Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
|
|
- Eeva-Liisa Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit emootion mekanismeista 1. Emootiot (kuten havaitseminenkin) perustuvat moniin erillisiin neuraalisiin mekanismeihin. Ei yhtä neuraalista järjestelmää, joka selittäisi kaikki emootiot, vaan eri emootioilla eri mekanismit 2. Emootioiden aivomekanismit ovat säilyneet hyvin samanlaisina lajinkehityksen aikana Joseph Le Doux NYU, New York 3. Emotionaaliset reaktiot pääasiassa ei-tietoisia. Tietoisuus ei ole välttämätöntä emotionaalisille reaktioille. 4. Tietoiset emootiot (tunteet = feelings) muodostavat vain osan emotionaalisista reaktioista ja (tietoiset) tunteet eivät ole välttämättömiä emotionaalisille reaktioille. 5. Emotionaalisten reaktioiden mekanismeja voidaan adekvaatisti tutkia eläinkokeissa, koska tietoisuus ei ole edellytys niille. 6. Tietoisten emotionaalisten vasteiden (tunteiden) tietoisuuden mekanismi ei poikkea yleisistä tietoisuuden mekanismeista (esim. näköhavaintojen tietoisuuden mekanismista) 1
2 7. Emootioiden tietoinen kontrolli vaikeaa, koska emotionaalisilla järjestelmillä vahvat yhteydet kognitiivisiin järjestelmiin, kun taas kognitiivisten järjestelmien yhteydet emotionaalisiin järjestelmiin ovat heikot. 8. Emootiot säätelevät ja motivoivat voimakkaasti käyttäytymistä, tulevaa toimintaa ja sen suunnittelua. Emootiot ja kognitio erillisiä, koska: 1. Tiettyjen aivovammojen jälkeen esim. kuvien emotionaalinen merkitys saattaa kadota, vaikka potilas pystyy analysoimaan kuvan asiasisällön 2. Aivot pystyvät luokittelemaan ärsykkeitä emotionaalisesti ( hyvä versus paha/vaarallinen ) aiemmin kuin on yksilönkehityksen aikana mahdollista luokitella ärsykkeitä kognitiivisesti EMOOTIOIDEN NEURAALINEN PERUSTA James Papez (1935) esitti ns. Papez n piirin olevan emootioille keskeinen rakenne. Piiriin kuuluu ns. limbinen lohko aivojen syvissä osissa (hypotalamus, mamillary body, talamuksen anteriorinen tumake, cingulate gyrus sekä hippocampus). Myöhemmin osoitettu lisäksi mediaalisen prefrontaalisen sekä assosiatiivisen aivokuoren ja amygdalan olevan tärkeitä emootioille. 3. Kognitiivisella ja emotionaalisella muistilla eri mekanismit ja anatomia (osoitettu leesiokokein) James Papez rotta kissa apina Amygdala (mantelitumake) nykykäsityksen mukaan ehkä tärkein rakenne primaarisille emotionaalisille vasteille (ainakin pelolle). Emootioista pelon mekanismit tunnetaan parhaiten. Siksi seuraavassa keskitytään pelon neurobiologiaan. Amygdalaan sensorinen tieto kahta väylää: i) Nopea primitiivinen väylä (low road). Sensorinen väylä => talamus => amygdala ii) Hitaampi, sofistikoidumpi väylä (high road). Sensorinen väylä => talamus => cortex => amygdala 2
3 Low road: thalamus => amygdala High road: thalamus => cortex => amygdala Pelkoreaktion vaimentaminen tapahtuu heikosti/hitaasti: Yhteyksien määrä: Amygdala => cortex: suuri Cortex => amygdala: pieni INPUT amygdalan basolateraaliseen tumakkeeseen OUTPUT amygdalan sentraalisesta tumakkeesta Pelottava ärsyke => AMY Miksi freezing? Miksi verenpaineen nousu? Miksi stressihormonin eritys? Amygdala konvergoi emootiot aiheuttavan sensorisen inputin suoraan sensorisesta talamuksesta (karkeat ärsykeominaisuudet), sensoriselta aivokuorelta (tarkemmat ärsykepiirteet), hajuaivokuorelta (hajumuisti), hippocampuksesta (deklaratiivinen muisti) sekä prefrontaalikuorelta (extinktio eli emootion vaimentaminen) CG = keskiaivoharmaa, LH = lateraalinen hypotalamus PVN = hypotalamuksen periventrikulaarinen tumake RPC = aivosillan (pons) retikulaarinen osa 3
4 Output (amygdalan sentraalisesta tumakkeesta) cortexiin, hippocampukseen, retik. aktiv. järjestelmään sekä aivorungon kautta efektoreihin Emotionaalisen reaktion vaimentaminen lääkeaineilla (esim. bentsodiatsepiineilla) perustunee suurelta osin GABAergisen inhibition lisäämiseen amygdalassa Isoaivokuori saa lisäpalautetta emotionaalisesta reaktiosta (esim. syketason muutoksesta) viskeraalisten afferenttien kautta, mikä voimistaa emotionaalista reaktiota (positiivinen feedback) Emotionaalinen oppiminen Emootioiden muistia vahvistava vaikutus: a) Kun amygdala ei aktiivinen, cortexilta siirtyy tieto hippocampukseen niukasti (alaspäin menevät nuolet) b) Amygdalan (basolat. tumakkeen) aktivoituessa vahvistuu tiedonkulku cortexista hippocampukseen (paksu punainen nuoli) Emotionaalista ehdollistumista (oppimista) on osoitettu amygdalan sisäisissä synapseissa LTP-mekanismin avulla. Opitun emotionaalisen reaktion vaimentaminen perustuu prefrontaaliaivokuorelta tulevaan inhibitioon, joka kohdistuu amygdalaan tulevaan afferenttiin inputtiin ja vain niukalti, jos lainkaan, amygdalan sisäisiin synapseihin. Tästä syystä emotionaalinen opittu (Tiedon vahvistus tapahtuu peri- ja entorhinaalicortexin välisessä synapsissa) reaktio on vaikea poistaa. Paz et al. Nature Neurosci Amygdalaan tallennetun pelkomuiston esiinhaku (pelon aiheuttaneella ärsykkeellä) tekee NMDA-reseptorivälitteisesti stabiilista muistijäljestä labiilin. Muistijälki palautuu taas stabiiliksi proteiinisynteesin välityksellä. Pelon voittaminen (rohkeus) Mahdollisuus muokata pelkotiloja laukaisevia muistoja (pelkotilojen hoito)?? Mamou et al. Nature Neurosci rotta opetettu pelkäämään ääntä -pelkovaste (freezing) pienenee, kun ennen pelon laukaisevaa ääniärsykettä annettu proteiinisynteesin estäjää (V/A) -NMDA-reseptorin antagonisti (APV/A) estää muistijäljen muuttumisen labiiliksi (=herkäksi prot. synteesin estäjälle) Nili et al., Neuron Rohkeus : subgenual anterior cingulate cortex aktivoituu: Seurauksena amygdalan inhibitio (suora yhteys vai epäsuora mpfc:n kautta??) 4
5 Emootiot ja tietoisuus Oletettu kytkentä tietoiselle emotionaaliselle vasteelle. Tietoisuudelle keskeisiin alueisiin kuulunee työmuistia koodaava prefrontaalialue? Damasion luokittelu: Primaariemootiot: amygdala ja cingulaaricortex pääosissa (esim. välitön kauhu, kun näkee käärmeen) Antonio R. Damasio Univ. Southern Calif. Sekundaariemootiot: Tilanteita, esineitä, paikkoja tai henkilöitä yhdistellään primaariemootioihin. Prefrontaaliaivokuori (erityisesti ventromediaalinen osa) keskeinen sekundaariemootioille. Käytännön elämässä ilman sekundaariemootioita joutuu hankaluuksiin ( no gut feelings : riskien hallintakyky huono) Primaariemootiot: Amygdala ja cingulaaricortex Sekundaariemootiot: ventromediaalinen prefrontaalicortex keskeinen (= limbinen assosiaatioaivokuori =orbitofrontaalinen aivokuori) Kuva altapäin Lateraalinen kuva Vasemman versus oikean hemisfäärin vaurio Tapaus Phineas Gage (1848) sin -Motoriikkahäiriö oikealla -Kielellinen kommunikaatio heikentynyt - Sairauden tunto LEFT Kumpi on helpompi kuntouttaa? -Motoriikkahäiriö vasemmalla -Pystyy kommunikoimaan kielellisesti - Ei sairauden tuntoa Rautatanko tuhosi mediaalisen prefront. alueen. Kognitiivisesti ennallaan, emotionaalisesti muuttunut. Muuttui vastuuttomaksi ja oikukkaaksi. Damasio et al. Science
6 Emootioiden merkitys päätöksenteolle: Potilaita, joilla med. prefront. alueen (vas.kuvat) tai amygdalan (oikeanpuoleisin kuva) leesio Korttipelitehtävä, jossa lähtötilanteessa useampi pakka. Terveet oppivat pian välttämään pakkaa, jossa tulee voittojen lisäksi välillä isoja tappioita Bechara et al. J. Neurosci Amygdalaleesion tai med.prefront. leesiopotilaat oppivat hitaasti välttämään epäedullista pakkaa (vaikka äly pelaa, no gut feelings => epäedullisia ratkaisuja elämässä) SCR= sudomotorinen sympaattinen refleksi Damasion somatic marker hypoteesi: Mediaalinen prefrontaalicortex analysoi alitajuisesti riskejä, mikä säästää tietoisen työmuistin kapasiteettia muuhun. Potentiaalinen riski aktivoi emootion, joka vaikuttaa päätöksentekoon. Terveillä epäedulliset ratkaisut aktivoivat autonomisen hermoston jo ennenkuin ollaan asiasta tietoisia, mikä ohjaa toimintaa. Tämä puuttuu vaurioryhmillä. Tämä järjestelmä häiriytynyt mediaalisen prefrontaalicortexin tai amygdalan vaurioissa. Kognition säilyminen ei riitä kompensoimaan tätä puutetta, koska tietoisen kognitiivisen työmuistin kapasiteetti kovin rajallinen. Alitajuisen työmuistikapasiteetin käyttö kompleksin potilastapauksen diagnostiikassa - Kliinisen psykologian opiskelijat lukivat ensin kuvaukset vaikeasti diagnosoitavista potilastapauksista -Tämän jälkeen puolet keskittyi tietoisesti pohtimaan tapauksia 4 min ajan ja puolet joutuivat tekemään ajatukset muualle vievää tehtävää saman ajan, minkä jälkeen molemmat ryhmät joutuivat tekemään diagnoosiehdotukset. de Vries et al. Med Decision Making 2010;30: Muun miettiminen välillä paransi suoritusta => tiedostamaton lisätyömuisti (mediaaliprefrontaalilohkossa) antoi lisäkapasiteettia tehtävän prosessointiin. Tulos pätee vain komplekseihin tehtäviin (ja edellyttää olemassaolevaa tietoa/kokemusta) Emotionaalisen mimiikan merkitys: Charles Darwinin hypoteesi 1800-luvulta: Facial expressions are not arbitrary configurations for social communication, but rather, expressions may have originated in altering the sensory interface with the physical world. 6
7 Susskind et al (Nat Neurosci 2008;11:843-50) testasivat Darwinin hypoteesia: MUITA EMOOTIOITA Kun kateus kalvaa Paras ilo on vahingonilo Fear (pelko) Disgust (inho) Näkökenttä: pelko inho Sakkaadin nopeus: Pelko Inho Nenäontelon koko ja ilman kuljetuskyky: Pelko Inho Kateus=kipu(affekti) Takahashi et al. Science Vahingonilo=reward itsekäs Altruismi epäitsekäs (altruistinen) HYMY Tahdonalaisesti aikaansaatu hymy: Alempien kasvolihasten (m.zygomaticus) supistus. Temporaalisen ja parietaalisen aivokuoren välisen alueen (temporo-parietal junction) harmaan aineen suuri määrä ennustaa yksilön olevan epäitsekäs Morishima et al. Neuron 2012;75:73-9. Emotionaalisena reaktiona syntyvä hymy: Sekä alempien että ylempien (m. orbicularis) kasvolihasten supistus Bilateraalinen hermotus M2 (med. PM) M3 (ACC) Kontralateraalinen hermotus a. cerebri media M4 (CCC) M1 CCC=caudal cing.ctx -diagnostiikkataulukko Perifeerinen vaurio, Bell s palsy Kontralateraalinen M1-vaurio (a.cerebri media) Yläosa VII (Facial nucleus) M3 & M4: emotionaalinen mimiikka (cingulaaricortex) Alaosa M1 & M2: tahdonalainen mimiikka (isoaivokuori) Tahdonalainen mimiikka (Isoaivokuori) : Yläosa Alaosa Emotionaalinen mimiikka (Cingular cortex)
Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotLue seuraavat artikkelit seuraavaa (tämän viikon keskiviikon) luentoa varten:
Lue seuraavat artikkelit seuraavaa (tämän viikon keskiviikon) luentoa varten: Polk & Farah (1994) Late experience alters vision. Nature, 376, 648-649. Wolfe, Horowitz, & Kenner (2005) Rare items often
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotOpiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön
Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotTunteiden neurobiologiaa. Asla Pitkänen
Neurotiede Tunteiden neurobiologiaa Asla Pitkänen Moni muistaa yksityiskohtaisesti television välittämän näkymän New Yorkin terroriiskusta 11. syyskuuta 2001. Muistikuva palavista World Trade Centerin
LisätiedotTyömuisti ja sen merkitys
Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI
LisätiedotTunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa
Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. 3.3. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Tunteisiin liittyvä harjoitustyö Osa 1 Vaihtoehto 1: tunnista ja rekisteröi omia tunteitasi
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
Lisätiedot1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotKoiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen
LisätiedotPSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
PSYKOLOGIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotMotoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori
Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotKivun fysiologia ja patofysiologia. Kipu. Käsitteitä. Kipuaistimuksen pääkomponentit
Kivun fysiologia ja patofysiologia Antti Pertovaara Kipu Kipuaistimus ja sen eri komponentit Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipuaistin patofysiologia Käsitteitä KIPU= epämiellyttävä
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotDiRe Mittausten tulokset: kohti neuromainetta. Mikko Salminen, Salla Laaksonen, Alessio Falco, Pekka Aula, Niklas Ravaja, Antti Ainamo 15.6.
DiRe Mittausten tulokset: kohti neuromainetta Mikko Salminen, Salla Laaksonen, Alessio Falco, Pekka Aula, Niklas Ravaja, Antti Ainamo 15.6.2011 Mainekokemukseen liittyvät emootio- ja motivaatioprosessit
LisätiedotAisti(yli)herkkyydet. ja niiden tietoinen vähentäminen. Jukka Kuussaari
Aisti(yli)herkkyydet ja niiden tietoinen vähentäminen Jukka Kuussaari 27.11.2017 2 Sairastuuko ihminen homeesta vai homepuheesta? HS mielipidekirjoitus 12.11.2017 3 Mitä aistiyliherkkyys on? Aistiyliherkkyys
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 24.11. Nelli Salminen nelli.salminen@tkk.fi Tällä kerralla ohjelmassa vielä perseptronista ja backpropagationista kilpaileva oppiminen, Kohosen verkko oppimissääntöjen
LisätiedotAffektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen
Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Mika Turkia Helsingin yliopisto 24.5.2007 Peruskäsitteitä Maailma, toimijat ja ympäristöt Elolliset
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotMuisti Aivojen muovautuvuus l. plastisiteetti MUISTILUENTO. Varhain alkanut sokeus muovaa aivoja
Muisti 18.09.2013 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi MUISTILUENTO Aivojen muovautuvuus Muistin lajit Muistin solumekanismeista Habituaatio, Sensitisaatio Lyhytkestoinen muisti Pitkäkestoinen muisti
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 7.10.2008 FM Jussi Tuovinen Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Perittyjä vai opittuja? Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia
LisätiedotTällä kerralla ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus Kertausta: Perseptronin oppimissääntö
Tällä kerralla ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 19.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 vielä perseptronista ja backpropagationista kilpaileva oppiminen, Kohosen verkko
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotLataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio. Lataa
Lataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio Lataa Kirjailija: Antonio Damasio ISBN: 9789525697360 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.28 Mb Tässä kirjassa aikamme merkittävimpiin neurotieteilijöihin
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotMiksi tuntea ja aistia eikä vain ajatella? Seminaari ja workshop 28-29.6.2012,
Miksi tuntea ja aistia eikä vain ajatella? Seminaari ja workshop 28-29.6.2012, Helsinki Materiaali Alan Fogel 2012, suomentanut Susanna Koljonen Seminaarin ja workshopin järjestäjä: Elämäntaideyhdistys
LisätiedotKipu. Kivun fysiologia ja patofysiologia. Kipuaistimuksen pääkomponentit. Käsitteitä
Kivun fysiologia ja patofysiologia Antti Pertovaara Kipu Kipuaistimus ja sen eri komponentit Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipuaistin patofysiologia Käsitteitä KIPU= epämiellyttävä
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotTietoisuuden tutkimus
Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I
Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Lomake Ajattele nykyistä tai aiempaa työtäsi ja vastaa kuhunkin kysymykseen asteikolla 1-5 Vastattuasi laske keskiarvo valitsemistasi arvoista
LisätiedotVastuullisuus. Kirsti Lonka
Vastuullisuus - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #trafi2012 Professori Kirsti Lonka, HY www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKESTÄVYYSKUNTO, AIVOT JA KOGNITIO ikääntymisen vaikutuksia
KESTÄVYYSKUNTO, AIVOT JA KOGNITIO ikääntymisen vaikutuksia Jan Wikgren Active, Fit and Smart (AFIS) / Neurobiology team: + suuri joukko JYU:n psykologian ja liikuntabiologian opiskelijoita Tausta Aerobinen
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotAikuinen oppijana. Anita Malinen 5. syyskuuta 2014
Aikuinen oppijana Anita Malinen 5. syyskuuta 2014 Elämänkokemus oppimisen resurssina Experience is the adult learner s living textbook. (Eduard Lindeman 1926, 7) Kokemus on aikuisen oppijan elävä oppikirja.
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotChristina M. Krause Mielenkiinnon kohteet:
TYÖN UUSI LUONNE JA SEN HAASTEET - AIVOTUTKIMUKSELLISIA NÄKÖKULMIA Christina M. Krause, FT, Dosentti Laillistettu psykologi tieteen professori tieteen osasto Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistietellinen
LisätiedotPikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen
Pikkulapset ja stressi päivähoidossa Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen Stressin määritelmästä Psykologinen ja fysiologinen vaste tilanteessa, jossa yksilön psykologiseen
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotOi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti
Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä
Lisätiedot6.4 Pelkoehdollistaminen
6 Emootiot 6.4 Pelkoehdollistaminen Jan Wikgren Pelkoehdollistamisen määritelmä ja tutkimusmenetelmät Pelkoehdollistamista on oppimisen tutkimuksen yhteydessä käytetty jo kauan ja nykyään se lienee yleisimmin
LisätiedotDementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
Lisätiedot