Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
|
|
- Minna Salminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin muodostuminen Miten rokotuskattavuus suojaa väestöä? Laumaimmuniteetti Rokotuskattavuuden merkitys väestön rokotussuojan kannalta 2
3 Miten rokottaminen suojaa yksilöä? 3
4 IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Immuunijärjestelmä on elimistön puolustusjärjestelmä taudinaiheuttajia vastaan. Immuunijärjestelmään kuuluvat imukudokset ja solut. Immuniteetti = vastustuskyky Synnynnäinen eli luonnollinen immuniteetti Hankittu eli opittu immuniteetti 4
5 IMUKUDOKSET Imujärjestelmään kuuluvat imusolut ja imukudoset, joita ovat kateenkorva, perna ja imusolmukkeet. Solujen ulkopuolelta kudosneste kulkeutuu ns. imunesteenä imuosuonia pitkin imusolmukkeisiin. Verenkiertoon joutuneet vieraat molekyylit kulkeutuvat pernaan. Nielu- ja kitarisat Kateenkorva Perna Imusolmukkeet Imutiehyet Luuydin 5
6 SYNNYNNÄISEN JA HANKITUN IMMUUNIPUOLUSTUKSEN SOLUT Synnynnäinen Hankittu 6
7 SYNNYNNÄINEN IMMUNITEETTI Fagosytoivat eli syöjäsolut sekä luonnolliset tappajasolut Komplementtisysteemi Noin 30 proteiinista koostuva entsyymijärjestelmä Tulehdusreaktio Synnynnäinen immuniteetti ei muodosta muistijälkiä, joten se reagoi aina samalla tavalla. 7
8 SYNNYNNÄINEN IMMUNITEETTI Synnynnäisen immuunipuolustuksen solut tunnistavat taudinaiheuttajiin liittyviä rakenteita, kuten bakteerien soluseinän osia ja sokerirakenteita, jotka poikkeavat elimistön omista rakenteista. 8
9 HANKITTU IMMUNITEETTI Spesifinen, tunnistaa tietyn taudinaiheuttajan. Aiemmin kohdatun taudinaiheuttajan muistaminen eli Immunologinen muisti on hankitun immuniteetin pääpiirre. Kun hankittu immuunijärjestelmä kohtaa uuden antigeenin eli vierasperäisen rakenteen, se muodostaa kyseisen rakenteen tunnistavia muistisoluja. Kun sama taudinaiheuttaja kohdataan uudelleen, muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat taudinaiheuttajan tehokkaasti. Hankittu immuniteetti toimii yhteistyössä synnynnäisen immuniteetin komponenttien kanssa (esim komplementti ja fagosytoivat eli syöjäsolut). 9
10 SYNNYNNÄISEN JA HANKITUN IMMUNITEETIN EROJA SYNNYNNÄINEN ei vaadi aiempaa kontaktia ei muistia karkea tunnistus ei merkittävästi voimistu nopea HANKITTU aiempi kontakti tehostaa muisti tarkka tunnistus voimistuu seuraavan tapaamisen yhteydessä hidas 10
11 SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TULEHDUSREAKTIO Synnynnäisessä immuunivasteessa valkosolut erittävät tulehdusvälittäjäaineita tunnistettuaan taudinaiheuttajan ja käynnistävät tulehdusreaktion. Tulehdusvälittäjäaineet viestivät taudinaiheuttajan läsnäolosta ja ohjaavat syöjäsolut kohteeseen. Tulehdusvälittäjäaineet myös ohjaavat valkosolujen kypsymistä ja siirtymistä imukudoksiin, missä opittu immuunivaste kehittyy Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 11
12 HANKITTU IMMUNITEETTI Hankittu immuniteetti perustuu eri tehtäviin erikoistuneisiin valkosoluihin; B-imusolujen tuottamiin vasta-aineisiin ja T- imusoluihin, jotka auttavat ja ohjaavat muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaa. Kuva: 12
13 HANKITUN IMMUUNIVASTEEN SOLUT Antigeenejä esittelevät syöjäsolut Makrofagit ja dendriittisolut Kudoksissa, erityisesti limakalvon ja ihon alaisissa Lymfosyytit eli imusolut T- ja B-solut Kiertävät verenkierrossa ja imunesteessä. Lymfosyytit myös pysähtyvät pitkiksi ajoiksi imukudoksiin (pernaan ja imusolmukkeisiin). Imusolmukkeissa lymfosyytit voivat siirtyä verestä imunesteeseen. 13
14 HANKITUN IMMUUNIVASTEEN SOLUJEN TEHTÄVÄT Makrofagit ja dendriittisolut Ottavat sisäänsä molekyylejä ja pilkkovat niitä Esittelevät antigeeneja lymfosyyteille B-solut Kypsyvät luuytimessä (Bone marrrow) Tuottavat vasta-aineita Toimivat pitkälti yhteistyössä T-solujen kanssa Yksi B-solu voi tuottaa vain yhdenlaisia vasta-aineita 14
15 HANKITUN IMMUUNIVASTEEN SOLUJEN TEHTÄVÄT T-solut Kypsyvät kateenkorvassa (Thymus) T-tappajasolut (CD8+) Virusten ja solunsisäisten bakteerien torjunta T-auttajasolut (CD4+) Auttavat muita soluja soluvälitteisissä reaktioissa (solunsisäisten mikrobien torjunta) Auttavat B-soluja vasta-ainevälitteisissä reaktioissa (solunulkoisten mikrobien torjunta) T-säätelysolut Säätelevät immuunivasteen voimakkuutta 15
16 ANTIGEENI JA VASTA-AINEET Antigeeni (immunogeeni) Rakenne, johon vasta-aine tai lymfosyytti voi tarttua Vasta-aine (Immunoglobuliini) Vasta-aineluokat: IgG, IgM, IgA, IgE, IgD Sitoutumiskyky eli aviditeetti vaihtelee; sitoutuminen antigeeniin ei ole peruuttamaton Vasta-aineet neutraloivat viruksia ja toksiineja, auttavat bakteerien tappamisessa (komplementin aktivaatio, opsonisaatio), voimistavat tulehdusreaktiota 16
17 VASTA-AINELUOKAT 17
18 VASTA-AINELUOKAT Kaikki vasta-aineluokat esiintyvät sekä seerumissa että eritteissä, mutta eri suhteissa. Seerumi Sylki, eritteet IgG IgA IgA IgM IgD IgE IgG IgM IgD IgE Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 18
19 VASTA-AINEIDEN TOIMINTA Kuva: 19
20 VASTA-AINEIDEN TOIMINTA Vasta-aineet sakkauttavat eli agglutinoivat antigeeneja, esim bakteereja. Vasta-aine kiinnittymällä viruspartikkeliin pystyy estämään solun infektoitumisen. Vasta-aine voi neutralisoida toksiinin, eli estää sen sitoutumisen solun pinnalla olevaan reseptoriin. Vasta-aine kiinnittymällä bakteerin adhesiiniin pystyy estämään bakteerien kolonisaation ja sisäänmenon soluun. 20
21 VASTA-AINEIDEN TOIMINTA (JATKUU) Vasta-aineet tappavat mikrobin yhdessä komplementtisysteemin kanssa. Komplementtisysteemi tunnistaa mikrobin pintaan kiinnittyneet vasta-aineet ja aktivoituu. Komplementin aktivoitumisen seurauksena mikrobin pintaan muodostuu reikiä. Vasta-aineet edistävät myös fagosytoosia yhdessä komplementin kanssa. Vasta-aineet ja komplementti päällystävät mikrobin pinnan, jolloin syöjäsolut tunnistavat mikrobin helpommin. 21
22 SYTOKIINIT Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä tulehdusvälittäjäaineita, jotka säätelevät immunologisia tapahtumia. Sekä synnynnäisen että hankitun immuniteetin solut tuottavat sytokiineja. Vastaanottajasoluilla on pinnallaan reseptoreita, joiden välityksellä tieto kulkee solun tumaan tuman toiminta aktivoituu tai estyy. Esim. hydrokortisonin tulehdusta estävä vaikutus perustuu osittain siihen, että se estää sytokiinien tuotantoa soluissa. Sytokiinien vaikutus on yleensä paikallinen ja lyhytaikainen. Lähes kaikilla sytokiineillä on monia eri tehtäviä. 22
23 SYTOKIINIVERKOSTO 23
24 IMMUNITEETIN SAA AIKAAN Luonnollinen kohtaaminen antigeenin/ mikrobin kanssa Passiivinen immunisaatio Immunoglobuliinivalmiste Aktiivinen immunisaatio Rokotteet 24
25 ROKOTE Rokote sisältää taudinaiheuttajan rakenteita. Rokotteet voivat koostua Elävästä heikennetystä taudinaiheuttajasta Tapetusta taudinaiheuttajasta Taudinaiheuttajan osista Immuunijärjestelmä tunnistaa rokotteen rakenteiden olevan elimistölle vieraita, jolloin immuunivaste käynnistyy Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 25
26 MITÄ TAPAHTUU ROKOTETTAESSA? T- ja B-solujen aktivaatio vasta-aineita T- auttaja ja tappajasoluja Antigeeni kontaktiin immuunisysteemin solujen kanssa (makrofagit, dendriittisolut) Tauti estyy tai heikentyy 26
27 LUONNOLLINEN JA ROKOTTEEN TUOTTAMA IMMUUNIVASTE Taudinaiheuttaja Tarttuminen Tauti Immuunivaste Parantuminen ja suoja Toksiinit Rokottaminen Immuunivaste Suoja 27
28 Vasta-ainepitoisuus IMMUUNIVASTEEN TEHOSTUMINEN Altistus antigeenille A Toinen altistus antigeenille A Ensivaste Tehostevaste Aika 28
29 ENSIVASTE Taudinaiheuttaja kohdataan ensimmäistä kertaa Immuunivaste ei muodostu heti Sitoutumiskyvyltään heikkoja vasta-aineita (matala-avidisia) Muistisoluja muodostuu IgM > IgG IgM IgG 29
30 TEHOSTEVASTE Taudinaiheuttaja kohdataan toista tai useampaa kertaa Nopeampi kuin ensivaste Vasta-aineita muodostuu enemmän kuin ensimmäisellä kohtaamisella Vasta-aineiden laatu on parantunut IgM << IgG, IgA, IgE 30
31 ENSIVASTE JA TEHOSTEVASTE 1. immuunireaktio on hidas ja se muodostuu suhteellisen pienestä määrästä soluja 1. reaktiossa syntyy myös muistisoluja, joilla on kyky tuottaa uusi laadultaan parempi reaktio nopeasti ENSIVASTE TEHOSTEVASTE 31
32 ROKOTUSVASTEEN MUODOSTUMISEEN VAIKUTTAA Rokotusreitti Pistoksena (i.m., i.d. or s.c.) Limakalvoille (nenään tai suun kautta) Rokotetyyppi Elävä heikennetty Tapettu/inaktivoitu Komponenttirokote Rokotteen muut ominaisuudet Annos (antigeenin määrä) Adjuvantti (parantaa vastetta) Rokotusaikataulu Riippuu rokotusiästa ja rokotetyypistä Yksilölliset- ja ympäristötekijät Geneettiset tekijät Ravitsemus- ja terveystilanne Ikä Helena Käyhty 32 32
33 Miten rokotuskattavuus suojaa väestöä? 33
34 LAUMAIMMUNITEETTI Rokottaminen suojaa rokotettua yksilöä taudilta. Laumaimmuniteetti on rokottamiseen liittyvä tärkeä ilmiö, joka perustuu rokotuskattavuuteen. Kun suuri osa väestöstä rokotetaan, pystytään vähentämään mikrobin kiertoa yhteisössä niin, etteivät rokottamattomatkaan enää sairastu tautiin. Laumaimmuniteetti edellyttää korkeaa rokotuskattavuutta, jonka on oltava sitä korkeampi, mitä tarttuvammasta taudista on kyse. On kuitenkin olemassa ihmisestä riippumattomia mikrobeja, joiden kiertoon yhteisössä ei korkeallakaan rokotuskattavuudella pystytä vaikuttamaan, koska niiden reservinä toimii ympäristö tai eläimet. Tällaisia mikrobeja vastaan ei laumaimmuniteettia synny. 34
35 LAUMAIMMUNITEETIN VAIKUTUS TAUDIN ESIINTYMISEEN Monet tartuntataudit kuten tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko esiintyivät ennen rokotteiden käyttöönottoa endeemisinä lastentauteina. Kun vain osa väestöstä oli sairastanut taudin ja muodostanut immuniteetin taudinaiheuttajalle, taudinaiheuttajat pääsivät tarttumaan taudille alttiiden yksilöiden, useimmiten lasten, keskuudessa. Kun riittävän suuri osa väestöstä on immuuni, taudinaiheuttaja ei enää pääse kiertämään väestössä. Selkeä esimerkki rokotteiden avulla saavutetusta laumaimmuniteetista nähtiin hemofiluskonjugaattirokotteiden käyttöönoton jälkeen. 35
36 LAUMAIMMUNITEETIN VAIKUTUS TAUDIN ESIINTYMISEEN Observed Calculated Eskola ea, Rev Med Microbiol
37 LAUMAIMMUNITEETIN VAIKUTUS TAUDIN ESIINTYMISEEN Hib-rokotteen käyttöönoton myötä hemofilusinfektioiden määrässä nähtiin suurin lasku vanhemmissa ikäryhmissä, jotka eivät olleet saaneet rokotetta. Hemofiluskonjugaattirokote suojasi rokotettuja paitsi taudilta, myös nenänielukantajuudelta, minkä vuoksi taudinaiheuttajan esiintyvyys väestössä laski niin matalalle tasolle, ettei se enää päässyt kiertämään väestössä. 37
38 ROKOTTAMISEN SUORAT JA EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Rokottamisen suora vaikutus on immuniteetin muodostuminen ja sitä kautta taudin estyminen rokotetuilla. Rokottaminen voi myös vähentää tartuttavuutta. Rokotuksen vaikutus tartuttavuuteen on keskeisintä laumaimmuniteetin muodostumisessa, rokottamisen epäsuorassa vaikutuksessa. Taudin leviämisen kannalta keskeisten ryhmien rokottaminen on tärkeää. Kohdentamalla rokotukset tiettyihin väestöryhmiin voidaan hidastaa taudin tarttumista koko väestössä tai vähentää taudin esiintymistä niissä väestön osissa, joilla infektion seuraukset ovat vakavimmat. Rokotteen epäsuoran vaikutuksen voimakkuus riippuu taudinaiheuttajan tarttuvuudesta, rokotteen tuottaman immuunivasteen laadusta, taudinaiheuttajan tarttumistavasta ja rokotteen jakautumisesta väestössä. 38
39 LAUMAIMMUNITEETTI SUOJAA HEIKKOJA Rokottaminen suojaa rokotettua yksilöä taudilta, mutta kaikki eivät voi itse ottaa rokotetta. Nämä väestöryhmät ovat riippuvaisia laumaimmuniteetistä. Laumaimmuniteetti voi suojata niitä, joiden oma immuniteetti on heikentynyt, ja jotka ovat erityisen alttiita taudille. Henkilöt, joilla on puutteellinen immuunijärjestelmä Vastasyntyneet Ikääntyneet Syöpäpotilaat HIV-positiiviset Sairaalahoidossa olevat potilaat 39
40 MINKÄ ROKOTTEIDEN OSALTA LAUMAIMMUNITEETTI ON TÄRKEÄ? Tauti rotavirusripuli jäykkäkouristus kurkkumätä hinkuyskä polio hemofilustaudit pneumokokkitaudit tuhkarokko sikotauti vihurirokko kohdunkaulan syöpä kausi-influenssa Kansallisen rokotusohjelman rokotteet, lapset 40
41 MINKÄ ROKOTTEIDEN OSALTA LAUMAIMMUNITEETTI ON TÄRKEÄ? Tauti rotavirusripuli jäykkäkouristus kurkkumätä hinkuyskä polio hemofilustaudit pneumokokkitaudit tuhkarokko sikotauti vihurirokko kohdunkaulan syöpä kausi-influenssa Kansallisen rokotusohjelman rokotteet, lapset 41
42 ROKOTUSKATTAVUUS JA LAUMAIMMUNITEETTI Laumaimmuniteetti ei tee rokottamattomasta yksilöstä immuunia taudille. Laumaimmuniteetin saavuttaminen edellyttää, että riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu. Mitä tarttuvampi taudinaiheuttaja on, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Tuhkarokkoon sairastunut tartuttaa keskimäärin 10, jopa 20 taudille altista henkilöä R 0 >10 42
43 TARTUTTAVUUDEN VAIKUTUS LAUMAIMMUNITEETTIIN H = 1-1/R 0 Kuva: Kari Auranen 43
44 MITEN LAUMAIMMUNITEETTI VAIKUTTAA? Laumaimmuniteetti toimii vain jos suurin osa väestöstä on rokotettu. Esimerkiksi 19 joka 20 ihmistä kohden (95%) tulee olla immuuni, jotta tuhkarokkovirus ei pääse leviämään rokottamattomiin. Laumaimmuniteetti ei silti takaa, että rokottamattomat olisivat suojassa taudilta. Alueilla, missä rokotuskattavuus on alhaisempi, on todennäköisempää, että tuhkarokko pääsee tarttumaan rokottamattomien keskuudessa. Tuhkarokkoepidemioita on esiintynyt Euroopassa maissa, missä rokotuskattavuus on ollut alhainen. Epidemioita voi esiintyä myös paikallisesti alueilla, missä rokotuskattavuus on alhainen, vaikka keskimääräisesti väestön rokotuskattavuus olisikin korkea. 44
45 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT TASAISESTI JAKAUTUNEET 45
46 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT TASAISESTI JAKAUTUNEET 46
47 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT RYPPÄÄNÄ 47
48 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT RYPPÄÄNÄ 48
49 ROKOTUSKATTAVUUS 95%, ROKOTTAMATTOMAT RYPPÄÄNÄ 49
50 ROKOTUSKATTAVUUS JA LAUMAIMMUNITEETTI Laumaimmuniteetin saavuttamiseksi 95%:lla koko väestöstä on oltava immuniteetti tuhkarokolle. Rokotuskattavuuden on oltava yli 95%, jotta tämä tavoite saavutettaisiin. Näinkään korkea rokotekattavuus ei välttämättä riitä, sillä rokottamattomat eivät ole sattumanvaraisesti jakautuneet väestössä. 50
51 KIITOS! Terveydensuojeluosasto Rokotusohjelmayksikkö Vaikuttavuusarviointiyksikkö Merit Melin/ Rokotusohjelmayksikkö 51
KandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet
Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
Autoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
Elimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
Elimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:
1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin
Pienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS
Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS Sidonnaisuus Luennoitsijana aikuisten rokotukset osana rokotesuojaa 2016 Miksi rokotetaan? rokotettaessa elimistöön annetaan pieni
Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä
IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin
Katoavia virusinfektioita MPR-taudit Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin Morbilli (tuhkarokko) Parotiitti (sikotauti) Rubella (vihurirokko) virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia
Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa
Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa Tutkijat ovat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa. Exeterin ja Albertan yliopistojen kansainvälinen tutkijaryhmä löysi solujen toimintaan liittyvän
Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN
Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä
Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,
Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.
Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.fi Tällä luennolla Vastustuskyky on muutakin kuin vasta-aineita: rakenne,
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)
Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote
Henkilökunnan rokotukset Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote 16.5.2019 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja mm. MSD, GSK, GILEAD ym. kolmella vuosikymmenellä Luentopalkkio Orion Koulutustilaisuuksia eri
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?
Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Reetta Huttunen Ayl, dos., sisätautien vastuualue, infektioyksikkö 22.11.2017 1 23.11.2017 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi
Suomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Hanna Pulkkinen. ROKOTUKSET SUOJANA HOITOTYÖSSÄ Opas hoitotyön opiskelijalle
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Pulkkinen ROKOTUKSET SUOJANA HOITOTYÖSSÄ Opas hoitotyön opiskelijalle Opinnäytetyö Helmikuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma
Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia
OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN
BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
Tuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
Siipikarjan rokottaminen
Siipikarjan rokottaminen Ville Pöyri, MSD KAM and Marketing Manager, Swine and Poultry Tampere 17.11.2014 Miksi rokotetaan? - Tautien ennaltaehkäisy - Lieventämään taudin oireita - Vain yksi osa tautien
Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)
1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista
Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?
Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan? Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2018 6.11.2018 Rokotukset ovat lapsen oikeus / Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 1 Suomi on ratifioinut
Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
Kysymys 1: Mallivastaus:
Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä
Käytännön asiaa rokottamisesta
Käytännön asiaa rokottamisesta TH Nina Strömberg Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL 16.2.2011 Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2011 1 Rokotteiden säilyvyys Rokotteet ovat herkkiä lämpötilan
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
Tutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino
Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn
LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve
Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä
OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä Sohvi Kinnula Topi Turunen Jussi Sane Outi Lyytikäinen Markku Kuusi Mia Kontio Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie
Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84
(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
Komplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA
Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun
LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos
1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?
KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.
BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja joka sisältää vasta-aineita hepatiitti B - viruksen pinta-antigeeneille (HBs) 50 IU/ml.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hepatect 50 IU/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisen hepatiitti B -immunoglobuliini. 50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja
Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen 2009. Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II
Mikrobiologian toisen välitentin tärpit Cursus Peteri & DC Halonen 2009 Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II SISÄLLYS- LUETTELO 03 Virusten lisääntyminen 03 Th2-solujen aktivaatio ja toiminta
Flunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja
Flunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja Flunssavirus aseeksi syöpäsoluja vastaan? Tutkijoiden mukaan viruksen pintareseptoria voidaan muuttaa niin, että se tunnistaa pahanlaatuiset
Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys
Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema
Rokotusten hyödyt ja haitat
Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek 16.2.2012 Terveydenhoitajapäivät, Helsinki Rokotusohjelmayksikkö 1 H.Nohynek - sidonnaisuudet 2/2012 LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, Fellow
Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
Lastenneuvolassa annettavat rokotukset
Lastenneuvolassa annettavat rokotukset Opaslehtinen vanhemmille LUKIJALLE Tässä opaslehtisessä on tietoa lastenneuvolassa annettavista rokotuksista, niiden turvallisuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista
Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet