Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö"

Transkriptio

1 Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin muodostuminen Miten rokotuskattavuus suojaa väestöä? Laumaimmuniteetti Rokotuskattavuuden merkitys väestön rokotussuojan kannalta 2

3 Miten rokottaminen suojaa yksilöä? 3

4 IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Immuunijärjestelmä on elimistön puolustusjärjestelmä taudinaiheuttajia vastaan. Immuunijärjestelmään kuuluvat imukudokset ja solut. Immuniteetti = vastustuskyky Synnynnäinen eli luonnollinen immuniteetti Hankittu eli opittu immuniteetti 4

5 IMUKUDOKSET Imujärjestelmään kuuluvat imusolut ja imukudoset, joita ovat kateenkorva, perna ja imusolmukkeet. Solujen ulkopuolelta kudosneste kulkeutuu ns. imunesteenä imuosuonia pitkin imusolmukkeisiin. Verenkiertoon joutuneet vieraat molekyylit kulkeutuvat pernaan. Nielu- ja kitarisat Kateenkorva Perna Imusolmukkeet Imutiehyet Luuydin 5

6 SYNNYNNÄISEN JA HANKITUN IMMUUNIPUOLUSTUKSEN SOLUT Synnynnäinen Hankittu 6

7 SYNNYNNÄINEN IMMUNITEETTI Fagosytoivat eli syöjäsolut sekä luonnolliset tappajasolut Komplementtisysteemi Noin 30 proteiinista koostuva entsyymijärjestelmä Tulehdusreaktio Synnynnäinen immuniteetti ei muodosta muistijälkiä, joten se reagoi aina samalla tavalla. 7

8 SYNNYNNÄINEN IMMUNITEETTI Synnynnäisen immuunipuolustuksen solut tunnistavat taudinaiheuttajiin liittyviä rakenteita, kuten bakteerien soluseinän osia ja sokerirakenteita, jotka poikkeavat elimistön omista rakenteista. 8

9 HANKITTU IMMUNITEETTI Spesifinen, tunnistaa tietyn taudinaiheuttajan. Aiemmin kohdatun taudinaiheuttajan muistaminen eli Immunologinen muisti on hankitun immuniteetin pääpiirre. Kun hankittu immuunijärjestelmä kohtaa uuden antigeenin eli vierasperäisen rakenteen, se muodostaa kyseisen rakenteen tunnistavia muistisoluja. Kun sama taudinaiheuttaja kohdataan uudelleen, muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat taudinaiheuttajan tehokkaasti. Hankittu immuniteetti toimii yhteistyössä synnynnäisen immuniteetin komponenttien kanssa (esim komplementti ja fagosytoivat eli syöjäsolut). 9

10 SYNNYNNÄISEN JA HANKITUN IMMUNITEETIN EROJA SYNNYNNÄINEN ei vaadi aiempaa kontaktia ei muistia karkea tunnistus ei merkittävästi voimistu nopea HANKITTU aiempi kontakti tehostaa muisti tarkka tunnistus voimistuu seuraavan tapaamisen yhteydessä hidas 10

11 SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TULEHDUSREAKTIO Synnynnäisessä immuunivasteessa valkosolut erittävät tulehdusvälittäjäaineita tunnistettuaan taudinaiheuttajan ja käynnistävät tulehdusreaktion. Tulehdusvälittäjäaineet viestivät taudinaiheuttajan läsnäolosta ja ohjaavat syöjäsolut kohteeseen. Tulehdusvälittäjäaineet myös ohjaavat valkosolujen kypsymistä ja siirtymistä imukudoksiin, missä opittu immuunivaste kehittyy Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 11

12 HANKITTU IMMUNITEETTI Hankittu immuniteetti perustuu eri tehtäviin erikoistuneisiin valkosoluihin; B-imusolujen tuottamiin vasta-aineisiin ja T- imusoluihin, jotka auttavat ja ohjaavat muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaa. Kuva: 12

13 HANKITUN IMMUUNIVASTEEN SOLUT Antigeenejä esittelevät syöjäsolut Makrofagit ja dendriittisolut Kudoksissa, erityisesti limakalvon ja ihon alaisissa Lymfosyytit eli imusolut T- ja B-solut Kiertävät verenkierrossa ja imunesteessä. Lymfosyytit myös pysähtyvät pitkiksi ajoiksi imukudoksiin (pernaan ja imusolmukkeisiin). Imusolmukkeissa lymfosyytit voivat siirtyä verestä imunesteeseen. 13

14 HANKITUN IMMUUNIVASTEEN SOLUJEN TEHTÄVÄT Makrofagit ja dendriittisolut Ottavat sisäänsä molekyylejä ja pilkkovat niitä Esittelevät antigeeneja lymfosyyteille B-solut Kypsyvät luuytimessä (Bone marrrow) Tuottavat vasta-aineita Toimivat pitkälti yhteistyössä T-solujen kanssa Yksi B-solu voi tuottaa vain yhdenlaisia vasta-aineita 14

15 HANKITUN IMMUUNIVASTEEN SOLUJEN TEHTÄVÄT T-solut Kypsyvät kateenkorvassa (Thymus) T-tappajasolut (CD8+) Virusten ja solunsisäisten bakteerien torjunta T-auttajasolut (CD4+) Auttavat muita soluja soluvälitteisissä reaktioissa (solunsisäisten mikrobien torjunta) Auttavat B-soluja vasta-ainevälitteisissä reaktioissa (solunulkoisten mikrobien torjunta) T-säätelysolut Säätelevät immuunivasteen voimakkuutta 15

16 ANTIGEENI JA VASTA-AINEET Antigeeni (immunogeeni) Rakenne, johon vasta-aine tai lymfosyytti voi tarttua Vasta-aine (Immunoglobuliini) Vasta-aineluokat: IgG, IgM, IgA, IgE, IgD Sitoutumiskyky eli aviditeetti vaihtelee; sitoutuminen antigeeniin ei ole peruuttamaton Vasta-aineet neutraloivat viruksia ja toksiineja, auttavat bakteerien tappamisessa (komplementin aktivaatio, opsonisaatio), voimistavat tulehdusreaktiota 16

17 VASTA-AINELUOKAT 17

18 VASTA-AINELUOKAT Kaikki vasta-aineluokat esiintyvät sekä seerumissa että eritteissä, mutta eri suhteissa. Seerumi Sylki, eritteet IgG IgA IgA IgM IgD IgE IgG IgM IgD IgE Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 18

19 VASTA-AINEIDEN TOIMINTA Kuva: 19

20 VASTA-AINEIDEN TOIMINTA Vasta-aineet sakkauttavat eli agglutinoivat antigeeneja, esim bakteereja. Vasta-aine kiinnittymällä viruspartikkeliin pystyy estämään solun infektoitumisen. Vasta-aine voi neutralisoida toksiinin, eli estää sen sitoutumisen solun pinnalla olevaan reseptoriin. Vasta-aine kiinnittymällä bakteerin adhesiiniin pystyy estämään bakteerien kolonisaation ja sisäänmenon soluun. 20

21 VASTA-AINEIDEN TOIMINTA (JATKUU) Vasta-aineet tappavat mikrobin yhdessä komplementtisysteemin kanssa. Komplementtisysteemi tunnistaa mikrobin pintaan kiinnittyneet vasta-aineet ja aktivoituu. Komplementin aktivoitumisen seurauksena mikrobin pintaan muodostuu reikiä. Vasta-aineet edistävät myös fagosytoosia yhdessä komplementin kanssa. Vasta-aineet ja komplementti päällystävät mikrobin pinnan, jolloin syöjäsolut tunnistavat mikrobin helpommin. 21

22 SYTOKIINIT Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä tulehdusvälittäjäaineita, jotka säätelevät immunologisia tapahtumia. Sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin solut tuottavat sytokiineja. Vastaanottajasoluilla on pinnallaan reseptoreita, joiden välityksellä tieto kulkee solun tumaan tuman toiminta aktivoituu tai estyy. Esim. hydrokortisonin tulehdusta estävä vaikutus perustuu osittain siihen, että se estää sytokiinien tuotantoa soluissa. Sytokiinien vaikutus on yleensä paikallinen ja lyhytaikainen. Lähes kaikilla sytokiineillä on monia eri tehtäviä. 22

23 SYTOKIINIVERKOSTO 23

24 IMMUNITEETIN SAA AIKAAN Luonnollinen kohtaaminen antigeenin/ mikrobin kanssa Passiivinen immunisaatio Immunoglobuliinivalmiste Aktiivinen immunisaatio Rokotteet 24

25 ROKOTE Rokote sisältää taudinaiheuttajan rakenteita. Rokotteet voivat koostua Elävästä heikennetystä taudinaiheuttajasta Tapetusta taudinaiheuttajasta Taudinaiheuttajan osista Immuunijärjestelmä tunnistaa rokotteen rakenteiden olevan elimistölle vieraita, jolloin immuunivaste käynnistyy Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 25

26 MITÄ TAPAHTUU ROKOTETTAESSA? T- ja B-solujen aktivaatio vasta-aineita T- auttaja ja tappajasoluja Antigeeni kontaktiin immuunisysteemin solujen kanssa (makrofagit, dendriittisolut) Tauti estyy tai heikentyy 26

27 LUONNOLLINEN JA ROKOTTEEN TUOTTAMA IMMUUNIVASTE Taudinaiheuttaja Tarttuminen Tauti Immuunivaste Parantuminen ja suoja Toksiinit Rokottaminen Immuunivaste Suoja 27

28 Vasta-ainepitoisuus IMMUUNIVASTEEN TEHOSTUMINEN Altistus antigeenille A Toinen altistus antigeenille A Ensivaste Tehostevaste Aika 28

29 ENSIVASTE Taudinaiheuttaja kohdataan ensimmäistä kertaa Immuunivaste ei muodostu heti Sitoutumiskyvyltään heikkoja vasta-aineita (matala-avidisia) Muistisoluja muodostuu IgM > IgG IgM IgG 29

30 TEHOSTEVASTE Taudinaiheuttaja kohdataan toista tai useampaa kertaa Nopeampi kuin ensivaste Vasta-aineita muodostuu enemmän kuin ensimmäisellä kohtaamisella Vasta-aineiden laatu on parantunut IgM << IgG, IgA, IgE 30

31 ENSIVASTE JA TEHOSTEVASTE 1. immuunireaktio on hidas ja se muodostuu suhteellisen pienestä määrästä soluja 1. reaktiossa syntyy myös muistisoluja, joilla on kyky tuottaa uusi laadultaan parempi reaktio nopeasti ENSIVASTE TEHOSTEVASTE 31

32 ROKOTUSVASTEEN MUODOSTUMISEEN VAIKUTTAA Rokotusreitti Pistoksena (i.m., i.d. or s.c.) Limakalvoille (nenään tai suun kautta) Rokotetyyppi Elävä heikennetty Tapettu/inaktivoitu Komponenttirokote Rokotteen muut ominaisuudet Annos (antigeenin määrä) Adjuvantti (parantaa vastetta) Rokotusaikataulu Riippuu rokotusiästa ja rokotetyypistä Yksilölliset- ja ympäristötekijät Geneettiset tekijät Ravitsemus- ja terveystilanne Ikä Helena Käyhty 32 32

33 Miten rokotuskattavuus suojaa väestöä? 33

34 LAUMAIMMUNITEETTI Rokottaminen suojaa rokotettua yksilöä taudilta. Laumaimmuniteetti on rokottamiseen liittyvä tärkeä ilmiö, joka perustuu rokotuskattavuuteen. Kun suuri osa väestöstä rokotetaan, pystytään vähentämään mikrobin kiertoa yhteisössä niin, etteivät rokottamattomatkaan enää sairastu tautiin. Laumaimmuniteetti edellyttää korkeaa rokotuskattavuutta, jonka on oltava sitä korkeampi, mitä tarttuvammasta taudista on kyse. On kuitenkin olemassa ihmisestä riippumattomia mikrobeja, joiden kiertoon yhteisössä ei korkeallakaan rokotuskattavuudella pystytä vaikuttamaan, koska niiden reservinä toimii ympäristö tai eläimet. Tällaisia mikrobeja vastaan ei laumaimmuniteettia synny. 34

35 LAUMAIMMUNITEETIN VAIKUTUS TAUDIN ESIINTYMISEEN Monet tartuntataudit kuten tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko esiintyivät ennen rokotteiden käyttöönottoa endeemisinä lastentauteina. Kun vain osa väestöstä oli sairastanut taudin ja muodostanut immuniteetin taudinaiheuttajalle, taudinaiheuttajat pääsivät tarttumaan taudille alttiiden yksilöiden, useimmiten lasten, keskuudessa. Kun riittävän suuri osa väestöstä on immuuni, taudinaiheuttaja ei enää pääse kiertämään väestössä. Selkeä esimerkki rokotteiden avulla saavutetusta laumaimmuniteetista nähtiin hemofiluskonjugaattirokotteiden käyttöönoton jälkeen. 35

36 LAUMAIMMUNITEETIN VAIKUTUS TAUDIN ESIINTYMISEEN Observed Calculated Eskola ea, Rev Med Microbiol

37 LAUMAIMMUNITEETIN VAIKUTUS TAUDIN ESIINTYMISEEN Hib-rokotteen käyttöönoton myötä hemofilusinfektioiden määrässä nähtiin suurin lasku vanhemmissa ikäryhmissä, jotka eivät olleet saaneet rokotetta. Hemofiluskonjugaattirokote suojasi rokotettuja paitsi taudilta, myös nenänielukantajuudelta, minkä vuoksi taudinaiheuttajan esiintyvyys väestössä laski niin matalalle tasolle, ettei se enää päässyt kiertämään väestössä. 37

38 ROKOTTAMISEN SUORAT JA EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Rokottamisen suora vaikutus on immuniteetin muodostuminen ja sitä kautta taudin estyminen rokotetuilla. Rokottaminen voi myös vähentää tartuttavuutta. Rokotuksen vaikutus tartuttavuuteen on keskeisintä laumaimmuniteetin muodostumisessa, rokottamisen epäsuorassa vaikutuksessa. Taudin leviämisen kannalta keskeisten ryhmien rokottaminen on tärkeää. Kohdentamalla rokotukset tiettyihin väestöryhmiin voidaan hidastaa taudin tarttumista koko väestössä tai vähentää taudin esiintymistä niissä väestön osissa, joilla infektion seuraukset ovat vakavimmat. Rokotteen epäsuoran vaikutuksen voimakkuus riippuu taudinaiheuttajan tarttuvuudesta, rokotteen tuottaman immuunivasteen laadusta, taudinaiheuttajan tarttumistavasta ja rokotteen jakautumisesta väestössä. 38

39 LAUMAIMMUNITEETTI SUOJAA HEIKKOJA Rokottaminen suojaa rokotettua yksilöä taudilta, mutta kaikki eivät voi itse ottaa rokotetta. Nämä väestöryhmät ovat riippuvaisia laumaimmuniteetistä. Laumaimmuniteetti voi suojata niitä, joiden oma immuniteetti on heikentynyt, ja jotka ovat erityisen alttiita taudille. Henkilöt, joilla on puutteellinen immuunijärjestelmä Vastasyntyneet Ikääntyneet Syöpäpotilaat HIV-positiiviset Sairaalahoidossa olevat potilaat 39

40 MINKÄ ROKOTTEIDEN OSALTA LAUMAIMMUNITEETTI ON TÄRKEÄ? Tauti rotavirusripuli jäykkäkouristus kurkkumätä hinkuyskä polio hemofilustaudit pneumokokkitaudit tuhkarokko sikotauti vihurirokko kohdunkaulan syöpä kausi-influenssa Kansallisen rokotusohjelman rokotteet, lapset 40

41 MINKÄ ROKOTTEIDEN OSALTA LAUMAIMMUNITEETTI ON TÄRKEÄ? Tauti rotavirusripuli jäykkäkouristus kurkkumätä hinkuyskä polio hemofilustaudit pneumokokkitaudit tuhkarokko sikotauti vihurirokko kohdunkaulan syöpä kausi-influenssa Kansallisen rokotusohjelman rokotteet, lapset 41

42 ROKOTUSKATTAVUUS JA LAUMAIMMUNITEETTI Laumaimmuniteetti ei tee rokottamattomasta yksilöstä immuunia taudille. Laumaimmuniteetin saavuttaminen edellyttää, että riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu. Mitä tarttuvampi taudinaiheuttaja on, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Tuhkarokkoon sairastunut tartuttaa keskimäärin 10, jopa 20 taudille altista henkilöä R 0 >10 42

43 TARTUTTAVUUDEN VAIKUTUS LAUMAIMMUNITEETTIIN H = 1-1/R 0 Kuva: Kari Auranen 43

44 MITEN LAUMAIMMUNITEETTI VAIKUTTAA? Laumaimmuniteetti toimii vain jos suurin osa väestöstä on rokotettu. Esimerkiksi 19 joka 20 ihmistä kohden (95%) tulee olla immuuni, jotta tuhkarokkovirus ei pääse leviämään rokottamattomiin. Laumaimmuniteetti ei silti takaa, että rokottamattomat olisivat suojassa taudilta. Alueilla, missä rokotuskattavuus on alhaisempi, on todennäköisempää, että tuhkarokko pääsee tarttumaan rokottamattomien keskuudessa. Tuhkarokkoepidemioita on esiintynyt Euroopassa maissa, missä rokotuskattavuus on ollut alhainen. Epidemioita voi esiintyä myös paikallisesti alueilla, missä rokotuskattavuus on alhainen, vaikka keskimääräisesti väestön rokotuskattavuus olisikin korkea. 44

45 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT TASAISESTI JAKAUTUNEET 45

46 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT TASAISESTI JAKAUTUNEET 46

47 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT RYPPÄÄNÄ 47

48 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT RYPPÄÄNÄ 48

49 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT RYPPÄÄNÄ 49

50 ROKOTUSKATTAVUUS JA LAUMAIMMUNITEETTI Laumaimmuniteetin saavuttamiseksi 95%:lla koko väestöstä on oltava immuniteetti tuhkarokolle. Rokotuskattavuuden on oltava yli 95%, jotta tämä tavoite saavutettaisiin. Näinkään korkea rokotekattavuus ei välttämättä riitä, sillä rokottamattomat eivät ole sattumanvaraisesti jakautuneet väestössä. 50

51 KIITOS! Terveydensuojeluosasto Rokotusohjelmayksikkö Vaikuttavuusarviointiyksikkö Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 51

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin: 1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin Katoavia virusinfektioita MPR-taudit Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin Morbilli (tuhkarokko) Parotiitti (sikotauti) Rubella (vihurirokko) virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin

Lisätiedot

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä): Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Reetta Huttunen Ayl, dos., sisätautien vastuualue, infektioyksikkö 22.11.2017 1 23.11.2017 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden

Lisätiedot

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Hanna Pulkkinen. ROKOTUKSET SUOJANA HOITOTYÖSSÄ Opas hoitotyön opiskelijalle

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Hanna Pulkkinen. ROKOTUKSET SUOJANA HOITOTYÖSSÄ Opas hoitotyön opiskelijalle KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Pulkkinen ROKOTUKSET SUOJANA HOITOTYÖSSÄ Opas hoitotyön opiskelijalle Opinnäytetyö Helmikuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan ) Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta

Lisätiedot

Siipikarjan rokottaminen

Siipikarjan rokottaminen Siipikarjan rokottaminen Ville Pöyri, MSD KAM and Marketing Manager, Swine and Poultry Tampere 17.11.2014 Miksi rokotetaan? - Tautien ennaltaehkäisy - Lieventämään taudin oireita - Vain yksi osa tautien

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

Käytännön asiaa rokottamisesta

Käytännön asiaa rokottamisesta Käytännön asiaa rokottamisesta TH Nina Strömberg Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL 16.2.2011 Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2011 1 Rokotteiden säilyvyys Rokotteet ovat herkkiä lämpötilan

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 -' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Tutkimus odottaville äideille.

Tutkimus odottaville äideille. Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä Sohvi Kinnula Topi Turunen Jussi Sane Outi Lyytikäinen Markku Kuusi Mia Kontio Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun

Lisätiedot

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos 1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa? KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Rokotusten hyödyt ja haitat

Rokotusten hyödyt ja haitat Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek 16.2.2012 Terveydenhoitajapäivät, Helsinki Rokotusohjelmayksikkö 1 H.Nohynek - sidonnaisuudet 2/2012 LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, Fellow

Lisätiedot

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset Lastenneuvolassa annettavat rokotukset Opaslehtinen vanhemmille LUKIJALLE Tässä opaslehtisessä on tietoa lastenneuvolassa annettavista rokotuksista, niiden turvallisuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian

Lisätiedot

Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen 2009. Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II

Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen 2009. Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II Mikrobiologian toisen välitentin tärpit Cursus Peteri & DC Halonen 2009 Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II SISÄLLYS- LUETTELO 03 Virusten lisääntyminen 03 Th2-solujen aktivaatio ja toiminta

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja joka sisältää vasta-aineita hepatiitti B - viruksen pinta-antigeeneille (HBs) 50 IU/ml.

50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja joka sisältää vasta-aineita hepatiitti B - viruksen pinta-antigeeneille (HBs) 50 IU/ml. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hepatect 50 IU/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisen hepatiitti B -immunoglobuliini. 50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY

Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY HPV Kurkkumätä l. difteria 1900-luvun alussa parinkymmenen vuoden välein toistuvat epidemiat 10% kuoli, suurin

Lisätiedot

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA ROKOTUKSISTA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA ROKOTUKSISTA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA ROKOTUKSISTA kyselytutkimus 0 3-vuotiaiden lasten vanhemmille Lahden alueen neuvoloissa Ulla Nieminen - Tarja Simonen - Johanna Tinnilä Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Mitä kysyjille vastaisin?

Mitä kysyjille vastaisin? Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta

Lisätiedot

Tutkimus vuotiaille

Tutkimus vuotiaille Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen

Lisätiedot

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö Uusi Verensiirto-opas Tomi Koski 11.5.2017 1 Raskaana olevien veriryhmä ja seulonta käytäntö 2 periaatteellista estettä ei ole raskauden

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ImmunoGam 312 IU/ml, injektioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 312 IU/ml ihmisen hepatiitti B -immunoglobuliinia,

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Uusi tartuntatautilaki Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 24.11.2016 1.12.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva kansallisen rokotusohjelman lakiperusta Uuden

Lisätiedot

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ (6) 1 Infektioyksikkö 13.9.2011 TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, jolla on kuume ja ihottuma sekä vähintään yksi seuraavista oireista: yskä, nuha tai konjunktiviitti

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot