Lue seuraavat artikkelit seuraavaa (tämän viikon keskiviikon) luentoa varten:
|
|
- Pekka Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lue seuraavat artikkelit seuraavaa (tämän viikon keskiviikon) luentoa varten: Polk & Farah (1994) Late experience alters vision. Nature, 376, Wolfe, Horowitz, & Kenner (2005) Rare items often missed in visual searches, Nature, 435, Luento 5 (6.4). Valikoiva tarkkaavaisuus: laboratoriotuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin (JS) LUENTO 4 Lari Vainio 1
2 Emootiot ja kognitio? Pidä pää kylmänä! Älä anna tunteiden vaikuttaa päätökseesi! Immanuel Kant: Täydellinen moraalinen toimija on täysin järkevä ja täysin ilman emootioita ja tunnetta Platon: Vertauskuva vaununajajasta, jonka hevoset, järki ja tunne, vetävät vaunuja eri suuntiin Emootioita ei ole perinteisesti mielletty osaksi tietoista tiedon prosessointia 1) Emootiot vaikuttavat ilmestyvän tahdosta riippumattomasti 2) Meidän on vaikea tahdonalaisesti vaikuttaa emotionaaliseen tilaamme Ne operoivat pitkälti erillään kortikaalisista (esim. kognitiivisista) prosesseista 3) Emootioiden ollaan ajateltu pikemminkin häiritsevän korkeampia kognitiivisia prosesseja kuin toimivan keskeisenä tekijänä kognitiivisissa prosesseissa hiekkaa kognitiivisen koneiston rattaissa Kuitenkin emootioiden on osoitettu osallistuvan korkeisiin kognitiivisiin toimintoihin kuten ajatteluun ja päätöksentekoon!!! Sisältö 1) Emootiot 2) Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus 3) Emootiot ja muisti 4) Emootiot ja päätöksenteko 2
3 Miten emootioita tutkitaan? Emootioita voidaan manipuloida tutkimusta varten ja selvittää esim. miten emootioiden manipulointi vaikuttaa jossain kognitiivisessa- tai havaintotehtävässä suoriutumiseen Toisaalta tutkimukseen voidaan valita emootio- (esim. masentuneet) ja kontrolliryhmä Kullakin universaalilla emootiolla (ilo, suru, inho, pelko, viha, yllättyneisyys) on omat mitattavissa olevat 1) ilmeensä, 2) fysiologiset ilmentymänsä (sekä kehon että aivojen tasolla), 3) vaikutuksensa toimintaan valmistautumiseen ja 4) raportoitu kokemuksellinen luonteensa Emootionaalisen vasteen mittaus: 1) suora arviointi pyydetään henkilöä raportoimaan hänen emotionaalinen tilansa 2) epäsuora arviointi a) Fysiologiset (autonomisen hermoston) muuttujat emootiot tuottavat kehon reaktioita, joita voidaan mitata (esim. kehon-, käsien- ja kasvojen lihakset, tarkkaavaisuuden suuntaaminen tai tietynlaisten ajatusten suosiminen, puhe-ääni, sydämen lyöntitiheys, hikoilu ja ihon johtavuusvaste) b) Aivokuvantaminen esim. emootiojärjestelmän (mm. amygdala) aktivaatio emotionaalisen kuvan esittämisen yhteydessä c) Behavioraaliset kokeet kuten reaktioaikatutkimus tai muistiin palautus (esim. Stroop koe ILOINEN, SURULLINEN, LAUTANEN ; visual search jne.) Antonio Damasion mukaan käytännössä jokaiseen havaittuun tai mieleen palautettuun objektiin (esine, henkilö, tilanne, väri jne.) assosioituu jokin emootiojärjestelmän vaste (usein jopa lievä somaattisen ja/tai autonomisen hermoston reaktio) Usein objektien (esineet, henkilöt, sanat jne.) käynnistämä emootiovaste voi olla niin heikko, että emme koe sitä tietoisesti silti se voi vaikuttaa ajatteluumme (esim. päättely) ja käytökseemme 3
4 James-Lange teoria (William James + Carl Lange) 1) Kohtaamamme tapahtuman (esim. vaaraan assosioituva ärsyke) emotionaaliset ulottuvuudet arvioidaan ensin lähinnä tietoisuuden ulkopuolella kognitiivisessa- ja emootio-koneistossa 2) Jos tapahtuma tulkitaan (implisiittisesti) emotionaalisesti merkitseväksi (esim. vaaralliseksi) niin se aiheuttaa toimintaan valmistautumisen (esim. autonomisen hermoston muutokset; lihakset virittyvät hyökkäämistä tai pakenemista varten) 3) Aivomme emootiokoneisto vastaanottaa afferenttia tietoa tästä kehon virittyneestä tilasta tuottaen tietoisen emootiotuntemuksen (esim. pelko) tunteen Critchley et al., 2001: Henkilöt joiden autonominen hermosto on vaurioitunut sairauden vuoksi, niin että heidän aivonsa eivät juurikaan vastaanota palautetta autonomisesta hermostosta, raportoivat tuntevansa emootioita huomattavasti heikommin kuin ennen sairautta Emootio ja tunne Kun emootiojärjestelmä analysoi kehon tilaan liittyvää afferenttia (somaattista/autonomisen hermoston) tietoa (minkä triggeröi vaikkapa vihaisen ilmeen havaitseminen) niin siitä voi seurata tietoinen tunnekokemus (jos muutos kehon tilassa on riittävän voimakas) Tämä kehon tilan tulkitseminen tunteena tapahtuu osittain kortikaalisilla alueilla jolloin se samalla yhdistyy korkeamman tason kognitiivisiin prosesseihin näin ärsykkeen motivationaalista potentiaalia ja sen aiheuttamaa havaintoa kehon tilasta voidaan tulkita tietoisesti ja emootiota voidaan jo jonkin verran säädellä tahdonalaisesti jolloin: voidaan tehdä tietoinen päätös ärsykkeeseen liittyvän toiminnan suhteen se pääsee voimistuneesti vaikuttamaan kognitiivisiin prosesseihin kuten päätöksentekoon ja muistihakuun ärsykkeeseen liitetty emootiotieto pääsee kontrobuoimaan ärsykkeen konseptuaaliseen representaatioon Varhaiset emootioprosessit, jotka operoivat ennen tunnekokemuksen syntymistä valmistavat eliötä reagoimaan ympäristön motivationaalisiin tapahtumiin Myöhemmät emootioprosessit mahdollistavat emootiotilan tietoisen kokemisen/tulkitsemisen/säätelemisen ja päätöksen tekemisen siihen liittyvän toiminnan suhteen 4
5 Emootioiden neuraalinen (limbinen) järjestelmä Leesio voi vaikuttaa vain yksittäiseen universaaliin emootioon Kussakin emootiossa neuraalinen aktivaatiohahmo on erilainen vaikkakin eri emootioiden representaatiot voivat mennä osittain päällekkäin 1) vihan ollaan löydetty aktivoivan mm. aivorungon ja orbitofrontaalisen aivokuoren 2) pelon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivorungon ja amygdalan 3) inhon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivosaaren (insula) Aivorunko ydinjatke, aivosilta, keskiaivot Emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli Mediaalinen etuotsalohko (mpfc) ja anterior cingulate (ACC) vaikuttavat olevan keskeisessä roolissa kaikkien emootioiden kognitiivisessa säätelyssä Etenkin dorsaalisilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan tapahtuvan automaattisesti käynnistyneen emootion arviointia Ventraalisimmilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan tapahtuvan emotionaalisten vasteiden (ja niihin liittyvien reaktioiden) säätelyä (esim. turhien emootioiden ja niihin liittyvän toiminnan inhiboiminen) Tämä voi tapahtua jopa osittain tietoisesti (emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli) Vaurio näillä alueilla voi johtaa mm. emotionaaliseen ailahtelevaisuuteen, emootioiden inhibitorisen säätelyn heikkenemiseen ja kykenemättömyyteen arvioida tuntemuksiaan Etkin et al., 2011 Trends in Cognitive Sciences 5
6 Emootiot kognitio Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus On tärkeää että emotionaalisesti virittyneet asiat saavat ansaitsemansa huomion!!! Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (1) Ihminen joutuu valitsemaan kulloisellakin hetkellä tarkkaavaisuuden kohteen koska tarkempaa tarkastelua varten kerralla ei voida kunnolla prosessoida kuin yksi kohde (esim. yhdet kasvot) Ärsykkeen motivationaalinen arvo toimii keskeisenä tekijänä kohteen valitsemiselle (esim. Bradley, 2009) Tarkkaavaisuus suosii emotionaalisia kohteita esimerkiksi visuaalisen haun tehtävillä on osoitettu että emotionaaliset kasvot haetaan nopeammin kuin neutraalit; vihaiset kasvot haetaan nopeimmin (Eastwood et al., 2003) Emotionaaliseen ärsykkeeseen kohdistunut tarkkaavaisuuden suuntautuminen yhdistyy voimistuneeseen aktivaatioon etenkin amygdalassa ja orbitofrontaalisessa aivokuoressa (Vuilleumier et al., 2002) jo hetkeä ennen tarkkaavaisuuden siirtymistä 6
7 Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (2) Myös V1:n (Halgren et al., 2000) jafusiformface alueen lisääntynyt aktivaatio on yhdistetty emotionaalisesti latautuneiden kasvo-ärsykkeiden prosessointiin (Phan et al., 2002) Amygdala on voimakkaasti yhdistynyt (feedforward and feedback yhteyksien kautta) näköjärjestelmään (esim. Catani et al., 2003) Amygdalan vaurio voi johtaa vaikeuteen kohdistaa tarkkaavaisuutta emotionaalisesti latautuneisiin ärsykkeisiin (Vuilleumier, 2005) 1) Amygdala saa tiedon emotionaalisesti latautuneen ärsykkeen ilmestymisestä näkökenttään nopeiden yhteyksien kautta (jopa subliminaalisesti superior colliculus pulvinar radan kautta ohittaen näköaivokuoren Tamietto & de Gelder, 2010) 2) Tarkkaavaisuuden resursseja ohjautuu automaattisesti tätä ärsykettä kohti jolloin sen prosessointi voimistuu näköjärjestelmässä Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (3) LeDoux, 1996: Emotionaalinen ärsyke prosessoidaan kahdessa eri vaiheessa: 1) Näkötieto kohteesta etenee suoraan talamuksen kautta amygdalaan ( lowroad nopeaja karkea subkortikaalinen rata) ohittaen tarkemman näköprosessoinnin näköaivokuorella analysoi karkeasti ja pääosin tietoisuuden ulkopuolella onko kohteessa piirteitä jotka muistuttavat ehdollistuneesta kohteesta (esim. pelokkaat kasvot) valmistaa nopeasti henkilöä toimimaan potentiaalisen vaaran vaatimalla tavalla ja ohjaa automaattisesti tarkkaavaisuutta ärsykettä kohti 2) Saman aikaisesti (pienellä viiveellä) näkötietoa kohteesta käsitellään kortikaalisessa järjestelmässä ( high road hitaampi ja tarkempi rata) varmistaa onko kysymyksessä todellakin ehdollistunut kohde johon tulee reagoida tarjoaa varmuuden siitä onko valmisteltu toiminta tarpeellista toteuttaa 7
8 Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (4) Vuilleumier, ) Ärsykkeen emotionaalinen relevanssi prosessoidaan low road rataa pitkin pääosin amygdalassa (voi samalla tuottaa myös yhteensopivan somaattisen/autonomisen vasteen) 2) Emotionaaliseksi (tiedostamattomasti) arvioituun ärsykkeeseen suunnataan lisääntyvässä määrin tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointiresursseja sen prosessointi voimistuu havaintojärjestelmässä 3) Ärsyke huomataan lisääntyvällä varmuudella ja sen käsittely saa lisää resursseja, jolloin sen motivationaalisten ominaisuuksien lopullinen arviointi paranee ja tarkentuu 4) Tämän jälkeen voidaan tehdä lopullinen (jo osittain tietoinen) päätös toiminnan suhteen Emootiot kognitio Emootiot ja muisti On tärkeää että emotionaalisesti virittyneet asiat painetaan voimakkaasti muistiin ja palautetaan helposti mieleen!!! 8
9 Muisti ja emootiot (1) Kensinger & Corkin, 2003; Buchanan, 2007: Voimakkaasti emotionaaliset asiat ja tapahtumat muistetaan paremmin kuin emotionaalisesti vähemmän latautuneet asiat: a) Traumaan (PTSD) liittyvät muistikuvat ja niihin liittyvät somaattiset ja autonomisen hermoston vasteet aktivoituvat usein liian helposti (jonkun ärsykkeen laukaisemana) b) Autobiografiset muistikuvat ovat useimmiten voimakkaasti emotionaalisesti latautuneita, jolloin ne myös muistetaan paremmin c) Flashbulb memory voimakkaasti emotionaaliset tapahtumat palautetaan mieleen hyvin elävästi ja tarkasti (ensisuudelma, WTC isku) d) Emotionaalisesti latautuneet sanat ja kuvat muistetaan (muistitehtävässä) paremmin kuin emotionaalisesti neutraalimmat sanat ja kuvat e) Mood congruency efekti materiaali (esim. sanat) opitaan sitä paremmin mitä yhteensopivampia ovat opittavan materiaalin emotionaaliset assosiaatiot ja oppijan emotionaalinen tila f) Mood-state-dependent recall efekti mieleen palautetaan parhaiten sellainen materiaali joka opittaan samassa emotionaalisessa tilassa kuin missä koehenkilö on mieleen palauttamisen yhteydessä Amygdalan rooli oppimisessa Potilas S:n vasemmassa ja oikeassa ohimolohkossa olevat mantelitumakkeet olivat täysin kalkkiutuneet - S kärsii Urbachin- Wiethen taudista Hänen tapauksensa paljastaa, että amygdala vaikuttaa sosiaaliseen käyttäytymiseen S:n kognitio toimi pääasiassa moitteettomasti amygdalan vaurioituminen heijastui lähes yksinomaan hänen sosiaaliseen käytökseensä Hän käyttäytyy epänormaalin tunkeilevasti ja varauksettomasti muita (täysin vieraitakin) kohtaan Hän ei tunnista pelkoon liittyviä ilmeitä eikä osaa sitä pyydettäessä tuottaa itse tai piirtää sitä Amygdalojen vaurioituminen estää häntä oppimasta kaikille tuttujen epämiellyttävien tilanteiden merkitystä tästä syystä hän ei ole oppinut mahdollisen vaaran ja epämiellyttävyyden paljastavia merkkejä 9
10 Vaaraärsykkeen implisiittinen oppiminen Bechara et al., 1995: Toisella koehenkilöllä on molemminpuolinen amygdalan vaurio (A) ja toisella on vaurio hippokampuksessa (H) KOE: Molemmat koehenkilöt käyvät läpi ehdollistumiskokeen heikko elektroninen shokki esitetään satunnaisesti sinisen näköärsykkeen kanssa molemmilta koehenkilöiltä mitataan ihon johtavuusvasteen muutos sähköshokille ja visuaaliselle ärsykkeelle TULOS: 1) Ihon johtavuusvaste voimistuu visuaalisen ärsykkeen käynnistämänä vain koehenkilöllä H hän on ehdollistunut visuaaliselle ärsykkeelle 2) Kuitenkin A oli hyvin tietoinen siitä, että sininen ärsyke assosioitui sähköshokkiin kun taas H ei osannut tietoisesti yhdistää sinistä ärsykettä sähköshokkiin Amygdalalla on keskeinen rooli vaaraan reagoimisen implisiittisessä oppimisessa Hippokampuksella on keskeinen rooli ärsykkeen emotionaalisten ominaisuuksien eksplisiittisessä oppimisessa Emotionaalisen ärsykkeen eksplisiittinen oppiminen ja amygdala Amygdala toimii yhdessä hippokamopuksen kanssa myös eksplisiittisesti opittaessa tarpeellinen reaktio vaaraärsykkeisiin Amygdala moduloi sekä implisiittisten että eksplisiittisten emotionaalisesti latautuneiden muistojen voimakkuutta (Ferry et al., 2000) Osittain amygdalan koordinoima emotionaalinen virittyminen parantaa suoritusta eksplisiittistä muistia vaativissa tehtävissä: muistiin painaminen ja muistista hakeminen (Christianson, 1992) Emotionaaliset tapahtumat muistetaan tavallisesti normaalia paremmin mutta amygdalapotilaat muistavat emotionaalisesti voimakkaat ja neutraalit tapahtumat yhtä hyvin (LaBar & Phelps, 1998) Amygdala siis varmistaa, että emotionaalisesti tärkeät tapahtumat muistetaan hyvin (esim. autobiografinen- ja flashbulb muisti) 10
11 Muisti ja emootiot (2) Phelps, 2004 Emootiojärjestelmän toiminta vaikuttaa muistikuvan rakentamiseen ja palauttamiseen mieleen 1) Emotionaalisen ärsykkeen prosessoiminen voimistuu koska siihen kohdistuu voimistuneesti tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointi resursseja ylipäätään muodostuu voimistunut muistijälki sensorimotoriseen verkostoon 2) Uuden ärsykkeen säilöminen muistiin tapahtuu hitaasti, jolloin muistijäljen säilömiseen voi vaikuttaa mm. kohteeseen liitetyn emotionaalisen vasteen aktivoima stressihormonitoiminta Dolcos et al., 2004: Mitä paremmin emotionaalinen ärsyke muistetaan myöhemmin (mieleen palautus tehtävä), sitä voimakkaampaan amygdalan ja hippokampuksen aktivaatioon ne voidaan mieleen painamisen yhteydessä yhdistää Neutraalien ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen MTL:n parahippocampal alueen aktivaatioon kun taas emotionaalisten ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen aktivaatioon entorhinal alueella Emootiot kognitio Emootiot ja päätöksenteko On tärkeää että päätökset kallistuvat sellaisia vaihtoehtoja kohti jotka on aiemmin yhdistetty positiiviseen emootioon!!! 11
12 Emootiot ja ajattelu: Tapaus Elliot Kirurgisesti poistettu kasvain vaurioitti Elliotin ventromediaalista etuotsalohkoa 1) Hänen iholla mitatut emotionaaliset vasteensa epänormaaleja ei ihon johtavuusvasteita emotionaalisille kuville 2) Samalla hänen päätöksentekokoneistonsa vaurioitui: a) hän alkoi keskittymään kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin yksityiskohtiin b) hän ei enää kyennyt päättämään aisanmukaisella tavalla - etenkin jos päätös liittyi sosiaalisiin asioihin (sosiaaliset suhteet heikkenivät/katkesivat, taloudellisia menetyksiä, jne.) Kuitenkaan hänellä ei ilmennyt älykkyyden, kielellisten- tai motoristen taitojen tai tarkkaavaisuuden heikkenemistä Antonio Damasion mukaan Elliotin ventromediaalisen etuotsalohkon vaurio johti siihen, että hän pystyi kyllä tuottamaan päätöksentekoa varten vaihtoehtoja mutta ei kyennyt valitsemaan näistä yhtä ei kyennyt antamaan eri päätöksenteon vaihtoehdoille eri emotionaalisia arvoja 1) Tavallisessa päätöksentekotilanteessa a) päätöksentekovaihtoehtoja on runsaasti, b) niihin liittyvä epävarmuus on usein suurta, c) niiden odotetuilla seurauksilla on paljon ulottuvuuksia ja niiden seuraukset ovat usein erilaisia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä d) jolloin niiden mahdolliset edut ja haitat ovat eri aikoina keskenään ristiriidassa 2) Näin ollen jos joutuisimme tekemään päätöksiämme tällaisessa vaihtoehtoviidakossa loogisen puntaroinnin avulla niin a) työmuistikapasiteettimme ylikuormittuisi ja b) aikaa kuluisi kauan kunkin pienenkin päätöksen tekemiseen Somaattisten markkereiden hypoteesi (1) A. Damasio 1) Arkinen päättely pitkälti ohjautuukin punnitsemalla (implisiittisesti) eri päätösvaihtoehtojen ja niihin liittyvien seurausten emotionaaliset painot 2) Kun ihminen puntaroi päätöstä lähettävät somaattiset merkit positiivisia ja negatiivisia signaaleja eri vaihtoehdoista. Signaalit saattavat olla keskenään ristiriitaisia (jokin tietty päätösvaihtoehto voi pitää sisällään sekä hyviä että huonoja tuntemuksia) mutta lopulta eri merkkitilojen summaation kautta jokin vaihtoehdoista voittaa ja valitaan (Reimann, Bachara, 2010) Päätökset ohjautuvat intuitiivisesti niitä ratkaisuja kohti joilla on positiivinen somaattinen markkeri rajaten ongelmanratkaisukenttää 12
13 Somaattisten markkereiden hypoteesi (2) Somaattiset merkit eivät välttämättä aina heijasta somaattista afferenttia tietoa päätöksentekoprosessit voivat ohittaa kehon vasteet sen jälkeen, kun tietty emootio on kerran yhdistetty objektiin. Tällöin niiden ei tarvitse odottaa kehosta tulevia viestejä Somaattiset merkkitilat eivät välttämättä ilmene tunteena, vaan ne voivat vaikuttaa esimerkiksi biasoimalla tarkkaavaisuutta korostaen tiettyjä vaihtoehtoja valinta-avaruudessa Vaikka päättely somaattisten markkereiden ohjaamana voi joskus johtaa irrationaalisuuteen (luomalla ylivoimaisen vastustuksen objektiivisia faktoja kohtaan) niin ne ovat korvaamattomia ja useimmiten johtavat nopeasti oikeaan ratkaisuun Emootiovasteiden biasoiva vaikutus päätöksenteolle on yksi tapa nopeuttaa päätöksentekoa mutta ei ainoa myös esim. päättelyn heuristiikat ja peukalosäännöt voivat biasoida päätöksentekoa (esim. tunnistettavuus heuristiikka ja konjunktioon liittyvä virhepäätelmä) Päätöksentekoon liittyvä emootiojärjestelmä Reimann, Backhara, 2010 (1) ventromediaalinen etuotsalohko, (2) mantelitumake, (3) mediaalinen orbitofrontaalinen aivokuori Etuotsalohkot ovat erityisessä asemassa päätöksenteossa, koska ne ovat hyvin verkottuneina muiden päätöksenteolle keskeisten aivoalueiden kanssa. Ventromediaalinen alue linkittyy emotionaaliseen vasteeseen liittyviin verkostoihin, kuten autonomiseen hermostoon, hypotalamukseen ja aivorunkoon, jotka saavat aikaan emootioihin liittyvän kehon kemiallisen muutoksen Ventromediaalisen etuotsalohkon välityksellä yhdistyy objektiin tai menneeseen tapahtumaan liittyvä muistijälki siihen liittyvään emotionaaliseen vasteeseen ne objektit tai tapahtumat joihin liittyy negatiivinen vaste työnnetään implisiittisesti syrjään päätöksentekoympäristöstä 13
14 Emootiot ja päätöksenteko: Uhkapelikoe Bechara et al., 1994: 1) Koehenkilölle lainataan (esim.) 2000 dollaria heidän tehtävä on hävitä lainasta mahdollisimman vähän rahaa ja voittaa mahdollisimman paljon 2) Heidän eteensä asetetaan neljä korttipakkaa (A, B, C & D) pakoista A ja B voi saada suhteellisen suuria voittoja mutta pelin jatkuessa niistä nostamalla hävitään lopulta rahat suhteellisen nopeasti 3) Pelaaja kääntää kerrallaan yhden kortin jostain pakasta kortin kääntäminen johtaa aina joko jonkin summan häviämiseen tai voittamiseen voittosumma tai sakko kerrotaan kun kortti on nostettu Potilaat joilla on leesio ventromediaalisessa etuotsalohkossa alkavat nopeasti suosimaan pakkoja A&Bjatkaen näin katkeraan loppuun asti Kun normaalit ja etuotsalohkopotilaat laitetaan pelaamaan vastakkain uhkapeilikokeessa ja heidän ihon johtavuusvasteita mitataan pelin aikana huomataan, että normaaleilla koehenkilöillä alkaa vähitellen ilmenemään voimakkaita vasteita aina ennen kuin he poimivat kortin ns. riski-pakasta (A ja B) tämä ilmeni jo ennen kuin he raportoivat havainneensa, että näistä pakoista nostamalla häviää nopeammin rahansa implisiittistä oppimista Leesio potilailla ei ilmene vastaavia vasteita hermojärjestelmät, joiden ansiosta he oppisivat välttämään tai suosimaan asioita, olivat epäkunnossa ja näin he eivät ole kyenneet kehittämään uuteen tilanteeseen soveliaita vasteita Leesio potilas ei opi huomaamaan (implisiittisesti tai eksplisiittisesti) tärkeitä emotionaalisia vihjeitä jotka neuvoisivat häntä päätöksenteossa toimimaan itselle suotuisalla tavalla 14
15 Psykopatia ja somaattisten markkereiden hypoteesi Antisocial personality disorder (APD) kompulsiivista valehtelua ja varastelua, empatian puute, heikkoa emootioiden kontrollia, välinpitämättömyyttä muista, taipumusta lain rikkomiseen, ihmissuhteet heikkoja joissa havaittavissa hyväksikäyttöä jne. Saman tyyppisiä oireita usein havaittavissa potilailla joilla on leesio ventromediaalisessa etuotsalohkossa Raine et al., 2000: Koehenkilöinä 21 APD vapaaehtoista, 34 tavallista henkilöä, 26 päihteiden väärinkäyttäjää ja 21 psykiatrista potilasta (esim. skitsofrenia) Henkilöillä tehdyt MRI kuvaukset osoittivat, että APD ryhmän henkilöillä oli 11% vähemmän harmaata ainetta ventromediaalisessa etuotsalohkossa kuin muiden ryhmien henkilöillä Tutkimuksessa arveltiin APD:n liittyvän etuotsalohkon kehityshäiriöön jonka johdosta henkilölle ei ole kehittynyt normaalia sosiaalista moraalitajua ja/tai hän ei päättele/tee päätöksiä sosiaalisessa kontekstissa somaattisten markkereiden riittävästi tukemana Yhteenveto Emootiovasteet mitkä on opittu yhdistämään eri tilanteisiin ja objekteihin ohjaavat/biasoivat tarkkaavaisuutta, muistia ja päättelyä mm. amygdalan ja ventromediaalisen etuotsalohkon välityksellä Tämän mekanismin turvin voimme mm. ohjata prosessointiresursseja motivationaalisesti tärkeiden objektien ja tilanteiden käsittelylle (sekä oikean että ajatteluympäristön objekteihin) Näin mm. muistamme tavallista paremmin emotionaalisesti latautuneet objektit ja tilanteet Näin myös päätöksenteko biasoituu suosimaan niitä vaihtoehtoja (objekteja/tilanteita) joilla on suhteellisen positiivinen emotionaalinen vaste 15
Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin
Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotAutomatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus
Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMonimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotTyömuisti on säilömuistin aktivoitunut osa
Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen
LisätiedotTietoisuuden tutkimus
Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotOpiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön
Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotKoiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotDiRe Mittausten tulokset: kohti neuromainetta. Mikko Salminen, Salla Laaksonen, Alessio Falco, Pekka Aula, Niklas Ravaja, Antti Ainamo 15.6.
DiRe Mittausten tulokset: kohti neuromainetta Mikko Salminen, Salla Laaksonen, Alessio Falco, Pekka Aula, Niklas Ravaja, Antti Ainamo 15.6.2011 Mainekokemukseen liittyvät emootio- ja motivaatioprosessit
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotAffektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen
Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Mika Turkia Helsingin yliopisto 24.5.2007 Peruskäsitteitä Maailma, toimijat ja ympäristöt Elolliset
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotSISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotNettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi
Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotKeskeisiä asioita edelliseltä luennolta
Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.
LisätiedotTunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa
Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotRatkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.
Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena 20.4.2017 Voi hyvin työssä! S. Lindstam 1 Sirkku Lindstam Ammattikoulutuksia: sh, diakonissa, sosionomi
LisätiedotAsenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva
Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotREITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO
REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotKehollisuutta maahanmuuttajatyöhön SOLID- HANKE (IF1712A1)
Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön 1.1.2013-31.3. 2014 SOLID- HANKE (IF1712A1) Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttaja on Metropolia AMK Hankkeen budjetti 26 665 000 eur Metropolian osuus 8 888, 28 eur Merja
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön
LisätiedotKeskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin
Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotAjatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotOnko työmuistin joustava päivittäminen simultaanitulkkien erityistaito? KäTu2019, Tampere,
Onko työmuistin joustava päivittäminen simultaanitulkkien erityistaito? KäTu2019, Tampere, 12.4.2019 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net - tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta,
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotHarjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu
Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
Lisätiedot