Virtaussytometrian perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaussytometrian perusteet"

Transkriptio

1 Virtaussytometrian perusteet Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri

2 Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys akuuteissa leukemioissa kroonisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa plasmasolutaudeissa jäännöstautianalytiikka

3 VIRTAUSSYTOMETRIA Menetelmä, jossa fluoresoivalla aineella merkittyihin soluihin (tai muihin partikkeleihin) kohdistetaan lasersäde ja mitataan solujen siroamaa valoa ja virittyneen merkkiaineen lähettämää valoa. Solupopulaatiot voidaan erottaa toisistaan solujen koon, rakenteen ja merkkiaineiden tunnistamien pinta- tai intrasytoplasmisten antigeenien perusteella.

4 Virtaussytometrinen immunofenotyypitys (valkosolut ja verta muodostavat solut) Solujen ilmentämien antigeenien perusteella määritetään solujen erilaistumislinja ja erilaistumisen aste Solujen rakenteet tunnistetaan monoklonaalisten vasta-aineiden avulla (CD-luokitus, cluster of differentiation) Vasta-aineet on leimattu fluoresoivilla aineilla (esim. PE, FITC, PerCP, APC, PE-Cy7, APC-Cy7) menetelmän etuina mahdollisuus analysoida useita ominaisuuksia yhtä aikaa, nopeus ja suurten solumäärien analysointi diagnostiikassa esim solua jäännöstautianalytiikassa solua ongelmina mm. malignien solujen huono aspiroituvuus ja näytteen mahdollinen verikontaminaatio harvoin yksinään diagnostinen

5 Solususpensio: veri, luuydinaspiraatti, likvor, pleura-/askitesneste, lasiaisneste, suspendoitu kudosnäyte

6 Solut analysoidaan valon sirontaominaisuuksien ja merkkiaineiden fluoresenssin perusteella. Valon sirontaa mitataan kahdesta eri suunnasta: pienen kulman sironta (Forward Scatter, FSC) kuvaa solun kokoa sivusironta (Side Scatter, SSC) kuvaa solun granulaarisuutta

7 Valonsirontaa mitataan kahdesta eri suunnasta: pienen kulman sironta (Forward Scatter, FSC) kuvaa solun kokoa sivusironta (Side Scatter, SSC) kuvaa solun granulaarisuutta Granulosyytit Monosyytit Lymfosyytit

8 Solut analysoidaan valon sirontaominaisuuksien ja merkkiaineiden fluoresenssin perusteella. Solujen ilmentämien antigeenien perusteella määritetään solujen erilaistumislinja ja erilaistumisen aste Solujen rakenteet tunnistetaan monoklonaalisten vasta-aineiden avulla (CD-luokitus, cluster of differentiation) Vasta-aineet on leimattu fluoresoivilla aineilla (esim. PE, FITC, PerCP, APC, PE-Cy7, APC-Cy7)

9 Fluorokromeja

10 Värikompensaatio Eri fluorokromien emissiospektrejä

11 Analysointiohjelma

12 Solupopulaatiot erotellaan CD45-ilmentymän ja valon sivusironnan (SSC) perusteella: Lymfosyytit Monosyytit Granulopoieesi Erytropoieesi

13 Lymfosyyttien alaluokat 6% CD19+ B-soluja 26% CD3neg,CD16/56+ NK-soluja 68% CD3+ T-soluja

14 Akuutin leukemian diagnostiikka Auerin sauva Akuutti promyelosyyttileukemia (APL)

15 Akuutin leukemian diagnostiikka?

16 Akuutin leukemian luokittelu immunofenotyypin perusteella (WHO 2008) Akuutti myelooinen leukemia (AML) myelooisia antigeeneja: cympo, CD13, CD33, CD117, CD65 monosyyttilinjan antigeeneja: CD4, CD11b, CD11c, CD14, CD36, CD64, cycd68 erytrooisia antigeeneja: GPA, CD71, CD105, CD36 megakaryoblastien antigeeneja: CD41, CD42, CD61 Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) B-soluinen: CD19 + CD10, CD22, cycd79a T-soluinen: cycd3

17 Akuutin leukemian luokittelu immunofenotyypin perusteella (WHO 2008) Sekalinjainen akuutti leukemia (MPAL) Myel + B, Myel + T, B + T, Myel + B + T Myel = cympo+ tai monosyyttilinjan antigeenit T = cycd3+ B = CD19+ ja CD10+/CD22+/CD79a+ TAI CD19dim+ ja kaksi em. B-soluantigeeneistä positiivisia Erilaistumaton akuutti leukemia (AUL) Ei ilmennä linjaspesifisisiä antigeenejä: cympo-, cycd3-, CD19-/dim, cycd22-, cycd79a- Ilmentää yleensä varhaisia ei-linjaspesifisiä antigeeneja, esim. CD34, CD38, HLA-DR, ntdt ja mahd. CD45

18 Akuutin leukemian virtaussytometrinen diagnostiikka erilaistumislinja jäännöstaudin seurantaan sopivat poikkeavuudet ennuste esim. assosiaatio genetiikan poikkeavuuksiin, mm. NG2, CRLF2 hoito

19 B-solulinjan akuutti lymfoblastileukemia T-solulinjan akuutti lymfoblastileukemia

20 Akuutti myelooinen leukemia (AML)

21 Seurantaan sopivat antigeeni-ilmentymät B-ALL CD10++, CD38dim CD123+, CD66c+/- CD45neg/dim T-ALL CD34+ CD1a+ osin ntdt+

22 Seurantaan sopivat antigeeni-ilmentymät AML CD7+, CD96dim CD38neg/dim CD133neg

23 ETP-ALL = CD1a-,CD8-,CD5dim + kantasolu tai myelooinen antigeeni positiivisuus Overall survival Lancet Oncology 2009; 10:

24 Akuutti B-lymfoblastileukemia: neuroleukemia Li-Leuk 3 x 10E6/l Li-Leuk 92 x 10E6/l Li-Leuk 1 x 10E6/l 85% 15%

25 Immunofenotyypitys lymfoomissa / kroonisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa Diagnostiikka perustuu pääsääntöisesti histologiseen ja/tai sytologiseen morfologiaan ja immunofenotyyppiin Mikään yksittäinen antigeeni ei ole tautispesifinen Useimmilla B-solutaudeilla on tyypillinen immunofenotyyppi, joka auttaa erotusidagnostiikassa / luokituksessa B-solujen klonaalinen kevytketjuilmentymä pienen luuydininfiltraation toteaminen T- ja NK-solutautien luokituksessa immunofenotyypitys ei ole ollut niin hyödyllinen

26 B-solulinjan kroonisten lymfoproliferatiivien tautien diagnostiikassa käytettäviä antigeeneja European LeukemiaNet suositus, Leukemia 2011; 25: KLL MCL Manttelisolulymfooma FL Follikulaarinen lymfooma DLBCL Suurisoluinen lymfooma Burkitt HCL Karvasolulymfooma HCLv Karvasolulymf. variantti SMZL/SLVL Pernan marginaalivyöhykkeen/ Villoosi lymfooma CD / CD22 / CD20 + / + + +/(-) /(-) CD /(+) CD79b /- + / CD /(+) /(+) CD /- + ± - - CD ± -/(+) CD11c -/(+) ± ± CD25 -/(+) - - -/(+) ±

27 B-solujen kevytketjuilmentymä Normaalit kypsät B-solut Lambdaklonaalinen B-solulymfooma

28 T-solujen klonaliteetti IOTest Beta Mark TCR Vβ Repertoire Kit T-solujen TCR Vβ-ketjujen jakauman virtaussytometrinen määritys tarkoitettu verinäytteille tunnistaa 24 eri Vβ-ketjuja (noin 70% kaikista Vβ-ketjuista) 8 putkea (jokaisessa 3 eri Vβ-ketjua) > 1 yhdistetty seulontaputki Normaali, kaikki vasta-aineet samassa putkessa

29 Klonaalinen T-solupopulaatio CD3+CD5neg T-solut CD3+CD5+ T-solut

30 Immunofenotyypitys plasmasolutaudeissa Report of the European Myeloma Network on multiparametric flow cytometry in multiple myeloma and related disorders Haematologica 2008;93:401

31 Immunofenotyypitys plasmasolutaudeissa Normaali ja klonaalinen CD38+CD138+ plasmasolupopulaatio

32 Jäännöstautianalytiikka Menetelmä Herkkyys Morfologia 1/20 Sytogenetiikka, metafaasi 1/20 FISH 1/ Monivärivirtaussytometria 1/ PCR pohjaiset menetelmät 1/

33 Normaalista poikkeavat antigeeni-ilmentymät, leukemia-associated (immuno)phenotypes, LA(I)Ps Ristilinjainen / asynkroninen /ektooppinen antigeeniilmentymä Antigeenin normaalia voimakkaampi tai heikompi / puuttuva ilmentyminen Tietyn antigeeni-ilmentymän omaavan solupopulaation poikkeava valosirontaominaisuus Seurantaan sopiva poikkeavuus löytyy: >95%:ssa ALL-tapauksista 50-95%:ssa AML:sta

34 Normaalit varhaiset, kypsyvät ja kypsät B-solut Precursor-B-ALL

35 B-ALL 50% Dg 0,3% d15 0,02% d79

36 Virtaussytometrinen jäännöstautianalytiikka: haasteita Blastipopulaation heterogeenisyys, subpopulaatioiden esiintyminen (>70% AML; <25% ALL) Fenotyypin muuntuminen / muuttuminen Yleistä (20-70%) Vaatii kokemusta (mm. normaaleiden ja regeneratiivisten luuytimien tuntemusta) Standardoinnin puute Näytteeseen ja näytteenottoon liittyvät ongelmat

37 Virtaussytometrian kehitysnäkymiä Laitteet > 8-10-väri Lajitteleva virtaussytometri Uudet fluorokromit ja vasta-aineet Uudet analysointiohjelmat Uudet tutkimusindikaatiot myelodysplasia immunologia HbF fetomaternaalivuodossa trombosyytit ja mikropartikkelit

38 Yhteenveto virtaussytometrinen immunofenotyypitys Immunofenotyypitys on keskeinen osa akuutin leukemian diagnostiikkaa: kroonisissa lymfoproliferatiivisssa taudeissa immunfenotyypityksestä on apua erityisesti B-solutautien osoittamisessa, luokituksessa ja levinneisyysselvittelyssä menetelmän etuina mahdollisuus analysoida useita ominaisuuksia yhtä aikaa, suurten solumäärien analysointi ja nopeus (vastaus tarvittaessa näytteenottopäivänä) harvoin yksinään diagnostinen, täydentää morfologisia ja sytomolekyyligeneettisiä tutkimuksia

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille

Lisätiedot

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan

Lisätiedot

LASTEN AKUUTTI LYMFAATTINEN LEUKEMIA JA NOPHO ALL 2008 -HOITO-OHJELMA

LASTEN AKUUTTI LYMFAATTINEN LEUKEMIA JA NOPHO ALL 2008 -HOITO-OHJELMA LASTEN AKUUTTI LYMFAATTINEN LEUKEMIA JA NOPHO ALL 2008 -HOITO-OHJELMA Selvitys NOPHO ALL 2008 hoito-ohjelmasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen hematologian laboratorion henkilökunnan

Lisätiedot

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

Veren sivelyvalmisteen morfologisen KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin

Lisätiedot

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen Ryhmänä tavallisin NHL, noin 40 % kaikista Usein, mutta ei aina, diagnoosi helppo ilman IH:aa IH tehtävä kuitenkin aina, koska

Lisätiedot

TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE

TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE Hyks Helsingin alueen patologian ja hematologian QPati vastausten tulostus Multilab/Weblab Clinical laboratoriojärjestelmien

Lisätiedot

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Suuontelon lymfoomat Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Helsinki 25.06.2013 Tutkielma Ohjaajat: Jaana Hagström Panu Kovanen HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta outi.kappi@helsinki.fi

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

ANEMIA (=Veren puute)

ANEMIA (=Veren puute) Leif C. Andersson 1 ANEMIA (=Veren puute) 1) VERENVUOTO - akuutti verenvuoto (vuotoshokki) - krooninen vuoto (raudanpuute-anemia) 2) HEMOLYYSI A) Punasolun sisäiset syyt 1) SYNNYNNÄISET (Mutaatiot) - virhe

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomat n 1500 uu.a/v Hodgkinin lymfooma Lymphocy

Lisätiedot

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset

Lisätiedot

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Syto- ja molekyyligeneettisten

Syto- ja molekyyligeneettisten 1831 Katsausartikkeli Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat SAKARI KNUUTILA Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää

Lisätiedot

CD49d-ilmentymä kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa

CD49d-ilmentymä kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa Tiia Hermunen CD49d-ilmentymä kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko, AMK Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 20.4.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019

Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Sidonnaisuudet Pfizer, Amgen Asiantuntijapalkkiot, matkakustannukset Kuka on iäkäs (leukemiapotilas)?

Lisätiedot

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ 1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian

Lisätiedot

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA LabQuality-päivät 8.2.2007 Antero Laasonen, Johanna Varpula, Tarja Ylimäki Seinäjoen keskussairaala Patologian osasto YLEISTÄ Solublokkeja (histoblokkeja) valmistetaan

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Nimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a

Nimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a paperi nro 0 a b ± b 2 4ac b b ± b 2 + 4ac c b ± b 4ac d b ± b 2 4ac 2. Ratkaise toisen asteen yhtälö x 2 + 7x 12 = 0. 3. Ratkaise epäyhtälö 3x 2 30x > 0 4. Ratkaise epäyhtälö 5x 2 + 5 < 0 paperi nro 1

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Veren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti

Veren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,

Lisätiedot

Mitä hohtavat solut kertovat meille?

Mitä hohtavat solut kertovat meille? Mitä hohtavat solut kertovat meille? Beckman Coulter Navios TM -virtaussytometrin perehdytysohje Terhi Ahde & Minna Kuusisto Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 IMMUNOFENOTYYPITYS

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Seminaari 1. Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET. Pahanlaatuiset verisairaudet. Akuutit leukemiat ALL, AML

Seminaari 1. Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET. Pahanlaatuiset verisairaudet. Akuutit leukemiat ALL, AML Seminaari 1 Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET Hyvänlaatuiset verisairaudet Vitamiini/hivenainevajauksista syntyvät veren ongelmat Perinnölliset punasolupoikkeavuudet ja

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä. EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten

Lisätiedot

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

ABX Micros CRP 200 analysaattori

ABX Micros CRP 200 analysaattori 1 2007 ABX Micros CRP 200 analysaattori Tarkat ja luotettavat analyysit nopeasti Erittäin helppokäyttöinen Mittaus EDTA-kokoverestä (myös mikronäytteet) PVK-tulokset 75 s ja CRP-tulos 4 min 30 s. Perusverenkuva

Lisätiedot

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Mariella Keränen & Maija Kärki AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Opiskelumateriaalia Oulun ammattikorkeakoululle AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Opiskelumateriaalia

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

Zarzio 48 MU/0,5 ml injektio-/infuusioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa

Zarzio 48 MU/0,5 ml injektio-/infuusioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zarzio 48 MU/0,5 ml injektio-/infuusioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml liuosta sisältää 96 miljoonaa yksikköä (MU) [vastaa

Lisätiedot

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Julia Lokkila ja Kristiina Rikkinen Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Kuvallinen hematologian opiskelu- ja opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Valkosolusopivuuskokeen pystytys ja validointi Beckman Coulterin Navios -virtaussytometrille

Valkosolusopivuuskokeen pystytys ja validointi Beckman Coulterin Navios -virtaussytometrille Minna Huovinen Valkosolusopivuuskokeen pystytys ja validointi Beckman Coulterin Navios -virtaussytometrille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko AMK Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

BAL-menetelmä: laboratorion näkökulma. OYS Patologian osasto Sytologian laboratorio Leena Seppälä 2017

BAL-menetelmä: laboratorion näkökulma. OYS Patologian osasto Sytologian laboratorio Leena Seppälä 2017 BAL-menetelmä: laboratorion näkökulma OYS Patologian osasto Sytologian laboratorio Leena Seppälä 2017 Keuhkohuuhtelunäytteiden määrä 2016-301 huuhtelunäytettä, joista 58 oli ns. asbesti-balleja - Pneumocystis

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Neupogen Novum 0,6 mg/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa

VALMISTEYHTEENVETO. Neupogen Novum 0,6 mg/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Neupogen Novum 0,6 mg/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen esitäytetty ruisku sisältää filgrastiimia

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Leukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan

Leukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan KATSAUS Tapio Nousiainen Lapsuusiän jälkeen suurin osa veren valkosoluista on neutrofiilisiä granulosyyttejä, joten leukopenian taustalla on useimmiten neutropenia ja vain harvoin lymfopenia. Infektiosuojan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

MITÄ HOHTAVAT SOLUT KERTOVAT MEILLE?

MITÄ HOHTAVAT SOLUT KERTOVAT MEILLE? MITÄ HOHTAVAT SOLUT KERTOVAT MEILLE? Perehdytysohje Beckman Coulter Navios TM -virtaussytometrille Terhi Ahde Minna Kuusisto Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän Toiminta016 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tuloksia 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

SOLUVILJELY- TEEMANUMEROSSA MM.

SOLUVILJELY- TEEMANUMEROSSA MM. Science whereyou are Tarjoukset voimassa 30.6.2014 asti kampanjakoodilla FIN300614FIN. Kampanjahinnat ilman arvonlisäveroa. SOLUVILJELY- TEEMANUMEROSSA MM. CST:n IF-validoidut vasta-aineet ja leimatut

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto Atoimmnologiaa Olli Vainio Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oln yliopisto Kliinisen mikrobiologian laboratorio Oln yliopistollinen sairaala Labqality-Päivät 4.2.2010 Atoimmnisairadet

Lisätiedot

Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla

Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla Suvi Oksanen, LK Helsinki 23.9.2011 Tutkielma suvi.oksanen@helsinki.fi Ohjaaja: Marjatta Leirisalo-Repo Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Petra Koskimies Tanja Pursiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot