Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
|
|
- Kalevi Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima tyyppi 1 ei osoitettavaa hermovammaa tyyppi 2 osoitettava hermovamma Miksi jotkut saavat CRPS oireen ja toiset eivät? CRPS koostuu oirekokonaisuudesta, joka on epäsuhdassa vammaan luonteeltaan, voimakkuudeltaan ja alueelliselta jakaumaltaan Kipu Tuntohäiriö Motorinen häiriö Autonomisen hermoston häiriö Värin, hikoilun, turvotuksen vaihtelu Troofiset muutokset Oirekulku Miksi toisilla oireisto kroonistuu ja toisilla ei? Voi levitä Perifeerinen? Etiologia ja patofysiologia Sentraalinen? Molempia? KESKUSHERMOSTOLLISET OIREET Bruehl, S. (2010) Vääristynyt kehonkaava Kehonkaavan (body schema) ajatellaan muodostuvan kehon multimodaalisista representaatiosta (mm. proprioseptiikka, taktiili ja visuaalinen informaatio) informaatiosta. Kehonkaava oleellinen motorisessa suunnittelussa ja kontrollissa CRPS potilailla sairaan raajan kehonkaavan ajatellaan olevan vääristynyt vääristyneet mielikuvat raajasta vierauden tuntemuksia raajaa kohtaan arvioivat raajan koon, muodon ja asennon väärin visuaalinen informaatio korjaa näitä väärinkäsityksiä raajan lateralisaation tunnistaminen hidastunutta Visuaalisen informaation vaikutus oireisiin Peiliterapia visuaalisen palautteen normalisoiminen voi hetkellisesti korjata liikerajoituksia toisaalta joillain potilailla epämiellyttävyyttä ja oireiston provosoitumista Jotkut potilaista kokevat epämiellyttävänä raajan näkemisen haluavat pitää raajan pois näkyvistä -> peittävät vaatteella, pitävät poissa näkökentästä Kroonisilla kipupotilailla raajan pienentäminen optisesti vähensi oireita ja suurentaminen lisäsi niitä. Bailey, J., Nelson, S., Lewis, J., & McCabe, C. S. (2012). Moseley, G. L., Parsons, T. J., & Spence, C. (2008). 1
2 Visuaalisen informaation vaikutus oireisiin Liikkeen kuvittelun vaikutus oireisiin Liikekipu ei pohjaudu pelkästään liikkeen aiheuttamaan perifeeriseen nosiseptiseen ärsytykseen. Käden liikkeen kuvittelu provosoi sekä kipua, että turvotusta sairaassa raajassa. Hall, J., Harrison, S., Cohen, H., McCabe, C. S., Harris, N., & Blake, D. R. (2011). Moseley, G. L., Zalucki, N., Birklein, F., Marinus, J., Hilten, J. J. V. A. N., Luomajoki, H., Van, J. J., et al. (2008). Liikkeen näkemisen vaikutus oireisiin Menetelmät Hotta J. et al. (unpublished, in preparation) Menetelmät MRI Elektroenkefalografia (EEG) Positroniemissiotomografia (PET) Funktionaalinen magneettiresonanssi kuvantaminen (fmri) Magnetoenkefalografia (MEG) Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) Aivojen rakenne Aivojen toiminta 2
3 MEG Somatosensoriikka Somatosensorisen aivokuoren muutokset Aivokuoren edustusalueet muuttuvat vaurion yhteydessä tai harjoituksen myötä Ahkera harjoittelu kasvattaa edustusalueen kokoa (Jenkins et al 1990, Elbert et al 1995, Sterr A et al 1998) Vaurio tai käyttämättä jättäminen pienentää edustusaluetta(merzenich et al 1984, Allard et al 1991) Potilailla on todettu S1-aivokuoren edustusalueissa muutoksia (EEG, MEG ja fmri menetelmillä) ja näiden muutosten normalisoitumista oireiston korjaantumisen myötä. Kuva: D1 S1-aivokuorella todettu lukuisissa tutkimuksissa käden edustusalueen reorganisaatiota CRPS potilailla (Juottonen et al. 2002, Maihöfner et al. 2003, Pleger et al. 2004). fmri vasteet etusormen taktiiliärsykkeelle alentuneet sekä S1- että S2-aivokuorella. Maihöfner et al Pleger et al.,
4 Pleger et al Somatosensorisen kuoren plastisiteetti muissa kiputiloissa D1 Painful hand D1 Healthy hand Pleger et al., 2005 Vartiainen et al., 2009 Parietaalinen assosiaatio cortex Väliyhteenveto D1 S1:llä nähtävissä kivuliaisuuteen korreloivaa reorganisaatiota. S1:n muutokset korjaantuvat parantuessa. S2:lla tuntoärsykkeelle poikkeavia (fmri) ja normaaleja (MEG) vasteita. Parietaalisella assosiaatio alueella tuntoärsykkeelle alentuneita vasteita. Vartiainen, N. V, Kirveskari, E., & Forss, N. (2008). Motoriikka Motoriikkaan liittyviä aivotoiminnan muutoksia CRPS potilailla Sairaan käden edustusalueen koko M1:llä pienenee ja terveen suurenee. Liikkeen suorittamiseen liittyvä aivoaktivaatio on poikkeuksellista mm. motorisilla aivoalueilla. Dystoniasta kärsivillä CRPS potilailla on todettu liikkeen kuvittelussa aktivoituvan poikkeavasti mm. liikkeen suunnitteluun liittyviä aivoalueita. 4
5 M1 - käden edustusalue Liikkeen tekeminen Krause et al., 2006 Maihöfner et al., 2007 Liikkeen kuvittelu Liikkeen kuvittelu Gietling et al., 2006 Gietling et al., 2006 Liikkeen näkeminen Väliyhteenveto M1 kuorella plastisia muutoksia sairaan käden alue pienenee ja terveen käden alue suurenee Liikkeen tekeminen saa aikaiseksi laaja-alaisia poikkeavia aktivaatioita liikkeen suorittamiseen liittyvillä aivoalueilla Liikkeen kuvittelussa dystoniasta kärsivillä CRPS potilailla tulee ilmi alentunutta aktivaatiota liikkeen suunnitteluun, multimodaaliseen sensomotoriseen integraatioon ja kivun prosessointiin liittyvillä aivoalueilla. Hotta et al., unpublished 5
6 M1-aivokuori 4/18/2013 Pain matrix Kipu Terveillä akuuttiin kipuun liittyy ns. pain matrix aktivaatio emotionaaliskognitiivinen: esim. ACC sensorisdiskrimitiivinen: esim. S1 ja S2 Hyperalgesia Vartiainen et. al D1- etäisyys oli pienenmpi ja D2 amplitudi voimakkaampi S1llä sairaassa kädessä. PPC aktivaatio oli potilailla heikompi. Kipuvasteet eivät eronneet pt ja contr välillä. Maihöfner et al. (2005) Vartiainen, N. V, Kirveskari, E., & Forss, N. (2008). CRPS PPC Tähän vielä vartiainen MEG responses 2008 to artikkelin laser pain tulokset MEG vasteet kuumakivulle(laser) S2lla potilailla kontrolleja vastaavia. Motorisen aivokuoren muutokset kivuliaalle ärsykkeelle Vasteet korreloivat stimulaatiointensiteetin, mutta eivät koetun kivun kanssa PPC aktivaatio ei korreloinut potilailla normaaliin tapaan koetun kivun kanssa Myöskään taktiili ärsyke ei normaaliin tapaan tuonut vasteita PPC:lla. Potilailla M1-aivokuoren 20Hz rytmin reaktiivisuus alentunut kipuärsykkeelle. Vartiainen, N. V, Kirveskari, E., & Forss, N. (2008). Kirveskari et al. (2010) 6
7 Väliyhteenveto Kipukynnys alentunut, myös terveellä puolella. Hyperalgesiassa aktivoituu kipumatriisi. Primaari motorinen (M1) aivokuori reagoi poikkeavasti kipuun Loppuyhteenveto CRPS potilailla voidaan todeta monimuotoista oireilua, joka on osin selitettävissä ainostaan keskushermostoperäisin syin. Toiminnallisella aivokuvantamisella on pystytty osoittamaan laaja-alaisia muutoksia somatosensorisilla, motorisilla ja kipuun liittyvillä aivoalueilla. Wanted fmri tutkimukseen koehenkilöitä CRPS 1 potilaita Terveitä oikeakätisiä verrokkeja Onko yleisön joukossa kiinnostuneita? Kiitos! jaakko.hotta@aalto.fi 7
800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotMitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan
Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia
LisätiedotMonimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä
Nora Hagelberg dosentti, osastonylilääkäri Tyks, Kipuklinikka nora.hagelberg[a]tyks.fi CRPS vamman tai leikkauksen jälkeen CRPS:n varhainen tunnistaminen, hoito ja kuntoutus voivat ehkäistä vaikean kipuongelman
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKrooniseen kipuun liittyvien aivomuutosten kuvantaminen
Nuutti Vartiainen ja Nina Forss KATSAUS Krooniseen kipuun liittyvien aivomuutosten kuvantaminen Akuutti kipu on ihmisen selviytymisen kannalta välttämätön varoitussignaali, mutta kroonistuessaan kipu menettää
LisätiedotMonimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS)
Teemu Jokelainen ja Riina Rantala Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS) Tapaustutkimus kuuden viikon Graded Motor Imagery-terapian vaikutuksesta toimintakykyyn Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Sosiaali-
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotAivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla
Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience
LisätiedotLantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios
Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN
LisätiedotSosiaalinen vuorovaikutus arjessa ja aivoissa
Sosiaalinen vuorovaikutus arjessa ja aivoissa Scientists In Schools vierailu Helsingin kuvataidelukio 25.1.2017 Juulia Suvilehto juulia.suvilehto@aalto.fi users.aalto.fi/~jtsuvile/ Agenda Sosiaalinen vuorovaikutuksen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotToisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotMonialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
LisätiedotKONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS
JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen
LisätiedotKipuviesti SUOMEN KIVUNTUTKIMUSYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Kipuviesti SUOMEN KIVUNTUTKIMUSYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Mitä aivojen kuvantamismenetelmät kertovat kivusta? Kipuvastaanottotoiminta Suomessa Selvitys pitkäaikaisen kivun hoidosta julkaistu Ruotsissa 2 LOKAKUU
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotCRPS. Systemaattinen tutkimuskatsaus monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS) ja sen fysioterapiaan
CRPS Systemaattinen tutkimuskatsaus monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS) ja sen fysioterapiaan Mari Olin Laura Siiki Opinnäytetyö Elokuu 2011 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotHermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
Lisätiedot16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET
KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotKUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS
KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?
LisätiedotCRPSkipuoireyhtymä. Fysioterapia osana hoitoa
CRPSkipuoireyhtymä Fysioterapia osana hoitoa 1 Sisällys Mikä on CRPS?... 3 Oireet ja diagnosointi... 3 Patofysiologia... 5 Hoito ja kuntoutus... 6 Fysioterapia osana CRPS:n hoitoa... 7 Fysioterapian pääperiaatteet...
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
Lisätiedot2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotMagnetoenkefalografia kliinikon apuna. Nina Forss
Katsaus Magnetoenkefalografia kliinikon apuna Nina Forss Magnetoenkefalografian avulla mitataan aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Magneettikenttä läpäisee muuntumatta aivoja ympäröivät
LisätiedotPOTILASOHJE CRPS-KIPUOIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVILLE
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma Anni-Helena Martikainen POTILASOHJE CRPS-KIPUOIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVILLE Opinnäytetyö Helmikuu 2012 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO...
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotMiten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?
Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse
LisätiedotMagnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset
RISS / EIS lounaskokous Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset Helsinki, 2007 02 13 Lauri Parkkonen Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Teknillinen korkeakoulu lauri@neuro.hut.fi Elekta Neuromag
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotKerro kivusta, vahvista pystyvyyttä ja altista asteittain
Tiina Pistemaa, Hannele Pouttu, Hanna Tattari Kerro kivusta, vahvista pystyvyyttä ja altista asteittain Lähestymistapoja kroonisen kivun fysioterapiaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotTietoisuuden tutkimus
Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin
LisätiedotMindfulness-kerho Mielekäs
Mindfulness-kerho Mielekäs Alkeet 13.01.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja hyväksyvällä
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotKokemuksia aivojen magneettistimulaatiohoidosta kipupotilailla
Kokemuksia aivojen magneettistimulaatiohoidosta kipupotilailla Esa Rauhala Kl. neurofysiologi, dosentti Yksittäinen TMS (transcranial magnetic stimulation) (esim. motorinen lihasvaste) Magneettikenttä
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotMonimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän syntymekanismit
Tieteessä katsaus teema Kipu Elena Haapaniemi neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Neurokeskus, neurologian linja HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Kipupoliklinikka (ATeK) Jaakko
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotNeuropaattinen kipu CRPS-oireyhtymän tunnistaminen Fysioterapian periaatteet
Neuropaattinen kipu CRPS-oireyhtymän tunnistaminen Fysioterapian periaatteet Oh/ft Heli-Marja Oksanen TYKS/Asiantuntijapalvelut/Fysioterapia 28.2.2013 Neuropaattisen kivun määritelmä Kiputila, jonka syynä
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotAlkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma
Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotMITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?
MITÄ KIPU ON? Vain harva ihminen elää elämänsä kokematta koskaan kipua ja siihen liittyvää epämukavuutta ja kärsimystä. Kipu voi vaikuttaa niin mielialaan, ihmissuhteisiin, työ- ja toimintakykyyn kuin
LisätiedotSelkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi
Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Työterveyden Edistämisyhdistys 60 vuotta 9.6.2015 Helena Miranda, LT, Msc, työterveyden dosentti Helsingin kaupungin työterveyskeskus Työterveyslaitos
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotReflektorinen sympaattinen
5175 Katsausartikkeli Reflektorinen sympaattinen dystrofia Tunnista ajoissa suhteettoman kipeän, huonoliikkeisen, turvonneen käden sairaus MARTTI VASTAMÄKI Reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) eli
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotUrheilijan ylirasitustila
Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotViimeisen vuosikymmenen aikana on tullut
Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotApuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.
TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotLÄÄKKEETTÖMÄT HOIDOT JA NEUROSTIMULAATIO
1.6.2017 LÄÄKKEETTÖMÄT HOIDOT JA NEUROSTIMULAATIO LÄÄKKEETTÖMÄT HOITOKEINOT Kivunhallintaryhmät Ryhmässä tarjotaan monipuolista tietoa kroonisen kivun luonteesta opetellaan tunnistamaan kipuun vaikuttavia
LisätiedotOLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa
OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia
LisätiedotNielemishäiriöiden Phagenyxhoito Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka
Nielemishäiriöiden Phagenyxhoito 3.10.2014 Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka Nielemisen kuntoutumisen perusteita Nielemiseen osallistuvat lihastoiminnot hermottuvat bilateraalisesti; hemisfääristä
LisätiedotAKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään
AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotItävaltalainen biotekniikkaan ja bioelektroniikkaan keskittynyt yritys
recoverix g.tec Itävaltalainen biotekniikkaan ja bioelektroniikkaan keskittynyt yritys Yrityksen perustaja Christoph Guger teki n 20 vuotta sitten ensimmäiset aivojen tuottaman mielikuvaharjoituksen ja
LisätiedotSelkäkipupotilaan mittaaminen ja
Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely
LisätiedotOHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotUusia neurofysiologisia menetelmiä
Uusia neurofysiologisia menetelmiä Risto Ilmoniemi Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Aalto-yliopisto BioMag-laboratorio, HUS Meilahden sairaala Nexstim Oyj, perustaja AVH-päivät, Heureka,
Lisätiedot