Kipu. Kivun fysiologia ja patofysiologia. Kipuaistimuksen pääkomponentit. Käsitteitä
|
|
- Marja Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kivun fysiologia ja patofysiologia Antti Pertovaara Kipu Kipuaistimus ja sen eri komponentit Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipuaistin patofysiologia Käsitteitä KIPU= epämiellyttävä aistimuksellinen ja emotionaalinen kokemus, johon liittyy todellinen tai uhkaava kudostuho NOKSINEN= kudostuhoa aiheuttava NOSISEPTINEN= viesti kudostuhosta Kipuaistimuksen pääkomponentit SENSORIS-DISKRIMINATIIVINEN KIPU: paikka, aika, voimakkuus AFFEKTIIVIS-MOTIVATIONAALINEN KIPU: epämiellyttävyys, tuska, emootiot Kognitiivis-evaluatiivinen Sensoris-diskriminatiivinen kipu ei ole yksi suure, vaan se koostuu useasta osittain eri tavoin käyttäytyvästä komponentista -esim. kuumakipukynnys voi muuttua eri tavoin tai jopa eri suuntaan kuin mekaaninen kipukynnys Alla esimerkki siitä, kuinka ylikynnyksellinen ja kynnyksellinen kuumakipuvaste voivat käyttäytyä eri tavoin: Aivorungon PAG-alueen stimulaatio vaimentaa ylikynnyksellistä kipuvastetta vaikuttamatta kipukynnyksen, kun taas LRF-stimulaatio vaimentaa molempia kontrollivaste Kuumakipukynnys Mekaaninen kipukynnys Kynnys muuttuu Kynnys ei muutu Carstens et al., J. Neurophysiol kipukynnys 1
2 Osittain eri mekanismiin voi perustua (patofysiologisessa tilanteessa): Spontaanikipu (esim. postoperatiivisesti perifeerinen mekanismi ylläpitää) Ärsykkeen aiheuttama kipu (esim. postoperatiivisesti kosketusallodynia sentraalinen ja kovemmalle painallukselle hyperalgesia perifeerinen) Affektiivis-motivationaalisella ja sensoris-diskriminatiivisella kivulla osittain eri mekanismit: Sens.diskr. kipu Affektiivinen kipu Diazepam voi vaimentaa affektiivista kipua vaikuttamatta kivun sensoris-diskriminatiiviseen komponenttiin Lateraalisen talamuksen (VB) vaurio voi estää sensoris-diskriminatiivsen kivun aistimisen vaikuttamatta affektiiviseen kipukomponenttiin Kliinisessä lääketieteessä esiintyvän kivun jaottelu NOSISEPTINEN KIPU: kipujärjestelmä aktivoitu ääreishermopäätteistä alkaen ILLUSOORINEN ( psykogeeninen ) KIPU Kivuton lämmin + kivuton viileä => kipuaistimus ilman kipureseptoreiden aktivaatiota tai ilman hermovauriota. Aivojen PET-kuvassa illusorinen kipuvaste identtinen kipuvasteen kanssa, joka saatu aktivoimalla kipureseptorit NEUROPAATTINEN KIPU: hermovaurion aiheuttama kipu PSYKOGEENINEN KIPU: ei orgaanista vauriota osoitettavissa Thunberg, Uppsala Läkaresällskapets Handlingar 1896 Bushnell & Craig, Science 1996 & Nature 1996 Kivun neurobiologia Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipujärjestelmän patofysiologia Kivun välitysjärjestelmä Ääreishermot Selkäydintaso Aivorunkotaso Isoaivokuoritaso 2
3 Nosiseptorit TRP (transient receptor potential)-ionikanavat ääreishermopäätteissä aistimassa lämpötilaa ja muita ärsykkeitä (kationikanavia => eksitoivat hermopäätteen) Dhaka et al Kuumasta tietoa välittävä ihon C-nosiseptori, joka koodaa kuumuuden intensiteettiä TRPA1: mekaaninen kipu, TRPV1: kuumakipu, capsaicin hapetusstressituotteet TRPM8= viileys C-POLYMODAALINEN NOSISEPTORI -yleisin kipua välittävä aistinelin periferiassa -aktivoitavissa termaalisesti, mekaanisesti & kemiallisesti -viestiä vie myeliinitupeton C-syy ( m/s) - second pain, polttava/tylppä kipu -merkittäviä troofisia tehtäviä Kipuhermon aktivaatio kipu A-delta-syyvälitteinen nosiseptori m/s; - first pain, terävä kipu Nukkuvat nosiseptorit -huomattava osa (10-40%?) ei ole aktivoitavissa luonnollisilla ärsykkeillä fysiologisissa oloissa Ääreiskipuhermot aktivoituvat jo n. 4-6 gramman paineesta Kipuaistimuksen syntyyn tarvitaan nosiseptisten ääreishermosignaalien summaatiota Lisäksi aistimukseen vaikuttaa kipua muuntelevien järjestelmien tila. Selkäydintaso Toisen asteen nosiseptinen neuroni selkäytimen takasarvessa (spinal dorsal horn) Takasarven synapsissa nopea välitys (glutamaatti/ampa). C-syiden pitkittynyt aktivaatio: neuropeptidit ja glutamaatti (NMDA/metabotrooppinen reseptori) => solun sisäiset fosforylaatiomuutokset, LTP & varhaisgeenimuutokset => solun toiminnan pitkäaikaismuutokset CNS kipuneuroni Substance P AIVOT Glutamate Perifeerinen kipuneuroni IHO 3
4 Selkäytimessä useita nousevia kipuratoja Useita nousevia kipuratoja. Klassisesti parhaiten tunnettu on SPINO- TALAMINEN rata (Kosketustunnosta tuttu) takajuosterata osallistuu sisäelinkivun välittämiseen Spinotalaminen rata (somaattinen kipu) Lateraalinen spinotalaminen rata Lateraalisesti neospinotalaminen rata -tieto lateraaliseen talamukseen -tieto ajallis-paikallisesti järjestynyttä -sensoris-diskriminatiivinen kipu Mediaalinen spinotalaminen rata Mediaalisesti paleospinotalaminen rata -tieto (retik.formaation kautta) med. talamukseen -tieto ajallis-paikallisesti järjestäytymätöntä -kivun affektiivis-motivationaalinen kipu Lateraalitalamuksen nosiseptinen solu Mediaalitalamuksen nosiseptinen solu Talamokortikaalinen yhteys Talamuksesta kipuviesti viedään ylöspäin aivokuorelle: -S1 ja S2 isoaivokuorelle (sensoris-diskriminatiivinen kipu) -isoaivokuoren insulaan (affekti) -archicerebrumiin kuuluvalle cingulaarikortexille (affekti) SISÄELINKIPU nousee ipsilateraalista takajuostetta pitkin tai kontralateraalisesti ventrolateraalisia ratoja pitkin (kuten ihokipu). -prefrontaaliselle isoaivokuorelle (motorisen vasteen suunnittelu?? Kognitiivis-evaluatiivinen komponentti??) 4
5 Primaarisella somatosensorisella aivokuorella (S1) vaste kivulle, jonka oletetaan liittyvän sensoris-diskriminatiiviseen kipuaistimukseen Kipuärsyke aktivoi bilateraalisesti insulan (affekti) Prefrontaalicortex (PFC) voi myös aktivoitua (Motorisen vasteen valmistelu?? Kognitiivis-evaluatiivinen kipukomponentti) Casey, PNAS 1999 PFC S1 Insula Insula Bushnell, PNAS 1999 Insula (toistaiseksi) ainoa tiedossa oleva aivorakenne, jonka stimulaatio aikaansaa kipua (Mazzola et al. 2009) Anteriorinen cingulaaricortex (ACC) on osa fylogeneettisesti vanhinta syvällä sijaitsevaa aivokuorta (archicerebellum). ACC:n aktivaatio liittyy kivun epämiellyttävyyteen (affektiivismotivationaaliseen kipukomponenttiin) Rainville et al., Science 1997 Insula Yllä pisteet ovat insulan kohtia, joiden stimulointi aikaansaanut kipuaistimuksia Kipua muuntelevat järjestelmät Afferentti inhibitio Aivorungon laskevat kipua muuntelevat radat Afferentti inhibitio porttikontrolli selkäydintasolla (kosketus inhiboi kipua) kipu inhiboi kipua Stressianalgesia Behavioraalinen kivun muuntelu 5
6 Kivun porttikontrolli selkäytimen takasarvessa BEFORE GATE CONTROL THEORY GATE CONTROL CIRCUITRY: THE ORIGINAL ONE Melzack & Wall, Science 1965 Selkäytimen takasarvi Descartes 1642 Paksut myeliinitupelliset kosketussyyt (L) inhiboivat välineuronin (SG) kautta sentraaliseen kipusoluun (T) tulevia viestejä ohuista nosiseptisistä hermosyistä (S) selkäytimen takasarvessa => kosketus inhiboi kipua Kipu inhiboi kipua Kipu inhiboi kipua voimakkaampi kipu voittaa -mukana aivorungosta laskevat radat (ks. seuraava slide) Aivorungosta laskevat kipua muuntelevat radat -keskiaivoharmaa (PAG), raphe magnus (NRM) ym. joista radat laskeutuvat -lukuisia välittäjäaineita (endogeeniset opiaatit, monoamiinit, neuropeptidit) iskemia iskemia -kivun lääkehoito keskushermostoon vaikuttavilla aineilla perustuu näiden järjestelmien aktivaatioon Kuvassa hammaskipukynnys nousee, kun olkavarressa kehittyy iskeeminen kipu Pertovaara et al Reynolds, Science 1969 Basbaum & Fields, Ann. Neurol Stressianalgesia Stressianalgesian mekanismeja Stress => analgesia Back to safe => pain Aivolisäke: -endorfiini HYPOTALAMUS Anzio, Italy, Jan Henry K. Beecher -Akuutti stressi voi aiheuttaa analgesian (esim. sota, urheilu) Lisämunuaisen ydin: enkefaliinit Laskevat radat -oksitosiini 6
7 Kivun behavioraalinen muuntelu tarkkaavaisuus (attention) ehdollistuminen (conditioning) vireystila (vigilance) hypnoosi plasebo (lume) emootiot TARKKAAVAISUUS muuntelee kipuvasteita jo selkäydintasolla (laskevien ratojen kautta). Kuvassa kissan selkäydinsolun (POST) kipuvaste samalle ärsykkeelle pienempi kun kissa tarkkailee visuaalista tehtävää ruokapalkkion saadakseen Casey & Morrow 1983 EHDOLLISTUMINEN voi muunnella kipuvasteita jo selkäydintasolla. HYPNOOSI voi muunnella kipuvastetta. Yläkuvassa keskitytään kivun sensoris-diskriminatiiviseen kipukomponenttiin ja S1-kipuvaste on suurempi Kuvassa selkäytimen kipusolun vaste tehtävää tekevällä apinalla. Vasteet identtisiä, vaikka alimmassa tilanteessa on vain näköärsyke eikä lainkaan kipuärsykettä => selkäydinsolu ehdollistunut tehtävään niin, että kipusolu aktivoituu ilman kipuärsykettäkin Dubner et al Plaseboanalgesia Plasebo (B-kolumni) aktivoi aivoissa samoja kipuamuuntelevia rakenteita kuin morfiinin kaltainen kipulääke (A-kolumni). Emootiot säätelevät kipua ja kipu emootioita Anterior cingulate cortex Petrovic et al. Science Emootiot vaikuttavat kipuun mm. amygdalasta laskevien ratojen kautta (negatiiviset emootiot lisäävät, positiiviset vähentävät) Kipu vaikuttaa emootioihin (mm. selkäytimestä ponsin kautta amygdalaan nousevan radan välityksellä Nouseva rata Insula Laskeva rata Amygdala IHO 7
8 Love hurts Kaukokipu (referred pain) Sisäelinkipu voi heijastua iholle Affektiivista kipua välittävän anteriorisen cingulaaricorteksin aktivaatio, kun koetilanteessa ajattelemme itsemme, läheisemme tai meille vieraan saavan tuskallisia ärsykkeitä. (Cheng et al. 2010) Iho Sisäelin Mekanismi: Samasta jaokkeesta lähtöisin olevan sisäelimen ja ihon ääreishermot konvergoivat selkäytimessä samaan neuroniin Aivot tulkitsevat sisäelinkivun tulevan iholta Takasarvi Aivot Kivun patofysiologia Terminologiaa Akuutti fysiologinen kipu Tulehduskipu Hermovaurioon liittyvä kivulle herkistyminen neuropaattinen kipu: hermovauriokipu allodynia: normaalisti kivuton ärsyke (esim. kosketus) aiheuttaa kivuliaan aistimuksen hyperalgesia: kipuaistin herkistyminen Cervero & Laird, TINS Patofysiologisia kipumekanismeja Ääreishermotason muutokset Keskushermoston kipua välittävien solujen herkistyminen Keskushermoston kipua muuntelevien järjestelmien muutokset Gliasolut kivulle herkistymisessä Uusien yhteyksien muodostuminen keskushermostossa NOSISEPTORIN HERKISTYMINEN Tulehdus herkistää ääreisnosiseptorit Kuvassa nivelen nukkuva nosiseptori herää tulehduksen aikana antamaan vasteen flexiolle Schaible & Grubb
9 TRPV1 reseptorien määrä nosiseptoreiden hermopäätteissä lisääntyy => yksi herkistymisen syy Terve EKTOOPPINEN IMPULSSIN MUODOSTUS NOSISEPTISISSA ÄÄREISHERMOISSA Hermovaurion seurauksena ääreiskipuhermossa syntyy ektooppista spontaaniaktiviteettia (erityisesti takajuuren gangliossa johtuen uusien Na-kanavien syntymisestä) => keskushermostoon kipusignaali Inflammaation seurauksena kudos synnyttää NGF:ää, joka lisää TRPV1- synteesiä Inflammaatio Kuvassa paikannetaan ektooppinen fokus katkaisemalla hermo eri kohdista, kun rekisteröidään takajuurta. Katkaisu 3 lopettaa aktiviteetin, mutta katkaisu 1 tai 2 ei => Fokus 2 ja 3 välissä (gangliossa). Huom: Ääreiskipuhermoissa ei esiinny spontaaniaktiivisuutta normaalioloissa. Löydetty >9 erilaista Natrium-kanavaa. Näistä erityisesti NaV1.8-kanavan epäillään olevan tärkeä ektooppisen aktiivisuuden muodostumiselle kipuhermoissa. Uloin käyrä: aktiopot. kipuhermossa (summavaste) Kaksi sisintä käyrää: kahden erilaisen Nakanavan synnyttämät potentiaalit KESKUSHERMOSTON KIPUAVÄLITTÄVIEN SOLUJEN TOIMINNAN HERKISTYMINEN -pitkäaikaispotentiaatio (LTP) -toisiolähettien fosforylaatiomuutokset -geenimuutokset LTP selkäytimen kipusoluissa Sandkühler 2000 Koska patofysiologiassa erilaiset ionikanavat mukana, on periaatteessa mahdollista selektiivisesti blokata patofysiol. kivun aiheuttavat kanavat. Muutokset selkäytimen kipua inhiboivissa järjestelmissä patofysiologista kipua pahentamassa Selkäytimen segmentaalinen disinhibitio (=inhibitio ) Selkäytimen segmentaalisen disinhibition eräs syy: hermovaurion jälkeen kloridia solusta ulos vievä pumppu ei toimi => kloridia kertyy soluun => kun inhibitorinen välittäjäaine (GABA) aukaisee kloridikanavan, seuraakin inhibition sijasta depolarisaatio (koska kloridi virtaa ulos solusta) GABA inhiboi GABA aktivoi! Price et al
10 Patofysiologia selkäytimeen laskevissa kipua muuntelevissa radoissa Laskevien ratojen toiminnassa voi esiintyä sekä kipua lisääviä että vähentäviä muutoksia Muutokset vaihtelevat riippuen patofysiologiasta ja sen kestosta, kivun submodaliteetista sekä laskevasta radasta Nettovaikutus voi olla esim. neuropatiassa kosketusallodyniaa lisäävä, mutta artriitissa kuumakipua vähentävä GLIASOLUT KIPUA FASILITOIMASSA Hermovaurion jälkeen mikroglia vapauttaa sytokiineja ja MAP-kinaaseja, jotka fasilitoivat kipua välittäviä soluja. Aivorunko Selkäydin Terve Neuropatia Artriitti McMahon & Koltzenburg 2006 Vaurion jälkeen astrosyytit liittyvät aukkoliitoksilla toisiinsa sekä neuroneihin: Kipusignaalit leviävät nopeammin ja laajemmalle Krooninen kipu voi aiheuttaa rakenteellisia aivomuutoksia Esim. kroonisesta selkäkivusta kärsivillä on kuvattu dorsolateraalisen prefrontaaliaivokuoren atrofiaa (Apkarian et al. 2004) Aaveraajasärky ektooppinen impulssin muodostus ääreiskipuhermossa (uusia Natrium-kanavia) regeneroituvan hermopäätteen herkkyys efapsis (sähköinen synapsi) katkaistun hermon päätteessä (esim. motorinen viesti => kipu) sentraalisen hermotuksen uudelleen organisaatio - disinhibitio (otetaan olemassa olevia blokattuja yhteyksiä käyttöön) - fenotyypin muutos (kosketushermot tuottavat neuropeptidejä, jotka volyymitransmissiolla aktivoivat sentraaliset kipusolut -uusien anatomisten yhteyksien muodotuminen (hidas) 10
Kivun fysiologia ja patofysiologia. Kipu. Käsitteitä. Kipuaistimuksen pääkomponentit
Kivun fysiologia ja patofysiologia Antti Pertovaara Kipu Kipuaistimus ja sen eri komponentit Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipuaistin patofysiologia Käsitteitä KIPU= epämiellyttävä
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotMUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA
MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA Nina Alaranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologian tutkimusryhmä Joulukuu 2014 Tampereen yliopisto
LisätiedotAAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus
AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus Laura Helenius Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotAKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään
AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotMITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?
MITÄ KIPU ON? Vain harva ihminen elää elämänsä kokematta koskaan kipua ja siihen liittyvää epämukavuutta ja kärsimystä. Kipu voi vaikuttaa niin mielialaan, ihmissuhteisiin, työ- ja toimintakykyyn kuin
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotMantelitumake neuropaattisen kivun säätelyssä
Ilyas Albayrak, Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, Fysiologian osasto Mantelitumake neuropaattisen kivun säätelyssä 17.8.2016, Tutkielma Tutkielman ohjaaja: Antti Pertovaara Helsingin yliopisto,
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotTyön ohjaaja: FT Ari-Pekka Koivisto
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tiina Saloniemi Diabeettinen neuropatia ja TRPA1-kanavien esiintyminen: koelaitteiston pystytys sekä sähköfysiologisten
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotTENS ja sen käyttö Keski-Suomen yksityisissä fysioterapiayrityksissä
TENS ja sen käyttö Keski-Suomen yksityisissä fysioterapiayrityksissä Kettunen-Blomkvist Roy Lautamäki Lari Rautiainen Olli-Pekka Opinnäytetyö Kesäkuu 2009 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotOpioidien aiheuttama hyperalgesia
Opioidien aiheuttama hyperalgesia Kivun hoito moniammatillisena yhteistyönä Tampere 13.11.2014 Vesa Kontinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö, ATEK Jorvin sairaala, leikkausyksikkö
LisätiedotMitä uutta fibromyalgiasta?
Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotKipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys
Kipututkimus ja kivunhoito Kivusta ja kivunhoidosta Heli Forssell Dos, EHL, kivunhoidon erityispätevyys Descartes (1600-luku): - kipu suorassa suhteessa vamman suuruuteen - dualismi: kipu elimellistä tai
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto
LisätiedotKroonisen kivun hallinta
Tero Honkanen, Hanna Kivinen Kroonisen kivun hallinta Kirjallisuuskatsaus ja osteopaattinen hoitomalli Metropolia Ammattikorkeakoulu Osteopatia AMK Osteopatian koulutusohjelma Opinnäytetyö 14.5.2013 Tiivistelmä
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotTENS-LAITTEIDEN LAINAUSKÄYTÄNTÖ JA POTILASKOKEMUKSET KESKI- SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA JA JYVÄSKYLÄN TERVEYSKESKUKSESSA
TENS-LAITTEIDEN LAINAUSKÄYTÄNTÖ JA POTILASKOKEMUKSET KESKI- SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA JA JYVÄSKYLÄN TERVEYSKESKUKSESSA Anu Kaasalainen Antero Uimonen Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Fysioterapia koulutusohjelma
LisätiedotMitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit
Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotPajunkuoresta kipulääkkeiden vaikutusmekanismien ymmärtämiseen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2012 TEEMAT Pajunkuoresta kipulääkkeiden vaikutusmekanismien ymmärtämiseen Tuomo Lapveteläinen / Julkaistu 4.4.2012 Kipua on hoidettu vuosisatojen ajan kasveista saatavilla
LisätiedotESITTELY. Mitä Kipu on?
TENS EV-803 /5EV803 KÄYTTÖOHJE ESITTELY Mitä Kipu on? Kipu on elimistön varoitus systeemi, jonka avulla elimistö kertoo meille jonkin olevan vialla. Ilman kipua emme osaisi reagoida elimistön epänormaaleihin
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotMotoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori
Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen
LisätiedotAlkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen
Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 8.3.2012 Riippuvuussykli Akuutti mielihyvä
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotHermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotAlkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia
Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 21.2.2014 Sidonnaisuudet Orion: tutkimusyhteistyö
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotKIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT
KIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT Emma Putkinen Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Psykiatria 2019 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotAuktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014
Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotMentolireseptori ja mentolin käyttö kivun hoidossa
1 Mentolireseptori ja mentolin käyttö kivun hoidossa Turunen, Veera Syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotFysioterapia ja kivun ymmärtäminen
Fysioterapia ja kivun ymmärtäminen Oma polkuni kivun ymmärtämisessä - kipumekanismeja ja kliinisiä malleja Kipu Kipu on subjektiivinen epämiellyttävä aistimus ja tunnekokemus, johon liittyy kudosvaurio
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotMiksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso 17.9.2012
Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu Eija Kalso 17.9.2012 Kipupotilas terveyskeskuksessa Kipu syynä 4/10 käynneistä Pääsyynä 3/10, muuna syynä 1/10 Kivun vuoksi tehdyistä
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotKIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE
OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE TEKIJÄ: Sirkka Alamursula SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotTUNNISTATKO KOIRASI KIVUN. Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta
TUNNISTATKO KOIRASI KIVUN Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta Kivuton kaveri on onnellinen kaveri SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ KOIRAN KIVUSTA MIKSI KOIRA ON KIPEÄ KOIRAN KIPUMEKANISMEISTA 2 KOIRAN KIVUN TUNNISTAMINEN
LisätiedotSelkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi
Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Työterveyden Edistämisyhdistys 60 vuotta 9.6.2015 Helena Miranda, LT, Msc, työterveyden dosentti Helsingin kaupungin työterveyskeskus Työterveyslaitos
LisätiedotKipu tieteellisen tutkimuksen kohteena
Kipu tieteellisen tutkimuksen kohteena 7 Eija Kalso, Satu Jääskeläinen Historiaa 85 Na + -kanavien geneettinen säätely: kipua ja kivuttomuutta 87 Voiko kipua mitata? 90 Kivun tutkimusta laboratoriossa
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto
LisätiedotKipu ja kognitio. Tuula Pirttilä ja Taina Nybo
Kipu Tuula Pirttilä ja Taina Nybo Kipu on subjektiivinen, tietoinen, epämiellyttävä elämys, johon kuuluu voimakas emotionaalinen komponentti ja joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan. Kivun informaatioarvo
LisätiedotNÄKYMÄTÖN KIPU NÄKYVÄKSI Akuutin leikkauksen jälkeisen kivun arviointi aikuispotilaan hoitotyössä vuodeosastolla
NÄKYMÄTÖN KIPU NÄKYVÄKSI Akuutin leikkauksen jälkeisen kivun arviointi aikuispotilaan hoitotyössä vuodeosastolla Tarja Seppä Opinnäytetyö Kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotTuure Ärling Lääketieteen kandidaatti Biolääketieteen laitos, fysiologian osasto
VENTRAALISEN JA DORSAALISEN STRIATUMIN DOPAMIINI D2 RESEPTORIEN MERKITYS NEUROPAATTISEN SENSORIS- DISKRIMINATIIVISEN JA AFFEKTIIVIS-MOTIVATIONAALISEN KIVUN SÄÄTELYSSÄ Tuure Ärling Lääketieteen kandidaatti
LisätiedotKrooniseen kipuun liittyvien aivomuutosten kuvantaminen
Nuutti Vartiainen ja Nina Forss KATSAUS Krooniseen kipuun liittyvien aivomuutosten kuvantaminen Akuutti kipu on ihmisen selviytymisen kannalta välttämätön varoitussignaali, mutta kroonistuessaan kipu menettää
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotSUUSSA LIUKENEVAN IBUPROFEENITABLETIN SOVELTUVUUS LEIKKAUKSEN JÄLKEISEEN KIVUNHOITOON
SUUSSA LIUKENEVAN IBUPROFEENITABLETIN SOVELTUVUUS LEIKKAUKSEN JÄLKEISEEN KIVUNHOITOON Hanna-Maria Lidsle Pro Gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Kuopion Yliopisto Farmakologian laitos Tammikuu
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotPlacebo-efekti kivun hoidossa
Placebo-efekti kivun hoidossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, röntgenhoitaja Psykologia 12.10.2009 Sami Kuhmonen Plasebo-efekti kivun hoidossa Johdanto Tämä työ käsittelee plasebo-efektin
LisätiedotOrtopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas
Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotKivun kokonaisvaltainen hoito
Kivun kokonaisvaltainen hoito SuPerin ammatilliset opintopäivät 16.-17.2.2016 Tampere-talo Hanna Hävölä, sh, TtM, kouluttaja Pirkanmaan Hoitokoti Kivun ja kivunhoidon historiaa Poena (poine) = koston jumalatar,
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotKroonisen kivun ja spastisuuden lievitys neuromodulaation keinoin
Kroonisen kivun ja spastisuuden lievitys neuromodulaation keinoin Mikael von und zu Fraunberg dosentti apulaisylilääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Krooninen kipu on yleinen ja vaikea sairaus esiintyvyys
LisätiedotPOSTOPERATIIVINEN KIPU
Maiju Lappalainen Anne Rasa Anni Rasimus Hanna Valjakka POSTOPERATIIVINEN KIPU Potilaiden kokemuksia hyvän kivunhoidon toteutumisesta Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2007 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...
LisätiedotVOIDAANKO TEHOKKAALLA AKUUTIN KIVUN HOIDOLLA ESTÄÄ LEIKKAUSKIVUN KROONISTUMISTA?
VOIDAANKO TEHOKKAALLA AKUUTIN KIVUN HOIDOLLA ESTÄÄ LEIKKAUSKIVUN KROONISTUMISTA? GKS koulutuspäivät 25.9.15 Elina Tiippana LT, anestesialääkäri Meilahden sairaala SIDONNAISUUDET Yksi lääketehtaan @laama
Lisätiedot