Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Transkriptio

1 KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa. Ilmeet ja eleet ovat puutteellisia tai aivan erilaisia, kuin olisi tarkoitus. Puheen häiriöt voivat estää sekä puhumista että ymmärtämistä. Kehon asentojen muuttaminen ja sen kautta kommunikointi eivät onnistu. Vireystila voi vaihdella suuresti lyhyessäkin ajassa. Riittävän pitkä uloshengitys mahdollistaa puhumisen ja laulamisen. Tämän takia potilaan kanssa tehdään hengitysharjoituksia. Kuvakommunikaatiota kokeillaan jos puhuminen ei onnistu. Kuuntele, anna potilaalle aikaa reagoida ja mahdollisuuksia tehdä valintoja. Katseen käyttö ja pään liikkeet voivat olla rajoittuneita pään ja vartalon kohonneen lihasjänteyden, halvaantuneen puolen huomiotta jättämisen tai näkökenttä puutoksien vuoksi. Katseen ja käsien käytön harjoittelu tukevat kommunikointia ja puheterapeutin työskentelyä potilaan kanssa. Puheterapeutti selvittää omissa tutkimuksissaan, mistä afasian lajista on kysymys, antaa ohjeita ja suosittelee sopivia harjoituksia fysioterapiaan. Juuttuvat potilaat hyötyvät erilaisista rytmitysharjoituksista, laulamisesta, loruista ja tanssimisesta. Sopivia harjoituksia, jotka laitetaan potilaan huoneen seinälle, tehdään päivittäisten toimintojen tai terapioiden yhteydessä. Potilaan taustasta tai harrastuksista löytyy häntä motivoivia aiheita, joiden avulla syntyy spontaaneja tilanteita laulaa, tuottaa sanoja ja puhetta. Perseveraatiota vähentävät harjoitukset Aivovaurioon liittyvä toimintatapa juuttuminen (perseveraatio) ilmenee esim. puheessa, liikkeessä ja teoissa. Otsalohkojen sivuosilla on keskeinen osuus liikesuoritusten tahdonalaisessa säätelyssä ja joustavassa sujumisessa. Vaurio vaikeuttaa liikeosien perättäisyyden ja joustavan etenemisen säätelyä. Sivuosien vaurioituminen voi samantyyppisesti hankaloittaa myös kognitiivista tiedonkäsittelyä esim. toiminnan osavaiheiden suunnittelua. Potilas voi juuttua johonkin osavaiheeseen

2 osaamatta mennä eteenpäin. Hän voi esim. jäädä toistamaan lauseen alkua tai juuttua oven kahvaan. Juuttuminen näkyy puheessa, ajatuksissa ja toiminnassa ja se jaotellaan kolmeen tyyppiin 1. Juuttuminen toimintatapaan jatkuvaa, virheellistä tai epätarkoituksenmukaista pitäytymistä vallitsevaan toimintatapaan tai viitekehykseen liittyy otsalohkojen vaurioon Parkinsonin tauti 2. Toistuva juuttuminen tarkoituksenvastaista tai ei-tarkoitettua aiemman vastauksen tai teon toistamista liittyy usein puheen häiriöön vasemmanpuoleisen takaosan vaurio vasemman hemisfäärin vaurio 3. Jatkuva juuttuminen jatkuvan ja epätarkoituksenmukaisen käyttäytymisen toistaminen esim. kirjoittamisessa saman kirjaimen toistaminen tyvitumakkeiden vaurio? oikean hemisfäärin vaurio

3 Jousto- ja rytmiharjoitukset stimuloivat erityisesti aivojen etuosia, motorisia alueita vähentäen juuttumista ja parantaen kielellisiä, motorisia sekä myös visuomotorisia suorituksia. Rytmi ja musiikki vaikuttavat suoraan ihmisen aivoihin, aivojen aktivaatiotasoon, sillä aivot pyrkivät synkronisoitumaan samaan rytmiin. Oma mielimusiikki tuo mieleen mielikuvia, muistoja aikaisemmista toiminnoista, asioista ja elämästä. Näihin liittyvät tunteet käynnistävät toiminnan. Kävely ja jalkojen liikuttelu stimuloivat motorisia alueita. Askelkuvioitten suunnittelu ja toteutus aktivoivat premotoriset alueet. Rytmin ja liikkeen yhdistäminen on tärkeää. Tanssi motorisena, rytmisenä liikesarjana käynnistää toimintaa. Mieti eri alkuasentoja ja potilaan rajaamista, kontaktia alustaan ja ympäristöön. Huomioitavaa: 1. Kuntoutus aloitetaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. 2. Juuttuminen huomioidaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ja terapiassa. 3. Harjoitusten kesto muutamasta minuutista puoleen tuntiin, lopetetaan aina sujuvaan suoritukseen.

4 4. Pidä selkeä tauko kahden eri toiminnan välillä. Voit manuaalisesti pysäyttää potilaan käden tai jalan liikkeen. 5. Tehtävästä toiseen siirryttäessä esim. laske, naputtele, laula, joka mahdollistaa joustavan siirtymisen. 6. Suoritusta nostetaan asteittain tietoisemmalle ja tahdonalaisemmalle tasolle. 7. Konkreetista abstraktille tasolle - mielessä työskentely esim. liikkeen kuvittelu aktivoi premotorisia alueita. 8. Juuttuvan potilaan liikkeet ovat joustamattomia, fysioterapiassa pyritään saamaan joustoa lisää. 9. Havainnoi potilaan hengitystä ja äänenvoimakkuutta.

5 Juuttumisen vähentämiseksi potilas voi jäljentää annetun mallin mukaan erilaisia kuvioita tai piirtää itsenäisesti sanallisen ohjeen mukaan.

6 RYTMITYS- JA ASKELLUSHARJOITUKSET Potilas hyötyy yhdistetyistä taputus ja askellusharjoituksista sekä erilaisista rytmitysharjoituksista esim. rummut ja tamburiini. Rytmitys- ja taputusharjoitusten yhteydessä voi samanaikaisesti luetella esim. viikonpäiviä, kuukausia, värejä jne. samanaikaisesti, vastavuoroisesti tai potilas itse.

7 Rytmiset pallotteluharjoitukset lattiaan ja seinään

8 Erilaisia askellus- ja koordinaatioharjoituksia ala- ja yläraajoilla

9

10 Tanssiminen musiikin tahdissa helpottaa juuttumista. Samanaikaisesti voidaan laulaa yhdessä.