VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Transkriptio

1 VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti

2 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä lapsivesinäytteestä Veriryhmävasta-aineet punasoluvasta-aineiden seulonta ja tunnistus vasta-ainetason määritys veripalvelu.fi

3 A miinus, O positiivinen vai mikä se nyt oli?! Jokaisella meistä on jokin neljästä ABO-veriryhmästä: A, B, AB tai O Näistä neljästä jokainen jaetaan vielä D-tekijän suhteen joko positiiviseen tai negatiiviseen veriryhmään Eli perusveriryhmiä on yhteensä kahdeksan erilaista: A neg, A pos, B neg, B pos, AB neg, AB pos, O neg ja O pos suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A pos ja O pos vähiten kuuluu AB neg veriryhmään Veriryhmät ovat periytyviä ominaisuuksia ihmisen veriryhmät jaotellaan tällä hetkellä 36 erilaiseen veriryhmäjärjestelmään järjestelmissä on erilaisia veriryhmätekijöitä yhteensä yli 350 veripalvelu.fi

4 Veriryhmä Veriryhmä on periytyvä punasolun pintarakenne, jolla on solun kannalta jokin tärkeä fysiologinen tehtävä Ne voivat olla: kuljetusproteiineja pinnan entsyymejä sytokiinireseptoreja adheesiomolekyylejä Veriryhmä löydetään siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella Veriryhmäominaisuuksissa on vaihtelua eri väestöryhmien välillä tietoa voidaan käyttää väestön alkuperän ja liikkeiden tutkimiseen Suomessa esiintyy meille tyypillisiä veriryhmäominaisuuksia, jotka ovat muualla maailmassa erittäin harvinaisia 4

5 ABO ABO veriryhmä määräytyy punasolun pinnan ominaisuuden (punasoluantigeeni) ja plasman vasta-aineen (isoagglutiniini) perusteella ABO veriryhmän luonnolliset vasta-aineet (isoagglutiniinit) anti-a ja anti-b muodostuvat todennäköisimmin varhaislapsuudessa ruuansulatuskanavan kautta kohdattujen bakteerien pintarakenteita vastaan Verensiirto-opas, Duodecim

6 A- ja B-veriryhmien heikot muodot Näitä epäillään, kun punasoluista saatu tulos ei vastaa plasmapuolen tulosta Afinn punasoluista saadaan tulokseksi O, mutta puuttuu anti-aisoagglutiniini Afinn solussa on A-antigeeniä hyvin vähän ja reaktio on mikroskooppinen suomalaisilla (n. 0,02%) on mutaatio, joka aiheuttaa A:n heikon muodon esiintyy erityisesti Varsinais-Suomessa ei ole merkitystä äidin tai raskauden kannalta henkilöä pidetään A-veriryhmään kuuluvana A:n heikkoja muotoja Heikko B punasoluluista saadaan tulokseksi O, mutta anti-b-isoagglutiniini on heikompi kuin tavallisella O:lla ei ole merkitystä äidin tai raskauden kannalta henkilöä pidetään O-veriryhmään kuuluvana potilaana ja verenluovuttajana B-veriryhmään 6

7 Rh-järjestelmä On veriryhmistä monimuotoisin tunnetaan yli 60 veriryhmätekijää järjestelmän tärkein veriryhmätekijä on D Rh positiivisuus ja Rh negatiivisuus määräytyy RHD-geenin tuottaman D-antigeenin perusteella D negatiivisilta RHD-geeni puuttuu (kaukasoidit), tai geeni on inaktiivinen ns. pseudogeeni (mustat) Suomalaisista D positiivisia on 87% ja negatiivisia 13% Rh-järjestelmän yleisimmin määritettäviä antigeenejä D:n lisäksi ovat: C, c, E, e veriryhmävasta-aineet kohdistuvat yleisimmin näitä antigeenejä vastaan 7

8 D-antigeeni miksi se on niin tärkeä? D-antigeeni on Rh-järjestelmän immunogeenisin punasoluantigeeni merkittävä osa D negatiivisista henkilöistä immunisoituu, jos altistuu D positiivisille punasoluille sitä vastaan kohdistuva anti-d vasta-aine on merkittävin vastasyntyneen hemolyyttistä tautia (HDN) aiheuttava vasta-aine ilmenee sikiön punasoluissa jo 8. raskausviikolla D-antigeeni otetaan raskauden aikana aina huomioon RhD negatiivista äitiä seurataan raskauden aikana useammin anti-d suojauksen tarve mahdolliset verensiirrot 8

9 D-antigeenin eri muodot eli variantit D-antigeenin osoituksessa saadaan normaalia heikompi reaktio tällöin D-antigeenin määrä solussa on normaalia pienempi tai sen rakenteessa on muutoksia D-variantit variantteja tunnetaan yli 200, uusia löytyy jatkuvasti varianttien yleisyys on n. 0,3 1,7 % variantit tunnistetaan genotyypittämällä Tavallinen D-antigeeni punasolussa Heikko D variantti eli D-antigeeniä on vähemmän D-variantti eli D-antigeenin rakenteessa on muutoksia 9

10 D-variantit laboratoriovastauksessa Heikko D tyyppi 1, 2 ja 3 henkilöä pidetään D positiivisena Kaikki muut variantit henkilöä pidetään D negatiivisena anti-d-suojaus annettava tarvittaessa veripalvelu.fi

11 Sikiön veriryhmämääritykset RhD negatiivisen äidin verinäytteestä Sikiön RHD-veriryhmä voidaan määrittää äidin plasmasta anti-d suojauksen kohdentamiseksi niille äideille, joiden sikiö on D positiivinen näyte otetaan raskausviikolla immunisoituneen äidin plasmasta voidaan määrittää sikiön RHDveriryhmä raskaudenaikaisen seurannan ja hoidon suunnittelemiseksi näyte voidaan ottaa aikaisintaan raskausviikolla 16 Lapsivedestä (RhD pos tai RhD neg äiti) tutkimuksella tunnistetaan RH C, c, E, e, (RH D), K (Kell) muille ei suurta tarvetta lapsivesinäyte (n. 10 ml ruiskussa) voidaan ottaa aikaisintaan raskausviikolla 16 riittävän solumäärän varmistamiseksi 11

12 Sikiön RHD-veriryhmän määritys Tutkittuja näytteitä v n näytettä, joista RHD positiivisia n (64%) RHD negatiivisia n (35%) epäselviä eli ei tulosta 62 (n. 1%) RHD positiivinen RHD negatiivinen 12

13 Ei tulosta miksi? Epäselvät tulokset johtuvat joko äidin tai sikiön RHD-varianteista äidin D-variantti peittää sikiön tuloksen sikiön variantista puuttuu yleisimmin ex5 tulos vastataan ei tulosta äiti tarvitsee anti-d suojauksen Äidin variantti peittää sikiön tuloksen Sikiön variantti veripalvelu.fi

14 Veriryhmävasta-aineet Vasta-aine muodostuu, kun elimistö kohtaa vieraan antigeenin raskauden tai verensiirron myötä Vasta-aineet voivat olla: kliinisesti merkityksellisiä vasta-aineet esim. anti-d (RH), anti-c (RH), anti-k (Kell), anti-jka (JK) aiheuttavat vastasyntyneen hemolyyttistä tautia ja verensiirtoreaktioita muodostuvat immunisoivien tapahtumien seurauksena (raskaudet, synnytykset, verensiirrot) luonnollisia isoagglutiniinit anti-a ja anti-b anti-lea ja anti-leb autovasta-aineita tarttuvat henkilön omiin punasoluihin 14

15 Vasta-aineiden seulonta ja tunnistus seulonta kertoo onko tutkittavalla punasoluvasta-aineita seulonta tehdään käyttämällä testisoluja, joiden veriryhmätekijät tunnetaan tunnistuksessa käytetään samaa menetelmää kuin seulonnassa, mutta useampaa testisolua, joiden veriryhmätekijät tunnetaan testisolujen annetaan reagoida tutkittavan plasman kanssa jos plasmassa ei ole vasta-aineita, testisolut eivät agglutinoidu tulos on negatiivinen jos plasmassa on vasta-aineita, testisolut agglutinoituvat tulos on positiivinen positiivisen seulontatuloksen syy on selvitettävä vastaainetunnistus 15

16 Vasta-aineiden tunnistamisen merkitys vasta-ainetunnistuksella selvitetään, onko tutkittavalla sellaisia vastaaineita, jotka voivat aiheuttaa vastasyntyneen hemolyyttistä tautia seurannan tiheys isän näytteen tarpeen arviointi vasta-aineiden tunnistukseen kuuluu myös niiden punasolutekijöiden määrittäminen, joita vastaan on todettu vasta-aineita fenotyypitys Rh-vasta-aineiden kohdalla määritetään aina Rhfenotyyppi ja K-antigeeni tietoa käytetään tarvittaessa mm. sopivan veren valintaan synnytyksen yhteydessä 16

17 Vasta-ainetason määritys tehdään titraamalla käsin laimennossarja 1:2, 1:4, 1:8, 1:16, 1:32, 1:64 jne. vasta-ainetaso on noussut kun titteri kasvaa yli yhden pykälän titteri 1 4 = on noussut titteri = ei ole noussut anti-d kvantitaatio tehdään kun anti-d titteri 16 virtaussytometrinen menetelmä 17

18 Kiitos 18