22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat"

Transkriptio

1 Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus

2 Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita, jotkut voivat lisääntyä ihmisessä kuluttavat ympäristön ravinteita ja aiheuttavat erilaisia haittoja

3 Bakteerit eli prokaryootit Oma genomi, entsyymit, ribosomit ja kalvorakenteet kykenevät lisääntymään itsenäisesti Ei erillistä tumaa, genomi lilluu vapaana solulimassa Ei soluorganelleja ribosomeja ja mahdollisia värekarvoja lukuunottamatta Solukalvon ulkopuolella peptidoglykaaniseinämä - peptidoglykaani vain bakteereille tyypillinen rakennemolekyyli hyvä täsmäkohde tietyille antibiooteille Joillakin bakteereilla vielä kapseli

4 Virukset Koko noin 10 nm 200 nm Tarvitsevat lisääntyäkseen aitotumallisen solun proteiinisynteesikoneistoa DNA:sta tai RNA:sta muodostunut genomi Ei soluelimiä (ei edes ribosomeja), eivät kykene koodaamaan kaikkia omaan lisääntymiseen vaadittavia entsyymejä

5 Sienet - aitotumallisia - hiivasienet - rihmasienet - dimorfiset sienet - eivät aiheuta vakavia infektioita perusterveelle, tyypillisesti ihon- ja limakalvojen paikallisinfektioita Parasiitit - alkueläimiä, matoja tai niveljalkaisia - kiertokulku luonnossa väli-isäntien ja isäntien välillä, ihminen usein väli-isäntä

6 Bakteerien taudinaiheuttamiskyky Normaalisti bakteereita kaikkialla terveellä iholla ja limakalvoilla, muodostavat hyödyllisen normaaliflooran Vain tietyt bakteerit patogeenisia, eli ihmiselle tautia aiheuttavia Virulenssi = bakteerin tautia aiheuttava kyky Virulenssitekijät = ne ominaisuudet, jotka saavat aikaan bakteerin taudinaiheuttamiskyvyn - esim. soluseinän M-proteiini ja lipoteikkohappo, ulkopinnan hyaluronihappokapseli Bakteerin virulenssi voi vaihdella apatogeenisuudesta ehdottomaan patogeenisyyteen Ihmisen yleinen terveydentila ja immuunipuolustuksen kunto ratkaisevat pitkälti syntyykö infektio

7 Luonnollinen immuniteetti Kaikki ne tavat joilla elimistö torjuu taudinaiheuttajia ensikosketuksen yhteydessä Tapahtumaan ei liity oppimista eikä muistia torjuntavaste toistuu uuden kosketuksen yhteydessä samanlaisena kuin ensimmäisellä kerralla Syöjäsolujen eli fagosyyttien toiminta Ehjä, terve iho ja limakalvot Ihon ja limakalvojen normaalifloora, erityisen runsasta suolen loppuosassa Monet elimistön eritteet: kyynelneste ja sylki sisältävät lysotsyymiä, mahan suolahappo, maksan sappihapot, mahalaukun, haiman ja suolen ruoansulatusentsyymit Runsas nestevirtaus (esim. virtsateissä) Komplementti

8 Fagosytoivat solut Monosyytit - kiertelevät veressä, siirryttyään kudoksiin erilaistuvat makrofageiksi - makrofagijärjestelmän soluja lähes kaikissa kudoksissa, erityisesti maksassa, pernassa, imusolmukkeissa ja luuytimessä Granulosyytit - Neutrofiilit - Basofiilit - Eosinofiilit Tärkeimmät fagosytoivat solut monosyytit ja neutrofiilit

9 Tulehdus, elimistön tapa puolustautua bakteerihyökkääjää vastaan punoitus, turvotus ja kipu Bakteerien lisääntyessä syntyy molekyylejä, jotka houkuttelevat syöjäsoluja neutrofiilien granulosyyttien kertyminen tulehduspaikalle ilmenee märkäisenä reaktiona eli akuuttina tulehduksena Elimistön keino eristää taudinaiheuttaja ja tukahduttaa infektio heti alkuunsa Märän ilmeneminen toisaalta merkki toimivasta immuunipuolustuksesta, toisaalta häiriötilasta kudoksessa

10 Komplementti Kymmenien proteiinien muodostama kaskadi, jossa proteiinit aktivoivat vesiputousmaisesti toinen toisiaan - aktivoitunut proteiini C1 reagoi proteiinin C2 kanssa, aktivoitunut C2 reagoi C3:n kanssa jne Reaktio voimistuu askel askeleelta, reaktioissa syntyy biologisesti aktiivisia välituotteita - houkuttelevat paikalla valkosoluja, käynnistävät tulehdusreaktiota - opsonoivat bakteereita auttavat fagosytoosia - voivat muodostaa kohdesolujen solukalvoihin reiällisiä renkaita solujen sisään tuhoavia entsyymejä Lopputuote solukalvon tuhoamiskompleksi (membrane attack complex, MAC) - vaurioittaa bakteerien solukalvoa tai vaipallisten virusten vaippaa

11 Imukudos eli lymfaattinen kudos Lymfaattinen elinjärjestelmä eli imukudosjärjestelmä - elimistölle vieraiden aineiden kiinniotto ja tuhoaminen, puolustusreaktion käynnistäminen Lymfaattisia elimiä luuydin, perna, suolen limakalvon imukudos, kateenkorva, nielurisat, kitarisa, kielirisa, imusolmukkeet Kaikelle imukudokselle ominaisia imusolut eli lymfosyytit - myös lymfosyyttien esiasteita ja lymfosyyteistä edelleen kehittyneitä solumuotoja - lymfosyyteistä veressä kiertää kullakin hetkellä n. 2 %, muut lymfaattisissa elimissä

12 Imusuonet Imutiet alkavat umpipohjukkoina kudossolujen välistä Pieni osa hiussuonen valtimopäästä kudosväleihin siirtyneestä nesteestä siirtyy hiussuonen laskimopään sijaan imuteihin Lymfa = imuteissä virtaava neste Imuteitä ei ole ihon pintaosissa, keskushermostossa eikä eräissä luuston ja lihaksiston osissa Imuhiussuonten eli lymfaattisten kapillaarien seinämät erittäin hatarat, ei tyvikalvoa proteiinit ja melko suuretkin kappaleet helposti seinämän läpi

13 Imuteissä runsaasti samanlaisia taskuläppiä kuin laskimoissa nestevirtaus vain läppien sallimaan suuntaan kohti suurempia imuteitä Nestevirtauksen imuteissä saa aikaan: - imusuonten seinämän sileiden lihassyiden supistelu - ympäröivien kudosten liikkumisesta aiheutuva puristus (esim. luurankolihasten supistuminen)

14 Imutiet päättyvät imusolmukkeisiin, imusolmukkeista lähtee suurempia imutierunkoja Imusolmukkeet usein rykelmissä, pinnallisista tärkeimmät sijaitsevat leuan alla, korvan edessä, kaulassa, niskassa, kyynärtaipeissa, polvitaipeissa, kainaloissa ja nivustaipeissa Ruoansulatuskanavassa runsaasti imukudosta Koko alaruumiin ja yläruumiin vasemman puoliskon imutiet yhtyvät rintatiehyeksi (ductus thoracicus), joka laskee vasempaan solislaskimoon Ruumiin oikeasta yläneljänneksestä imutiet laskevat pienemmän imutierungon (ductus thoracicus dexter) välityksellä oikeaan solislaskimoon

15 Imusolmukkeet Pavunmuotoisia, koko n mm Imunestettä tuovat imusuonet tulevat solmukkeen kuperalle puolelle Vievät imusuonet lähtevät koveralta puolelta, imusolmukkeen portista Solmukkeen sisällä runsaasti epätäydellisiä sidekudosväliseiniä Kuoriosassa eri kypsymisvaiheessa olevista lymfosyyteistä muodostuneita follikkeleita eli imukeräsiä Ydinosassa laajoja soluvälitiloja eli poukamia Fagosytoivia soluja

16 Perna Muodoltaan kaareva, sijaitsee vatsaontelon yläosassa vasemmalla puolella Paino noin 150 g Pernaa ympäröi melko hauras sidekudoskotelo, myös sisällä sidekudosjuosteita Koveralla puolella pernan portti, joka on verisuonten kulkureitti Normaalikokoinen perna jää alimpien kylkiluiden alle, ei tunnusteltavissa Verenkierroltaan liittyy mahalaukkuun Valkoinen ydin ja punainen ydin

17 Valkoinen ydin - tavallista imukudosta, etenkin valtimoiden ympärillä - paikoitellen keräsinä, joissa muodostuu imusoluja - vasta-ainetuotantoa Punainen ydin - ympäröi pernan laskimoita - kaikkia veren solumuotoja - erityisen runsaasti fagosytoivia makrofageja - punasolut kulkevat punaisessa ytimessä jonkun matkaa soluvälitilassa, palatessaan suonistoon ne puristuvat verisuonten seinämien pienten aukkojen läpi vanhojen ja viallisten punasolujen hajoaminen syöjäsolut syövät syntyneet jätteet Sikiökaudella verisolujen tuotantoa maksassa ja pernassa, aikuisella vain sairaustiloissa Perna ei elintärkeä ihmiselle, viallinen perna voidaan poistaa immuunipuolustuksen heikkeneminen

18 Kateenkorva Välikarsinassa sydämen etuyläpuolella Parillinen elin, mikroskooppisesti muistuttaa imusolmuketta Syntymän aikaan paino noin g, murrosiässä noin g, aikuisilla surkastunut Sikiöllä toimii T-imusolujen kypsymispaikkana

19 Hankinnainen immuniteetti Suuntautuu hyvin spesifisesti elimistölle vieraita aineita kohtaan, tapahtumaan liittyy oppimista ja muistia Perustuu lymfosyyttien toimintaan: - T-imusolut - tappaja-t-solut - auttaja-t-solut - B-imusolut - plasmasolut - lisäksi tärkeässä asemassa antigeenin esittelijäsolut Käynnistyy kun lymfosyytti tunnistaa antigeenin - ensimmäisellä kerralla hitaampi primaarivaste, toisella kerralla nopeampi ja tehokkaampi sekundaarivaste

20 Antigeeni = molekyyli, jota vastaan immuunipuolustus alkaa reagoida - proteiinit, polysakkaridit, lipidit ja nukleiinihapot kaikki potentiaalisia antigeeneja Antigeeninen deteminantti l. epitooppi = se antigeenin osa, joka varsinaisesti reagoi immuunivasteen aikaansaavien solujen kanssa Luonnollinen immuniteetti kykenee puolustautumaan tehokkaasti vain niitä mikrobeja vastaan, joiden pintamolekyyleja fagosyytit tunnistavat reseptoreillaan - esim. viruksilla ei tunnistettavia pintarakenteita, monilla bakteereilla tunnistamista vaikeuttava kapseli

21 Imusolut eli lymfosyytit Hankinnaisen immuniteetin soluja Jokaisella yksittäisellä lymfosyytillä vain yhdenlaisia reseptoreita, joilla se reagoi vain tietyn antigeenin kanssa Vain ne lymfosyytit, jotka kohtaavat oikean antigeenin aktivoituvat ja lisääntyvät muodostaen soluklooneja Ne lymfosyytit, jotka reagoivat elimistön omia rakenteita vastaan tuhotaan varhaisessa vaiheessa - jos karsiminen ei onnistu, seurauksena autoimmuunitauti

22 Auttaja-T-solut CD4+ (cluster of differentation) Kypsyvät kateenkorvassa Kohdatessaan oikean antigeenin sitoutuu siihen reseptorillaan, aktivoituu ja alkaa erittää sytokiineja, jotka auttavat antigeeniin sitoutunutta B-solua lisääntymään ja muuttumaan plasmasoluksi

23 Kypsyvät luuytimessä B-solut Kohdatessaan reseptorillaan oikean antigeenin sitoutuu siihen Samaan antigeeniin sitoutunut auttaja-t-solu erittää sytokiineja ja aktivoi B-solun lisääntymään ja muuttumaan vasta-aineita erittäväksi plasmasoluksi Vasta-aineet voivat - auttaa fagosytoosia tarttumalla mikrobin pintaan eli opsonisoimalla sen - neutraloida eli tehdä toimintakyvyttömäksi mikrobin tai sen tuotteen, esimerkiksi toksiinin - käynnistää komplementtireaktion

24 Rokottaminen Keinotekoisesti aikaansaatu vasta-ainetuotanto Elimistöön ruiskutetaan heikennettyä tai tapettua taudinaiheuttajaa tai pelkkää sen antigeenia syntyy immuunivaste, vasta-aineita ja muistisoluja, mutta ei itse tautia varsinaisen infektion kohdatessa tautia ei valmiiden vasta-aineiden takia joko synny tai tauti on paljon lievempi

25 Antigeenin esittelijäsolut Kun makrofagi syö bakteerin, bakteerin antigeeneja kulkeutuu makrofagin pinnalle ja sitoutuu MHC-IImolekyyliin - tämä MHC-II-antigeeniyhdistelmä sojottaa ulos solukalvosta - lymfosyytit voivat tunnistaa oikean antigeenin vain, jos se esitellään tällä tavalla Vasta-ainetuotannon käynnistymiseen tarvitaan siis 3 solun vuorovaikutus: - 1. makrofagi esittelee antigeenin auttaja-t:lle - 2. auttaja-t-solu tuottaa sytokiineja B:lle - 3. B-solu muuttuu plasmasoluksi, tuottaa vasta-aineita

26 Solun sisäiset infektiot Useimmat bakteerit lisääntyvät solujen ulkopuolisessa tilassa ja kuolevat joutuessaan syöjäsolun sisälle Solun sisällä mikrobi on kuitenkin turvassa vasta-aineilta - kaikki virukset lisääntyvät solujen sisällä, myös jotkut bakteerit voivat säilyä hengissä fagosytoivien solujen sisällä (esim. tuberkuloosia aiheuttava bakteeri ) Tappaja-T-solut voivat rajoittaa virusten ja solunsisäisten bakteerien aiheuttamia infektioita Virusinfektion alussa useat elimistön solut tuottavat pienimolekyylisiä, sytokiinien luokkaan kuuluvia valkuaisaineita, interferoneja, jotka estävät omalta osaltaan infektion leviämistä

27 Tappaja-T-solut eli sytotoksiset T-solut CD8+ Kypsyvät kateenkorvassa Viruksen lisääntyessä infektoituneessa solussa, sen peptidejä pilkkoutuu solussa ja kulkeutuu solun pintaan - esitellään MHC-I-molekyylissä, sytotoksiset T-solut tunnistavat tämän rakenteen ja tuhoavat virusinfektoituneen solun Vasta-aineet ja komplementti kykenevät rajoittamaan ja tuhoamaan solun ulkopuolella eläviä viruksia

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2011 Saara-Liisa Aarnio IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä): Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Hengitys - hengityselimet

Hengitys - hengityselimet Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen 2009. Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II

Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen 2009. Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II Mikrobiologian toisen välitentin tärpit Cursus Peteri & DC Halonen 2009 Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II SISÄLLYS- LUETTELO 03 Virusten lisääntyminen 03 Th2-solujen aktivaatio ja toiminta

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT Aarni Kimmo Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Aarni Kimmo (2014). Kuivaveren

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET

VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET Niina Mutanen Kandidaatintutkielma VTE.A006 Valmennus-

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kolibakteeria tutkimassa

Kolibakteeria tutkimassa KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille, mutta se soveltuu myös yläkouluun esimerkiksi demonstraationa. Lukiossa työ sopii kursseille KE2 ja KE3. KESTO: 30 min + 4 päivää + tulosten tarkastelu. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1 Traffic across membranes Solukalvo eli membraani Solukalvo ympäröi kaikkien eliöiden soluja. Lisäksi kalvo ympäröi mm. tumaa, Golgin laitetta,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet Paula Salmikangas Lääkelaitos Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet (Advanced Therapy Medicinal Products) geeniterapiatuotteet soluterapiatuotteet kudosmuokkaustuotteet

Lisätiedot

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

Reuman puhkeamisen jäljillä

Reuman puhkeamisen jäljillä Reuman puhkeamisen jäljillä Reuma-lehti 2/2013 Jami Mandelin tutkii immuunipuolustusjärjestelmän virheellistä toimintaa. Interleukiini- 17 näyttää olevan keskeinen proteiinijoukko, kun nivelreuma puhkeaa.

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine

Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Mikrobiologian ja epidemiologian oppiaine KIRJALLISUUSKATSAUS SIAN LUONNOLLISESTA IMMUUNIPUOLUSTUKSESTA JA KOKEELLINEN

Lisätiedot

SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA

SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA SYTOKIINITUOTANNON KÄYNNISTYMINEN TOLL-LIKE-RESEPTORIEN STIMULAATIOSSA JA MENETELMÄN SOVELLUKSET YMPÄRISTÖTERVEYSTUTKIMUKSESSA Jukka Hirvonen Pro gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ Pertti Marnila *, Juha-Matti Pihlava, Rainer Peltola, Pirjo Mattila, Jarkko Hellström & Henri Vanhanen (pertti.marnila@luke.fi) www.researchgate.net/profile/pertti_marnila

Lisätiedot

Sokerit lääketieteessä

Sokerit lääketieteessä Sokerit lääketieteessä Risto Renkonen Haartman Instituutti & Biomedicum, Helsingin yliopisto Syksy 2006 Johdanto GDP-mannose pathway GLUCOSE Golgi M1P M6P G6P Pentose phosphate pathway GDP-Man F6P GDP-Man

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI Annastiina Ylitalo Opinnäytetyö Syksy 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Viruslääkkeet Sieni-infektioiden lääkkeet Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet Desinfioivat aineet

Lisätiedot

Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia

Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia Mistä ihminen saa mikrobitartunnan? Omasta normaalista mikrobifloorasta (iho, suu, suolisto, genitaalit) Normaalifloora suojaa haitallisemmilta

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA

ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA Vodder - lymfaterapeutti ja -kouluttaja Tarja Kokkonen 16.11.2014 Gynekologiset syövät, potilasverkoston viikonloppu Jyväskylä KELAN KORVAUKSET Lymfaterapiaa korvataan

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews. Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,

Lisätiedot

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.) Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

KYKYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ. Merja Markkula. Kotieläinjalostusosasto

KYKYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ. Merja Markkula. Kotieläinjalostusosasto KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 61 KANOJEN YLEISEEN SAIRAUDENVASTUSTUS- KYKYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Merja Markkula Kotieläinjalostusosasto Jokioinen 1984 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos,

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot