Tietoisuuden tutkimus
|
|
- Taisto Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietoisuuden tutkimus Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin mukaan (1600-luku) mieli vaikuttaa kehoon (mm. kun ihminen liikuttaa kättään tahdonalaisesti) käpylisäkkeen välityksellä kehon ulkopuolinen tietoinen mieli mahdollistaa mm. korkeantason ajattelun Materialismi Mieli ja tietoisuus ovat seurausta aivotoiminnasta Ovatko eläimet tietoisia? Tiedostamattomat ja tietoiset aivoprosessit 1
2 Fenomenaalinen tajunta ja refleksiivinen tietoisuus Tiedostamaton Fenomenaalisen tajunnan periferia aistiärsytyksen aiheuttama yksinkertainen aistisisältöjen läsnäolo tajunnan laajassa kentässä - tausta hälyä tietoisuuden horisontissa Refleksiivinen tietoisuus tarkkaavaisuuden suuntaaminen johonkin rajattuihin fenomenaalisen tajunnan sisältöihin ja näiden valikoitujen sisältöjen kognitiivinen käsittely työtilassa - eri ärsykepiirteet (muoto, väri jne.) ovat sitoutuneet yhtenäiseksi esineeksi Epileptinen automatismi ja tietoisuuden funktio Epileptinen poissaolokohtaus jonka aikana potilas saattaa jatkaa toimintaansa täysin tiedostamattomassa tilassa Hän saattaa juoda edessään olevasta mukista, sivellä vaatteitaan, kävellä kohti ovea, avata sen, kävellä käytävään jne. Jos hänen toimintansa keskeytetään kohtauksen aikana niin hän ei kohdista huomiotaan normaalisti keskeyttäjään eikä kykene keskustelemaan hänen kanssaan kohtauksen aikana häneltä puuttuu korkeammat älylliset toiminnat Tietoisuus ei ole välttämätöntä yksinkertaiselle toiminnalle 2
3 Aivot käsittelevät jatkuvasti sekä tietoista että tiedostamatonta informaatiota Miten ja mitkä aivomekanismit antavat mahdollisuuden tietoisen kokemuksen syntymiselle havaintotiedosta jonka aistimme 1) Neuropsykologiset (mm. neglect) ja behavioraaliset (mm. tarkkaamattomuussokeus) tutkimukset ovat osoittaneet, että refleksiiviseen tietoisuuteen päätyvät ne ärsykkeet joihin on suunnattu tarkkaavaisuus 2) Myös ei-tarkkaillusta ja täysin tiedostamattomasta ärsykkeestä voidaan prosessoida sen fyysiset ominaisuudet (esim. äänen korkeus) sekä sisällöllinen merkitys (backward masking -tutkimuksen, tarkkaamattomuussokeus, visual neglect jne.) Tiedostamattoman kuulo- ja näköärsykkeen prosessointi Cherry (1953) - Cocktail-party ongelma: Myös tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jäävä informaatio käsitellään ainakin heikosti vain jos tarkkaavaisuuden ulkopuolinen ärsyke on riittävän voimakas (kova ääni) tai merkityksellinen (oma nimi) niin sen käsittelyyn siirretään tarkkaavaisuutta jolloin se päätyy ns. refleksiiviseen tietoisuuteen Myös täysin tiedostamattomasta ärsykkeestä voidaan prosessoida jopa sen semanttinen merkityssisältö subliminaalinen havainto 3
4 Semanttisen tiedon tiedostamaton prosessointi (Dehaene et al., 1998) Onko näkemäsi numero pienempi vai isompi kuin 5? Tehtävästä suoriuduttiin nopeammin silloin kun subliminaalinen prime numero oli yhteensopiva kohdenumeron kanssa (esim. molemmat olivat pienempiä kuin 5) Subliminaalinen visuaalinen ärsyke voidaan prosessoida semanttisella tasolla A = Arabic V = Verbal Sokeanäkö (blindsight) V1 välttämätön tietoisen näkökokemuksen syntymiselle? Blindsight- potilaalla on (osittain) vaurioitunut primääri näköaivokuori (V1) Hän ei pysty tietoisesti näkemään ärsykettä, joka osuu V1:llä reseptiivisen kentän vaurioituneeseen osaan Kun potilasta käsketään arvaamaan (mm.) ärsykkeen sijainti, muoto tai orientaatio niin arvaukset osuvat suurella todennäköisyydellä oikeaan, vaikka potilas väittää, että hän ei todellakaan nähnyt mitään 4
5 Spekulaatiota sokeanäön syistä Osa esineestä kulkeutuvasta näköinformaatiosta (esim. sijainti ja orientaatio) ohittaa primäärisen näköaivokuoren ja siirtyy suorempaa reittiä (Superior colliculus - Pulvinar) näköjärjestelmän korkeammille alueille (ohimolohko tai/ja päälaenlohko) Nämä kohteen piirteet prosessoidaan vaikka niitä ei koskaan tunnistettaisi tietoisella tasolla Wessinger et al., 1997: Saattaa myös olla, että sokeanäköpotilaalla on sokeiden kenttien läheisyydessä vauriolta säästyneitä saarekkeita jotka auttavat näkemisessä mutta eivät riitä tietoisen näkökokemuksen synnyttämiseen Onko esineen prosessointi näköjärjestelmän primäärissä näköaivokuoressa välttämätöntä tietoisen näkökokemuksen syntymiselle? Visual agnosia ventraalinen näköjuoste välttämätön tietoisen näkökokemuksen syntymiselle? Potilas hyödyntää esineeseen liittyvää visuaalista informaatiota liikkeiden suunnittelussa vaikka tätä informaatiota ei tietoisesti voitaisi tunnistaa ventraaliradanvaurion takia Visual agnosia -potilailla (vaurio ventraalisessa juosteessa) ongelmia esineen orientaation, koon ja muodon tunnistamisessa eli tietoisen näkökokemuksen rakentamisesta esineestä saman informaation käyttö liikkeiden kontrolloimisessa on virheetöntä (e.g., Milner & Goodale, 1995) Dorsaalinen Ventraalinen Onko esineen prosessointi primäärisen näköaivokuoren- (sokeanäkö) ja näköjärjestelmän ventraaliradalla (visual agnosia) välttämätöntä tietoisen näkökokemuksensyntymiselle? 5
6 Neglect häiriintynyt tarkkaavaisuuden suuntaaminen Yleensä vaurio oikeanpuoleisen aivopuoliskon päälaenlohkossa Vauriosta seuraa tarkkaavaisuuden kiinnittämistä oikean puoleisen näkökentän esineisiin (kyvyttömyyttä suunnata tarkkaavaisuutta vasemmalle) Neglect-potilaat suuntaavat patologisesti tarkkaavaisuuttaan oikean näkökentän esineisiin Vasemman näkökentän esineet jäävät suurelta osin tietoisuuden ulkopuolelle Driver & Vuilleumier (2001) Tietoinen havaintokokemus riippuu pitkälle siitä, mihin esineisiin tarkkaavaisuutemme on suuntautunut Selityksiä neglectoireyhtymään Neglect-potilas ei ole menettänyt kykyä käsitellä vasemman näkökentän visuaalista tietoa: 1) aivokuvantamalla on osoitettu, että neglectistä huolimatta näköinformaationkäsittelyyn liittyvät aivokuoren alueet aktivoituvat kun esine esitetään vasemmassa näkökentässä 2) behavioraalisilla kokeilla on osoitettu, että vasemmalle esitetty, huomiotta jäävä ärsyke prosessoidaan sekä sen piirteiden että merkityksen tasolla On arveltu, että neglect johtuu tarkkaavaisuuden ns. bottom-up -mekanismien vauriosta oikeassa päälaenlohkossa oikean näkökentän esineet vetävät tarkkaavaisuuden puoleensa bottom-up prosessien kautta henkilön vaikea irrottaa attentio näistä kohteista vasemman näkökentän kohteet eivät vedä puoleensa attentiota ja näin niistä ei myöskään olla tietoisia 6
7 Inattentional blindness - tarkkaamattomuussokeus 1) Koehenkilölle esitetään lyhyesti (200 ms) risti keskelle tyhjää näyttöaluetta 2) Tehtävänä on arvioida, onko ristin vaaka- vai pystyviiva pidempi 3) Kolmannella tai neljännellä esityskerralla näyttöalueelle esitetään ristin kanssa samanaikaisesti yllättäen jokin ylimääräinen ärsyke kuten pallo, kolmio tai sana 4) Koehenkilöltä kysytään heti esityskerran jälkeen, havaitsiko hän esityksessä mitään aikaisemmasta poikkeavaa 5) Spesifistä koetilanteesta ja käytetystä ärsykkeestä riippuen noin % koehenkilöistä raportoi, etteivät he huomanneet mitään uutta 6) Kun lisä-ärsykkeenä oli kasvot tai henkilön oma nimi niin tarkkaamattomuussokeutta ei ilmennyt Vain tarkkailtu ärsyke prosessoidaan tietoisesti (myös terveellä henkilöllä) Merkitykselliset tarkkaavaisuuden ulkopuoliset ärsykkeet tiedostetaan helposti ne vetävät tarkkaavaisuuden puoleensa 7
8 Tiivistelmä no.1 Refleksiiviseen tietoisuuteen päätyy pääasiassa ne ärsykkeet johon on kohdistettu tarkkaavaisuus - tarkkaavaisuuden avulla ohjataan kulloisenkin hetken kiinnostuksen kohteisiin lisää prosessointi resursseja niin, että kyseinen kohde saavuttaisi tietoisuuden ja että se havaittaisiin tarkasti mm. neglect, tarkaamattomuussokeus Myös tietoisuuden (tai tarkkaavaisuuden) ulkopuolelle jäävän näkö- ja kuuloärsykkeen merkitys (semanttiset ulottuvuudet) usein prosessoidaan mm. tarkaamattomuussokeus, subliminaalinen priming, sokeanäkö Tietyt aivoalueet (esim. primääri näköaivokuori ja ventraalinen näköjuoste) näyttävät olevan tärkeämpiä ärsykkeen tietoiselle prosessoimiselle kuin toiset aivoalueet (esim. dorsaalinen näköjuoste) mm. sokeanäkö, visuaalinen agnosia Tietoisuuden neuraaliset korrelaatit (Neural Correlates of Consciousness, NCC) --Francis Crick Aivokuvantamiskokeet ovat osoittaneet, että mitä suurempaa kipua ihminen kokee sitä enemmän on havaittavissa aktivaatiota eräillä aivoalueilla (mm. thalamus, somatosensory cortex ja cingulate cortex) Voidaanko näitä alueita siis kutsua kivun neuraalisiksi korrelaateiksi? Syntyykö kivun tietoinen kokemus näiden aivoalueiden aktivoitumisen seurauksena? 1) Onko erilaisille tietoisuuden kokemuksille (esim. kipu, punaisen havaitseminen) paikannettavissa eri neuraaliset korrelaatit? 2) Onko aivoista paikannettavissa jokin neuraalinen korrelaatti jolla on perusolennainen osa kaikessa tietoisessa kokemuksessa riippumatta tietoisuuden kohteesta? 8
9 Neuropsykologiset dissosiaatiot: Esimerkkeinä akromatopsia ja akinetopsia Vaurio solupopulaatiossa A vaikuttaa toimintaan B mutta ei toimintaan C Akromatopsia eli värisokeus (maailma näyttäytyy harmaan eri sävyinä) Potilaalla on vaurio näköaivokuoren V4 alueella joka normaalisti aktivoituu valikoivasti väreille Akinetopsia eli liikesokeus Potilaalla on vaurio alueella (V5/MT) jonka tiedetään normaalisti aktivoituvan valikoituvasti ärsykkeen liikkeeseen Binokulaarinen kilpailu Binoculaarinen kilpailu = kun molempiin silmiin näytetään samanaikaisesti eri kuvat aivot eivät pysty yhdistämään silmien kuvia yhdeksi kuvaksi kuten normaalissa havaitsemisessa tapahtuu ärsykkeet alkavat kilpailemaan keskenään pääsystä tietoisuuteen visuaalisen tietoisuuden sisältö vaihtuu itsekseen muutaman sekunnin välein vaikka ulkoiset fysikaaliset ärsykkeet pysyvät koko ajan samoina Mitä näköjärjestelmässä tapahtuu kun ollaan tietoisia vaikkapa oikeaan silmään esitetystä kuvasta tai kun siitä ei olla tietoisia? 9
10 Binokulaarinen kilpailu yksittäisten hermosolujen mittaukset apinoilla ja fmri -kokeet Leopold & Logothetis, 1999: Yksittäisten hermosolujen mittaukset apinoilla kun apinaa opetettiin painamaan nappia sen mukaan näkikö se kasvot vai (esim.) aurinkokuvion niin 90 % inferior temporal alueen (alue minkä tiedetään osallistuvan kasvojen näkemiseen) mitatuista hermosoluista aktivoitui samassa tahdissa kuin eläimet raportoivat näkevänsä kasvot Muut näköjärjestelmän osat eivät juurikaan aktivoituneet tietoisuuden sisällön funktiona fmri kokeet kun ihmiselle esitetään toiseen silmään kasvot ja toiseen vaikkapa talo niin ne ohimolohkon alueet jotka tiedetään reagoivan kasvoille (fusiform face area - FFA) myös aktivoituvat voimakkaasti kyseisessä kilpailutilanteessa tietoisuuden funktiona TMS -tutkimukset ja tietoisuus TMS = transkraniaalinen magneettistimulaatio 1) Magneettipulssi suunnataan aivokuoren osaan 2) Tämä stimulaatio aiheuttaa tilapäisen häiriön stimuloidun neuronipopulaation toiminnassa 10
11 TMS -kokeet Heikolla näköaivokuoren magneettisella stimuloinnilla (magneettipulsseilla) voidaan tuottaa visuaalisia aistimuksia eli fosfeeneja (harmaan eri sävyisiä pisteitä, neliöitä, kolmioita jne.) Esim. ohimolohkon stimulointi voi aiheuttaa hallusinaatioita ihmisistä tai esineistä Voimakkaalla stimulaatiolla estetään lyhytkestoisesti koehenkilöä havaitsemasta ärsykettä stimuloidussanäkökentässä Kun koehenkilölle esitetään visuaalinen ärsyke ja lähes välittömästi (n. 100 ms) sen jälkeen hänen näköaivokuorelle suunnataan magneettipulssi, voi pulssi estää ärsykkeenhavaitsemisen Miten TMS-menetelmää on hyödynnetty tietoisuuden mekanismien tutkimukseen? Tietoinen näköhavainto ja informaation projisointi korkeammilta näkökuoren alueilta takaisin alemmille alueille (Pascual-Leone & Walsh 2001) Heikko V5 alueen (keskeinen liikkeen prosessoija) stimulointi aiheutetaan havaintoja liikkuvista fosfeeneista Kun stimuloidaan vuorotellen heikosti V5 ja voimakkaasti V1 (primääri näköaivokuori) alueita ms viiveellä, koehenkilö havaitsee liikkuvan fosfeenin jos V1 aluetta stimuloidaan ennen V5:ttä Liikkuvan fosfeenin havaitseminen estetään jos V1 aluetta stimuloidaan voimakkaasti V5 alueen heikon stimulaation jälkeen (estäen V5:ltä takaisin projisoidun informaation prosessoinnin) Tämän ollaan arveltu osoittavan, että takaisin projisointi V5:stä V1:een on tärkeässä roolissa liikkeen tietoisessa havaitsemisessa tietoisen liikehavainnon syntymiseen ei riitä, että V5 alue aktivoituu 11
12 Tietoisuuden työtila -hypoteesi (e.g., Dehaene & Naccache, 2001) Ohimolohkon (esim. FFA) ja primaarin näköaivokuoren aktivaatiot eivät riitä (mm.) kasvo-ärsykkeen refleksiiviseen tietoisuuteen pääsemiseksi vaan se edellyttää laajan verkoston aktivoitumista sisältäen päälaen- ja otsalohkon Vasta kun visuaalinen ärsyke on aktivoi ohimolohkon- ja primaarin näköaivokuoren alueiden lisäksi myös tietyt (mm.) päälaen- ja otsalohkon alueet, henkilön attentio suuntautuu ärsykkeeseen jolloin tietoisuus siitä vahvistuu Mm. päälakilohkon ja etuotsalohkon kuorialueiden solujen pitkät aksonit luovat pohjan tietoisuuden työtilalle kun ne aktivoituvat, voi ärsyke representoitua laaja-alaisesti (voi syntyä kokonaisvaltainen tietoinen kokemus ärsykkeestä) Ns. refleksiivinen tietoisuus näköärsykkeestä kehittyy noin 260 ms sen syttymisestä kun myös tarkkaavaisuuden toimintoja suorittavat aivoalueet ovat osallistuneet sen käsittelyyn Näköärsykkeen prosessointi aivokuorella kahdessa eri vaiheessa Victor Lamme (2000) 1) Näköärsykkeen aiheuttama eteenpäin suuntautuva aktivaatioaalto pyyhkäisee V1:stä kohti ventraalisen ja dorsaalisen näköjuosteen korkeampia näköalueita (0-100 ms); tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella; voi esim. ohjata motorista toimintaa 2) Sitten alkaa hitaampi, takaisin päin suuntautuva prosessointi aalto, joka takaisin kytkentöjen kautta syöttää informaatiota kohti V1:stä 3) Tämä takaperoinen prosessointi mahdollistaa, että aivokuoren alueet ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa (tässä vaiheessa ärsyke voi päätyä heikoksi havainnoksi fenomenaalisen tajunnan periferiassa) 4) Tämän jälkeen etu- ja takaperoinen aktivaatio leviää muille aivokuoren alueille ja valjastaa ne mukaan ärsykkeen prosessointiin 5) Päälaenlohko ja otsalohkon tullessa täysillä mukaan, ärsykkeeseen voidaan suunnata tarkkaavaisuutta, mikä puolestaan vahvistaa sen prosessointia näköaivokuorella ja näin vahvistaa entisestään tietoisen kokemuksen rakentumista kohteesta (n ms) kohteesta syntyy kokemus refleksiivisessä tietoisuudessa 12
13 Crick ja Koch (1990) - gammataajuushypoteesi Tarkkavaisuuden siirtäminen kohteeseen vahvistaa havaintoa ja tietoista kokemusta kohteesta se ei ole enää tausta hälyä tietoisuuden rajamailla eri ärsykepiirteet (muoto, väri jne.) sidotaan yhteen kokonaisvaltaiseksi ja yhtenäiseksi representaatioksi tai havaintokokemukseksi Neuraalisella tasolla tämä sitominen tapahtuu korkeiden värähtelytaajuuksien synkronisaation avulla yhtäaikainen gammavärähtely toisistaan anatomisesti erillään sijaitsevissa hermosoluissa (väri ja muoto käsitellään aivojen eri osissa) sitoo tilapäisesti kohdetta käsittelevät hermosolut yhteen jolloin kohde koetaan yhtenä tietoisena kokonaisuutena (esim. väri + muoto) Ärsykettä käsittelevien hermosolujen värähtelytaajuuksien synkronisaatio on edellytyksenä ärsykkeen pääsemiselle refleksiiviseen tietoisuuteen - sykronisaatio saavutetaan vain kun kohteeseen on suunnattu tarkkaavaisuus Toisin sanoen - kun esineeseen on suunnattu tarkkaavaisuus, ne solut jotka käsitelevät esineen eri piirteitä eri aivoalueilla - esim. väri- ja muotopiirteet alkavat operoimaan synkronoidusti jolloin esineestä syntyy yhtenäinen, tietoinen havaintokokemus Tiivistelmä no.2 1) Erilaisille tietoisuuden kokemuksille on paikannettavissa eri neuraaliset korrelaatit esim. V5-alueen solujen osallistumista edellytetään liikkeen näkemiseen samoin esineestä tai kasvoista ei todennäköisesti voi syntyä tietoista kokemusta ilman IT:n osallistumista sen käsittelyyn 2) Aivoista näyttää olevan paikannettavissa neuraalinen korrelaatti jolla on perusolennainen osa kaikessa tietoisessa kokemuksessa riippumatta tietoisuuden kohteesta esim. ärsykkeen nouseminen tietoiseksi kokemukseksi näyttää edellyttävän otsalohkon solujen osallistumista ärsykkeen prosessointiin 3) Hermoverkkojen takaisinkytkennät ovat mahdollisesti tärkeässä roolissa ärsykkeen siirtymisessä refleksiiviseen tietoisuuteen esim. liiketiedon käsittely V5:ssä ei välttämättä aiheuta tietoista näköhavaintoa liikkeestä ilman että tieto liikkeestä syötetään takaisin V1-alueen soluihin esim. takaisinkytkennän puuttuminen otsalohkosta näköjärjestelmään estää tietoisen näköhavainnon syntymisen 13
Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotKeskeisiä asioita edelliseltä luennolta
Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotKONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS
JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotVALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko
Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotAutomatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus
Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista
LisätiedotNäköjärjestelmän toiminta
Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotJakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja?
Jakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja? Aaro Vahtera Pro Gradu -tutkielma Turun yliopisto Psykologian ja logopedian laitos Psykologia Toukokuu 2017 Turun yliopiston
LisätiedotVisuaalisten objektien tunnistus
Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)
LisätiedotTee-se-itse -tekoäly
Tee-se-itse -tekoäly Avainsanat: koneoppiminen, tekoäly, neuroverkko Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: kynä, muistilappuja tai kertakäyttömukeja, herneitä tms. pieniä esineitä Kuvaus:
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
LisätiedotHavaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen
Kurssilla painotetaan hieman eri asioita kuin kirjassa. Tentissä painotukset vastaavat suunnilleen luentojen painotuksia. Tentissä menestyy hyvin luentojen perusteella ja lukemalla kirjasta asiat, joita
LisätiedotKÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotErityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö
Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö 20.1.2014 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Hahmottamiseen liittyen lapset
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotSimo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.
Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotTietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default
LisätiedotHughlings Jackson (1876)
Pekka RŠsŠnen Neuropsykologian erikoispsykologi HahmotushŠirišt Lyhyt johdanto tutkimuksen historiaan Hughlings Jackson (1876) HJ raportoi aikuispotilaasta, jolla oli laaja aivokasvain oikean aivopuoliskon
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotHavaitseminen. Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?
PS3 KERTAUSSETTI Havaitseminen Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on? Havaitseminen Aistien avulla ihminen havainnoi
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotNäköhavainnon perusteet
Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen
LisätiedotNormaali sokeanäkö: tiedostamattoman piirteen luokittelu edellyttää tietoisuutta jostain muusta piirteestä
Normaali sokeanäkö: tiedostamattoman piirteen luokittelu edellyttää tietoisuutta jostain muusta piirteestä Susanna Neuvonen Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Psykologian
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti
LisätiedotKertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut
Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -
LisätiedotHahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet
Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Kehityksellinen näkökulma Ulla Puolakka PsM, neuropsykologi (ET) Kuntoutusyksikkö Nekku, Järvenpää PIENELLÄ AVULLA hahmotuksen haitasta hallintaan ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN
LisätiedotVoidaanko tietoisuutta mitata?
Antti Revonsuo ja Valtteri Arstila KATSAUS Uusilla aivojen mittaus- ja kuvantamismenetelmillä on mahdollista kartoittaa tietoisuuden ilmiöitä objektiivisesti. Näillä menetelmillä on saatu yllättäviä tuloksia;
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotHELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA
HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa
LisätiedotAivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla
Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:
LisätiedotImpedanssitomografia-peli
Impedanssitomografia-peli Avainsanat: inversio-ongelmat, päättely, satunnaisuus Luokkataso: 3.-5. luokka, 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: kynä, paperia, 2 pelinappulaa, 4 kolikkoa tai kolikonheittokortit
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)
Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotMindfulness-kerho Mielekäs
Mindfulness-kerho Mielekäs Alkeet 13.01.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja hyväksyvällä
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotOpin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa
Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla Ilari Kousa Tapaushistoria ennen kouluikää Synnyin 1984, 2kk ennenaikaisesti, istukan irtoamisen aiheuttaman
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotTyömuisti on säilömuistin aktivoitunut osa
Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen
LisätiedotTehtävä 1: Arjen argumentaatiota
Tehtävä 1: Arjen argumentaatiota 1. Kerro omin sanoin, mitä argumentissa A väitetään? Entä argumentissa B? 2. Kumpi argumentti on vakuuttavampi? Mikä siitä tekee vakuuttavamman? Argumentti A: Pyörällä
LisätiedotKrista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA
Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN
LisätiedotHahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö
Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Haapavesi 2.12.2013 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Mitä varten näkö on? (Goodale 2010, 5) Näköjärjestelmä
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotNäkeminen on useimmille meistä itsestään
Katsaus SIMO VANNI Näkötiedon käsittely aivokuoressa Verkkokalvolle saapuva kaksiulotteinen kuva valoisuuseroista ja väreistä sisältää huomattavan määrän tietoa ympäristöstämme. Ympäristön esineiden ja
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotHAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu
LisätiedotTiekartta taitavaksi urheilijaksi
Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli
LisätiedotJo kokeellisen psykologian perustajana pidetty
Kimmo Alho & Viljami Salmela Tarkkaavaisuus ja havaitseminen aivokuvantamisen näkökulmasta Tarkkaavaisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten havaitsemme ympäristömme ja mitä siinä havaitsemme, kuten
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
Lisätiedot4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy
4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotMarrin teorian pääpointti: Reseptorit
Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
Lisätiedotperustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat
Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotVISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010
VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotMuistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti
LisätiedotLuennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo
Lisätiedot