Tietoisuuden tutkimus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoisuuden tutkimus"

Transkriptio

1 Tietoisuuden tutkimus Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin mukaan (1600-luku) mieli vaikuttaa kehoon (mm. kun ihminen liikuttaa kättään tahdonalaisesti) käpylisäkkeen välityksellä kehon ulkopuolinen tietoinen mieli mahdollistaa mm. korkeantason ajattelun Materialismi Mieli ja tietoisuus ovat seurausta aivotoiminnasta Ovatko eläimet tietoisia? Tiedostamattomat ja tietoiset aivoprosessit 1

2 Fenomenaalinen tajunta ja refleksiivinen tietoisuus Tiedostamaton Fenomenaalisen tajunnan periferia aistiärsytyksen aiheuttama yksinkertainen aistisisältöjen läsnäolo tajunnan laajassa kentässä - tausta hälyä tietoisuuden horisontissa Refleksiivinen tietoisuus tarkkaavaisuuden suuntaaminen johonkin rajattuihin fenomenaalisen tajunnan sisältöihin ja näiden valikoitujen sisältöjen kognitiivinen käsittely työtilassa - eri ärsykepiirteet (muoto, väri jne.) ovat sitoutuneet yhtenäiseksi esineeksi Epileptinen automatismi ja tietoisuuden funktio Epileptinen poissaolokohtaus jonka aikana potilas saattaa jatkaa toimintaansa täysin tiedostamattomassa tilassa Hän saattaa juoda edessään olevasta mukista, sivellä vaatteitaan, kävellä kohti ovea, avata sen, kävellä käytävään jne. Jos hänen toimintansa keskeytetään kohtauksen aikana niin hän ei kohdista huomiotaan normaalisti keskeyttäjään eikä kykene keskustelemaan hänen kanssaan kohtauksen aikana häneltä puuttuu korkeammat älylliset toiminnat Tietoisuus ei ole välttämätöntä yksinkertaiselle toiminnalle 2

3 Aivot käsittelevät jatkuvasti sekä tietoista että tiedostamatonta informaatiota Miten ja mitkä aivomekanismit antavat mahdollisuuden tietoisen kokemuksen syntymiselle havaintotiedosta jonka aistimme 1) Neuropsykologiset (mm. neglect) ja behavioraaliset (mm. tarkkaamattomuussokeus) tutkimukset ovat osoittaneet, että refleksiiviseen tietoisuuteen päätyvät ne ärsykkeet joihin on suunnattu tarkkaavaisuus 2) Myös ei-tarkkaillusta ja täysin tiedostamattomasta ärsykkeestä voidaan prosessoida sen fyysiset ominaisuudet (esim. äänen korkeus) sekä sisällöllinen merkitys (backward masking -tutkimuksen, tarkkaamattomuussokeus, visual neglect jne.) Tiedostamattoman kuulo- ja näköärsykkeen prosessointi Cherry (1953) - Cocktail-party ongelma: Myös tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jäävä informaatio käsitellään ainakin heikosti vain jos tarkkaavaisuuden ulkopuolinen ärsyke on riittävän voimakas (kova ääni) tai merkityksellinen (oma nimi) niin sen käsittelyyn siirretään tarkkaavaisuutta jolloin se päätyy ns. refleksiiviseen tietoisuuteen Myös täysin tiedostamattomasta ärsykkeestä voidaan prosessoida jopa sen semanttinen merkityssisältö subliminaalinen havainto 3

4 Semanttisen tiedon tiedostamaton prosessointi (Dehaene et al., 1998) Onko näkemäsi numero pienempi vai isompi kuin 5? Tehtävästä suoriuduttiin nopeammin silloin kun subliminaalinen prime numero oli yhteensopiva kohdenumeron kanssa (esim. molemmat olivat pienempiä kuin 5) Subliminaalinen visuaalinen ärsyke voidaan prosessoida semanttisella tasolla A = Arabic V = Verbal Sokeanäkö (blindsight) V1 välttämätön tietoisen näkökokemuksen syntymiselle? Blindsight- potilaalla on (osittain) vaurioitunut primääri näköaivokuori (V1) Hän ei pysty tietoisesti näkemään ärsykettä, joka osuu V1:llä reseptiivisen kentän vaurioituneeseen osaan Kun potilasta käsketään arvaamaan (mm.) ärsykkeen sijainti, muoto tai orientaatio niin arvaukset osuvat suurella todennäköisyydellä oikeaan, vaikka potilas väittää, että hän ei todellakaan nähnyt mitään 4

5 Spekulaatiota sokeanäön syistä Osa esineestä kulkeutuvasta näköinformaatiosta (esim. sijainti ja orientaatio) ohittaa primäärisen näköaivokuoren ja siirtyy suorempaa reittiä (Superior colliculus - Pulvinar) näköjärjestelmän korkeammille alueille (ohimolohko tai/ja päälaenlohko) Nämä kohteen piirteet prosessoidaan vaikka niitä ei koskaan tunnistettaisi tietoisella tasolla Wessinger et al., 1997: Saattaa myös olla, että sokeanäköpotilaalla on sokeiden kenttien läheisyydessä vauriolta säästyneitä saarekkeita jotka auttavat näkemisessä mutta eivät riitä tietoisen näkökokemuksen synnyttämiseen Onko esineen prosessointi näköjärjestelmän primäärissä näköaivokuoressa välttämätöntä tietoisen näkökokemuksen syntymiselle? Visual agnosia ventraalinen näköjuoste välttämätön tietoisen näkökokemuksen syntymiselle? Potilas hyödyntää esineeseen liittyvää visuaalista informaatiota liikkeiden suunnittelussa vaikka tätä informaatiota ei tietoisesti voitaisi tunnistaa ventraaliradanvaurion takia Visual agnosia -potilailla (vaurio ventraalisessa juosteessa) ongelmia esineen orientaation, koon ja muodon tunnistamisessa eli tietoisen näkökokemuksen rakentamisesta esineestä saman informaation käyttö liikkeiden kontrolloimisessa on virheetöntä (e.g., Milner & Goodale, 1995) Dorsaalinen Ventraalinen Onko esineen prosessointi primäärisen näköaivokuoren- (sokeanäkö) ja näköjärjestelmän ventraaliradalla (visual agnosia) välttämätöntä tietoisen näkökokemuksensyntymiselle? 5

6 Neglect häiriintynyt tarkkaavaisuuden suuntaaminen Yleensä vaurio oikeanpuoleisen aivopuoliskon päälaenlohkossa Vauriosta seuraa tarkkaavaisuuden kiinnittämistä oikean puoleisen näkökentän esineisiin (kyvyttömyyttä suunnata tarkkaavaisuutta vasemmalle) Neglect-potilaat suuntaavat patologisesti tarkkaavaisuuttaan oikean näkökentän esineisiin Vasemman näkökentän esineet jäävät suurelta osin tietoisuuden ulkopuolelle Driver & Vuilleumier (2001) Tietoinen havaintokokemus riippuu pitkälle siitä, mihin esineisiin tarkkaavaisuutemme on suuntautunut Selityksiä neglectoireyhtymään Neglect-potilas ei ole menettänyt kykyä käsitellä vasemman näkökentän visuaalista tietoa: 1) aivokuvantamalla on osoitettu, että neglectistä huolimatta näköinformaationkäsittelyyn liittyvät aivokuoren alueet aktivoituvat kun esine esitetään vasemmassa näkökentässä 2) behavioraalisilla kokeilla on osoitettu, että vasemmalle esitetty, huomiotta jäävä ärsyke prosessoidaan sekä sen piirteiden että merkityksen tasolla On arveltu, että neglect johtuu tarkkaavaisuuden ns. bottom-up -mekanismien vauriosta oikeassa päälaenlohkossa oikean näkökentän esineet vetävät tarkkaavaisuuden puoleensa bottom-up prosessien kautta henkilön vaikea irrottaa attentio näistä kohteista vasemman näkökentän kohteet eivät vedä puoleensa attentiota ja näin niistä ei myöskään olla tietoisia 6

7 Inattentional blindness - tarkkaamattomuussokeus 1) Koehenkilölle esitetään lyhyesti (200 ms) risti keskelle tyhjää näyttöaluetta 2) Tehtävänä on arvioida, onko ristin vaaka- vai pystyviiva pidempi 3) Kolmannella tai neljännellä esityskerralla näyttöalueelle esitetään ristin kanssa samanaikaisesti yllättäen jokin ylimääräinen ärsyke kuten pallo, kolmio tai sana 4) Koehenkilöltä kysytään heti esityskerran jälkeen, havaitsiko hän esityksessä mitään aikaisemmasta poikkeavaa 5) Spesifistä koetilanteesta ja käytetystä ärsykkeestä riippuen noin % koehenkilöistä raportoi, etteivät he huomanneet mitään uutta 6) Kun lisä-ärsykkeenä oli kasvot tai henkilön oma nimi niin tarkkaamattomuussokeutta ei ilmennyt Vain tarkkailtu ärsyke prosessoidaan tietoisesti (myös terveellä henkilöllä) Merkitykselliset tarkkaavaisuuden ulkopuoliset ärsykkeet tiedostetaan helposti ne vetävät tarkkaavaisuuden puoleensa 7

8 Tiivistelmä no.1 Refleksiiviseen tietoisuuteen päätyy pääasiassa ne ärsykkeet johon on kohdistettu tarkkaavaisuus - tarkkaavaisuuden avulla ohjataan kulloisenkin hetken kiinnostuksen kohteisiin lisää prosessointi resursseja niin, että kyseinen kohde saavuttaisi tietoisuuden ja että se havaittaisiin tarkasti mm. neglect, tarkaamattomuussokeus Myös tietoisuuden (tai tarkkaavaisuuden) ulkopuolelle jäävän näkö- ja kuuloärsykkeen merkitys (semanttiset ulottuvuudet) usein prosessoidaan mm. tarkaamattomuussokeus, subliminaalinen priming, sokeanäkö Tietyt aivoalueet (esim. primääri näköaivokuori ja ventraalinen näköjuoste) näyttävät olevan tärkeämpiä ärsykkeen tietoiselle prosessoimiselle kuin toiset aivoalueet (esim. dorsaalinen näköjuoste) mm. sokeanäkö, visuaalinen agnosia Tietoisuuden neuraaliset korrelaatit (Neural Correlates of Consciousness, NCC) --Francis Crick Aivokuvantamiskokeet ovat osoittaneet, että mitä suurempaa kipua ihminen kokee sitä enemmän on havaittavissa aktivaatiota eräillä aivoalueilla (mm. thalamus, somatosensory cortex ja cingulate cortex) Voidaanko näitä alueita siis kutsua kivun neuraalisiksi korrelaateiksi? Syntyykö kivun tietoinen kokemus näiden aivoalueiden aktivoitumisen seurauksena? 1) Onko erilaisille tietoisuuden kokemuksille (esim. kipu, punaisen havaitseminen) paikannettavissa eri neuraaliset korrelaatit? 2) Onko aivoista paikannettavissa jokin neuraalinen korrelaatti jolla on perusolennainen osa kaikessa tietoisessa kokemuksessa riippumatta tietoisuuden kohteesta? 8

9 Neuropsykologiset dissosiaatiot: Esimerkkeinä akromatopsia ja akinetopsia Vaurio solupopulaatiossa A vaikuttaa toimintaan B mutta ei toimintaan C Akromatopsia eli värisokeus (maailma näyttäytyy harmaan eri sävyinä) Potilaalla on vaurio näköaivokuoren V4 alueella joka normaalisti aktivoituu valikoivasti väreille Akinetopsia eli liikesokeus Potilaalla on vaurio alueella (V5/MT) jonka tiedetään normaalisti aktivoituvan valikoituvasti ärsykkeen liikkeeseen Binokulaarinen kilpailu Binoculaarinen kilpailu = kun molempiin silmiin näytetään samanaikaisesti eri kuvat aivot eivät pysty yhdistämään silmien kuvia yhdeksi kuvaksi kuten normaalissa havaitsemisessa tapahtuu ärsykkeet alkavat kilpailemaan keskenään pääsystä tietoisuuteen visuaalisen tietoisuuden sisältö vaihtuu itsekseen muutaman sekunnin välein vaikka ulkoiset fysikaaliset ärsykkeet pysyvät koko ajan samoina Mitä näköjärjestelmässä tapahtuu kun ollaan tietoisia vaikkapa oikeaan silmään esitetystä kuvasta tai kun siitä ei olla tietoisia? 9

10 Binokulaarinen kilpailu yksittäisten hermosolujen mittaukset apinoilla ja fmri -kokeet Leopold & Logothetis, 1999: Yksittäisten hermosolujen mittaukset apinoilla kun apinaa opetettiin painamaan nappia sen mukaan näkikö se kasvot vai (esim.) aurinkokuvion niin 90 % inferior temporal alueen (alue minkä tiedetään osallistuvan kasvojen näkemiseen) mitatuista hermosoluista aktivoitui samassa tahdissa kuin eläimet raportoivat näkevänsä kasvot Muut näköjärjestelmän osat eivät juurikaan aktivoituneet tietoisuuden sisällön funktiona fmri kokeet kun ihmiselle esitetään toiseen silmään kasvot ja toiseen vaikkapa talo niin ne ohimolohkon alueet jotka tiedetään reagoivan kasvoille (fusiform face area - FFA) myös aktivoituvat voimakkaasti kyseisessä kilpailutilanteessa tietoisuuden funktiona TMS -tutkimukset ja tietoisuus TMS = transkraniaalinen magneettistimulaatio 1) Magneettipulssi suunnataan aivokuoren osaan 2) Tämä stimulaatio aiheuttaa tilapäisen häiriön stimuloidun neuronipopulaation toiminnassa 10

11 TMS -kokeet Heikolla näköaivokuoren magneettisella stimuloinnilla (magneettipulsseilla) voidaan tuottaa visuaalisia aistimuksia eli fosfeeneja (harmaan eri sävyisiä pisteitä, neliöitä, kolmioita jne.) Esim. ohimolohkon stimulointi voi aiheuttaa hallusinaatioita ihmisistä tai esineistä Voimakkaalla stimulaatiolla estetään lyhytkestoisesti koehenkilöä havaitsemasta ärsykettä stimuloidussanäkökentässä Kun koehenkilölle esitetään visuaalinen ärsyke ja lähes välittömästi (n. 100 ms) sen jälkeen hänen näköaivokuorelle suunnataan magneettipulssi, voi pulssi estää ärsykkeenhavaitsemisen Miten TMS-menetelmää on hyödynnetty tietoisuuden mekanismien tutkimukseen? Tietoinen näköhavainto ja informaation projisointi korkeammilta näkökuoren alueilta takaisin alemmille alueille (Pascual-Leone & Walsh 2001) Heikko V5 alueen (keskeinen liikkeen prosessoija) stimulointi aiheutetaan havaintoja liikkuvista fosfeeneista Kun stimuloidaan vuorotellen heikosti V5 ja voimakkaasti V1 (primääri näköaivokuori) alueita ms viiveellä, koehenkilö havaitsee liikkuvan fosfeenin jos V1 aluetta stimuloidaan ennen V5:ttä Liikkuvan fosfeenin havaitseminen estetään jos V1 aluetta stimuloidaan voimakkaasti V5 alueen heikon stimulaation jälkeen (estäen V5:ltä takaisin projisoidun informaation prosessoinnin) Tämän ollaan arveltu osoittavan, että takaisin projisointi V5:stä V1:een on tärkeässä roolissa liikkeen tietoisessa havaitsemisessa tietoisen liikehavainnon syntymiseen ei riitä, että V5 alue aktivoituu 11

12 Tietoisuuden työtila -hypoteesi (e.g., Dehaene & Naccache, 2001) Ohimolohkon (esim. FFA) ja primaarin näköaivokuoren aktivaatiot eivät riitä (mm.) kasvo-ärsykkeen refleksiiviseen tietoisuuteen pääsemiseksi vaan se edellyttää laajan verkoston aktivoitumista sisältäen päälaen- ja otsalohkon Vasta kun visuaalinen ärsyke on aktivoi ohimolohkon- ja primaarin näköaivokuoren alueiden lisäksi myös tietyt (mm.) päälaen- ja otsalohkon alueet, henkilön attentio suuntautuu ärsykkeeseen jolloin tietoisuus siitä vahvistuu Mm. päälakilohkon ja etuotsalohkon kuorialueiden solujen pitkät aksonit luovat pohjan tietoisuuden työtilalle kun ne aktivoituvat, voi ärsyke representoitua laaja-alaisesti (voi syntyä kokonaisvaltainen tietoinen kokemus ärsykkeestä) Ns. refleksiivinen tietoisuus näköärsykkeestä kehittyy noin 260 ms sen syttymisestä kun myös tarkkaavaisuuden toimintoja suorittavat aivoalueet ovat osallistuneet sen käsittelyyn Näköärsykkeen prosessointi aivokuorella kahdessa eri vaiheessa Victor Lamme (2000) 1) Näköärsykkeen aiheuttama eteenpäin suuntautuva aktivaatioaalto pyyhkäisee V1:stä kohti ventraalisen ja dorsaalisen näköjuosteen korkeampia näköalueita (0-100 ms); tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella; voi esim. ohjata motorista toimintaa 2) Sitten alkaa hitaampi, takaisin päin suuntautuva prosessointi aalto, joka takaisin kytkentöjen kautta syöttää informaatiota kohti V1:stä 3) Tämä takaperoinen prosessointi mahdollistaa, että aivokuoren alueet ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa (tässä vaiheessa ärsyke voi päätyä heikoksi havainnoksi fenomenaalisen tajunnan periferiassa) 4) Tämän jälkeen etu- ja takaperoinen aktivaatio leviää muille aivokuoren alueille ja valjastaa ne mukaan ärsykkeen prosessointiin 5) Päälaenlohko ja otsalohkon tullessa täysillä mukaan, ärsykkeeseen voidaan suunnata tarkkaavaisuutta, mikä puolestaan vahvistaa sen prosessointia näköaivokuorella ja näin vahvistaa entisestään tietoisen kokemuksen rakentumista kohteesta (n ms) kohteesta syntyy kokemus refleksiivisessä tietoisuudessa 12

13 Crick ja Koch (1990) - gammataajuushypoteesi Tarkkavaisuuden siirtäminen kohteeseen vahvistaa havaintoa ja tietoista kokemusta kohteesta se ei ole enää tausta hälyä tietoisuuden rajamailla eri ärsykepiirteet (muoto, väri jne.) sidotaan yhteen kokonaisvaltaiseksi ja yhtenäiseksi representaatioksi tai havaintokokemukseksi Neuraalisella tasolla tämä sitominen tapahtuu korkeiden värähtelytaajuuksien synkronisaation avulla yhtäaikainen gammavärähtely toisistaan anatomisesti erillään sijaitsevissa hermosoluissa (väri ja muoto käsitellään aivojen eri osissa) sitoo tilapäisesti kohdetta käsittelevät hermosolut yhteen jolloin kohde koetaan yhtenä tietoisena kokonaisuutena (esim. väri + muoto) Ärsykettä käsittelevien hermosolujen värähtelytaajuuksien synkronisaatio on edellytyksenä ärsykkeen pääsemiselle refleksiiviseen tietoisuuteen - sykronisaatio saavutetaan vain kun kohteeseen on suunnattu tarkkaavaisuus Toisin sanoen - kun esineeseen on suunnattu tarkkaavaisuus, ne solut jotka käsitelevät esineen eri piirteitä eri aivoalueilla - esim. väri- ja muotopiirteet alkavat operoimaan synkronoidusti jolloin esineestä syntyy yhtenäinen, tietoinen havaintokokemus Tiivistelmä no.2 1) Erilaisille tietoisuuden kokemuksille on paikannettavissa eri neuraaliset korrelaatit esim. V5-alueen solujen osallistumista edellytetään liikkeen näkemiseen samoin esineestä tai kasvoista ei todennäköisesti voi syntyä tietoista kokemusta ilman IT:n osallistumista sen käsittelyyn 2) Aivoista näyttää olevan paikannettavissa neuraalinen korrelaatti jolla on perusolennainen osa kaikessa tietoisessa kokemuksessa riippumatta tietoisuuden kohteesta esim. ärsykkeen nouseminen tietoiseksi kokemukseksi näyttää edellyttävän otsalohkon solujen osallistumista ärsykkeen prosessointiin 3) Hermoverkkojen takaisinkytkennät ovat mahdollisesti tärkeässä roolissa ärsykkeen siirtymisessä refleksiiviseen tietoisuuteen esim. liiketiedon käsittely V5:ssä ei välttämättä aiheuta tietoista näköhavaintoa liikkeestä ilman että tieto liikkeestä syötetään takaisin V1-alueen soluihin esim. takaisinkytkennän puuttuminen otsalohkosta näköjärjestelmään estää tietoisen näköhavainnon syntymisen 13

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Jakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja?

Jakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja? Jakavatko visuospatiaalinen työmuisti ja visuaalinen tietoisuus yhteisiä resursseja? Aaro Vahtera Pro Gradu -tutkielma Turun yliopisto Psykologian ja logopedian laitos Psykologia Toukokuu 2017 Turun yliopiston

Lisätiedot

Visuaalisten objektien tunnistus

Visuaalisten objektien tunnistus Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen Kurssilla painotetaan hieman eri asioita kuin kirjassa. Tentissä painotukset vastaavat suunnilleen luentojen painotuksia. Tentissä menestyy hyvin luentojen perusteella ja lukemalla kirjasta asiat, joita

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö 20.1.2014 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Hahmottamiseen liittyen lapset

Lisätiedot

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto. Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default

Lisätiedot

Hughlings Jackson (1876)

Hughlings Jackson (1876) Pekka RŠsŠnen Neuropsykologian erikoispsykologi HahmotushŠirišt Lyhyt johdanto tutkimuksen historiaan Hughlings Jackson (1876) HJ raportoi aikuispotilaasta, jolla oli laaja aivokasvain oikean aivopuoliskon

Lisätiedot

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,

Lisätiedot

Näköhavainnon perusteet

Näköhavainnon perusteet Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen

Lisätiedot

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Kehityksellinen näkökulma Ulla Puolakka PsM, neuropsykologi (ET) Kuntoutusyksikkö Nekku, Järvenpää PIENELLÄ AVULLA hahmotuksen haitasta hallintaan ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN

Lisätiedot

Voidaanko tietoisuutta mitata?

Voidaanko tietoisuutta mitata? Antti Revonsuo ja Valtteri Arstila KATSAUS Uusilla aivojen mittaus- ja kuvantamismenetelmillä on mahdollista kartoittaa tietoisuuden ilmiöitä objektiivisesti. Näillä menetelmillä on saatu yllättäviä tuloksia;

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla Ilari Kousa Tapaushistoria ennen kouluikää Synnyin 1984, 2kk ennenaikaisesti, istukan irtoamisen aiheuttaman

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Alkeet 13.01.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja hyväksyvällä

Lisätiedot

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!

Lisätiedot

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Haapavesi 2.12.2013 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Mitä varten näkö on? (Goodale 2010, 5) Näköjärjestelmä

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Näkeminen on useimmille meistä itsestään

Näkeminen on useimmille meistä itsestään Katsaus SIMO VANNI Näkötiedon käsittely aivokuoressa Verkkokalvolle saapuva kaksiulotteinen kuva valoisuuseroista ja väreistä sisältää huomattavan määrän tietoa ympäristöstämme. Ympäristön esineiden ja

Lisätiedot

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty Kimmo Alho & Viljami Salmela Tarkkaavaisuus ja havaitseminen aivokuvantamisen näkökulmasta Tarkkaavaisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten havaitsemme ympäristömme ja mitä siinä havaitsemme, kuten

Lisätiedot

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170 Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo

Lisätiedot

Scratch ohjeita. Perusteet

Scratch ohjeita. Perusteet Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Multimedian käytettävyys wwwympäristössä

Multimedian käytettävyys wwwympäristössä HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY 13.1.2004 Tik-121.200 Käyttöliittymä psykologia Kevät 2004: ehotanen@cc.hut.fi Multimedian käytettävyys wwwympäristössä Esa Hotanen 54146T Esa Hotanen HUT, Tietoliikenne

Lisätiedot

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Simultaanit ja konsekutiivit muisti ja toiminnanohjaus 1. Muistin testausta sanoilla

Simultaanit ja konsekutiivit muisti ja toiminnanohjaus 1. Muistin testausta sanoilla Simultaani- ja konsekutiivitulkkien muistin ja tarkkaavaisuuden eroista Alustavia tutkimustuloksia KäTu-2017-symposium,21.4.207 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO TOHTORIOHJELMA PSYCO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

Lisätiedot

Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota

Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota Luonnonfilosofinen seura 25 vuotta K.V. Laurikaisen juhlasymposium 2013 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota Simo Hemilä E-mail: simo.hemila@welho.com Abstract. Tässä tekstissä käsitellään

Lisätiedot

IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VISUAALISEEN PROSESSOINTIIN

IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VISUAALISEEN PROSESSOINTIIN IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VISUAALISEEN PROSESSOINTIIN Tanja Kulmala Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kevät 2012 TIIVISTELMÄ Ikääntymisen vaikutus visuaalisen prosessointiin Tanja

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy

4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy 4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot