Veren sivelyvalmisteen morfologisen
|
|
- Marjatta Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin on käytettävissä monia erilaisia tekniikoita veren solujen tunnistamiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutustuttaa lukija esimerkkikuvien avulla veren sivelyvalmisteen diagnostisiin mahdollisuuksiin ja ennen kaikkea siihen termistöön, jota käytetään kuvaamaan havaittuja löydöksiä. Tavoitteena on tarjota käytännönläheistä tietoa, joka auttaa tutkimuksen pyytäjää lähetteen kirjoittamisessa ja vastauksen tulkinnassa. Veren sivelyvalmisteen morfologiseen tutkimukseen perustuvaa lausuntoa on pidetty yhtenä informatiivisimmista laboratoriovastauksista. Automaattiset verisoluanalysaattorit pystyvät nykyään tuottamaan hyvin monipuolista tietoa veren eri soluista. Tästä huolimatta veren sivelyvalmisteen tutkiminen on säilyttänyt asemansa sekä itsenäisenä tutkimuksena että osana luuydintutkimusta. Veren sivelyvalmisteen morfologisen tutkimuksen pitkää historiaa kuvaa se, että tutkimuksen keskeistä asemaa anemian diagnostiikassa on käsitelty Aikakauskirja Duodecimissa jo lähes 30 vuotta sitten (Levanto 1969). Veren sivelyvalmisteen morfologisista löydöksistä on tarjolla kuvia useissa hematologian oppikirjoissa sekä morfologian erikoisteoksissa (esim. Hoffbrand ja Pettit 1988, Bain 1990). Veren sivelyvalmisteesta annetun lausunnon informaatiosisältö on tutkimuksen pyytäjälle tärkeä. Hyvän lausunnon edellytyksenä on luonnollisesti asiantunteva lausunnon antaja, mutta oleellista on myös hyvä lähete, jossa on tulkinnan kannalta riittävät esitiedot ja selkeä kysymyksenasettelu. illainen on hyvä sivelyvalmiste? äytteeksi sivelyvalmisteeseen sopii joko EDTA-antikoagulanttiin otettu laskimoverinäyte tai kapillaariverinäyte. Pisara tutkittavaa verta levitetään puhtaalle aluslasille hiottureunaisella vetolasilla. Vetolasin ja aluslasin välinen kulma ja vetonopeus ratkaisevat valmisteen paksuuden, joka on kriittinen seikka etenkin punasolumorfologiaa tarkasteltaessa. Ilmakuivattu valmiste kiinnitetään metanolissa. etanolin vesipitoisuuden tulee olla hyvin pieni, jotta vältetään huonon kiinnityksen punasoluihin aiheuttamat rakenteelliset muutokset. Kiinnitetyt valmisteet värjätään ay Grünwald Giemsan väreillä, joiden tulee olla laadukkaita ja roskattomia. ikäli valmistetta säilytetään pitempään tai tarkasteluun käytetyn mikroskoopin objektiivivarustus niin vaatii, peitetään valmisteet päällystysaineella ja peitinlasilla. Veren sivelyvalmisteen tarkasteluun käytettävän mikroskoopin laatu ja ennen kaikkea sen objektiivivarustus ovat tärkeitä käytännön työskentelyn sujuvuuden kannalta. Objektiivivarustukseen tulee kuulua kymmenen kertaa suurentava kuivaobjektiivi ja 40 tai 50 kertaa suurentava öljyimmersio-objektiivi, ja 25 kertaa suurentava kuivaobjektiivi (vaatii peitinlasin) on tarkastelua nopeuttava käyttökelpoinen lisä. Punasolumorfologia Suuressa osassa veren sivelyvalmisteen tutkimuksista kysymyksenasetteluna on anemian sel- Duodecim 1998; 114:
2 T L K u v a 1. Korostunut raharullalöydös eli punasolujonoja (korkea lasko multippelia myeloomaa sairastavalla potilaalla). Suurennus tässä ja kaikissa muissakin kuvissa x 250. K u v a 2. Vahva agglutinaatioryhmittyminen (kylmävasta-aineen aiheuttama autoimmuuni hemolyyttinen anemia). K u v a 3. ormaaleja punasoluja. Kuvassa lisäksi lymfosyytti (L) ja trombosyyttejä (T). E B P K u v a 4. Hypokromisia ja mikrosyyttisiä punasoluja (raudanpuuteanemia). uolella merkitty solu on ns. kynäsolu. K u v a 5. Dimorfinen punasolulöydös (sekä hypokromisia että normokromisia punasoluja potilaalla, jonka raudanpuuteanemiaa on hoidettu punasolujen siirrolla). K u v a 6. Polykromaattisia makrosyyttejä (P), basofiilipilkkuinen punasolu (B) ja erytroblasti (E) autoimmuunia hemolyyttistä anemiaa sairastavalla potilaalla. H T K u v a 7. akro-ovalosyyttejä () ja hypersegmentoitunut neutrofiili (H) megaloblastista anemiaa sairastavalla potilaalla. K u v a 8. akrosyyttejä () sekä hypogranulaarinen ja aliliuskoittunut neutrofiili () myelodysplastista oireyhtymää sairastavalla potilaalla. K u v a 9. Pyöreitä makrosyyttejä () ja maalitaulusoluja (T), potilaalla, jolla on maksarairaus. P E S K u v a 10. Erytroblasti (E) ja pisarapoikilosyytti (P) myelofibroosia sairastavalla potilaalla. K u v a 11. Sferosyyttejä (S) ja polykromaattisia makrosyyttejä () synnynnäistä sferosytoosia sairastavalla potilaalla. K u v a 12. Elliptosyyttejä (nuolet) synnynnäistä elliptosytoosia sairastavalla potilaalla T-T. Pelliniemi
3 vittely. Punasoluja tarkasteltaessa kiinnitetään usein ensiksi huomiota niiden ryhmitykseen, jossa voidaan todeta poikkeavana löydöksenä raharullamuodostusta (kuva 1) tai agglutionaatioryhmitystä (kuva 2). Yksittäisten punasolujen morfologiaa tarkastellaan sellaisesta valmisteen kohdasta, jossa punasolut ovat lähellä toisiaan ja osittain jopa hieman päällekkäin (liian paksussa kohdassa yksittäisten punasolujen morfologia ei ole tarkasti havaittavissa, liian ohuessa kohdassa ja aivan valmisteen reunoilla punasolumorfologian erityispiirteet eivät säily). ormaalit punasolut näkyvät pyöreinä ja suhteellisen tasakokoisina, ja niissä on keskellä pyöreä kalpea alue, jonka halkaisija on noin kolmannes punasolun halkaisijasta (normosyyttiset ja normokromiset punasolut, kuva 3). Anemiapotilaan verenkuvassa punasolujen koko ja muoto vaihtelevat (anisosytoosi ja poikilosytoosi), ja osassa anemioita verenkuvamuutokset ovat diagnostisia ja siten keskeisiä anemian syyn selvittelyssä. Hypokromisten mikrosyyttianemoiden (anemia, jossa pienet punasoluindeksit E-CV ja E-CH) syynä on tavallisesti joko raudanpuuteanemia tai kroonisen taudin aiheuttama anemia. Raudanpuuteanemiassa todetaan pieniä, kalpeita punasoluja ja usein myös ns. kynäpoikilosyyttejä (kuva 4). Vaikka raudanpuutteen punasolumorfologiaan aiheuttamat muutokset ovat ilmeiset, ei veren sivelyvalmisteen perusteella voida yksittäisen potilaan tapauksessa ottaa luotettavasti kantaa siihen, johtuvatko muutokset raudanpuutteesta vai raudan käytön häiriöstä (kroonisen taudin anemiasta eli ns. sekundaarianemiasta). uina hypokromisten mikrosyyttianemioiden erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen Suomessa harvinaiset periytyvät hypokromiset anemiat (globiiniketjun häiriöt kuten talassemiasyndroomat ja HbE-hemoglobinopatia) ja joskus harvoin sideroblastianemia (hemisynteesin häiriö). Hypokromisen mikrosyyttianemian hoito punasolujen siirroilla näkyy veren sivelyvalmisteessa dimorfisena muutoksena (sekä hypokromisia että normokromisia soluja, kuva 5). akrosyyttisten anemioiden (anemia, jossa suuret punasoluindeksit E-CV ja E-CH) erotusdiagnostiikassa veren sivelyvalmiste on käyttökelpoinen. akrosytoosi voi johtua retikulosyyttien lisääntyneestä määrästä vuotoanemian tai hemolyysin yhteydessä. Veren sivelyvalmisteessa retikulosytoosi näkyy polykromaattisesti värjäytyneiden punasolujen lisääntyneenä osuutena (kuva 6). Vilkkaaseen punasolutuotantoon voi liittyä myös tumallisten punasolujen (erytroblastien) ilmaantuminen verenkuvaan (kuva 6). egaloblastisessa anemiassa nähdään veren sivelyvalmisteessa suuria soikeita punasoluja (makroovalosyyttejä), pisaramaisia soluja ja tavanomaista suurempi punasolujen koon ja muodon vaihtelu (kuva 7). Punasolumuutosten lisäksi megaloblastisessa anemiassa todetaan yliliuskoittuneita (hypersegmentoituneita) neutrofiileja (kuva 7). Tavallisesti megaloblastinen anemia johtuu joko B 12 -vitamiinin tai folaatin puutteesta. yelodysplastisessa oireyhtymässä (etenkin ns. 5qsyndroomassa) voi myös esiintyä makrosytoosia. yelodysplastisessa oireyhtymässä todetaan usein muutoksia myös muissa solulinjoissa, esimerkiksi niukasti jyväsiä sisältäviä (hypogranulaarisia) ja aliliuskoittuneita neutrofiileja (kuva 8). aksasairauteen liittyvässä makrosyyttisessä anemiassa kookkaiden pyöreiden makrosyyttien ohella voi esiintyä ns. maalitaulusoluja (target-cell, kuva 9). Luuydintä infiltroivissa taudeissa (esim. myelofibroosissa tai syövän luuydinmetastasoinnissa) voidaan veren sivelyvalmisteessa nähdä ns. leukoerytroblastinen muutos (neutrofiilisarjan nuoruusmuotoja ja tumallisia punasolujen esiasteita) ja kypsissä punasoluissa pisarapoikilosytoosia (kuva 10). Hemolyyttisissä anemioissa veren sivelyvalmisteessa todettava punasolujen morfologia saattaa ratkaista oikeaan diagnoosiin päätymisen. Suomalaisessa väestössä perinnöllinen pallosoluisuus (sferosytoosi) on tavallisin periytyvistä hemolyyttisistä anemioista. Tässä taudissa punasolut ovat pallomaisia solukalvon poikkeavan proteiinirakenteen vuoksi ja näyttävät veren sivelyvalmisteessa halkaisijaltaan pieniltä ja tummaksi värjäytyneiltä (kuva 11). yös synnynnäiseen elliptosytoosiin (kuva 12) ja stomatosytoosiin (kuva 13) voi liittyä hemolyyttinen tauti, joka yleensä näissä tiloissa on lievä. aahanmuuttajien myötä on suomalaiseen tautikirjoon tullut meillä aikaisemmin hyvin harvinaisia periytyviä hemolyyttisiä tiloja (Lehtinen, tässä numerossa) kuten glukoosi-6- Veren sivelyvalmiste 1179
4 R P H T K u v a 13. Stomatosyyttejä (nuolet). K u v a 14. Rakkulasoluja (blister cells, R) ja polykromaattinen makrosyytti (P). Potilaalla on synnynnäinen glukoosi-6- fosfaattihydrogenaasin puutos ja härkäpapujen syönnin laukaisema hemolyyttinen kriisi (favismi). K u v a 15. Hypokromisia punasoluja (H) ja maalitaulusoluja (T) minor-tyypin beetatalassemiaa sairastavalla potilaalla. S E F T K u v a 16. Sirppisoluja (S) ja maalitaulusoluja (T) potilaalla, joka on heterotsygootti HbS- ja minor-tyypin beetatalassemiageenien suhteen. K u v a 17. Punasolufragmentteja eli skistosyyttejä (nuolet) tromboottista trombosytopeenista purppuraa sairastavalla potilaalla. K u v a 18. Punasolufragmentteja (F), polykromaattinen makrosyytti () ja erytroblasti (E) potilaalla, jolla oli dapsonin aiheuttamaan vaikeaan myrkytystilaan liittyvä methemoglobinemia. L J P K u v a 19. Howell-Jollyn kappaleen sisältäviä punasoluja (J) ja Pappenheimerin kappaleita (P) potilaalla, jolta on poistettu perna. K u v a 20. alariaplasmoideja punasoluissa (rengasmuotoja, falciparum-malaria, nuolet). K u v a 21. Pieni lymfosyytti (L) ja neutrofiilinen granulosyytti () terveen henkilön veren sivelyvalmisteessa. K u v a 22. Suuri jyväsiä sisältävä lymfosyytti LGL-leukemiaa sairastavalla. K u v a 23. Reaktiivinen lymfosyytti mononukleoosia sairastavalla. K u v a 24. Lymfosyyttejä kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavalla (CD19+/ CD5+, CD23+, heikosti κ-positiivisia monoklonaalisia B-lymfosyyttejä) T-T. Pelliniemi
5 fosfaattidehydrogenaasin puutteeseen liittyvä favismi (kuva 14), talassemiasyndroomat (kuva 15) ja sirppisoluanemia (kuva 16). Hankinnaiset hemolyyttiset anemiat voivat johtua mm. punasoluantigeeneihin kohdistuneista vasta-aineista (esim. autoimmuuni hemolyyttinen anemia), poikkeavan ympäristön (esim. sairaaan verisuonen seinämän) aiheuttamista punasoluvaurioista (pilkkoutumishemolyysi) tai toksisten yhdisteiden punasolun aineenvaihdunnalle aiheuttamasta rasitteesta (methemoglobinemia). Autoimmuunissa hemolyyttisessä anemiassa nähdään veren sivelyvalmisteessa pernan vaurioittavan vaikutuksen seurauksena muodostuneita sferosyyttejä ja mahdollisesti punasolujen agglutinaatioryhmitystä (kuva 6). Pilkkoutumishemolyysissä todetaan muodoltaan poikkeavia punasolufragmentteja eli skistosyyttejä (kuva 17). Vaikeassa methemoglobinemiassa punasolujen koon ja muodon vaihtelu voi olla huomattavaa (kuva 18). Punasoluinkluusiot. ormaaleissa kypsissä punasoluissa ei ole veren sivelyvalmisteessa nähtävissä solunsisäisiä rakenteita. Pernan poiston jälkeen sivelyvalmisteessa kuitenkin nähdään usein punasoluja, joissa on solunsisäisiä rakenteita, kuten jätetuma (ns. Howell Jollyn kappale, kuva 19), RA:ta sisältäviä siniseksi värjäytyviä hentoja jyväsiä (ns. basofiilipilkkuiset punasolut, kuvassa 6 autoimmuunia hemolyyttistä anemiaa sairastavalla potilaalla) tai rautaa sisältäviä granuloita (ns. Pappenheimerin kappaleita, kuva 19). Basofiilipilkkuisia punasoluja voidaan havaita myös hemolyyttisissä tiloissa, kuten talassemiasyndroomissa tai häiriintyneessä punasolutuotannossa. alariaa epäiltäessä parasiitteja etsitään ensisijaisesti veren ns. paksupisaravalmisteesta, mutta joskus malariaparasiitteja voi löytyä myös anemian selvittelyä varten otetusta veren sivelyvalmisteesta (kuva 20). Valkosolujen morfologia Veren sivelyvalmisteen mikroskooppiseen tarkasteluun perustuva valkosolujen erittelylaskenta on totunnainen tapa saada tietoa veren valkosolujen jakaumasta. Automaattiset verisolulaskimet pystyvät jaottelemaan valkosolut niiden fysikaalisten ja sytokemiallisten ominaisuuksien perusteella kolmeen (granulosyytit, lymfosyytit ja muut tumalliset solut) tai viiteen luokkaan (neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, lymfosyytit ja monosyytit). Automaattiset verisolulaskimet voivat myös antaa erilaisia hälytyksiä mahdollisista poikkeavista valkosoluista (esim. atyyppisistä lymfosyyteistä, blasteista tai epäkypsistä neutrofiileista), mutta poikkeava löydös tai sen epäily pitää varmistaa veren sivelyvalmisteen mikroskooppisella tarkastelulla. Lymfosyytit. ormaalit lymfosyytit ovat joko pienikokoisia ja niukkasytoplasmaisia (kuva 21) tai kookkaampia soluja, joiden sytoplasmassa näkyy joskus myös hieman punertavaksi värjäytyviä jyväsiä (suuret granulaariset lymfosyytit, kuva 22). Lymfosyyteissä voidaan havaita reaktiivisena muutoksena esimerkiksi virusinfektioiden (mm. mononukleoosin) yhteydessä runsas, reunoiltaan basofiiliseksi värjäytyvä sytoplasma (reaktiiviset lymfosyytit, kuva 23). Kroonisten lymfoproliferatiivisten tautien kirjo on laaja, ja tarkka tyypitys saattaa edellyttää lymfosyyttien pinta-antigeenien (ja mahdollisesti myös solun sisäisten antigeenien) tunnistamista (ns. immunofenotyypitys, yleiskatsaus Jennings ja Foon 1997). Lymfosyyttien sivelyvalmisteessa todettava ilmiasu on kuitenkin usein varsin viitteellinen, ja sivelyvalmisteen tutkiminen ja immunofenotyypitys ovat siten toisiaan täydentäviä tutkimuksia. Suurin osa kroonisista lymfosytoosia aiheuttavista lymfoproliferatiivisista sairauksista kuuluu B-lymfosyyttisarjaan. Kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa veren lymfosyytit ovat useimmiten pieniä ja suhteellisen tasakokoisia (kuva 24). Lymfaattisten solujen ylimäärää veressä voi esiintyä myös non- Hodgkin-lymfoomissa, kuten follikulaarisessa lymfoomassa, jossa solut ovat usein hyvin niukkasytoplasmaisia (kuva 25), ja suurisoluisessa B- solulymfoomassa (kuva 26). Karvasoluleukemiassa soluissa on runsaasti vaaleaa sytoplasmaa ja solun reuna voi näkyä epätarkkarajaisena (kuva 27). Joskus harvoin lymfaattinen leukosytoosi johtuu plasmasoluleukemiasta (kuva 28). T-lymfosyyttisarjaan kuuluvat lymfoproliferatiiviset sairaudet ovat harvinaisia. Joskus neutropenian syytä selviteltäessä syyksi paljastuu suurten granulaaristen lymfosyyttien ylimäärä (ns. LGL-leukemia, kuva 22) tai erytrodermiapotilaalla T-solu- Veren sivelyvalmiste 1181
6 T L K u v a 25. iukkasytoplasmaisia lymfosyyttejä follikulaarista lymfoomaa sairastavalla potilaalla (CD19+/CD5-, CD10+, FC7+, κ-positiivisia monoklonaalisia B-lymfosyyttejä). Kuvassa myös kaksi neutrofiilia. K u v a 26. Kookas atyyppinen lymfosyytti (L) suurisoluista B-solulymfoomaa sairastavalla (CD19+, CD20+, CD10-, TdT-, κ-positiivinen monoklonaalinen B-lymfosyytti). Kuvassa on myös kookas trombosyyttiaggregaatti (T) ja neutrofiili (). K u v a 27. Epätarkkarajainen lymfosyytti karvasoluleukemiaa sairastavalla. B S K u v a 28. Plasmasoluja potilaalla, jolla multippeli myelooma on edennyt plasmasoluleukemiaksi (CD19-, CD38+, B-B4+, CD45 heikko +). K u v a 29. eutrofiilisarjan soluja potilaalla, jolla on bakteeri-infektio. Liuskatumaisten neutrofiilien () lisäksi näkyy yksi myelosyytti (). eutrofiilien jyväset ovat karkeita. K u v a 30. eutrofiilisarjan soluja ( = liuskatumainen, S = sauvatumainen, = myelosyytti ja B = blasti) kroonista myelooista leukemiaa sairastavalla. B L K u v a 31. Hypogranulaarinen aliliuskoittunut ns. pseudo-pelger-tyyppinen neutrofiili () myelodysplastista oireyhtymää sairastavalla. Kuvassa myös monosyytti () ja lymfosyytti (L). K u v a 32. Endokardiittipotilaan monosyyttejä. K u v a 33. onosyytti () ja basofiili (B) kroonista myelomonosyyttileukemiaa sairastavalla (KL, myelodysplastinen oireyhtymä). y o K u v a 34. onosyytti (o) ja neutrofiilisarjan soluja (y = myelosyytti ja = hypogranulaarinen neutrofiili) KL:ää sairastavalla. K u v a 35. Lymfoblasti akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavalla (CD19+, CD10+, CD34+, TdT+ B-solulinjan blasteja). K u v a 36. Lymfoblasteja akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavalla (CD7+, CD2+, CD5+, CD4+/CD8+- T-solulinjan blasteja) T-T. Pelliniemi
7 K u v a 37. Lymfoblasteja Burkittin tyyppistä (L3) akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavalla potilaalla. K u v a 38. Blasti akuuttia myelooista leukemiaa sairastavalla (CD13+, CD33+, PO+, FAB-1 -blasti). K u v a 39. Auerin sauva (nuoli) akuuttia myelooista leukemiaa sairastavan potilaan blastisoluissa (AL FAB-2). B K u v a 40. Hypergranulaarinen promyelosyytti akuuttia promyelosyyttileukemiaa sairastavalla (AL FAB-3). K u v a 41. Auerinsauvakimppu (nuoli) promyelosyytissä akuuttia promyelosyyttileukemiaa sairastavalla (luuydin). K u v a 42. onosyyttejä () ja blasti (B) akuuttia myelooista leukemiaa potevalla (AL FAB-4, inv(16) kromosomimuutoksena). K u v a 43. Promonosyyttejä akuuttia myelooista leukemiaa sairastavalla (AL FAB-5b). K u v a 44. Akuuttia myelooista leukemiaa sairastavan potilaan blastisoluja (blastit glykoforiini-a-positiivisia, AL FAB-6, luuydin). K u v a 45. Akuuttia myelooista leukemiaa sairastavan potilaan blastisoluja (nuolet) (blastit CD61+, AL FAB- 7, luuydin). J I K u v a 46. Trombosyyttikertymä neutrofiilin ympärillä (trombosyyttisatellitismi). K u v a 47. Jättitrombosyytti (nuoli) Bernard Soulierin oireyhtymää sairastavalla. K u v a 48. Jättitrombosyytti (J) ja neutrofiili, jossa sininen inkluusiokappale (I), ay Hegglinin oireyhtymää potevalla. Veren sivelyvalmiste 1183
8 peräinen krooninen lymfaattinen leukemia. Granulosyytit. Veren sivelyvalmisteen morfologinen tarkastelu voi paljastaa neutrofiilisten granulosyyttien nuoruusmuotoja esimerkiksi bakteeri-infektioissa (kuva 29), kroonisessa myelooisessa leukemiassa (kuva 30) tai luuytimen ulkopuolisessa verenmuodostuksessa (ekstramedullaarisessa hematopoieesissa esim. myelofibroosissa). eutrofiilien granulat saattaa olla poikkeuksellisen kookkaita ja voimakkaaksi värjäytyviä esim. vaikeissa bakteeri-infektioissa (kuva 29) tai jyväset saattavat olla poikkeuksellisen hentoja tai lähes puuttua myelodysplastisessa oireyhtymässä (kuva 8). eutrofiilien tumassa voidaan todeta yliliuskoittumista (esim. megaloblastisessa anemiassa, kuva 7) tai niukkaa liuskoittumista perinnöllisenä muutoksena (ns. Pelgerin anomalia) tai hankinnaisena myelodysplastisessa oireyhtymässä (kuva 31). Eosinofiilien ja basofiilien morfologisia poikkeavuuksia voidaan havaita mm. myeloproliferatiivisissa tiloissa, mutta niillä ei ole suurta itsenäistä diagnostista merkitystä. onosyyttien määrä voi lisääntyä kroonisissa infektioissa, esimerkiksi endokardiitissa (kuva 32) ja kroonisessa myelomonosyyttileukemiassa (kuvat 33 ja 34). Akuutin leukemian diagnoosi perustuu luuydinnäytteessä todettuun blastisolujen ylimäärään (blasteja yli 30 % luuytimen tumallisista soluista). Useimmiten blastisoluja löytyy akuuteissa leukemioissa myös veren sivelyvalmisteesta. Akuutin lymfaattisen leukemian jaottelussa on käytetty blastien morfologiaan perustuvaa luokitusta (ALL-L1, kuvat 35 ja 36, ALL-L2 ja ALL-L3 eli Burkittin tyyppinen ALL, kuva 37), mutta L3- morfologiaa lukuun ottamatta immunofenotyypitys ja leukeemisten solujen karyotyyppi ovat osoittautuneet morfologista luokitusta tarkemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Akuutin myelooisen leukemian osalta morfologiaan perustuva FAB-luokitus on säilyttänyt asemansa (kuvat 38 45), joskin huonosti erilaistuneissa alaluokissa (AL-0, -1, -5a ja -7) immunofenotyypitys on tarpeen. Leukeemisten blastien karyotyyppi on ALL:n tapaan diagnoosia ja ennustetta tarkentava tutkimus. Trombosyytit Antikoaguloidusta verinäytteestä tehdyssä sivelyvalmisteessa trombosyytit esiintyvät normaalisti yksittäin mutta muodostavat joskus trombosyyttiaggregaatteja tai ryhmittyvät neutrofiilien pinnalle (trombosyyttien satellitismi, kuva 46). Tällainen trombosyyttien poikkeava ryhmitys johtaa trombosyyttien määrän laskennassa virheellisiin pieniin tuloksiin (ns. putki- eli pseudotrombosytopenia). Trombosyyttien morfologiset poikkeavuudet ovat harvinaisia. Tavanomaista kookkaampia trombosyyttejä voi esiintyä tiloissa, joissa trombosyyttien tuotanto on vilkasta (esim. immunologinen trombosytopenia), joskus myelodysplastisissa oireyhtymissä sekä periytyvänä muutoksena Bernard Soulierin taudissa (kuva 47) tai ay Hegglinin oireyhtymässä (kuva 48). Lopuksi Veren solujen ominaisuuksia voidaan analysoida monilla eri tekniikoilla. Solujen fysikaalisiin, sytokemiallisiin ja immunologisiin ominaisuuksiin sekä niiden kromosomi- ja DA-muutoksiin perustuvat tutkimusmenetelmät tekevät mahdolliseksi hematologisten tautien tarkan luokituksen. Tässä tutkimusten kirjossa veren solujen morfologinen tutkiminen ei ole kuitenkaan menettänyt merkitystään, vaan toisiaan täydentäen nämä erilaiset menetelmät ovat auttaneet ymmärtämään entistä paremmin veritautien etiopatogeneesia. Kirjallisuutta Bain B J. Leukaemia diagnosis. A guide to the FAB classification. Philadelphia: J.B. Lippincott Company, Hoffbrand A V, Pettit J E. Clinical haematology. London: Gower edical Publishing, Jennings C D, Foon K A. Review: recent advances in flow cytometry: application to the diagnosis of hematologic malignancy. Blood 1997; 90: Levanto A. Yleislääkärin anemiadiagnostiikka. Duodecim 1969; 85: TARJA-TERTTU PELLIIEI, dosentti, erikoislääkäri TYKS:n hematologian laboratorio-osasto PL 52, Turku tarja-terttu.pelliniemi@tyks.fi 1184
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotYLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille
LisätiedotLuuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila
Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotBIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ
1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotAnemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012
Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotLeukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan
KATSAUS Tapio Nousiainen Lapsuusiän jälkeen suurin osa veren valkosoluista on neutrofiilisiä granulosyyttejä, joten leukopenian taustalla on useimmiten neutropenia ja vain harvoin lymfopenia. Infektiosuojan
LisätiedotVISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen hematologia 2016 Viivi Määttänen VISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille OPINNÄYTETYÖ (AMK )
LisätiedotDigitaalinen kuvamateriaali verisolumorfologiasta hematologian opetukseen
Mimmi Kilpinen, Jenna Kuusisto ja Sanna Pohjola Digitaalinen kuvamateriaali verisolumorfologiasta hematologian opetukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikka Opinnäytetyö
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotPerifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa
Julia Lokkila ja Kristiina Rikkinen Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Kuvallinen hematologian opiskelu- ja opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotSÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN
1 (59) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN T E K I J Ä T : Krista Keinänen ja Emma Pakarinen TB14S
LisätiedotANEMIA (=Veren puute)
Leif C. Andersson 1 ANEMIA (=Veren puute) 1) VERENVUOTO - akuutti verenvuoto (vuotoshokki) - krooninen vuoto (raudanpuute-anemia) 2) HEMOLYYSI A) Punasolun sisäiset syyt 1) SYNNYNNÄISET (Mutaatiot) - virhe
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotKATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila
KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotMaahanmuuttajalapsen anemia
Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotAKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
Mariella Keränen & Maija Kärki AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Opiskelumateriaalia Oulun ammattikorkeakoululle AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Opiskelumateriaalia
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotVerenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa
Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Eeva Juvonen, oyl SPR Veripalvelu Yksi yleisimmistä tutkimuksista Automaattiset solulaskimet ovat hyvin kehittyneitä ja luotettavia Yleensä EDTA-näyte
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotLASTEN AKUUTTI LYMFAATTINEN LEUKEMIA JA NOPHO ALL 2008 -HOITO-OHJELMA
LASTEN AKUUTTI LYMFAATTINEN LEUKEMIA JA NOPHO ALL 2008 -HOITO-OHJELMA Selvitys NOPHO ALL 2008 hoito-ohjelmasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen hematologian laboratorion henkilökunnan
LisätiedotVEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI
VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI JONNE NIEMINEN Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen
LisätiedotVALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE
VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Sonja Lustig Anna Virtanen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMyelodysplastinen oireyhtymä
Katsaus tieteessä Marjut Kauppila TYKS, medisiininen sektori, hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö marjut.kauppila@tyks.fi Freja Ebeling HUS, hematologian klinikka Taru Kuittinen, apulaisylilääkäri KYS,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotPienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen
Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen Ryhmänä tavallisin NHL, noin 40 % kaikista Usein, mutta ei aina, diagnoosi helppo ilman IH:aa IH tehtävä kuitenkin aina, koska
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotCELLAVISION COMPETENCY SOFTWARE OHJELMAN KÄYTTÖOHJE BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSEEN
CELLAVISION COMPETENCY SOFTWARE OHJELMAN KÄYTTÖOHJE BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSEEN Sonja Lehto Opinnäytetyö Syyskuu 2015 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotKohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku
Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA
ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Petra Koskimies Tanja Pursiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS
TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä Werner Hyvärinen Jesse Lehtola Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotVärjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan
Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bendamustine Fresenius Kabi 2,5 mg/ml Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 27.10.2016, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotLipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.
Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
Lisätiedotvaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.
EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten
LisätiedotIHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT
IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotAnemian toteaminen lapsella on merkittävä
Katsaus Lasten anemia Jukka Rajantie Lasten anemioiden kirjo on muuttunut. Tulehdustauteihin liittyvien anemioiden suhteellinen osuus on lisääntynyt, ja maahanmuuttajien perinnöllisten punasolusairauksien
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotVeren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti
Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotMONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI. Opas tunnistamisen avuksi
MONOSYYTTI & LYMFOSYYTTI Opas tunnistamisen avuksi Henna Lehdikko Jenny Törnroos Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotHEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET
HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET KLIINISEN KEMIAN RYHMÄOPETUS Anna Lempiäinen kl. op., el, LT Helsingin Yliopisto/ HUSLAB Kevät 2014 SISÄLTÖ Sisältö Verisolujen kehitys Hematologiset laboratoriotutkimukset
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotImbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/474809/2014 Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Imbruvica-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta016 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tuloksia 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotPahanlaatuisten veritautien diagnosointi- ja
KATSAUS Akuutti hematologia Erkki Elonen Valtaosa hematologisten tautien akuuteista ongelmista liittyy vaikeisiin sytopenioihin, hyytymistekijöiden puutteeseen, solujen ylimäärään, infektioihin tai metabolisiin
LisätiedotSYSMEX poch-100i TM -VERENKUVA- ANALYSAATTOREIDEN TESTAUS
SYSMEX poch-100i TM -VERENKUVA- ANALYSAATTOREIDEN TESTAUS Jenna Pynttäri Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus 13BIO PYNTTÄRI,
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotSISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA
1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
Lisätiedot, versio V1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Imatinib STADA 100 mg kapseli, kova Imatinib STADA 400 mg kapseli, kova 18.5.2016, versio V1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg kapseli,
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Glivec 400 mg kalvopäällysteiset tabletit Imatinibi
PAKKAUSSELOSTE Glivec 400 mg kalvopäällysteiset tabletit Imatinibi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
LisätiedotTUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ
TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...
LisätiedotTekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija
Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.
LisätiedotLataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa
Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek Lataa Kirjailija: Annakaisa Ek ISBN: 9789525773026 Sivumäärä: 80 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.84 Mb MGG-värjättyjen verisolujen tunnistusaapinen on
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
Lisätiedot