FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014

Transkriptio

1 Suomen Lymfoomaryhmä versio I, Päivitys II /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III /Ideariihen kokous, Långvik FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Työryhmä: TYKS: Sirkku Jyrkkiö TAYS: Tuula Lehtinen, Martine Vornanen OYS: Outi Kuittinen, Hannele Kuitunen KYS: Annikki Aromaa-Häyhä, Esa Jantunen Keski-Suomen KS: Kaija Vasala, Jan Böhm HYKS: Micaela Hernberg Sirpa Leppä, Susanna Mannisto, Riikka Räty, Marja-Liisa Karjalainen- Lindsberg Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

2 1. FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN DIAGNOSTISET KRITEERIT Tutkittavaksi tarvitaan kokonainen imusolmuke tuorenäytteeksi. Morfologian lisäksi tarvitaan immunohistokemiallinen tutkimus. Gradeeraus WHO luokituksen mukaan (1) sentroblastien määrän perusteella. G1-2 (matala) 0-15 sentroblastia/näkökenttä G3 >15 sentroblastia/näkökenttä - 3a sentrosyyttejä on jäljellä - 3b solid sheets of centroblasts (harvinainen) 80 %:ssa tapauksista todetaan t(14;18) => bcl2-geeni yliekspressoituu bcl-6 on itukeskussolumarkkeri. Diffuusi taudin muoto on vatsaontelon alueella yleinen. Cutaneuos variant:rauhallinen taudinkulultaan, yleensä vain ihoaffisiot. Immunohistokemialliset löydökset indolenteissa lymfoomissa (Follikulaarisessa lymfoomassa CD20+): Lymfoomatyyppi CD5 CD10 CD23 Bcl- CyclinD1 CD43 6 Lymfosyyttinen lymfooma Manttelisolulymfooma Follikulaarinen lymfooma Marginaalivyöhykkeen lymfooma, nodaalinen ja ekstranodaalinen Pernan marginaalivyöhykkeen lymfooma Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Relapsissa CD20 negatiivisuus ei poissulje, että kyseessä on FL, CD79 tai PAX5 positiivinen (rituksimabi-hoidettu) Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

3 2. FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN ENNUSTETEKIJÄT JA LEVINNEISYYSTUTKIMUKSET Ann Arbor Aste I Lymfooma yhdellä imusolmukealueella tai yhdessä lymfaattisessa elimessä Aste II Lymfooma kahdella tai useammalla imusolmukealueella samalla puolella palleaa Aste III Lymfooma imusolmukkeissa molemmilla puolilla palleaa Aste IV Lymfooma disseminoituneena yhdessä tai useammassa ekstralymfaattisessa elimessä tai kudoksessa E Yksittäinen ekstralymfaattisen elimen infiltraatio B-oireet Selittämätön lämpöily >38C, merkittävä yöhikoilu, >10 % painonlasku 6 kk:ssa Bulky +/- FLIPI (Follicular Lymphoma International Prognostic Index) (2): Ikä > 60 v Ann Arbor > II Hb < 120 LD koholla Affisoituneita imusolmukealueita > 4 (FLIPI 2 luokitusta käytetään toistaiseksi vain lääketutkimuksissa (3)) Riskiryhmä Pisteet 5-v. OS % MATALA ( 36% ) KESKI KORKEA ( 37% ) KORKEA ( 27% ) 10-v.OS % ,6 70,7 2 77,6 50,9 >3 52,5 35,5 Imusolmukealueet Toispuoleinen imusolmukeaffisio = 1 alue, molemmin puolinen imusolmukeaffisio = 2 aluetta Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

4 Levinneisyystutkimukset: -Vartalon ja kaulan TT -Luuydin - Relapsin biopsiavarmistus Harkinnan mukaan lisätutkimuksena voi käyttää PET-tutkimusta taudin levinneisyyden selvittämiseksi. Suurin osa follikulaarisista lymfoomista kerää PET:ssä käytettävää sokerimerkkiainetta (FDG ), mutta osa matalasti maligneista lymfoomista saattaa kuitenkin jäädä PET tutkimuksessa näkymättä (4). 3. HOITO Kliinikon kannalta G1-3a hoidetaan samoin ja G3b hoidetaan diffuusin suurisoluisen lymfooman tapaan. Hoidon suunnittelussa huomioitava: - Lymfooman aiheuttamat oireet: B-oireet, kompressio-oireet, hematopoieesin häiriöt - Potilaan yleistila, ikä ja muut sairaudet - Levinneisyys (Ann Arbor): o Affisoituneiden imusolmukkeiden koko ja lukumäärä o Imusolmukkeiden mitat kirjataan sairauskertomukseen, suuontelon ja nielun inspektio (tarv KNK-lääkärin konsultaatio) o TT kallonpohjasta nivustasolle o Luuydin biopsia > 1 cm morfologista ja immunohistokemiallista tutkimusta varten, - FLIPI Hyväennusteisen / oireettoman follikulaarisen lymfooman hoidon valinta ST I-II G 1-2 (20 % kaikista): Taudin affisoimien alueiden sädehoito 3 cm marginaalein Gy (1,6 2,0 Gy päiväannoksin). Systeemihoidon lisääminen voi lisätä hoidon vaikuttavuutta, mutta satunnaistettua tutkimusnäyttöä kirjallisuudessa ei ole, ja kombinoidun hoidon jälkeen on todettu lisääntyvästi sekundaarimaligniteetteja (5, 6). ST III-IV: A. Seuranta (7): - Spontaani regressio mahdollinen - Oireettomat potilaat, jos aktiivihoidon indikaatiota ei ole - Sopii potilaille, joilla lyhyt odotettavissa oleva elinaika - Välitön hoito antaa enemmän CR-vasteita, mutta ei lisää odotettavissa olevaa elinaikaa, eikä vähennä transformaatioriskiä. - Huomioi: Kolmasosalla taudeista transformoitumistaipumus - Hoito käynnistetään, kun tauti aktivoituu ja aiheuttaa oireita B. Aktiivihoidon indikaatiot: Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

5 - B-oireet - Bulky tauti > 7 cm - Kompressio-oire - Luuydinaffiisio, joka aiheuttaa merkittävän hematopoieesin riittämättömyyden - Nopeasti progredioiva tauti - FLIPI 3 C. Palliatiivinen hoito, tavoitteena oireisen taudin hallinta - Single-rituksimabi - Klorambusiili +/- steroidi - COP - Sädehoito affisoituneelle alueelle 2 x 2 Gy on tehokas - Muut toksisuudeltaan kohtuulliset hoidot Huonoennusteisen / oireisen follikulaarisen lymfooman ensilinjan hoito Hoidon tavoite on taudin pitkäaikainen remissio. Ensisijainen lääkehoitosuositus on R-kemoterapia x 6 (Bendamustiini, CHOP, COP) (8, 9). 2 vuoden rituksimabi-ylläpitohoito (sykli 2 kk) pidentää tautivapaata aikaa R-CHOP-hoidon jälkeen, mutta elinaikahyötyä ei ole osoitettu (10). HUOM! R-ylläpidon hyödyistä tai haitoista R-Bendamustiinin jälkeen ei ole tutkimusnäyttöä. Uusiutuneen follikulaarisen lymfooman hoito Vähäistä ja oireetonta taudin uusiutumaa voidaan seurata. Aktiivisen hoidon indikaatiot kuten ensilinjassa. Huonon ennusteen merkkejä relapsissa: Remission kesto < 2 v, huono yleiskunto. Varhainen relapsi perusterveellä potilaalla => harkitse intensiivihoitoa. Uusiutuneessa follikulaarisessa lymfoomassa saadaan monilla solunsalpaajahoidoilla hyviä vasteita. Tavoitteena on taudin hallinta mahdollisimman vähin haitoin. Useita hoitovaihtoehtoja voidaan käyttää (klorambulsiili, COP, CHOP). Jos rituksimabia saaneella potilaalla remissioaika on ollut pitkä (> 2 v) tulee rituksimabia harkita myös relapsin hoitoon. Jos uusiutuneen follikulaarisen lymfooman hoidon tulos on hyvä, voidaan potilaan tautivapaata aikaa pitkittää antamalla ns. ylläpitohoitona rituksimabia 2 vuotta 3 kk:n välein (11, 12). Palliatiivisena hoitona voidaan käyttää lyhyttä sädehoitoa 2 x 2 Gy (13). Radioimmunoterapiaa voidaan käyttää uusiutuneen follikulaarisen lymfooman hoitoon, mutta hoitokäytäntö ei ole vielä vakiintunut. Radioimmunoterapiaa suuniteltaessa on huomioitava mahdollinen myöhempi kantasolumobilisaation tarve koska kantasolujen mobilisaatio saattaa huonontua tai epäonnistua radioimmunoterapian jälkeen (14). Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

6 4. INTENSIIVIHOIDON AIHEET FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOIDOSSA Harkitaan intensiivihoitona (HDCT) BEAC/BEAM kantasolusiirtotuella (ASCT) jos: - Todetaan hoidon aikainen relapsi - Varhainen ensimmäinen relapsi induktiohoidon päättymisestä < 2 v sekä korkea FLIPI > 3 - Transformoitunut tautimuoto - Huomioi: biologinen ikä, muut sairaudet, psykofyysinen kunto Intensiivihoidetuilla tautivapaa-aika pitempi. Ensilinjan hoidossa on huomioitava mahdollinen myöhempi kantasolumobilisaation tarve (15-17). Allogeenista kantasolusiirtoa voidaan harkita nuorella potilaalla, kun sopiva luovuttaja on olemassa esimerkiksi kun todetaan autologisen siirron jälkeen relapsi. 5. HOITOVASTEEN ARVIOINTI Kliininen vaste, oireet, verenkuvan korjaantuminen (riittävä vastearvio, kun palliatiivinen hoitotavoite). LD arvon seuraamisella ei ole merkitystä. Radiologinen vaste seuranta TT tutkimuksella (18): täydellinen hoitovaste < 1,5 cm Jos affisoitunut imusolmuke ollut cm, CR < 1 cm. Jos tautiaffisio ollut luuytimessä, syytä tarkistaa vaste myös luuytimessä 6. SEURANTA Rutiinikuvauksesta tai laboratorionäytteistä osoitettu hyöty kiistanalainen. Aktiivisesti hoidettavat potilaat: TT 6 kk kuluttua hoidon päättymisestä, seurantakäynnit 6-12 kk välein. Kokonaisseuranta-aika vähintään 5 vuotta. Palliatiivisessa hoidossa seuranta oireiden mukaisesti 7. TRANSFORMOITUNEEN TAUDIN HOITO A. Primaaristi (eli dg-vaiheessa) transformoitunut follikulaarinen lymfooma: - R-CHOP21 x 6 + R-ylläpito osana indolentin lymfoomakomponentin hoitoa - Mikäli taudinkulku aggressiivinen (korkea LD, suuri tautimassa, kliinisesti nopea kasvu): R-CHOP x 6 + HDCT + ASCT B. Dg-vaiheen jälkeen transformoitunut follikulaarinen lymfooma: Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

7 - Immunokemoterapia + HDCT + ASCT +/- sädehoito 36-40/2Gy Allogeenista kantasolusiirtoa voidaan harkita nuorella potilaalla, kun sopiva luovuttaja on olemassa esimerkiksi kun todetaan autologisen siirron jälkeen relapsi sekä primaaristi että myöhemmässä vaiheessa transformoituneessa lymfoomassa. 8. REFERENSSIT 1. Jaffe ES. The 2008 WHO classification of lymphomas: implications for clinical practice and translational research. Hematology / the Education Program of the American Society of Hematology American Society of Hematology Education Program. 2009: Epub 2009/12/ Solal-Celigny P, Roy P, Colombat P, White J, Armitage JO, Arranz-Saez R, et al. Follicular lymphoma international prognostic index. Blood. 2004;104(5): Epub 2004/05/ Federico M, Bellei M, Marcheselli L, Luminari S, Lopez-Guillermo A, Vitolo U, et al. Follicular lymphoma international prognostic index 2: a new prognostic index for follicular lymphoma developed by the international follicular lymphoma prognostic factor project. J Clin Oncol. 2009;27(27): Epub 2009/08/ Juweid ME, Stroobants S, Hoekstra OS, Mottaghy FM, Dietlein M, Guermazi A, et al. Use of positron emission tomography for response assessment of lymphoma: consensus of the Imaging Subcommittee of International Harmonization Project in Lymphoma. J Clin Oncol. 2007;25(5): Epub 2007/01/ Guckenberger M, Alexandrow N, Flentje M. Radiotherapy alone for stage I-III low grade follicular lymphoma: long-term outcome and comparison of extended field and total nodal irradiation. Radiat Oncol. 2012;7:103. Epub 2012/06/ Seymour JF, Pro B, Fuller LM, Manning JT, Hagemeister FB, Romaguera J, et al. Long-term follow-up of a prospective study of combined modality therapy for stage I- II indolent non-hodgkin's lymphoma. J Clin Oncol. 2003;21(11): Epub 2003/05/ Michallet AS, Lebras LL, Bauwens DD, Bouafia-Sauvy FF, Berger FF, Tychyj-Pinel CC, et al. Early stage follicular lymphoma: what is the clinical impact of the first-line treatment strategy? Journal of hematology & oncology. 2013;6:45. Epub 2013/07/ Hiddemann W, Kneba M, Dreyling M, Schmitz N, Lengfelder E, Schmits R, et al. Frontline therapy with rituximab added to the combination of cyclophosphamide, doxorubicin, vincristine, and prednisone (CHOP) significantly improves the outcome for patients with advanced-stage follicular lymphoma compared with therapy with CHOP alone: results of a prospective randomized study of the German Low-Grade Lymphoma Study Group. Blood. 2005;106(12): Epub 2005/08/ Rummel MJ, Niederle N, Maschmeyer G, Banat GA, von Grunhagen U, Losem C, et al. Bendamustine plus rituximab versus CHOP plus rituximab as first-line treatment Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu

8 for patients with indolent and mantle-cell lymphomas: an open-label, multicentre, randomised, phase 3 non-inferiority trial. Lancet. 2013;381(9873): Epub 2013/02/ Salles G, Seymour JF, Offner F, Lopez-Guillermo A, Belada D, Xerri L, et al. Rituximab maintenance for 2 years in patients with high tumour burden follicular lymphoma responding to rituximab plus chemotherapy (PRIMA): a phase 3, randomised controlled trial. Lancet. 2011;377(9759): Epub 2010/12/ Forstpointner R, Unterhalt M, Dreyling M, Bock HP, Repp R, Wandt H, et al. Maintenance therapy with rituximab leads to a significant prolongation of response duration after salvage therapy with a combination of rituximab, fludarabine, cyclophosphamide, and mitoxantrone (R-FCM) in patients with recurring and refractory follicular and mantle cell lymphomas: Results of a prospective randomized study of the German Low Grade Lymphoma Study Group (GLSG). Blood. 2006;108(13): Epub 2006/09/ van Oers MH, Van Glabbeke M, Giurgea L, Klasa R, Marcus RE, Wolf M, et al. Rituximab maintenance treatment of relapsed/resistant follicular non-hodgkin's lymphoma: long-term outcome of the EORTC phase III randomized intergroup study. J Clin Oncol. 2010;28(17): Epub 2010/05/ Haas RL, Poortmans P, de Jong D, Aleman BM, Dewit LG, Verheij M, et al. High response rates and lasting remissions after low-dose involved field radiotherapy in indolent lymphomas. J Clin Oncol. 2003;21(13): Epub 2003/06/ Morschhauser F, Radford J, Van Hoof A, Botto B, Rohatiner AZ, Salles G, et al. 90Yttrium-ibritumomab tiuxetan consolidation of first remission in advanced-stage follicular non-hodgkin lymphoma: updated results after a median follow-up of 7.3 years from the International, Randomized, Phase III First-LineIndolent trial. J Clin Oncol. 2013;31(16): Epub 2013/04/ Al Khabori M, de Almeida JR, Guyatt GH, Kuruvilla J, Crump M. Autologous stem cell transplantation in follicular lymphoma: a systematic review and meta-analysis. J Natl Cancer Inst. 2012;104(1): Epub 2011/12/ Schaaf M, Reiser M, Borchmann P, Engert A, Skoetz N. High-dose therapy with autologous stem cell transplantation versus chemotherapy or immuno-chemotherapy for follicular lymphoma in adults. The Cochrane database of systematic reviews. 2012;1:CD Epub 2012/01/ Schouten HC, Qian W, Kvaloy S, Porcellini A, Hagberg H, Johnsen HE, et al. Highdose therapy improves progression-free survival and survival in relapsed follicular non-hodgkin's lymphoma: results from the randomized European CUP trial. J Clin Oncol. 2003;21(21): Epub 2003/10/ Cheson BD, Pfistner B, Juweid ME, Gascoyne RD, Specht L, Horning SJ, et al. Revised response criteria for malignant lymphoma. J Clin Oncol. 2007;25(5): Epub 2007/01/24. Suomen Lymfooma ryhmä; Follikulaarisen lymfooman hoitosuositus versio 3, tammikuu