Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen"

Transkriptio

1 Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

2 Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Perittyjä vai opittuja? Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia vai eriarvoisia? Suhde tietoon ja tietoisuuteen? Suhde ajatteluun?

3 Vaisto tarkoittaa elävien olentojen (lajin) sisäänrakennettuja taipumuksia johonkin eläinlajille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen. Vaistot auttavat lajia säilymään hengissä. Se on käyttäytymismalli, joka määrää miten yksilön on toimittava määrätyissä tilanteissa, jotta lajin ja pienemmässä mittakaavassa lauman hengissä säilyminen sekä jatkuvuus turvataan. Vaistoja pidetään yleensä perittyinä ominaisuuksina; niiden vastakohta on siis opittu käyttäytyminen. Esimerkkejä vaistoista ovat itsesäilytysvaisto, lisääntymisvaisto, muuttovaisto sekä vastasyntyneen imemis- ja tarrautumisvaisto.

4 Vaistoihin perustuva käyttäytyminen ilmenee eliön ympäristöstä ja kokemuksista riippumatta. Opittu käyttäytyminen riippuu eliöyksilön ympäristöstä ja kokemuksista ja muuttuu siis, jos eliöyksilöiden ympäristö ja historia ovat erilaiset. Ihmisvauva on huomattavasti avuttomampi kuin monen muun lajin pieni poikanen. Ilman vanhempien vuosikaudet kestävää opastusta lapsi ei selviytyisi lainkaan, joten katsotaan, että ihmisten vaistot ovat vähentyneet tai tulleet osin tarpeettomiksi verrattuna ihmisen muinaisiin kantaisiin ja eläimiin yleensä.

5 Jotkut tietoisuuden tutkijat kuten Daniel Dennett katsovat, että vasta kielensä avulla ihminen pystyy (edes jollain tavoin) irtautumaan vaistoistaan. Vasta kielen omaava ihminen voi tehdä päätöksiä, jotka ovat vastoin voimakkainta senhetkistä vaistoa, eli muista syistä kuin vaiston vuoksi. Tällaisia syitä ovat ihmisen "henkiset" rakenteet, esimerkiksi mielipiteet, asenteet ja moraali. Dennettin mukaan ilman kieltä oleva eläin tai ihminen on pelkästään vaistojensa ohjattavissa, kykenemättä ajattelemaan.

6 Vietit palvelevat usein samaa kuin vaistotkin, mutta lisäksi puhtaasti yksilön henkiinjäämistä. Ero vaistoihin on oppimisessa. Vaikka viettienkin pohja löytyy perimästä, niin niitä täytyy harjoitella, esim. koiralla leikki metsästyksen oppimisessa. Lisäksi vietti on mahdollista tukahduttaa, päinvastoin kuin vaistot. Toki vaistojakin voidaan vaimentaa, mutta huomattavasti vaivalloisemmin.

7 Vietti on käyttäytymismalli, joka yksilöllä on ilman ennakkokokemusta. Esimerkiksi pennun imemisreaktio, kun se pääsee emän nisälle on viettitoiminto. Vietti käsitteenä yhdistyy hyvin paljon perimään. Siksi esimerkiksi koiraa ei saa koulutuksella tekemään lisää varsinaista viettiä, vaan on mahdollista vain vahvistaa tai tukahduttaa tätä vietin kautta tapahtuvaa käyttäytymistä.

8 1. Viettivire on yksilön sisäinen valmiustila. Esimerkiksi nälkä aiheuttaa koiralla saalisvietin kohoamista. 2. Viettiärsyke on jokin ulkopuolinen tekijä, esimerkiksi jäniksen pakeneminen on koiralle viettiärsyke. 3. Viettikäyttäytyminen on käyttäytymismalli, jonka viettiärsyke laukaisee, kun viettivire on voimassa. Esimerkiksi silloin, kun koiralla on nälkä ja se näkee jäniksen juoksevan se lähtee jäniksen perään. 4. Viettipäämäärä on onnistunut viettikäyttäytyminen. Esimerkiksi jäniksen kiinnisaaminen ja sen avulla nälän poistaminen voi olla koiralle viettipäämäärä.

9 Tunne on melko hankalasti määriteltävissä. Laajan määritelmän mukaan tunne on viesti alitajunnasta tietoisuuteen. Kun ärsyke saapuu aisteista aivoihin, se prosessoidaan ja sitä koskevat tiedot (esimerkiksi aikaisemmat kokemukset, sekä synnynnäisten vaistojen sanoma) kaivetaan esiin, jonka jälkeen kokonaistilanne arvioidaan. Tämä nopea kokonaistilanteen arvio toimii pitkälti alitajuisesti.

10 Arvio annetaan tietoiseen mieleen, jossa koemme sen tunteena, ja samanaikaisesti alitajunta muuttaa elimistön tilaa asiaankuuluvalla tavalla sopivammaksi tilanteen ratkaisuun. Tunteen voisikin kuvailla eräänlaiseksi alitajunnan tajuntaan antamaksi tiedotteeksi kehon ja aivojen itsensä tilan muutoksesta.

11 Tunteiden kokeminen on yksilöllistä. Sama tilanne laukaisee erilaisia tunteita ihmisissä, riippuen persoonan samankaltaisten tilanteiden muistoista, yleisestä tunnetilasta, sekä lukemattomista muista seikoista. Ihmisen tunteet ovat osaksi ajattelun hallittavissa. Tunteita voidaan estää tai hillitä. Tunteita voi estää vain niiden laukaisevien muistojen sisällyttämien tunteiden muutoksella (joka tapahtuu ajattelemalla), kun taas tunteita voi koittaa hillitä työntämällä niitä pois mielestä tai kiihottamalla vastakkaista tunnetta tietoisesti.

12 Tunteeseen liittyy oleellisena se, että olio on tietoinen tunteesta. Esimerkiksi muurahaisen tapauksessa kaikki samat ärsykkeet ja siitä johtuvat tilanteeseen mukautumisen prosessit toimivat, paitsi että viestiä ("tunnetta") ei voi lähettää tietoiseen mieleen, sillä sitä ei nykykäsityksen mukaan muurahaisilla ole. Käytännössä järkeä ja tunnetta ei voi eliössä selkeästi erottaa toisistaan. Järki ja tunne ovat myös kumpikin tärkeitä päätöksenteossa ja eliön reaktioissa, eikä pelkästään toisella näistä pysty yksinään toimimaan loogisesti tai tehokkaasti.

13 Passio (< lat. patior, kärsiä, sallia ) on filosofian käsite, joka tarkoittaa subjektin voimakasta tunnetilaa, johon voi sisältyä esimerkiksi innostusta ja intohimoa, ja joka vaatii usein toimintaa. Latinankielisessä filosofiassa 1600-luvulle asti latinan sana passio tarkoitti vaikutuksen kohdetta tai tulosta. Aristoteleen kategorioihin kuului kahdenlaisia toimintaan liittyviä ominaisuuksia, joita olivat aktit ja passiot. Tällöin akti liittyi toiminnan subjektiin ja passio sen kohteeseen (objektiin).

14 Myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa sanalle kehittyi erityismerkitys, jossa passioksi kutsuttiin erityisesti mielen tapahtumaa, joka oli jonkin ulkoisen aiheuttama (esimerkiksi havainto). Yhtenä tällaisten ulkoisten vaikutusten tuloksena syntyneiden mielen tapahtumien ryhmänä tunteet eli emootiot saivat erityisen merkityksen. Niinpä sanaa passio käytetään toisinaan yksinomaan tunteista.

15 Emootio (<lat. emovere, liikkua, liikuttaa, siirtää ulos tai eteenpäin ) Emootio on eräs psykologian vaikeimmin määriteltävistä käsitteistä. Emotionaaliset prosessit ovat myös tiedonkäsittelyyn liittyviä prosesseja. Mitä yhteyttä emootioilla ja kognitiolla on? Mikä erottaa emotionaaliset prosessit kognitiivisista prosesseista?

16 Emootiot liittyvät tietyntyyppisen informaation käsittelyyn. Emootiot ovat adaptiivisia prosesseja: yksilön selviytymisen kannalta merkitykselliset tapahtumat aiheuttavat emootioita. Emootioihin kuuluu kokemuksellisia, fysiologisia ja ekspressiivisiä komponentteja. Emootiot ohjaavat yksilön toimintaa. Erilaisiin tapahtumiin voidaan reagoida erilaisilla emootioilla. Yleisesti ns. perusemootioiksi määritellään ainakin ilo, suru, viha, inho, hämmästys ja pelko.

17 Emootio syntyy, kun yksilö arvioi jonkin adaptiivisen tapahtuman merkitystä omalle hyvinvoinnilleen. Jos tapahtuma arvioidaan merkitykselliseksi, prosessin lopputuloksena on emootio. Emootio tarkoittaa yksilön toimintavalmiuden muutosta suhteessa ympäristöön, emootio siis ohjaa yksilöä tietyntyyppiseen toimintaan. Emootio edellyttää siis arviointia ja siten kognitiivisia kykyjä.

18 Kognitio on osa emootiota. Arviointiprosessi on aina kognitiivinen, joskin se voi olla joko tiedostettu tai täysin automaattinen. Voidaan lisäksi erottaa primäärinen arviointi, sekundaarinen arviointi ja uudelleenarviointi. Arvioinnissa keskeistä arvioitavan kohteen arvo ja merkitys arvioivalle yksilölle tämän kokemuspohjan perusteella. Palvelevat samaa tarkoitusta kuin vietit, mutta korkeammalla tietoisuuden tasolla.

19 Vaistot, vietit ja tunteet ovat osin geneettisiä, osin adaptiivisia kykyjä, jotka palvelevat samaa tarkoitusta eli parantaa eliön lajityypillisiä edellytyksiä selvitä ympäristössään. Ovat samalla jatkumolla, jossa tietoinen kognitiivinen ja sitä kautta semioottinen aines kasvaa asteittain. Liittyvät subjektiivisiin arvoihin ja merkityksiin, mitä suurempi jonkin ärsykkeen tai asian merkitys yksilölle, sen voimakkaampi sen tuottama vietti- tai tunnereaktio.

20 Tunne ja tieto saman kolikon kaksi puolta tai ehkä vielä paremmin saman merkkirelaation kaksi komponenttia ja liittyvät erottamatta toisiinsa. Tieto on merkkirelaation informatiivinen komponentti ja tunne ilmaisee sen suhteellisen merkityksen tulkitsijalleen. Komponenttien keskinäinen painotus määräytyy tulkintakontekstin, tilanteen, aiemman kokemuksen ym. tekijöiden perusteella.

21 Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että tunteissa vaistoihin ja vietteihin liittyy tiedon ja tietoisuuden komponentti ja mitä vahvempi, sitä lähempänä se on puhdasta tietoa. Kuitenkin tulkinnassa aina mukana myös tunteiden ja siten välillisesti vaistojen ja viettien komponentti, joten absoluuttisen puhdasta tietoa ei ole olemassa. Riittävän laajan tulkintakonsensuksen kautta voidaan lopullista tietoa tai totuutta lähestyä käytännössä hyvin lähelle (Peirce: tulkintojen asymptoottinen kohtaaminen, lopullinen looginen interpretantti).

22 Proposition taso tetran tunteettomin ja persoonattomin eli merkkirelaatio periaatteessa sellaisena kun se avautuu kenelle tahansa subjektin tietoisuudesta ja tunteista riippumatta. Tosin sekin kantaa jo interpretantin kautta merkityksiä, ei siis välttämättä objektiivinen totuus.

23 Konvention taso on ennen kaikkea se tulkitsijan yksilölliseen ja yhteisölliseen kokemukseen ja oppimiseen perustuva odotusten taso, johon kaikki uudet ilmiöt vertautuvat ja joka määrää ilmiön herättämän tunteen ja prosessoi oikean tai oikealta tuntuvan reagointitavan.

24 Representaation tasossa tiedostava ja tulkitseva elementti on poissa tai se on suhteellisen heikko. Tällöin vaistojen ja viettien osuus tietoisia tunteita voimakkaampi. Toisaalta vaistojen ja viettien komponentti mukana kaikissa tunteissakin, joskin suhteellisesti eri vahvuisina.

25 Informaation taso on se osa merkkirelaatiota, joka tuottaa yksilölle uutta tietoa kussakin tilanteessa ja sen suhteellinen arvo tai merkitys tuottavat erilaisen merkkirelaatioon liittyvän tunnetilan.

26 Aistimukset, vaistot, vietit, tunteet, tieto ja kokemus tekijöitä, joista yksilön tietoisuus muodostuu ja joiden välityksellä tämä on yhteydessä ympäristöönsä. Elementtien keskinäinen suhde voi vaihdella, mutta ne ovat tavalla tai toisella mukana kaikissa merkkirelaatioissa.

27 Suhde tietoon ja tietoisuuteen? Suhde ajatteluun? Tetran eli merkkirelaation muoto voi vaihdella elementtien suhteellisesta osuudesta riippuen, mutta olennaisesti kaikki neljä kärkeä kohtaavat tietoisuuden rajat ja itse asiassa muodostavat sen. Ajattelu on merkitysten muodostamista ja koska merkitysten suhde tulkitsijaan sisältää tunne-elementin, tunteet ovat aina olennainen osa ajattelua.

28 Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Sekä että. Palvelevat samoja evolutiivisia tarpeita, mutta tietoisuuden mukaantulo tuo tulkinnan ja siten aidon semioottisen ulottuvuuden eli Peircen termein kolmannuuden ensiyden ja toiseuden lisäksi. Asema riippuu siis semioottisesta kompetenssista eli kyvystä tulkita ja muodostaa merkityksiä.

29 Perittyjä vai opittuja? Sekä että. Vaistoissa perinnöllinen osuus, voimakkain, vieteissä mukaan tulee jo oppimismahdollisuus ja tietoisen elementin kasvaessa tunteissa yhä voimakkaammin, mutta perinnöllinen aines kuitenkin koko aika mukana muodostaen vaikuttaen sekä yksilöettä lajitasolla tietoisuuden ja siten oppimisen rajoihin. Toisaalta onko rajat ennakkoon määritettävissä? Kulttuurievoluutio ja koneäly

30 Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia vai eriarvoisia? Tarkka rajaus eri tunteisiin ja niiden väliseen hierarkiaan ei ehkä mielekäs, sillä useimmissa tunteenilmauksissa tai tuntemuksissa mukana monia elementtejä. Usein ratkaisevaa tunteiden intensiteetti ja merkitys tulkitsijalle kussakin tilanteessa. Kaikilla tunnelajeilla evolutiiviset perusteensa, mutta käyttökonteksti usein ratkaisee kuinka suotavia tai järkeviä ne ovat.

31 Myös näkökulma keskeistä, kenen näkökulmasta tunteita arvotetaan? Ratkaisevia yhteisön koheesion kannalta. Ilman suhteellisen yhteneviä käsityksiä arvoista ja niihin liittyvistä tunteista yhteisön koossapysyminen todennäköisesti mahdotonta => evolutiivisesti huonommin pärjäävä laji => jos niitä on ollut, ovat paljolti hävinneet.

32 Tunteet olennaisesti mekanismi, joka toteuttaa arvoja ja saa yksilöt toimimaan niiden mukaan. Ilman tunteita arvot eivät manifestoituisi. Ilman arvoja tunteilla ei taas olisi suuntaa. Vaistoissa ja vieteissä myös suunta, mutta vähemmän tietoisena ja tulkittuna eli semioottinen elementti pieni tai käytännössä olematon. Jälleen rajanveto ongelmallista ja myös empiirisen tieteen tuloksista riippuvaista.

33 Merkkirelaatio = mekanismi, jolla tietoisuus syntyy, yksilö ajattelee ja toimii ympäristössään. Merkitys = merkkirelaation arvo tulkitsijalleen. Vaisto = proto- tai semisemioottinen toimintatapa, jossa on valintaa ja tulkintaa, mutta niin vähäisessä määrin, että rajan veto automaattisiin reaktioihin (vrt. kasvit) on huomattavan vaikeaa. Vietti = vaiston hieman kehittyneempi muoto, jossa tietoinen elementti vahvempi. Tunne = edelleen kehittyneempi toiminnan muoto, jossa tietoinen ja tulkitseva elementti keskeinen.

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA Hgin työväenopisto 30.9.2008 FM Jussi Tuovinen KYSYMYKSIÄ Mikä on arvo? Millä on arvoa? Miten arvoa mitataan? Objektiivinen vai subjektiivinen?

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S. Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena 20.4.2017 Voi hyvin työssä! S. Lindstam 1 Sirkku Lindstam Ammattikoulutuksia: sh, diakonissa, sosionomi

Lisätiedot

Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 4: Systeemi 1 ja 2

Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 4: Systeemi 1 ja 2 Filosofia ja systeemiajattelu Luento 4: Systeemi 1 ja 2 Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 7.2.2018 Tilanne Miamissa Neoclassical

Lisätiedot

Keksikää mahdollisimman monta:

Keksikää mahdollisimman monta: Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Voimauttava ja tiedostava johtajuus

Voimauttava ja tiedostava johtajuus Voimauttava ja tiedostava johtajuus Syksy 2011 1. Lähijakso 2. materiaali Tunne Järki asuu päässä mutta tunteet kehossa siirrymme siis Kakeen Ovatko tunteet järki ihmiselle alkukantainen jäänne; niitä

Lisätiedot

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Skitsofrenia ja C.S. Peirce Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Sanni Somppi, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus 1

Sanni Somppi, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus 1 http://koiranmieli.edublogs.org K OIRAN MIELI Koiran Mieli on eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja psykologian laitoksen yhteistyöprojekti, jossa tutkitaan koirien kognitioita Projektin käytännön toteutuksesta

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen?

5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen? 5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen? Stressi on reaktio havaittuun uhkaan Stressiä eivät aiheuta pelkät olosuhteet, vaan myös näkemyksemme ja asenteemme niitä kohtaan ovat merkittävä stressitekijä.

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? Kaisa Poutanen 10.10.2017 Kaisa.Poutanen@vtt.fi 11.10.2017 2 11.10.2017 3 Terveys? 11.10.2017 4 Fyysinen

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla. Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja

Lisätiedot

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Janne Laitonen 8.10.2008 Maynard Smith: s. 54-60 Johdanto Käytös voi usein olla opittua perityn sijasta Tyypillistä käytöksen muuttuminen ja riippuvuus aikaisemmista

Lisätiedot

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa.

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa. Cristina Núñez Pereira & Rafael R. Valcárcel Erilaiset tunteet auttavat käsittelemään ympärillämme tapahtuvia asioita. Ne vaikuttavat ihmisen kehoon, mieleen ja käyttäytymiseen. Tunnehetket-kirja vie lukijan

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Eriarvoistava kieli ja köyhyys Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena

Lisätiedot

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Psykologiaa navetassa

Psykologiaa navetassa 25. oktober 2017 Herning Psykologiaa navetassa Vibeke Fladkjær Nielsen Specialist, SEGES Päivittäinen ongelma Daniel on ollut sinulla töissä 3½ vuotta ja teillä on tarve muuttaa lypsyrutiineja. Toimintatapoja

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot