Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa"

Transkriptio

1 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden tunteella tarkoitetaan sisäistä jännitystä, levottomuuden, kauhun tai paniikin tunnetta. Ahdistuneisuus on kokemuksena hyvin pitkälti pelon kaltainen tunnetila. Pelon kognitiivisena sisältönä on todellinen ulkoinen vaara. Ahdistuneisuudessa todellista vaaraa ei ole, tai henkilö itse ainakin ymmärtää pelon tunteensa suhteettomaksi ulkoiseen uhkaan nähden. Ahdistuneisuuden tunne pelkoemootio ilman todellista ulkoista vaaraa. 1

2 Isometsä E, Kirjasta Higgins ES & George MS. The Neuroscience of Clinical Psychiatry. Lippincott Williams & Wilkins, Toiminnallisten fmri-aktivaatiotutkimusten löydöksiä ahdistuneisuushäiriöpotilailla Etkin A & Wager TD, Am J Psychiatry 2007;164: Etkin A & Wager TD, Am J Psychiatry 2007;164:

3 Gamma-aminovoihappo, GABA Aivojen tärkein inhibitorinen välittäjäaine Bentsodiatsepiinireseptorit osa GABA A- reseptorikompleksia Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy perittyjä tai hankittuja GABA-välityksen häiriöitä (esimerkkinä herkkyys flumatseniilille) Loratsepaami sekä amygdalan ja insulan aktivoituminen fmri:ssä Paulus MP et al. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Yhteenveto Ahdistuneisuus pelkoemootio ilman vaaraa. Useimpiin ahdistuneisuushäiriöihin liittyy mantelitumakkeen korostunut aktivoituminen. Lääkehoito normalisoi tätä limbistä aktiivisuutta. Roy-Byrne P et al. Lancet 2006;368:

4 Mitä masennus ja depressio tarkoittavat? depressio 1. masennuksen tunne (depressiivinen affekti) 2. masentunut mieliala 3. masennusoireyhtymät (kliininen depressio) Masennustilan oireet: Masennustila (F32) Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan A. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista 1. masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. kiinnostuksen tai mielihyvän menetys 3. vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys B. Lisäksi oireita siten, että yhteensä vähintään 4/10 4. itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5. perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. toistuvat kuolemanajatukset tai itsetuhoinenkäyttäytyminen 7. keskittymisvaikeudet 8. psykomotoriikan muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus) 9. unihäiriöt 10. ruokahalun ja painon muutos Toistuva masennus (F33) toistuvia masennusjaksoja (yksittäinen) depressiojakso 4

5 Monoamiinihypoteesi Castren E. Is mood chemistry? Nat Rev Neurosci 2005;6: Melartin & Isometsä, 2009 Serotoniinijärjestelmä Noradrenaliinijärjestelmä 5

6 Depression neurotrofinen hypoteesi Depressiotilaan liittyy emootioiden säätelyn kannalta kriittisten hermoverkkojen toiminnan häiriintyminen (etuaivokuori, limbinen järjestelmä). Eläinkokeissa stressi johtaa hermokasvutekijöiden (esim. BDNF) aktiivisuuden laskuun; seurauksena plastisiteetin lasku. Kaikki masennuslääkkeet stimuloivat hermokasvutekijöiden aktiviteettia. Antidepressantit siis tukevat synaptisten yhteyksien syntymistä (konnektiivisuutta) Neurogeneesin (gliogeneesin) rooli? Melartin & Isometsä, 2009 From: Castren E. Is mood chemistry? Nat Rev Neurosci. 2005;6: HPA-akselin poikkeavuudet depressiossa Aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia depressiopotilailla CRF:n (= CRH) hypersekreetio on tavallista masennustiloissa. Pitkäaikainen hyperkortisolemia alentaa hermokasvutekijöiden aktiviteettia ja lisää glutamaattiaktiivisuutta hippokampuksessa. Neuronien energiatasapaino häiriintyy, alttiimpia apoptoosille, plastisiteetti vähenee, neurogeneesi alenee. Magneettikuvauksissa on todettu kroonisissa vaikeissa depressioissa n. 10% kato hippokampuksen volyymissa Solukatoa jnkn verran myös prefrontaalisella aivokuorella Kliinisesti korreloituu mm. oppimisen ja muistin häiriöihin Muutokset vain osin palautuvia? Belmaker RH & Agam G. Major depressive disorder. N Engl J Med 2008;358: Melartin T & Isometsä E,

7 Mitä depressiopotilaan aivoille tapahtuu ajan myötä? Etenevä rakenteellinen magneettikuvaustutkimus depressiopotilaista. Kolmen vuoden seurannassa masennuspotilailla tapahtui useilla aivoalueilla merkittävästi enemmän harmaan aineen tiheyden vähenemistä (hippokampuksessa, anteriorisessa cingulumissa, vasemmassa mantelitumakkeessa ja oikeanpuolesella dorsomediaalisella prefrontaalisella korteksilla ) kuin terveillä verrokeilla. Kroonisiksi jääneillä potilailla oli toipuneita enemmän volyymikatoa samoilla aivoalueilla. Frodl TS et al., Arch Gen Psychiatry 2008;65: Emotionaalisen informaation prosessointi ja masennuslääkevaste Depressiopotilaat tunnistavat kasvokuvista heikommin positiivisia ja herkemmin negatiivisia tunnetiloja kuin terveet verrokit. Masennuslääkehoito normalisoi poikkeavuuden nopeasti. Normaalistuminen tapahtuu nopeasti ja ilman tietoista havaintoa muutoksesta. Fu C et al. Neural responses to happy facial expressions in major depression following antidepressant treatment. Am J Psychiatry 2007;164: DeRubeis RJ et al., Nature Reviews of Neuroscience,

8 ? Miten alttiusgeenit johtavat sairaustaipumukseen? Melartin & Isometsä, 2009 S-alleelin kantajat masentuvat herkemmin kuormittavissa elämäntilanteissa 5-HTTLPR on 44 emäsparin funktionaalinen insertio/deleetio polymorfismi 5-HTT-geenin promoottorialueella. Lyhyt alleeli (S) -> n. 50% serotoniinikuljettajan aktiviteetti; suurempi välittäjäaineen saatavuus synapsiraossa. Canli T & Lesch K-P, Nature Neuroscience 2007;10: Caspi A, et al. Science 2003;301:

9 Sama alleeli vaikuttaa mantelitumakkeen reaktiivisuuteen Multimodaalisessa kuvantamistutkimuksessa selvitettiin 5-HTTLPR:n polymorfian vaikutuksia terveillä koehenkilöillä. Aivojen rakenteessa todettiin anteriorisen pihtipoimun alueilla (BA 24 ja 32) sekä mediaalisen mantelitumakkeen harmaan aivoaineen volyymi alentuneeksi s-alleelin kantajilla Toiminnallisessa magneettikuvauksessa konnektiivisuuden (yhtäaikaisen aktiivisuuden) lasku perigenuaalisen anteriorisen pihtipoimun ja mantelitumakkeen välillä selitti S-alleeliin liittyvää temperamenttialttiutta. Hariri A et al. Science 2002;297: Pezawas L et al. Nature Neuroscience 2005;8: Caspi A et al. Am J Psychiatry 2010;167: Caspi A et al. Am J Psychiatry 2010;167:

10 5-HTTLPR: s-alleeli 5-HT reaktiivisuus Mantelitumakkeen reaktiivisuus, konnektiviteetti Negatiivinen affektiivisuus Herkkyys stressoreille Depressio Miten geneettinen vaikutus välittyy? S-alleeli johtaa reaktiviisempaan serotonergiseen hermovälitykseen (alentunut autoreptorifunktio, korostunut postsynaptinen 5-HT2C) 5-HTTLPR:n alleelit selittävät osaltaan mantelitumakkeen aktiivisuuden vaihtelua toiminnallisissa kuvantamistutkimuksissa (fmri), joissa eri tavoin provosoidaan pelkoaffektia. S-alleeli lisää reaktiivisuutta negatiivisille emotionaalisille ärsykkeille. Toiminnallisissa kuvantamistutkimuksissa myös hermoverkkojen funktionaalinen konnektiivisuuson alentunut Korostunut negatiivinen affektiivisuus s-alleelin kantajilla, tosin efekti ei enää voimakas Taipumus manifestoituu kliinisesti laukaisevien tekijöiden esiintyessä. Stressorit 10

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta

Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta Katsaus Jukka M. Leppänen Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta Emootiot sekä niiden hermostollinen perusta ja adaptiivinen merkitys ihmisen käyttäytymisessä ovat

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Miksi ihminen masentuu?

Miksi ihminen masentuu? Tarja K. Melartin ja Erkki T. Isometsä TEEMA: MASENNUS Miksi ihminen masentuu? Masennustilan synty voidaan ymmärtää ajassa etenevänä monitekijäisenä prosessina, jossa perimä, temperamentti, varhaiset traumat,

Lisätiedot

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli Mieli ja Diabetes Diabetesosaaja 28.1.2015 Psykologi Kirsi Ikuli Diabeteksen luonteesta Itse vastuussa omahoidosta Jokapäiväiset valinnat Pysyvä Vakava Paljonko diabetesta voi hallita? Riittävän hyvä juuri

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Depression Käypä hoito

Depression Käypä hoito Depression Käypä hoito - mitä uutta päivityksessä? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Sidonnaisuudet (2013-2015) q Luentopalkkio tai tukea kokousmatkalle: o Columbia

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

LIIKUNTA JA DEPRESSIO DEPRESSIOFOORUMI LEVI 5.9.2011 SAMI LEPPÄMÄKI, DOS, PSYKIATRI

LIIKUNTA JA DEPRESSIO DEPRESSIOFOORUMI LEVI 5.9.2011 SAMI LEPPÄMÄKI, DOS, PSYKIATRI LIIKUNTA JA DEPRESSIO DEPRESSIOFOORUMI LEVI 5.9.2011 SAMI LEPPÄMÄKI, DOS, PSYKIATRI LIIKUNTA JA TERVEYS TUORE SEURANTATUTKIMUS TAIWANISTA KOHORTTI >400 000, KAHDEKSAN VUODEN SEURANTA 15 MINUUTTIA PÄIVÄSSÄ

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Liikunta ja mielenterveys. POHJOLAN LÄÄKÄRIPÄIVÄT Sami Räsänen, LT, Ayl OYS, Psykiatrian tulosalue

Liikunta ja mielenterveys. POHJOLAN LÄÄKÄRIPÄIVÄT Sami Räsänen, LT, Ayl OYS, Psykiatrian tulosalue Liikunta ja mielenterveys POHJOLAN LÄÄKÄRIPÄIVÄT 22.2.2017 Sami Räsänen, LT, Ayl OYS, Psykiatrian tulosalue Liikunta ja mielenterveys Räsänen ja Joukamaa Lääkärilehti 1997 Nykykäsitys on, että kohtuullinen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja psykiatrinen lääkehoito

Mielenterveyden häiriöt ja psykiatrinen lääkehoito L2 farmakologian kurssi 23.08.2017 Mielenterveyden häiriöt ja psykiatrinen lääkehoito Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS psykiatrian tulosyksikkö www.helsinki.fi/yliopisto Melartin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

LASTEN JA NUORUUSIKÄISTEN MASENNUKSEN LÄÄKEHOITO - systemaattinen kirjallisuuskatsaus

LASTEN JA NUORUUSIKÄISTEN MASENNUKSEN LÄÄKEHOITO - systemaattinen kirjallisuuskatsaus LASTEN JA NUORUUSIKÄISTEN MASENNUKSEN LÄÄKEHOITO - systemaattinen kirjallisuuskatsaus Jasmin Vartiainen Pro Gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos Heinäkuu

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Serotoniinikuljettajageenin polymorfismin (5-HTTLPR) yhteys aikuisten emootioilmaisujen havaitsemiseen

Serotoniinikuljettajageenin polymorfismin (5-HTTLPR) yhteys aikuisten emootioilmaisujen havaitsemiseen Serotoniinikuljettajageenin polymorfismin (5-HTTLPR) yhteys aikuisten emootioilmaisujen havaitsemiseen Anni Salminen, LK Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Infant

Lisätiedot

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu? Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Psykoterapian vaikutukset aivotoimintoihin masennustilassa

Psykoterapian vaikutukset aivotoimintoihin masennustilassa Tieteessä katsaus Tapio Perämäki PsK Mika Koivisto FT, dosentti, yliopistonlehtori mika.koivisto@utu.fi Turun yliopisto, käyttäytymistieteen ja filosofian laitos, psykologian oppiaine Psykoterapian vaikutukset

Lisätiedot

Psykiatripäivät 17.-18.3.2016

Psykiatripäivät 17.-18.3.2016 Alustava ohjelma 15.12.2015 Psykiatripäivät 17.-18.3.2016 Torstai 17.3.2016 09.00 09.15 Psykiatripäivien avaus, yhdistyksen puheenjohtaja Sami Pirkola Plenaari AHDISTAAKO? 09.15-10.00 Ahdistus: peritty

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mitä aivokuvista näkee?

Mitä aivokuvista näkee? Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön

Lisätiedot

Masennuspotilaan hyvä psykologinen tutkimus. Tuula Ilonen FT, Kliinisen psykologian dosentti Turun yliopisto, psykiatria

Masennuspotilaan hyvä psykologinen tutkimus. Tuula Ilonen FT, Kliinisen psykologian dosentti Turun yliopisto, psykiatria Masennuspotilaan hyvä psykologinen tutkimus Tuula Ilonen FT, Kliinisen psykologian dosentti Turun yliopisto, psykiatria Mielialahäiriöt Keskeinen kansanterveysongelma Perusterveydenhuollon potilaista noin

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Pikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen

Pikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen Pikkulapset ja stressi päivähoidossa Pirpanan koulutuspäivä 7.5.2010 Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen Stressin määritelmästä Psykologinen ja fysiologinen vaste tilanteessa, jossa yksilön psykologiseen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS Risto Vataja Ylilääkäri, HUS Psykiatria/ Gero-neuro-päihdepsykiatrian linja Sidonnaisuudet: Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsen VALVIRAn pysyvä asiantuntija Aivohalvauksen

Lisätiedot

Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset

Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset Mikko Peltola Tutkijakollegium Institute for Advanced Social Research (IASR) Tampereen yliopisto mikko.peltola@uta.fi Sisältö Normatiivinen

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö 25.10.2016 Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä

Lisätiedot

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää

Lisätiedot

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Kohtaamisia Koulussa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi Aivosolujen määrä Aivosolujen lukumäärä on moninkertainen lopulliseen tarvittavaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

MASENNUKSEN ETIOLOGIA JYRKI KORKEILA PSYKIATRIAN PROFESSORI TURUN YLIOPISTO YLILÄÄKÄRI HARJAVALLAB SAIRAALA

MASENNUKSEN ETIOLOGIA JYRKI KORKEILA PSYKIATRIAN PROFESSORI TURUN YLIOPISTO YLILÄÄKÄRI HARJAVALLAB SAIRAALA MASENNUKSEN ETIOLOGIA JYRKI KORKEILA PSYKIATRIAN PROFESSORI TURUN YLIOPISTO YLILÄÄKÄRI HARJAVALLAB SAIRAALA 9.9.2013 2 Figure 1 Telomere length in no childhood maltreatment and childhood maltreatment

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

KIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT

KIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT KIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT Emma Putkinen Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Psykiatria 2019 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa

Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa

Lisätiedot

Depressio ei synny tyhjästä! Voimaa arkeen Lars Lindholm , Seinäjoki

Depressio ei synny tyhjästä! Voimaa arkeen Lars Lindholm , Seinäjoki Depressio ei synny tyhjästä! Voimaa arkeen Lars Lindholm 17.9.2019, Seinäjoki Kuka minä olen? Lääkäri 1993 Työterveyshuollon ns. pitkäkurssi 1999 Yleislääketieteen erikoislääkäri 2003 Lehtimäen tk-lääkäri

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv

Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv ivään todellisuuteen Tuukka Raij, LT psykiatriaan erikoistuva lääl ääkäri, HY vieraileva tutkija, Kylmälaboratorion laboratorion aivotutkimusyksikkö,,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

Vakavan masennuksen endofenotyypit eli välimuotoiset ilmiasut

Vakavan masennuksen endofenotyypit eli välimuotoiset ilmiasut Pia Soronen KATSAUS Tie depression taustalla olevien geenien löytämiseen? Vakavan masennuksen endofenotyypit eli välimuotoiset ilmiasut Psykiatriset diagnoosiluokat, kuten vakava masennus, ovat heterogeenisia,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot