisesti paratrabekulaarisia infiltraatteja etup. luupalkkien koveralla puolella luuytimessä ei follikkelimuodostusta Pernassa affisioi valkoista pulpaa, maksassa portaalialueita Ekstranodaalinen affisio harvinaista, mesenteriumissa kuitenkin melko tavallista

104

105

106 Follikulaarinen lymfooma Immunohistokemia CD20+, CD10+ (ei aina), Bcl 6+, CD5, cycld1 Bcl 2+ n. 80 %:ssa Gr. 1:ssä melkein aina +, Gr 3:ssa n. 75%:ssa + Diffaa FL:n usein follic hyperplasiasta Ei diffaa FL:aa muista lymfoomista Ki 67 riippuu cbl määrästä

107 Bcl 2

108 Follikulaarinen lymfooma Genetiikka Ig ketjujen klonaalinen uudelleenjärjestymä Translokaatio 14;18 Bcl 2 geenin uudelleenjärjestymä 75 90%:ssa tapauksia

109 Follikulaarinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 1 Follikulaarinen hyperplasia (FH) vaihtelevan kokoisia ja muotoisia noduksia etup korteksin alueella harvoin noduksia kapselin ulkopuolella ituskukset kirjavia, cbl vallitsee usein polariteetti säilynyt yleensä fagosytoivia makrofaageja yleensä runsaasti mitooseja Ki 67 yleensä korkea Bcl 2 negatiivinen

110 Follikulaarinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 2 Manttelisolulymfooma follikkelit epätarkkarajaisia, epämääräisiä ei transformoituneita soluja yksittäisiä histiosyyttejä sentrosyyttityyppisissä soluissa mitooseja CD5+, cycl D1+, CD10, Bcl6 Hodgkin Nodular sclerosis FL:ssä voi olla skleroosia ja R S soluja muistuttavia atyyppisiä sentroblasteja

111 Follikulaarinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 3 MALT lymfooma reuna alueilla usein follik. hyperplasiaa muistuttaen FL, ja niissä voi olla lymfoomasolujen kolonilisaatiota soluissa usein runsas vaalea sytoplasma usein cbl tyyppisiä soluja kuten FL:ssä CD10, Bcl6

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka

Lisätiedot

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu

Lisätiedot

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori.

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori. Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori. H&E CD20 CD3 LOSYT Kappa PAD: Sylkirauhasen MALT lymfooma TAPAUS 4 V.27

Lisätiedot

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Suuontelon lymfoomat Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Helsinki 25.06.2013 Tutkielma Ohjaajat: Jaana Hagström Panu Kovanen HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta outi.kappi@helsinki.fi

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

LOBULAARISET NEOPLASIAT

LOBULAARISET NEOPLASIAT LOBULAARISET NEOPLASIAT IAP 2. 4.4.2009 Ruka, Kuusamo Meeri Apaja Sarkkinen OYS Patologian osasto LOBULAARISET NEOPLASIAT/YLEISTÄ lobulaariset ja duktaaliset neoplasiat saavat alkunsa terminaalisesta duktolobulaarisesta

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus

Lisätiedot

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma

Lisätiedot

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomat n 1500 uu.a/v Hodgkinin lymfooma Lymphocy

Lisätiedot

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)

Lisätiedot

B-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys

B-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys Annika Pasanen, Leo Meriranta ja Sirpa Leppä B-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys Lymfoomat eli imukudossyövät ovat monimuotoinen sairausryhmä. Niiden jakautuminen lukuisiin alaryhmiin on

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

Veren sivelyvalmisteen morfologisen KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

ANEMIA (=Veren puute)

ANEMIA (=Veren puute) Leif C. Andersson 1 ANEMIA (=Veren puute) 1) VERENVUOTO - akuutti verenvuoto (vuotoshokki) - krooninen vuoto (raudanpuute-anemia) 2) HEMOLYYSI A) Punasolun sisäiset syyt 1) SYNNYNNÄISET (Mutaatiot) - virhe

Lisätiedot

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 52 vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 PAD: Acral myxoinflammatory fibroblastic sarcoma Hitaasti kasvava kivuton leesio raajojen distaaliosassa v sormet ja kämmenalue

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS Lisäkilpirauhasen patologiaa Juha Näpänkangas OYS IV IV < 9 mm < 40 mg 0-4-12 kpl III III Onkosytääriset/ oksyfiiliset solut Pääsolut Normaali histologia Runsas verisuonitus Ohut fibroottinen kapseli Pieniä

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Sylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste:

Sylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste: Pleomorfinen adenooma Sylkirauhaskasvaimet Tavallisin sylkirauhaskasvain, joka edustaa 40 % intraoraalisista sylkirauhaskasvaimista. Tyyppipaikat ovat suulaki, huuli ja posket. Jarkko Hietanen professori,

Lisätiedot

Noin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista

Noin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista Katsaus MARTINE VORNANEN, MARKKU HEIKKINEN JA ESA JANTUNEN Maha-suolikanava on ekstranodaalisten lymfoomien tavallisin ilmenemispaikka. Valtaosa näistä kasvaimista sijaitsee mahalaukussa. Histologisesti

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen

Lisätiedot

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012. Lymfoomat

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012. Lymfoomat Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012 Lymfoomat Syöpäsäätiön XXXIX Symposiumi 9. 10.2.2012 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Lymfoomat 2012 Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala

Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan Laboratoriolääketiedepäivät 6.10.2016 Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala Rauhasepiteeli: Normaali Atyyppinen (1) endocerviksin soluja (NOS,

Lisätiedot

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö: Heikki Aho Julkaisupäivämäärä: 26.2.2013 Version numero: 2.5 Luokitusperusteita Sivu 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa Sirpa Leppä ja Tuula Lehtinen KATSAUS Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa B-lymfosyytin CD20-pinta-antigeenin tunnistavat radioaktiiviset monoklonaaliset vasta-aineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi

Lisätiedot

KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN

KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN Tuomas Paananen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit Tammikuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina

KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS Opinnäytetyö Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina Opinnäytetyöraportti Elokuu 2009 Fysioterapian koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Seminaari 1. Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET. Pahanlaatuiset verisairaudet. Akuutit leukemiat ALL, AML

Seminaari 1. Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET. Pahanlaatuiset verisairaudet. Akuutit leukemiat ALL, AML Seminaari 1 Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET Hyvänlaatuiset verisairaudet Vitamiini/hivenainevajauksista syntyvät veren ongelmat Perinnölliset punasolupoikkeavuudet ja

Lisätiedot

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 N=549 FU 45 kk PFS 69 vs 31 kk R-B R-CHOP Alopecia 0 % 100 % Hematol toksisuus 30 68 Infektiot 37 50 Neuropatia 7 29 Stomatiitti

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla?

Paraneeko lymfooma vasta-ainehoidolla? Sirpa Leppä, Heidi Nyman ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg KATSAUS Non-Hodgkin-lymfoomien diagnostiikka on WHO:n luokituksen myötä monipuolistunut ja tarkentunut. Ennustetekijöitä on löytynyt, ja uusia

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

Suutaudit 8 Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu

Suutaudit 8 Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu Suutaudit 8 Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu Jaana Hagström Dosentti, HLT, EHL Patologian laitos, Haartman instituutti ja HusLab, Helsingin Yliopisto ja Helsingin Yliopistollinen keskussairaala,

Lisätiedot

IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004. Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi?

IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004. Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi? IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004 Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi? Tapausseminaari välidiat: 2 Kilpisjärvi Saana 12 Tunturimittarin toukka (Epirrita autumnata) 43 Kiirunankello (campanula

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Työryhmä:

Lisätiedot

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder

Lisätiedot

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET Maksan ja sappiteiden patologia Murikka-opisto, 19-20.05.2011 Martine Vornanen PSHP Tamperen Yliopistollinen sairaala AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Valtaosa maksan periytyvistä

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Julia Lokkila ja Kristiina Rikkinen Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Kuvallinen hematologian opiskelu- ja opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)

Lisätiedot

TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE

TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE Hyks Helsingin alueen patologian ja hematologian QPati vastausten tulostus Multilab/Weblab Clinical laboratoriojärjestelmien

Lisätiedot

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö: Heikki Aho Julkaisupäivämäärä: 17.11.2014 Version numero: 2.6 Luokitusperusteita Sivu 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II Suomen lymfoomaryhmä Versio I 9.5.2007 Versio II 12.5.2014 Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II Sisältö sivu Diagnostiikka 2 Levinneisyysselvittely 2 Ennustetekijät 4

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille

Lisätiedot

Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012

Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012 Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012 Johanna Arola Aikakauskirja Duodecim Patologian osasto Haartman-instituutti ja HUSLAB Sidonnaisuudet Kirjoituspalkkiot Kustannus OY Duodecim Aikakauskirja

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Antipodidiversiteetin generointi Robert Koch (TB) 1905 Niels K. Jerne

Lisätiedot

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Johanna Arola, Ivana Kholová, Tuomo Timonen ja Leena Krogerus KILPIRAUHANEN Kilpirauhasen ohutneulatutkimusten vastaustapa muuttuu Suomessa Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Yhdysvaltain

Lisätiedot

Uudet WHO-luokitukset: Virtsatiet. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY

Uudet WHO-luokitukset: Virtsatiet. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Uudet WHO-luokitukset: Virtsatiet Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY 10.2.2017 WHO 2016 Munuaistuumorit Uusi klassifikaatio perustuu Vancouverin konsensukseen (International Society of Urological Pathology

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta. Jorma Isola, TaY

Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta. Jorma Isola, TaY Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta Jorma Isola, TaY Kliinikot ovat tyytymättömiä ER/PRmääritysten tarkkuuteen, koska Kahdessa uudessa monikeskushoitotutkimuksessa

Lisätiedot

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia Kontrollinäytteet Heikki Aho TYKS patologia Kontrollityypit Positiivinen kontrolli Negatiivinen kontrolli Metodikontrolli Lääketieteellinen kontrolli FINAS S44/1998 Suositus EN 45001- ja EN 45003 standardien

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot