Valukappaleiden koneenpiirustus:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valukappaleiden koneenpiirustus:"

Transkriptio

1 Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Koneenpiirustusta koskevat standardit Koneenpiirustus yleisesti: piirustusarkki: arkin koko ja rakenne, SFS-EN ISO 5457 otsikkotaulu, SFS-EN ISO 7200 kirjoitusmerkit, standardisarja SFS-EN ISO 3098 osanumerointi, SFS-EN ISO 6433 osaluettelo, SFS-ISO 7573 kappaleiden esittäminen, standardisarja SFS-ISO 128 mitoitus: yleiset periaatteet: SFS-ISO pituusmittojen toleranssit, SFS-EN ISO 286-1, SFS-EN ISO 286-2, SFS-EN ISO , SFS- EN ISO ja SFS-EN ISO 8015 geometriset toleranssit, SFS-EN ISO 1101, SFS-EN ISO 2692, SFS-EN ISO 5458, SFS-EN ISO 5459, SFS-EN ISO 7083 ja SFS-EN ISO 8015 (yleiset periaatteet) koneistettujen kappaleiden yleistoleranssit, ISO 2768 muotilla valmistettujen kappaleiden mitta- ja muototoleranssit, standardisarja SFS-EN ISO 8062 nurkkakohdat, SFS-EN ISO kartiot, SFS-EN ISO 3040 lämpökäsittely, SFS-EN ISO pinnan ominaisuudet ja viat, SFS-EN ISO 1302 ja SFS-EN ISO 8785 muotilla valmistettujen kappaleiden piirustusmerkinnät, SFS-EN ISO hitsausliitokset ja juotokset, SFS-EN ISO 2553 liima-, taitos- ja puristusliitokset, SFS-EN ISO Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 1

2 Otsikkotaulu (SFS-EN ISO 7200) Koneenpiirustus on asiakirja, joka esittää työkappaleen valmistusta tai kokoonpanoa koskevat vaatimukset. Vaatimusten lisäksi siihen merkitään tärkeitä työkappaleen suunnittelua ja omistusta koskevia tietoja. Nämä kirjataan piirustuksen otsikkotauluun. Standardi SFS-EN ISO 7200 määrittää otsikkotaulun sisällöksi alla luetellut yksityiskohdat. Osa kohdista on standardin mukaan pakollisia, osa voidaan kirjoittaa tarpeen mukaan. Vapaaehtoisesti otsikkotauluun liitettävät tiedot on merkitty sulkeisiin. Tarpeen mukaan otsikkokenttään voi liittää myös standardissa luettelemattomia asioita, esimerkiksi tiedot projektiomenetelmästä, valmistusmateriaalista ja kappaleen massasta. Jos yrityksen käytössä on tietojärjestelmä tuotetiedon tai dokumenttien hallintaan, osa pakolliseksi määrätyistä tiedoista voidaan kirjoittaa muualle kuin otsikkotauluun siten, että tietojärjestelmä pystyy ne käsittelemään. 1. Tunnisteet Pakolliset: Piirustuksen omistaja; viralliset oikeudet omistava taho; yritys tai toiminimi Tunnistenumero; numero, jolla piirustus on yksilöitävissä omistajan muiden piirustusten joukosta Julkaisupäivämäärä; päivämäärä, jolloin tietyllä tunnistenumerolla varustettu piirustus julkaistaan ensimmäisen kerran; jokaiselle myöhemmälle versiolle merkitään uusi julkaisupäivämäärä; julkaisupäivämäärällä on merkitystä esimerkiksi patentti- ja mallisuojariidoissa; siitä tai versionumerosta tulee lisäksi tarkistaa, että kaikilla osapuolilla on käytössä sama piirustus Lohkon/arkin numero Vapaaehtoiset: (Muutostunnus; juokseva numerointi, jolla osoitetaan piirustuksen versio; julkaisupäivämäärä on kuitenkin riittävä osoittamaan tietyllä tunnistenumerolla merkityn piirustuksen versioita, joten muutostunnusta ei välttämättä tarvita) (Lohkojen/arkkien lukumäärä) (Kielikoodi) 2. Työkappaletta kuvaavat tiedot Pakolliset: Otsikko; piirustuksessa esitetty työkappale mahdollisimman lyhyesti, selvästi ja yleiskäyttöisin sanavalinnoin kuvattuna; esimerkiksi laitekotelo Vapaaehtoiset: (Lisäotsikko; lisätietoja esimerkiksi ympäristöolosuhteista, asennustavasta ja rakenteesta; esimerkiksi laitekotelo, korroosionkestävä, kaksiosainen) 3. Hallinnolliset tiedot Pakolliset: Hyväksyjä; henkilö, joka on hyväksynyt piirustuksen sisällön Tekijä; henkilö, joka on laatinut piirustuksen tai tehnyt siihen muutoksia Asiakirjatyyppi; esimerkiksi kokoonpanopiirustus, osapiirustus tai osaluettelo Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 2

3 Vapaaehtoiset: (Vastuullinen osasto; omistavan organisaation se osa, joka on julkaisuhetkellä vastuussa piirustuksen sisällöstä ja ylläpidosta) (Tekninen tuki; omistavassa organisaatiossa työskentelevä henkilö, joka antaa piirustuksen sisällöstä lisätietoja) (Luokitus/avainsanat) (Asiakirjan tila; esimerkiksi valmisteltavana, hyväksyttävänä, julkaistu tai peruutettu ) (Sivunumero) (Sivumäärä) (Arkkikoko) Otsikkotaulun läheisyyteen on tapana liittää yleisluonteisia valmistusta koskevia ohjeita. Tällaisia ovat esimerkiksi piirustuksiin merkitsemättömiä yksityiskohtia, esimerkiksi nurkkapyöristyksiä, viisteitä ja hellityksiä koskevat mitat koko kappaletta koskevat pintamerkit pintakäsittelyä ja lämpökäsittelyä koskevat tiedot valmistusmateriaali työtapakohtaiset yleistoleranssit, esimerkiksi valun yleistoleranssit SFS-EN ISO 8062 tai koneistuksen yleistoleranssit ISO 2768 työkappaletta koskevat erityisohjeet, esimerkiksi viittaus laatumääräyksiin viranomaismääräykset ja standardit, esimerkiksi painelaite- tai ex-määräykset ja standardit Esimerkkejä otsikkotauluista ja otsikkotaulujen ympäristöstä Esimerkki 1: Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 3

4 Esimerkki 2: Esimerkki 3: Esimerkki 4: Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 4

5 Kappaleiden esittäminen: viivatyypit (SFS-ISO , SFS-ISO ja SFS-ISO ) Viivatyyppi 01, ehyt viiva kapeana Näennäisen yhtymäkohdan viivat Mittaviivat (SFS-ISO 129-1) Mitta-apuviivat (SFS-ISO 129-1) Viiteviivat ja merkintäviivat (SFS-ISO ) Leikkausviivoitus (SFS-ISO ) Piirustustasoon käännetyn leikkauksen muotoviivat (SFS-ISO ) Lyhyet keskiviivat Kierteiden pohjat (SFS-EN ISO ) O-piste ja mittaviivojen päätteet (SFS-ISO 129-1) Lävistäjät tasomaisten pintojen osoittamiseen Aihioiden ja työstettyjen osien taivutusviivat Osasuurennosten kehykset Toistuvien yksityiskohtien esittäminen Kartioiden mitta- ja toleranssiviivat (SFS-EN ISO 3040) Kerrosten sijainti Projektioviivat Mittaviivoitus Viivatyyppi 01 sovellus, ehyt käsivaraisviiva kapeana Mieluiten käsin piirretyt osittaisten tai katkaistujen kuvantojen tai leikkausten rajaukset, jos rajana ei ole symmetriaviiva tai keskiviiva Huom. On suositeltavaa käyttää yhdessä piirustuksessa vain joko ehyttä kapeaa käsivaraisviivaa tai ehyttä kapeaa siksakviivaa Viivatyyppi 01 sovellus, ehyt siksakviiva kapeana Koneellisesti piirretyt osittaisten tai katkaistujen kuvantojen tai leikkausten rajaukset, jos rajana ei ole symmetriaviiva tai keskiviiva Huom. On suositeltavaa käyttää yhdessä piirustuksessa vain joko ehyttä kapeaa siksakviivaa tai ehyttä kapeaa käsivaraisviivaa Viivatyyppi 01, ehyt viiva leveänä Näkyvät reunat ja rajat (SFS-ISO ) Näkyvät muoto- ja ääriviivat (SFS-ISO ) Kierteiden harjat (SFS-EN ISO ) Täysimittaisen kierteen päättyminen (SFS-EN ISO ) Kaaviokuvien, karttojen, virtauskaavioiden pääesityskohteet Kaaviokuvien viivat (teräsrakennesuunnittelu) (SFS-EN ISO 5261) Valukappaleiden jakoviivat kuvannoissa (SFS-EN ISO 10135) Leikkausten suunnanvaihtokohtien viivat ja leikkaussuuntanuolten viivat (SFS-ISO ) Viivatyyppi 02, katkoviiva kapeana Piilossa olevat reunat ja rajat (SFS-ISO ) Piilossa olevat muoto- ja ääriviivat (SFS-ISO ) Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 5

6 Viivatyyppi 02, katkoviiva leveänä Pintakäsittelylle sallitut pinnat, esim. lämpökäsittely (SFS-EN ISO 15787) Viivatyyppi 04, pitkä pistekatkoviiva kapeana Keskiviivat Symmetriaviivat ja -tasot Hammaspyörien jakoympyrät (SFS-EN ISO 2203) Reikien jakoympyrät Pintakarkaisun odotettu tai toivottu laajuus, esim. lämpökäsittely (SFS-EN ISO 15787) Leikkausviiva (SFS-ISO ) Viivatyyppi 04, pitkä pistekatkoviiva leveänä Pintakäsittelyn vaativat (rajatut) alueet, esim. lämpökäsittely, rajoitettu toleroitu elementti (SFS-EN ISO 15787, SFS-EN ISO 1101) Muottien jakoviivat leikkauksissa (SFS-EN ISO 10135) Rajoitetun alueen merkintä (SFS-EN ISO 10135) Leikkaustasojen sijainnit (SFS-ISO ) Viivatyyppi 05, pitkä kaksipistekatkoviiva kapeana Viereisten osien muoto- ja katkoviivat Liikkuvien osien ääriasennot Painopisteviivat Muokkausta edeltävät muoto- ja ääriviivat Ääriviivat ennen muodon valmistusta (SFS-EN ISO 10135) Osat, jotka sijaitsevat leikkaustason etupuolella Vaihtoehtoisten toteutustapojen muoto- ja ääriviivat Valmiin osan muoto- ja ääriviivat aihioissa (SFS-EN ISO 10135) Erityisalueiden kehystäminen (SFS-EN ISO 15787, SFS-EN ISO 10135) Siirretty toleranssialue (SFS-EN ISO 1101) Optiset akselit (SFS-EN ISO ) Mekaanisten prosessien rakenteelliset ääriviivat (SFS-EN ISO 15787) Viivatyyppi 07, pisteviiva leveänä Alueet, joiden lämpökäsittely ei ole sallittu (SFS-EN ISO 15787) Kappaleiden esittäminen: kuvannot ja leikkaukset (SFS-ISO , SFS-ISO , SFS-ISO , SFS-ISO ja SFS-ISO ) Koneenpiirustuksen peruskuvannot ovat pääkuvanto ja siitä projisoidut 1 5 projektiokuvantoa (Kuva 1). Pääkuvanto otetaan suunnasta, joka tuo kappaleen muodot parhaiten esille. Projektiokuvantoja otetaan niin monta, että kappaleen kaikki tarpeelliset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi. Piirustusta laadittaessa on huomattava, että kaikki tietokoneen näyttöruudulla kolmiulotteisena näkyvät muodot eivät ole kaksiulotteisessa kuvassa enää ilmeisiä. Kaksiulotteisesta kuvasta ei välttämättä tule ilmi, onko reikä pohjallinen vai läpireikä. Asia täytyy selventää joko piirustusmerkinnöillä tai erilaisia leikkauskuvantoja käyttäen. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 6

7 Kuva 1. Pääkuvanto ja yksi projektiokuvanto. Nämä eivät vielä tuo kaikkia muotoja riittävällä tarkkuudella esille. Kuva 2. Pääkuvanto ja leikkauskuvanto. Leikkauskuvanto osoittaa alimpien reikien läpäisevän kaikki muodot, mutta ylinnä olevan sylinterimäisen muodon korkeus tai reiän laatu ei ilmene kuvannoista. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 7

8 Peruskuvannot esitetään joko yhden tai kolmen käännön projektiomenetelmän mukaan. Yhden käännön projektiomenetelmä (Kuva 6) on yleinen Euroopan mantereella. Kolmen käännön projektiomenetelmää (Kuva 4 ja Kuva 5) käytetään yleisesti Yhdysvalloissa, Australiassa ja Iso- Britanniassa. Molemmat projektiomenetelmät ovat sallittuja missä tahansa. Käytetty menetelmä on merkittävä otsikkotauluun tai sen läheisyyteen. Merkintätapa on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3). Yhden käännön projektiomenetelmä Kolmen käännön projektiomenetelmä Kuva 3. Projektiomenetelmien merkintä. Kuva 4. Kolmen käännön projektiomenetelmällä rakennetut kuvannot. Keskellä oleva kuvanto on pääkuvanto. Projisoidut kuvannot sisältävät kaikki ne kuvattavan kappaleen elementit, jotka näkyvät, kun kappaletta katsellaan projektion suunnasta. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 8

9 Kuva 5. Kolmen käännön projektiomenetelmällä rakennetut kuvannot. Vaihtoehtoinen tapa hahmottaa projektiosuunnat. Projisoidut kuvannot sisältävät kaikki ne kuvattavan kappaleen elementit, jotka näkyvät, kun kappaletta käännetään 90 astetta nuolien suunnassa. Suunta on päinvastainen kuin yhden käännön menetelmässä. Kuva 6. Yhden käännön projektiomenetelmällä rakennetut kuvannot. Keskellä oleva kuvanto on pääkuvanto. Projisoidut kuvannot sisältävät kaikki ne kuvattavan kappaleen elementit, jotka näkyvät, kun kappaletta käännetään 90 astetta nuolien suunnassa. Suunta on päinvastainen kuin kolmen käännön menetelmässä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 9

10 Kappaleen esittämiseen voidaan käyttää peruskuvantojen lisäksi: paikalliskuvantoja (Kuva 7 ja Kuva 8) katkaistuja kuvantoja (Kuva 9) osakuvantoja (Kuva 10) leikkauksia (Kuva 11 - Kuva 20) Paikalliskuvannot laaditaan aina kolmen käännön periaatteen mukaan. Leikkausten ja osakuvantojen esityssuunta merkitään nuolella siihen kuvantoon, josta ne on otettu. Jos osakuvantoa käännetään, kääntökulma ja -suunta merkitään nuolella, johon on yhdistetty kääntökulman asteluku. Katkaistu kuvanto valmistetaan samoilla projektiomenetelmäsäännöillä kuin peruskuvannot. Sitä käytetään, jos kuvattava kappale on niin pitkä ja kapea, ettei sen esittäminen kokonaisilla mitoilla tuota selkeästi hahmotettavaa kuvaa. Kuva 7. Pääkuvantoon yhdistetty paikalliskuvanto. Esimerkki 1. Kuvanto valmistetaan aina kolmen käännön menetelmän mukaisesti. Kuva 8. Pääkuvantoon yhdistetty paikalliskuvanto. Esimerkki 2. Kuvanto valmistetaan aina kolmen käännön menetelmän mukaisesti. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 10

11 Kuva 9. Katkaistu kuvanto. Katkaistua kuvantoa käytetään yleensä pitkille ja kapeille, samanlaisina jatkuville muodoille. Kuva 10. Osakuvanto. Kuvanto on yksityiskohta, yleensä suurennos merkitystä pääkuvannon osasta. Osakuvantoa ei käännetä. Kuva 11. Leikkaus yhdessä tasossa. Leikkaus näyttää nuolen suunnasta näkyvät yksityiskohdat. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 11

12 Kuva 12. Leikkaus kahdessa risteävässä tasossa. Leikkaus esittää nuolien suunnassa näkyvät yksityiskohdat koko leikkausviivan matkalta. Leikkauskuvanto on käännetty yhteen tasoon. Kuva 13. Leikkaus kahdessa samansuuntaisessa tasossa. Leikkaus esittää nuolien suunnassa näkyvät yksityiskohdat. Nuolen kanssa yhdensuuntaisen leikkausviivan matkalta ei esitetä mitään eli leikkausta ei ole käännetty. Kuva 14. Leikkaus kahdessa samansuuntaisessa tasossa. Sama kuin edellinen kuva, mutta nuolen suunta on vaihtunut. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 12

13 Kuva 15. Leikkaus kolmessa risteävässä tasossa. Leikkaus esittää nuolien suunnassa näkyvät yksityiskohdat koko leikkausviivan matkalta. Leikkauskuvanto on käännetty yhteen tasoon. Kääntäminen hankaloittaa kuvan lukemista. Kuva 16. Puolileikkaus. Voi käyttää symmetrisille osille. Leikkaus rajataan muusta kuvannosta keskiviivalla. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 13

14 Kuva 17. Leikkauksia risteävillä tasoilla. Leikkaukset tuovat esiin yksityiskohtia, joiden olemassaoloa ei pysty havaitsemaan leikkaamattomista kuvannoista. Leikkaus A-A esittää pienempien reikien sijaitsevan peilikuvana kappaleen taustapuolella sekä, että reiät ovat pohjallisia. Leikkaus B-B näyttää suurempien reikien ulottuvan kappaleen läpi. Leikkauksessa C-C esitetään kappaleen päällä olevat pohjalliset kierrereiät samassa kuvannossa voitelukanavan kanssa. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 14

15 Kuva 18. Osaleikkaus. Leikkauksen raja merkitään siksakviivalla tai käsivaraisviivalla. Leikkaus esitetään yhdessä leikkaamattomien yksityiskohtien kanssa. Kuva 19. Ripojen, pyörän puolien, akseleiden ja kiinnittimien esittäminen leikkauskuvannossa. Tämän tyyppisiä yksityiskohtia ei leikata. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 15

16 Kuva 20. Leikkauskuvanto, jossa ripa on esitetty leikkaamattomana ja pyöreässä laipassa oleva reikä on käännetty leikkaustasoon (käännetty yksityiskohta on merkitty kuvaan nuolella). Reiän todellinen paikka selviää muista kuvannoista, joten sekaantumisen vaaraa ei pitäisi olla. Kaikilla CADohjelmistoilla ei ole mahdollista laatia kuvantoa, jossa yksityiskohtia on käännetty. Mitoittaminen (SFS-ISO 129-1) Mitoittaminen on tehtävä piirustuksen käyttötarkoitus huomioiden siten, ettei yhtäkään mittaa ole tarpeen määrittää muiden mittojen perusteella. Yhtä elementtiä tai mitoitettavan kappaleen osaa koskevien mittojen tulee olla näkyvillä siinä kuvannossa, joka esittää elementin tai osan selkeimmin ja havainnollisimmin. Mitat esitetään vain kerran. Varsinaisten mittojen lisäksi koneenpiirustuksen kuvantoihin voi merkitä apumittoja. Apumitta on muista mitoista johdettu mitta, joka on tarkoitettu vain informaation antamiseksi. Siihen ei liitetä toleranssia eikä sitä tarkasteta. Apumitat merkitään sulkuihin. Mitat on hyvä ryhmitellä lukemisen helpottamiseksi. Ryhmittelyn perusteena voi olla esimerkiksi jokin yksittäinen valmistustekninen vaihe (työstösuunta, työstömenetelmä, jne.) tai mitoitettavassa kohteessa oleva selkeä kokonaisuus. Mitat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kuvantoon siten, että mittaviivat, mitta-apuviivat, viiteviivat ja merkintäviivat eivät risteä. Ellei tilanteelta voi välttyä, viivat voi asetella ristikkäin, mutta mitoituksen tulee olla tässäkin tapauksessa mahdollisimman helppolukuinen. Mitat merkitään yleensä vain yhtä mittayksikköä käyttäen. Jos käytössä on useampia kuin yksi mittayksikkö, poikkeavat yksiköt merkitään kuvantoihin selkeästi. Jos yksikköä ei ole merkitty erikseen, se on millimetri. Esimerkiksi kulmamitassa on poikkeava yksikkö eli muu yksikkö kuin millimetri. Näin ollen kulmamitan yksikkö merkitään näkyviin. Yksikkö on asteen merkki tai aste-, minuutti- ja sekuntimerkit. Esimerkiksi 10 ; 10,5 ; tai Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 16

17 Koneenpiirustuksiin ei aina merkitä kaikkia kappaleesta löytyviä mittoja. Standardi ei ohjeista piirustuksissa esitettävien mittojen valintaa suoraan. Valinta perustetaan piirustuksen käyttötarkoitukseen. Jos piirustus on esimerkiksi tarkoitettu valun koneistajalle, siihen merkitään ainoastaan paikoittamisen kannalta merkitykselliset valuaihion mitat ja kaikkien koneistettavien muotojen mitat, mutta ei muita valumittoja. Jos piirustus on tarkoitettu valun mittatarkastukseen, siihen merkitään ainoastaan tarkastettavat mitat. Esitettävien mittojen valinnassa on hyvä pitää periaatteena seuraavia näkökohtia: 1. Piirustuksissa esitettävät mitat ja toleranssit valitaan siten, että niiden perusteella voi mahdollisimman vähin epäselvyyksin suorittaa sen työvaiheen, jota varten piirustus on laadittu. 2. Peruselementtijärjestelmän suunnittelu ja selkeä esittäminen on tärkeää sekä koneistuksen että valun menetelmäsuunnittelun tarpeisiin. 3. Kappaleen jokaiseen valmistusvaiheeseen on selkeintä laatia oma piirustus; esimerkiksi erilliset piirustukset koneistusta, hitsaamista, kokoonpanoa tai valua varten. Jos alihankkijoita on useita, jokaiselle alihankkijalle on hyvä olla oma piirustus. Tällöin ei jää tulkinnanvaraiseksi, mitä toimenpiteitä kussakin työvaiheessa ja kunkin valmistajan toimesta tehdään. Standardisarja SFS-EN ISO 8062 ohjeistaa laatimaan yhdistelmäpiirustuksen tai erilliset piirustukset puhdistettua valua, osin koneistettua valua ja valmiiksi koneistettua valua varten. Yhdistelmäpiirustukseen merkitään samoihin kuvantoihin kaikkien näiden eri työvaiheiden vaatimukset erillisillä merkinnöillä. Mikäli yhdistelmäpiirustuksesta tulee tällä tavoin liian monimutkainen luettavaksi, täytyy laatia erilliset piirustukset. Useimmiten näin käy, joten sen laatiminen ei käytännössä ole vaihtoehto. 4. Koneenpiirustus on asiakirja, jonka perusteella tehdään päätös kappaleen hylkäämisestä ja hyväksymisestä. Jos piirustukseen on merkitty jokin mitta tai toleranssi, valmistajan täytyy noudattaa sitä. Mittoja ja toleransseja ei tule siis merkitä varmuuden vuoksi tai siksi, että nämä on yleensä aina ennenkin merkitty. 5. Kaikkien piirustuksessa olevien mittojen tulisi olla tarkastettavissa. Jos piirustukseen merkitään mitta, jota ei pysty tarkastamaan normaalein mittavälinein, tulee sopia myös väline tai mittaustapa. Esimerkkejä tällaisista hankalasti tarkastettavista mitoista ovat etäisyys pyöreän muodon keskipisteestä toisen pyöreän muodon keskipisteeseen, hellitetyn pinnan keskeltä otettava mitta tai pyöristetystä nurkasta otettava mitta. Mittavälineeksi sopii näissä tapauksissa esimerkiksi tulkki tai jokin sähköinen väline. 6. Mittapiirustuksen laadinnassa tulisi ottaa huomioon menetelmä, jolla tai johon sitä sovelletaan. Näin ollen mittatarkastuksessa käytettävä piirustus tulisi laatia ottaen huomioon käytössä olevat mittavälineet (Kuva 21 ja Kuva 22). 7. Kaikki piirustuksessa olevat mitat tulee periaatteessa tarkastaa, ellei tarkastettavia mittoja ole selkeästi merkitty erikseen. Jos tarkastettavia mittoja on paljon, tilauksen yhteydessä on hyvä sopia, millä taajuudella kukin mitta tarkastetaan. 8. Mittojen lisäksi piirustuksiin voi liittää tekstimuotoisia ohjeita ja määräyksiä, mutta näiden on oltava yksiselitteisiä. Tekstimuotoiset ohjeet ja määräykset sitovat valmistajaa samalla tavoin kuin kuvantoihin liitetty mitoitus. Esimerkiksi tekstit Kaikki pyöristämättömät nurkat r = 3 mm ja Seinämänpaksuuden on pidettävä tarkasti ovat ristiriitaisia. Ensimmäinen lause ilmaisee, että nurkkien on oltava täsmälleen 3 mm säteellä pyöristettyjä ja mitan on oltava myös tarkastettavissa. Toinen lause ei anna viitettä siitä, milloin seinämänpaksuus on tarkasti mitanpitävä. On parempi merkitä esimerkiksi Kaikki pyöristämättömät nurkat r = 3 ± 2 mm ja Seinämänpaksuustoleranssi SFS-EN 8062 DCTG 10. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 17

18 Kuva 21. Esimerkki mittojen valinnasta. Valun mittatarkastus. Piirustuksessa esitettyjen mittojen on tarkoitus ohjata valimoa huolehtimaan keernan keskittymisestä suhteessa valussa oleviin laippoihin. Samalla valun seinämänpaksuus muodostuu mahdollisimman tasaiseksi. Mittaukset voidaan toteuttaa sähköisellä mittavälineellä, mutta vain tulkinnanvaraisesti käsimittavälineillä. Kuva 22. Sama esimerkki kuin edellisessä kuvassa. Piirustuksen laatija on tulkinnut samaakselisuusvaatimuksen käsimittavälineen käyttäjää varten. Kuva 23. Sama esimerkki kuin edellisissä kuvissa. Mitoitus koneistajaa varten. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 18

19 Mittojen merkitseminen Mitat merkitään koneenpiirustuksen kuvantoihin käyttäen: mitta-apuviivaa, mittaviivaa ja mittalukua viiteviivaa, merkintäviivaa ja mittalukua joissain tapauksissa pelkkää mittaviivaa Kuva 24 näyttää esimerkkejä mittojen merkitsemisestä. Jakoympyrän halkaisija, 240 mm, on merkitty pelkällä mittaviivalla. Laipan uloin halkaisija, 285 mm, ja sisempi halkaisija, 211 mm, sekä keskellä olevan reiän halkaisija, 150 mm, on merkitty mittaviivalla, mitta-apuviivalla ja mittaluvulla. Laippaan porattujen läpireikien mitoitus on merkitty viiteviivalla, merkintäviivalla ja mittaluvulla. Kuva 24. Mittojen merkitseminen kuvantoon. Mittaluvut kirjoitetaan millimetreinä, ellei muuta ole erikseen ilmoitettu. Viiteviivan ja mittaviivan päätteenä käytetään yleisimmin mustaa täytettyä nuolta. Samanlaisina toistuvia elementtejä ei ole tarpeen mitoittaa kuin kerran. Jos elementtejä on helposti hahmotettava määrä, lukumäärän voi jättää merkitsemättä. Mikäli lukumäärä hahmottuu vain laskemalla, se tulee merkitä. Määrä merkitään mittaluvun eteen asetettavalla numerolla ja x-merkillä. Edellä olevassa kuvassa (Kuva 24) on 240 mm jakoympyrällä kahdeksan kappaletta 23 mm halkaisijaisia porauksia. Kaikki poraukset on mitoitettu yhdellä merkinnällä 8 x 23. Mittalukuun voidaan yhdistää piirrosmerkki, joka ilmaisee mitoitetun elementin muodon. Merkki kirjoitetaan ennen mittalukua. Edellä olevassa kuvassa (Kuva 24) on useita esimerkkejä halkaisijamerkin ( ) käytöstä. Kaikki tarjolla olevat, standardin SFS-ISO mukaiset piirrosmerkit ja niiden käyttötarkoitus on luetteloitu alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 19

20 Taulukko 1. Mittalukuun yhdistettävissä olevat piirrosmerkit standardissa SFS-ISO Merkki Selite Merkki Selite Halkaisija Säde Neliö Pallopinnan halkaisija Pallopinnan säde Paksuus Kaari Viiteviivaan ja mittaviivaan yhdistetään pääte. Mahdolliset päätteet ovat nuolenpää ja piste. Pääte osoittaa kappaleen muotoviivaa tai sen jatketta, jakoympyrää tai mitta-apuviivaa. Päätteenä käytetään useimmiten suljettua ja mustattua nuolenpäätä (Taulukko 2 a). Muita vaihtoehtoja ovat suljettu mustaamaton tai avoin nuolenpää (Taulukko 2 b, c, d). Ellei nuolenpäälle ole tilaa, päätteeksi otetaan piste (Taulukko 2 f) tai vinoviiva (Taulukko 2 e). Nollapiste ilmaistaan ympyrällä (Taulukko 2 g). Taulukko 2. Päätteet. Erilaiset standardin SFS-ISO mukaiset nuolenpäät, vinoviiva, piste ja nollapiste. Merkki Selite Merkki Selite a) Suljettu ja mustattu 30 nuolenpää e) Vinoviiva b) Suljettu 30 nuolenpää f) Piste c) Avoin 30 nuolenpää g) Mittaviivan 0-piste d) Avoin 90 nuolenpää Mittojen sijoittelu Mitat voi esittää ketjumitoituksena (Kuva 25), yhdensuuntaisena mitoituksena (Kuva 26), jatkuvana mitoituksena (Kuva 27) tai edellisten yhdistelminä. Kaikissa näistä sijoittelutavoista tehdään päätös mitoituksen lähtöpinnoista. Lähtöpinta antaa viitteitä työstettävän aihion kiinnityksestä ja tarkkuusvaatimuksista. Lähtöpinta on kuitenkin eri asia kuin geometrisessa tuotemäärittelyssä käytettävä peruselementti. Valinta ketjumitoituksen ja yhdensuuntaisen mitoituksen välillä on perustavaa laatua. Se on tehtävä riippumatta siitä käyttääkö perinteistä vai geometrisen tuotemäärittelyn mitoitustapaa. Jäljempänä olevissa kuvissa (Kuva 25 - Kuva 27) esitetään molemmat tavat rinnakkain. Geometrista tuotemäärittelyä käsitellään tarkemmin peruselementtien ja geometristen toleranssien yhteydessä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 20

21 Kuva 25. Ketjumitoitus. Ensimmäinen elementti on sijoitettu 8 mm etäisyydelle kappaleen vasemmasta reunasta; toinen elementti 14 mm etäisyydelle ensimmäisestä elementistä. Mittaviivat asetetaan peräkkäin. Ketjumitoituksen huono puoli on, että se kumuloi toleransseja. Geometrisen tuotemäärittelyn mukaisesti valmistetussa piirustuksessa kappaleen vasemmasta pinnasta muodostetaan peruselementti A ja alimmasta pinnasta peruselementti B. Lisäksi tarvitaan peruselementti C, jolla osoitetaan toisen elementin toleranssialue suhteessa ensimmäiseen elementtiin. Kuva 26. Yhdensuuntainen mitoitus. Ensimmäinen elementti on sijoitettu 8 mm etäisyydelle kappaleen vasemmasta reunasta. Toinen elementti on sijoitettu 22 mm etäisyydelle samasta reunasta. Mittaviivat asetetaan allekkain. Geometrisen tuotemäärittelyn mukaisesti valmistetussa piirustuksessa kappaleen vasemmasta pinnasta muodostetaan peruselementti A ja alimmasta pinnasta peruselementti B. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 21

22 Kuva 27. Jatkuva mitoitus. Ensimmäinen elementti on sijoitettu 8 mm etäisyydelle kappaleen vasemmasta reunasta. Toinen elementti on sijoitettu 22 mm etäisyydelle samasta reunasta. Mittaviivat asetetaan peräkkäin, kuten ketjumitoituksessa, mutta periaate on sama kuin yhdensuuntaisessa mitoituksessa. Mitoituksen alkukohta merkitään 0-merkillä ja mustatulla pienellä ympyrällä. Mittaviivoihin tulee pääte vain toiseen päähän. Mitoitus noudattaa yhdensuuntaisen mitoituksen periaatteita siitä huolimatta, että mittaviivat ovat peräkkäin. Mikäli mitoitus kohdistuu tasavälein tai tasakulmin asetettuihin elementteihin, käytetään seuraavissa kuvissa (Kuva 28 ja Kuva 29) esitettyjä periaatteita. Ensimmäisen elementin paikka mitoitetaan. Sen ja seuraavien elementtien välin mitta esitetään vain yhden kerran. Mikäli elementtejä on niin paljon, että niiden lukumäärä ei hahmotu yhdellä katsomiskerralla, ilmoitetaan elementtien lukumäärä ja myös välien lukumäärä mittaluvun yhteydessä. Välit voi mitoittaa kokonaismitan yhteydessä kirjoittamalla esimerkiksi: 3 x 20,5 = 61,5 (Kuva 28 b). Yhden välin voi halutessaan mitoittaa selventämään kuvaa sen tulkitsijalle (Kuva 28 a). a) b) Kuva 28. Lineaarisesti tasavälein sijoitetut elementit. Ensimmäisen elementin paikka mitoitetaan. Seuraavaksi mitoitetaan yksi elementti ja ilmoitetaan, kuinka monta samanlaista elementtiä tuotteessa on. Piirustus täydennetään mitoittamalla etäisyys ensimmäisestä viimeiseen elementtiin ja liittämällä tähän mittaan elementtien välien lukumäärä ja mitta, esimerkiksi 5 x 18 = 90. Halutessaan voi mitoittaa yhden välin (Kuva a vasemmalla), jotta piirustus on helppo tulkita. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 22

23 a) b) Kuva 29. Ympyrän muotoon tasavälein asetetut elementit. Välien ja elementtien lukumäärä ilmoitetaan, jos elementtejä on niin monta, ettei lukumäärää pysty hahmottamaan laskematta. Kuva a) vasemmalla: Mikäli elementtiympyrä kattaa täydet 360 astetta, on tarpeen mitoittaa ainoastaan yksi väli. Yleensä ensimmäisen elementin paikka mitoitetaan, mutta täydellisen pyörähdyssymmetrisessä tuotteessa, tämä mitoitus voidaan jättää pois. Kuva b) oikealla: Ensimmäisen elementin paikka on mitoitettu, koska tuote ei ole täydellisen pyörähdyssymmetrinen. Symmetria ilmenee ainoastaan kuvannon vaaka- ja pystysuuntaisten tasojen suhteen. Kuvantoon on merkitty ensimmäisen ja viimeisen elementin välinen kulmamitta ja sen jakautuminen viiteen tasamittaiseen väliin. Pituusmittojen toleranssit (SFS-ISO 129-1, SFS-EN ISO 286-1, SFS-EN ISO 286-2, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO ) Toleranssi tarkoittaa mittaväliä, jonka puitteissa jokin valmistettava mitta tai muoto saa poiketa nimellisarvostaan. Toleranssit voidaan asettaa kahdella erityyppisellä järjestelmällä: pituusmittojen toleranssit ja geometriset toleranssit. Tämä luku käsittelee pituusmittojen toleransseja. Pituusmittojen toleransseilla asetetaan sallitut rajat mitallisille elementeille. Mitallinen elementti on muoto, joka on määritetty pituus- tai kulmamitan avulla. Mitallisia elementtejä ovat lieriö, kartio, pallo, kaksi yhdensuuntaista pintaa ja kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa. Yksittäinen pinta ei ole mitallinen elementti. Jos halutaan asettaa rajat kahden tai useamman mitallisen elementin välille (esimerkiksi kahden lieriön välinen mitta) tai pinnan ja mitallisen elementin välille (esimerkiksi lieriön ja pinnan välinen mitta), tulee käyttää geometrisia toleransseja, koska ne määrittävät mittojen rajat yksikäsitteisemmin kuin pituusmitan toleranssi. Katso myös jäljempänä olevat kuvat (Kuva 31 ja Kuva 32). Pituusmitan toleransseihin liittyy seuraava käsitteistö: tosimitta - valmiista, todellisesta kappaleesta mitattu arvo nimellismitta - piirustuksiin merkitty lukuarvo yksikköineen (oletusyksikkö on mm) Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 23

24 rajamitat - äärimmäiset sallitut mitat ylempi rajamitta - suurin sallittu mitta alempi rajamitta - pienin sallittu mitta eromitta - arvon ja viitearvon erotus, esimerkiksi tosimitan ja nimellismitan erotus rajaeromitta - rajamitan ja nimellismitan erotus ylempi rajaeromitta - ylemmän rajamitan ja nimellismitan erotus alempi rajaeromitta - alemman rajamitan ja nimellismitan erotus Kuva 30. Vasemmalla: Toleranssin esittäminen rajamitoilla. Oikealla: Toleranssien esittäminen rajaeromitoilla. peruseromitta - mitta, joka määrittää toleranssivälin aseman suhteessa nimellismittaan; rajaeromitta, joka määrittää lähimpänä nimellismittaa olevan rajamitan; ISOmerkintäjärjestelmässä peruseromitta merkitään kirjaintunnuksella; isoilla kirjaimilla merkitään reikien ja pienillä akselin toleranssia; esimerkiksi H7 ja g6 toleranssi - ylemmän rajamitan ja alemman rajamitan välinen erotus tai ylemmän rajaeromitan ja alemman rajaeromitan välinen erotus Esimerkki 1: Ylärajamitta on 6,52 mm ja alarajamitta 6,50 mm. Toleranssi on 6,52 mm 6,50 mm = 0,02 mm. Esimerkki 2: Mitta ja sen toleranssi on merkitty 6,50 ±0,02. Toleranssi on 6,52 mm 6,48 mm = 0,04 mm toleranssiväli - kaikki toleranssirajojen välissä olevat mitat toleranssirajat mukaan lukien perustoleranssi IT - ISO-merkintäjärjestelmään kuuluva toleranssi yleensä, IT = "International Tolerance perustoleranssiaste - samalla tunnuksella merkityt pituusmittojen toleranssit; esimerkiksi IT7 toleranssiluokka - peruseromitan ja perustoleranssiasteen yhdistelmä; jos peruseromitta osoitetaan kirjaintunnuksella, kirjainyhdistelmä IT jätetään pois; peruseromitan H ja perustoleranssiasteen IT7 yhdistelmää ei esimerkiksi merkitä HIT7, vaan pelkkä H7 Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 24

25 Kuva 31. Pituusmittojen toleranssien suositeltavia ja ei-suositeltavia käyttötapoja. Reikien halkaisijamitat sekä koko kappaleen pituus- ja leveysmitat voi toleroida raja- tai rajaeromittoja käyttäen. Reikien paikkoja ei suositella toleroitavaksi pituusmittojen toleranssijärjestelmällä, koska merkinnöistä tulee monitulkintaisia. Kuva 32. Pituusmittojen toleranssien ja geometristen toleranssien yhdistelmä. Reikien halkaisijat ja kappaleen ulkomitat ovat toleroitu pituusmittojen toleranssien avulla. Reikien paikkoihin on sovellettu geometrista paikkatoleranssia. Rajamitat ja rajaeromitat ovat yleiskäyttöisiä tapoja merkitä toleranssit. Rajamitalla tarkoitetaan kappaleen mitallisen elementin mitan suurinta tai pienintä sallittua arvoa. Suurinta arvoa kutsutaan ylemmäksi rajamitaksi ja pienintä alemmaksi rajamitaksi. Rajaeromitta on mitallisen elementin nimellismitan ja rajamitan erotus. Ylemmän rajamitan ja nimellismitan erotus on ylempi rajaeromitta. Alemman rajamitan ja nimellismitan erotus on alempi rajaeromitta. Katso myös käsiteluettelo ja sen yhteydessä olevat kuvat sivulla 23. Toleranssiluokka on SFS-EN ISO 286-standardisarjaan liittyvä käsite. Sillä tarkoitetaan peruseromitan ja IT-perustoleranssiasteen yhdistelmää, jossa peruseromitta osoitetaan kirjaintunnuksella. Peruseromitta määrää toleranssivälin aseman suhteessa nimellismittaan. Toleranssiasteet on taulukoitu välille IT01 IT18. Perustoleranssiasteet ja kirjaintunnukset sekä niihin liittyvät laskukaavat on määritetty standardissa. Toleranssiluokkia käytetään yleisimmin reikä/akseliyhdistelmien toleransseille ja sovitteille. Seuraavissa kuvissa esitetään pituusmitan toleranssin merkintä rajaeromitoilla (Kuva 33), rajamitoilla (Kuva 34 ja Kuva 35) ja toleranssiluokan avulla (Kuva 36). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 25

26 a) b) Kuva 33. Pituusmitan toleranssi rajaeromitoilla esitettynä. Vasemmalla olevassa kuvassa a) on epäsymmetrisen toleranssin merkintä, oikealla olevassa kuvassa b) symmetrisen toleranssin merkintä. Kuva 34. Pituusmitan toleranssi rajamitoilla esitettynä. Mitan maksimiarvoa kutsutaan ylärajamitaksi ja minimiarvoa alarajamitaksi. Seuraavan kuvan (Kuva 35) esimerkissä olevat arvot min. ja max. ovat rajamitan erikoistapaus. a) b) Kuva 35. Rajamitan erikoistapaus. Vasemmalla olevassa kuvassa a) mitta rajoitetaan tiettyyn vähimmäisarvoon. Oikealla olevassa kuvassa b) mitta rajoitetaan tiettyyn maksimiarvoon. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 26

27 Kuva 36. Pituusmitan toleranssi toleranssiluokan avulla ilmaistuna. Jos toleranssiluokan rajaeromitat halutaan ilmoittaa lisätietona, ne merkitään sulkeisiin luokan tunnuksen jälkeen. Vastaavasti toleranssiluokka voidaan merkitä sulkeisiin rajaeromittojen yhteydessä. Merkintä tehdään rajaeromittojen jälkeen. Peruselementtijärjestelmä (SFS-EN ISO 5459) Peruselementillä tarkoitetaan valmiiseen, todelliseen kappaleeseen tai sen piirustukseen merkittyä 1) pistettä, 2) suoraa viivaa, 3) tasoa tai 4) ruuviviivaa, jonka avulla voi määritellä sijainnin, suunnan tai molemmat. Niiden avulla paikoitetaan ja suunnataan mitalliset elementit toleranssialueineen sekä määritellään maksimi- ja vähimmäismateriaalivaatimuksen yhteydessä tarvittavat laskennalliset tilat. Peruselementit ja peruselementtijärjestelmä valitaan valmiille kappaleelle suunnitellun toiminnallisuuden perusteella. Peruselementit ovat osa kappaleen geometrista määrittelyä. Niiden suunnat ja sijainnit on huomioitava kappaleen jokaisen valmistusvaiheen menetelmäsuunnittelun yhteydessä, jotta päästään piirustuksissa asetettuihin tarkkuusvaatimuksiin. Peruselementit huomioidaan esimerkiksi koneistuksen lähtöpintojen ja kiinnitysten suunnittelussa sekä valun menetelmäsuunnittelun aikana muotin rakenteen ja valun mittojen suunnittelussa. Peruselementtijärjestelmän käsitteistö Peruskäsitteet 1. Nimelliselementti. Koneenpiirustuksessa oleva elementti. 2. Todellinen elementti. Nimelliselementin vastine todellisessa kappaleessa. 3. Mitattu elementti. Matemaattisesti käsiteltävään muotoon saatettu todellisen elementin vastine. Mitattu elementti voi olla esimerkiksi joukko todellisen elementin (esimerkiksi tason) pinnasta mitattuja koordinaattipisteitä. 4. Sovitettu elementti. Matemaattisesti muodostettu elementti, joka on sovitettu mitattuun elementtiin jonkin sovituskriteerin perusteella. Sovitetun elementin muoto ja tyyppi on yleensä sama kuin sen määrittelyssä käytetyn todellisen elementin muoto ja tyyppi. 5. Laskennallinen elementti. Elementti, joka määritetään nimellisistä tai todellisista mitoista ja muodoista laskennallisesti. Laskennallinen elementti ei ole yksikään valmiissa kappaleessa tai sen piirustuksessa olevista pinnoista, särmistä tai nurkkapisteistä. Se voi olla esimerkiksi pyöräytetyn muodon keskiakseli tai kahden pinnan välinen symmetriataso. Piirustukseen merkittynä tällainen Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 27

28 elementti on laskennallinen nimelliselementti. Todellisessa kappaleessa olevana se on laskennallinen todellinen elementti a) b) c) d) Kuva 37. Laskennallisia elementtejä. a) Lieriön keskiakseli. b) Kartion keskiakseli. c) Renkaan keskiakseli. d) Suorakulmaisen särmiön kahden ulkoseinämän symmetriataso ja särmiön sisällä olevan reiän etuja takaseinämän symmetriataso. Käsitteet suunnan ja sijainnin osoittamiseen 6. Suuntaelementti. Osoittaa elementin suunnan. Suuntaelementiksi voi ottaa 1) tasopinnan tai 2) pyörähdyssymmetrisen elementin keskiakselin. Pyörähdyssymmetrisiä elementtejä ovat esimerkiksi sylinteri, kartio ja rengas. 7. Sijaintielementti. Piste, suora viiva, taso tai ruuviviiva, jonka avulla voi määritellä elementin sijainnin, suunnan tai molemmat. Esimerkiksi pallon sijaintielementti on sen keskipiste ja lieriön sijaintielementti sen keskiakseli. Yksittäisen tason sijaintielementti on taso. Kahden yhdensuuntaisen tason sijaintielementti on niiden symmetriataso. Kahden kulmassa olevan tason sijaintielementit ovat tasojen leikkausviiva ja tasojen välinen symmetriataso. Kartion sijaintielementit ovat keskiviiva ja päätepiste. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 28

29 a) Yksittäinen tasopinta. Sijaintielementti on taso. b) Kaksi yhdensuuntaista tasopintaa. Sijaintielementti on symmetriataso. c) Kaksi kulmassa olevaa tasopintaa. Sijaintielementit ovat taso ja leikkausviiva. c) Pallo. Sijaintielementti on piste. d) Kartio. Sijaintielementit ovat piste ja keskiakseli. e) Lieriö. Sijanintielementti on keskiakseli. Kuva 38. Sijaintielementtejä. Vapaat liikesuunnat on merkitty kuviin nuolilla. Kiila sitoo elementin täydellisesti. Se ei jätä yhtään vapaata liikesuuntaa. Tasot jättävät useita liikesuuntia vapaiksi. Kartiolle jää yksi pyörähdyssuunta, pallolle kaikki mahdolliset pyörähdyssuunnat. Lieriö jättää yhden pyörähdyssuunnan ja yhden suoraviivaisen liikesuunnan vapaaksi. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 29

30 Johdetut käsitteet 8. Mitallinen elementti. Elementti, joka määritetään yhden tai useamman suuntaelementin ja pituus- tai kulmamitan avulla; esimerkiksi kaksi yhdensuuntaista pintaa (Kuva 39), kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa eli kiila (Kuva 40), lieriö (Kuva 41), pallo tai kartio. Mitallinen elementti voi olla osa valmistettavan kappaleen piirustusta, jolloin sitä kutsutaan nimellä mitallinen nimelliselementti. Se voi olla myös osa todellista kappaletta, jolloin sitä kutsutaan nimellä mitallinen todellinen elementti. Mitallisen elementin mittaan sovelletaan pituusmitan toleranssia. Mitan toleranssi ilmoitetaan nimellismitan yhteydessä, esimerkiksi 12 +/- 0,01 tai 12 H7. Toleranssi koskee siis ainoastaan mittaa, ei elementin paikkaa tai suuntaa suhteessa muihin elementteihin tai peruselementteihin. Paikka ja suunta käsitellään erikseen geometrisilla toleransseilla. Pituusmittojen toleransseja on käsitelty edellisessä kappaleessa, sivu 23. Geometrisia toleransseja käsitellään tarkemmin jäljempänä olevassa kappaleessa Geometriset toleranssit, sivu 36. Nimellismitta + toleranssi Periaatekuva. a) Sisäpinnat. b) Ulkopinnat. Kuva 39. Kahdella yhdensuuntaisella pinnalla määrittyvät mitalliset elementit (a) ja (b). Elementtien nimellismittoihin on lisätty toleranssit. Nimellismitat toleransseineen on merkitty kuvaan. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 30

31 Nimellismitta + toleranssi Periaatekuva. a) Ulkopinnat. b) Sisäpinnat. Kuva 40. Kahdella toisiinsa nähden kulmassa olevalla pinnalla määrittyvät mitalliset elementit (a) ja (b). Elementtien nimellismittoihin on lisätty toleranssit. Nimellismitat toleransseineen on merkitty kuvaan. Nimellismitta + toleranssi Periaatekuva. a) Sisäpinnat. b) Ulkopinnat. Kuva 41. Lieriöpinnoilla määrittyvät mitalliset elementit (a) ja (b). Elementtien nimellismittoihin on lisätty toleranssit. Nimellismitat toleransseineen on merkitty kuvaan. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 31

32 9. Rakenteellinen elementti. Elementti, joka määrittyy suoraan kappaleen mitoista ja muodoista. Rakenteellinen elementti voi olla esimerkiksi yksittäinen tasopinta, jokin muotopinta sekä kappaleessa oleva reikä tai uloke. Jos rakenteellinen elementti on osa piirustusta, sitä kutsutaan nimellä rakenteellinen nimelliselementti. Jos rakenteellinen elementti on osa todellista kappaletta, sitä kutsutaan nimellä rakenteellinen todellinen elementti. Rakenteelliseen elementtiin sovelletaan geometrisia toleransseja. Paikan ja suunnan toleranssin voi asettaa yhteisesti paikkatoleranssilla. Suunta asetetaan yleisimmin yhdensuuntaisuuden, kohtisuoruuden tai kulman toleransseilla. Muodon toleranssin voi asettaa esimerkiksi tasomaisuuden, lieriömäisyyden tai pinnan muodon toleranssina. Geometrisia toleransseja käsitellään tarkemmin jäljempänä olevassa kappaleessa Geometriset toleranssit, sivu 36. Peruselementteihin liittyvät käsitteet 10. Peruselementti. Yksi tai useampia sijaintielementti, joiden valinta on tehty toleranssialueen sijainnin, asennon tai molempien määrittämiseksi. 11. Ensimmäinen peruselementti. Peruselementti, johon muiden peruselementtien rajoitteet eivät vaikuta. 12. Toinen peruselementti. Peruselementti, johon vaikuttaa ensimmäisestä peruselementistä johtuva suuntarajoite. 13. Kolmas peruselementti. Peruselementti, johon vaikuttavat ensimmäisestä ja toisesta peruselementistä johtuvat suuntarajoitteet. 14. Yhteinen peruselementti. Peruselementti, joka on muodostettu kahdesta tai useammasta samanaikaisesti huomioitavasta elementistä (Kuva 44). 15. Peruselementtijärjestelmä. Järjestelmä, joka on muodostettu kahdesta tai useammasta tietyssä järjestyksessä huomioitavasta peruselementistä (Kuva 44). Kuva 42 pyrkii selventämään lueteltuja käsitteitä. Esillä ovat käsitteet mitallinen elementti, rakenteellinen elementti, laskennallinen elementti, sijaintielementti ja peruselementti sekä käsitteet nimelliselementti, todellinen elementti, mitattu elementti ja sovitettu elementti. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 32

33 Kuva 42. Peruselementtiin liittyvää käsitteistöä kuvan avulla selvitettynä. Kuva on standardista SFS-EN ISO 5459, selitteet muokattu. 1) Toleranssikehys, 2) Peruselementin muodostamiseen valittu rakenteellinen nimelliselementti (joka on myös mitallinen elementti), 3) Laskennallinen nimelliselementti, peruselementiksi valittu elementin 2 sijaintielementti, 4) Valmiissa kappaleessa oleva todellinen rakenteellinen elementti, jonka perusteella todellinen peruselementti N määritetään, 5) Mitattu rakenteellinen elementti, mittaustulokset pistepilvenä mittauslaitteen tallentamassa muodossa, 6) Pistepilven pohjalta laskennallisesti sovitettu rakenteellinen elementti, 7) Sovitetun rakenteellisen elementin laskennallinen elementti, sijaintielementti, joka on samalla todellinen peruselementti, 8) Yksittäinen peruselementti (sovitetun pinnan sijaintielementti) Peruselementti voidaan muodostaa mitallisesta elementistä tai ilman mittaa olevasta elementistä. Jos peruselementti muodostetaan mitallisesta elementistä, sitä osoittava merkki liitetään elementin mittaviivan yhteyteen. Mitallisen elementin peruselementti on sen sijaintielementti. Jos elementillä ei ole mittaa eli se on yksittäinen taso, merkki liitetään elementtiin itseensä. Ilman mittaa olevan elementin peruselementti on tämä elementti itse. Jäljempänä olevassa kuvassa (Kuva 43) on esimerkki kolmen peruselementin avulla määritellyistä geometrisista ominaisuuksista. Kuvassa on osa piirustusta, jossa määritellään kolmen johteen varassa liikkuva luisti. Luistin päälle on tarkoitus kiinnittää ruuviliitoksella laite, esimerkiksi automaatiojärjestelmässä käytettävä kamera. Kuvaan on merkitty kolme peruselementtiä A, B ja C. Peruselementtejä käytetään kuvaan merkittyjen reikien 1, 2 ja 3 suuntatoleranssien määrittämiseen. Peruselementit A ja B muodostetaan luistin (liikesuuntaan nähden) sivupinnasta ja laitteen kiinnitykseen käytettävästä yläpinnasta, jotka molemmat ovat yksittäisiä rakenteellisia elementtejä. Peruselementiksi tulevat näiden pintojen suuntaelementit, jotka ovat yksittäisten pintojen tapauksessa pinnat itse. Peruselementti C muodostetaan mitallisesta elementistä, muodoltaan lieriömäinen reikä. Peruselementiksi tulee lieriön suuntaelementti, joka on sen keskiakseli. Keskiakseli on laskennallinen elementti. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 33

34 Peruselementit A ja B määrittävät reiän 1 toleranssialueelle suunnan. Geometrisiin toleransseihin on merkitty, että reiän 1 toleranssialue asetetaan yhdensuuntaiseksi peruselementtien A ja B kanssa. Reikien 2 ja 3 toleranssialueet asetetaan yhdensuuntaiseksi reiän 1 keskiakselin kanssa. Viittaus keskiakseliin ilmenee peruselementin C merkin paikasta. Paikka on samalla ilmaisu siitä, että peruselementti on muodostettu mitallisesta elementistä. Kuva 43. Peruselementit A, B ja C, joita käytetään H7 toleranssiluokkaan valmistettavien reikien suuntatoleranssien määrittämiseen. Peruselementit B ja C on muodostettu yksittäisistä pinnoista, jotka eivät ole mitallisia elementtejä. Tällöin peruselementin merkki liitetään muotoviivaan tai muotoviivan jatkeeseen. Peruselementti A on muodostettu mitallisesta elementistä, jolloin sen merkki liitetään mittaviivan yhteyteen. Edellä esitetyssä esimerkissä (Kuva 43) peruselementtejä käytetään yksittäin. Jos geometrinen toleranssi muodostetaan kahdesta tai kolmesta peruselementistä siten, että ne valitaan tietyssä järjestyksessä, puhutaan peruselementtijärjestelmästä. Jos peruselementit huomioidaan samanaikaisesti, puhutaan yhteisestä peruselementistä. Kuva 44 sisältää sarjan kuvia, jotka havainnollistavat peruselementtien lukumäärän, järjestyksen ja yhdistämisen vaikutusta todellisessa työkappaleessa olevien mittojen tarkistamiseen. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 34

35 Merkintä piirustuksessa, peruselementit A ja B Valmis kappale: Peruselementti A: Peruselementti B: sovitettu elementti 1 ja sen suuntaelementti 2 sovitettu elementti 1 ja sen suuntaelementti 3 Peruselementtijärjestelmä AB: Peruselementtijärjestelmä BA: ensimmäisenä sovitettu elementti 1, ensimmäisenä sovitettu elementti 1, ja sen perusteella sovitettu elementti 2 ja sen perusteella sovitettu elementti 2 Yhdistetty peruselementti A-B: muodostetaan sovittamalla molemmat elementit samanaikaisesti Kuva 44. Vaihtoehtoisia tapoja muodostaa peruselementtejä A ja B. Kuvat ovat standardista SFS-EN ISO Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 35

36 Geometriset toleranssit (SFS-EN ISO 1101, SFS-EN ISO 2692, SFS-EN ISO 5458 ja SFS-EN ISO 7083) Geometrisia toleransseja ovat kappaleessa olevan elementin sijaintia, muotoa, suuntaa tai heittoa koskevat toleranssit. Toleranssi merkitään tietyllä, standardissa SFS-EN ISO 1011 esitetyllä tavalla ruuduista koostuvaan kehykseen, joka liitetään viiteviivalla joko: suoraan toleroitavaan elementtiin (Kuva 45 a) elementin muotoviivan jatkeeseen (Kuva 45 b) viiteviivalla toleroitavaan elementtiin yhdistettyyn merkintäviivaan (Kuva 45 c) tai toleroitavan elementin mittaviivaan suoraan sen jatkeeksi (Kuva 46 a). Viimeisimmässä tapauksessa toleranssi viittaa mitallisen elementin suuntaelementtiin eli keskiviivaan, keskitasoon tai keskipisteeseen, jotka kaikki ovat laskennallisia elementtejä. Kaikissa muissa tapauksissa toleranssi viittaa elementtiin itseensä. Keskielementtiin voidaan viitata myös toleranssikehykseen merkityllä ympyröidyllä A-kirjaimella (Kuva 46 b). a) b) c) Kuva 45. Geometrisen toleranssin kehyksen liittäminen kuvantoon. Jos toleranssilla halutaan viitata elementtiin itseensä, kehys liitetään viiteviivalla suoraan elementtiin (a), elementin muotoviivan jatkeeseen (b) tai elementtiä osoittavan viiteviivan merkintäviivaan (c). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 36

37 a) b) Kuva 46. Geometrisen toleranssin kehyksen liittäminen kuvantoon. Jos toleranssilla halutaan viitata mitallisen elementin suuntaelementtiin, esimerkiksi keskiakseliin, kehys liitetään viiteviivalla elementin mittaviivaan suoraan se jatkeeksi tai kehykseen merkitään keskielementin tunnus (A). Toleranssikehys Toleranssikehys koostuu seuraavista osista: 1. Geometrisen ominaisuuden tunnus 2. Toleranssialueen muodon tunnus 3. Toleranssialueen leveys 4. Toleranssia koskevat selitteet ja lisävaatimukset 5. Peruselementit ja elementtijärjestelmät 6. Elementtien lukumäärää tai rajattua aluetta koskevat merkinnät 7. Muotoa rajoittavat lisämerkinnät 1. Geometrisen ominaisuuden tunnus Muodon toleranssitunnukset Muoto Tunnus Peruselementin käyttö Suoruus Tasomaisuus Ympyrämäisyys Lieriömäisyys Ei peruselementtiä Tasoviivan muoto Pinnan muoto Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 37

38 Suunnan toleranssitunnukset Suunta Tunnus Peruselementin käyttö Yhdensuuntaisuus Kohtisuoruus Kulma-asento Peruselementti tarvitaan Tasoviivan muoto Pinnan muoto Sijainnin toleranssitunnukset Sijainti Tunnus Peruselementin käyttö Paikka Ei tarvita aina Samankeskisyys (keskipisteille) Sama-akselisuus (akseleille) Symmetrisyys Peruselementti tarvitaan Tasoviivan muoto Pinnan muoto Heiton toleranssitunnukset Heitto Tunnus Peruselementin käyttö Heitto Kokonaisheitto Peruselementti tarvitaan 2. Toleranssialueen muodon tunnus Muoto Tunnus Ympyrä ja sylinteri Pallo 3. Toleranssialueen leveys Toleranssialueen leveys ilmoitetaan samalla pituusmitan yksiköllä kuin muukin piirustus. Ellei mitään muuta ole merkitty, mitta on millimetrejä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 38

39 4. Toleranssia koskevat selitteet ja lisävaatimukset Kuvaus Tunnus Lisätiedot Keskielementti Yhteinen toleranssialue Epäsymmetrisesti jakautunut toleranssialue Tunnusta käytetään, mikäli toleranssi viittaa keskielementtiin eikä viittausta ole osoitettu liittämällä toleranssia mittaviivan jatkeeksi. Sama toleranssialue koskee useampaa kuin yhtä elementtiä. Toleranssikehys liitetään jokaiseen elementtiin viitenuolella tai elementtien lukumäärä merkitään kehyksen päälle kohtaan 6. Ellei mitään erityistä ole merkitty, toleranssialue jaetaan symmetrisesti toleroitavan elementin molemmin puolin. Tunnus UZ ja siihen liitettävä mitta osoittavat epäsymmetrisen jakautumisen. Joustavan osan eijäykkä olomuoto Toleranssi, jolla viitataan joustavaan olomuotoon. Lisätietoja standardissa EN ISO Siirretty toleranssialue Katso standardi SFS-EN ISO 1101, kohta 13. Tunnuksen perään voi liittää mitan, joka osoittaa toleranssialueen siirtopituuden Maksimimateriaalin vaatimus Lisätietoja standardissa SFS-EN ISO Minimimateriaalin vaatimus Lisätietoja standardissa SFS-EN ISO Verhopintavaatimus Lisätietoja standardissa SFS-EN ISO Peruselementit ja elementtijärjestelmät Ruutuihin 5a, 5b ja 5c merkitään, mitä peruselementtejä toleranssin tulkinnassa käytetään. Peruselementit luetaan vasemmalta oikealle siten, että ensimmäisenä sovelletaan vasemmanpuoleisinta. Peruselementtien yhdistelmä merkitään viivalla, esimerkiksi A B. Kuva 47. Peruselementtien merkit. Molempia voi käyttää samassa merkityksessä. Mikäli kaikki edellisen otsikon alla kuvatut selitteet ja lisävaatimukset eivät mahdu kohtaan 4., niitä voi sijoittaa myös ruutuun 5a ja 5b. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 39

40 6. Elementtien lukumäärää tai rajattua aluetta koskevat merkinnät Jos sama toleranssi koskee useampaa elementtiä, merkitään toleroitavien elementtien lukumäärä kohtaan 6. Ensin tulee lukumäärän osoittava numero ja sen jälkeen kirjainmerkki x, esimerkiksi 6 x. Lukumäärän jälkeen voi halutessaan merkitä toleroitavan elementin pituusmitan ja sen toleranssin. Rajattu alue merkitään liittämällä kuvantoon viiteviivojen ja kirjainten avulla alueen alku- ja päätekohdat. Toleranssikehyksen päälle merkitään vastaavat kirjaimet ja niiden väliin merkki, esimerkiksi C D. Rajattu alue voidaan merkitä myös leveällä pistekatkoviivalla muotoviivan päälle tai niiden sisälle. 7. Muotoa rajoittavat lisämerkinnät Kaikki toleranssialueen sisällä muotoa rajoittavat lisämerkinnät kirjoitetaan kohtaan 7. Esimerkkinä tunnus NC eli ei kupera. Geometrinen paikkatolerointi (SFS-EN ISO 5458) Geometrinen paikkatolerointi on laajennettu geometrisen toleroinnin muoto siinä mielessä, että sillä voi esittää kappaleen elementtien toleranssialueiden paikat ja suunnat samoilla merkinnöillä. Toleranssialueiden paikat esitetään teoreettisesti tarkoilla mitoilla ja suunnat peruselementeillä. Teoreettisesti tarkka mitta on mitta, johon ei kohdisteta mitään toleranssia ei yksittäisiä toleransseja eikä piirustuksiin mahdollisesti merkittyjä yleistoleransseja. Vaikka teoreettisesti tarkat mitat olisivat ketjussa, ne eivät kumuloi toleransseja. Alla olevassa kuvassa (Kuva 48) on esimerkki paikkatoleranssimerkintöjen käytöstä ja jäljempänä olevassa kuvassa (Kuva 49) standardista SFS-EN ISO 5458 poimittu esimerkki, joka havainnollistaa toleranssialueen paikan ja suunnan käsitettä. Kuva 48. Geometriseen paikkatolerointiin liittyviä merkintöjä. Suorakaiteen muotoiseen kehykseen asetetut mitat ovat teoreettisesti tarkkoja mittoja. Paikkatoleranssien kehyksissä olevat merkinnät tarkoittavat, että toleroitujen elementtien keskiakselin on sijaittava mittaluvun kokoisen sylinterimäisen toleranssialueen sisällä. Toleranssialueen suunta otetaan peruselementeistä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 40

41 Kuva 49. Esimerkkejä todellisiin työkappaleisiin sovitettujen elementtien paikoista ja suunnista suhteessa toleranssialueeseen. Paikkatoleroinnin yhteydessä ei tarvitse erikseen merkitä, että reikien tulee olla kohtisuorassa peruselementillä A merkittyä pintaa vasten. Suunnat ovat oletusarvoisesti kohtisuoruus tai samansuuntaisuus (peruselementin paikasta riippuen), ellei kuvaan ole erikseen merkitty jotain muuta astelukua. Kuva on standardista SFS-EN ISO Maksimi- ja vähimmäismateriaalin vaatimukset (SFS-EN ISO 2692) Maksimimateriaalin, vähimmäismateriaalin ja vastavuoroisuuden vaatimuksia käsitellään standardissa SFS-EN ISO Näiden vaatimusten tunteminen on tarpeen, kun lasketaan valukappaleiden nimellismittoja ja toleransseja standardisarjan SFS-EN ISO 8062 perusteella. Maksimimateriaalin vaatimus, MMR, on aikaisemmin tunnettu nimellä menorajan periaate, MMP. Vaatimuksiin liittyy seuraava käsitteistö: mitallinen elementti - elementti, joka määritetään yhden tai useamman suuntaelementin ja pituus- tai kulmamitan avulla; esimerkiksi kaksi yhdensuuntaista pintaa, kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa (eli kiila), pallo, lieriö tai kartio; voi olla mitallinen nimelliselementti tai mitallinen todellinen elementti rakenteellinen elementti - elementti, joka määrittyy suoraan kappaleen mitoista ja muodoista; elementti, joka on fyysisesti olemassa joko valmiissa kappaleessa tai sen mallissa; esimerkiksi yksittäinen seinämä, tietyn muotoinen pinta tai kappaleessa oleva reikä laskennallinen elementti - elementti, joka määritetään kappaleen mitoista ja muodoista laskennallisesti; elementti, jota ei ole olemassa valmiissa kappaleessa tai sen mallissa muuten kuin käsitteellisenä tietona; esimerkiksi pyöräytetyn muodon keskiakseli tai kahden pinnan välinen symmetriataso menoraja, MMC - tila, jossa tarkasteltava elementti on siinä rajamitassa, missä sen materiaali on maksimissaan, esim. reiän halkaisija on alemmassa rajamitassa ja akselin halkaisija ylemmässä rajamitassa laskennallinen menoraja, MMVC - tila, jossa mitallisen elementin menorajaan on lisätty tai siitä on vähennetty tämän saman mitallisen elementin laskennalliselle elementille määrätyn geometrisen toleranssin toleranssialue; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialue lisätään; sisäpuolisissa muodoissa se vähennetään menorajan mitta, MMS - mitta, joka määrää elementin menorajan laskennallisen menorajan mitta, MMVS - menorajan mitta, MMS, lisättynä tai vähennettynä geometrisen toleranssin toleranssialueen leveydellä; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialueen leveys lisätään; sisäpuolisissa muodoissa se vähennetään minimiraja, LMC - tila, jossa tarkasteltava elementti on siinä rajamitassa, missä sen materiaali on minimissään, esim. reiän halkaisija on ylemmässä rajamitassa ja akselin halkaisija alemmassa rajamitassa Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 41

42 laskennallinen minimiraja, LMVC - tila, jossa mitallisen elementin minimirajasta on vähennetty tai siihen on lisätty tämän saman mitallisen elementin laskennalliselle elementille määrätyn geometrisen toleranssin toleranssialue; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialue vähennetään; sisäpuolisissa muodoissa se lisätään minimirajan mitta, LMS - mitta, joka määrää elementin minimirajan laskennallisen minimirajan mitta, LMVS - minimirajan mitta, LMS, lisättynä tai vähennettynä geometrisen toleranssin toleranssialueen leveydellä; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialueen leveys vähennetään; sisäpuolisissa muodoissa se lisätään maksimimateriaalin vaatimus, MMR - mitalliselle elementille asetettu, toleranssialueiden kumuloitumiseen liittyvä vaatimus; mitallisen elementin mittojen on pysyttävä laskennallisen menorajan mitan MMVS kokoisen ja virheettömän, mitallisen elementin muotoisen alueen sisällä; yksittäisten paikallisten mittojen on samanaikaisesti täytettävä menorajan ja minimirajan mittaan liittyvät lisävaatimukset; maksimimateriaalin vaatimus rajoittaa mitallista elementtiä materiaalin ulkopuolelta vähimmäismateriaalin vaatimus, LMR - mitalliselle elementille asetettu, toleranssialueiden kumuloitumiseen liittyvä vaatimus; mitallisen elementin mittojen on pysyttävä laskennallisen minimirajan mitan LMVS kokoisen ja virheettömän, mitallisen elementin muotoisen alueen sisällä; yksittäisten paikallisten mittojen on samanaikaisesti täytettävä menorajan ja minimirajan mittaan liittyvät lisävaatimukset; vähimmäismateriaalin vaatimus rajoittaa mitallista elementtiä materiaalin sisäpuolelta vastavuoroisuuden vaatimus, RPR - lisävaatimus mitallisille elementille; käytetään maksimimateriaalin vaatimuksen, MMR, tai vähimmäismateriaalin vaatimuksen, LMR, lisäksi Maksimimateriaalin vaatimuksen säännöt: 1. Toleroidun elementin mitattujen paikallisten mittojen on oltava: ulkopuolisille elementeille samansuuruisia tai pienempiä kuin menorajan mitta, MMS sisäpuolisille elementeille samansuuruisia tai suurempia kuin menorajan mitta, MMS 2. Toleroidun elementin mitattujen paikallisten mittojen on oltava: ulkopuolisille elementeille samansuuruinen tai suurempi kuin minimirajan mitta, LMS sisäpuolisille elementeille samansuuruinen tai pienempi kuin minimirajan mitta, LMS 3. Toleroidun elementin laskennallinen menoraja, MMVC, ei saa ylittyä yhdelläkään mitatulla arvolla 4. Jos toleroiduilla elementeillä (tapauksissa, joissa on useampia kuin yksi elementti) on sama toleranssimerkintä tai kun kyseessä on suunta- tai sijaintitoleranssi, sijaitsevat toleroitujen elementtien laskennalliset menorajat, MMVC, teoreettisesti oikeassa asemassa ja suunnassa toisiinsa nähden ja peruselementtien suhteen Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 42

43 Piirustuksen merkinnät Tulkinta Kuva 50. Maksimimateriaalin vaatimuksen havainnollistaminen. Kuva on standardista SFS-EN ISO Vähimmäismateriaalin vaatimuksen säännöt: 1. Toleroidun elementin mitattujen paikallisten mittojen on oltava: ulkopuolisille elementeille samansuuruisia tai suurempia kuin minimirajan mitta, LMS sisäpuolisille elementeille samansuuruisia tai pienempiä kuin minimirajan mitta, LMS 2. Toleroidun elementin mitattujen paikallisten mittojen on oltava: ulkopuolisille elementeille samansuuruisia tai pienempiä kuin menorajan mitta, MMS sisäpuolisille elementeille samansuuruisia tai suurempia kuin menorajan mitta, MMS 3. Toleroidun elementin laskennallinen minimiraja, LMVC, ei saa ylittyä yhdelläkään mitatulla arvolla 4. Jos toleroiduilla elementeillä (tapauksissa, joissa on useampia kuin yksi elementti) on sama toleranssimerkintä tai kun kyseessä on suunta- tai sijaintitoleranssi, sijaitsevat toleroitujen elementtien laskennalliset minimirajat, LMVC, teoreettisesti oikeassa asemassa ja suunnassa toisiinsa nähden ja peruselementtien suhteen Maksimimateriaalin vaatimuksen säännöt peruselementeille: 1. Kun se rakenteellinen elementti, josta peruselementti on muodostettu, mitataan, yksikään mitta ei saa poiketa peruselementin laskennallisesta menorajasta, MMVC 2. Peruselementin laskennallisen menorajan, MMVC, mitta on yhtä suuri kuin menorajan mitta, MMS jos peruselementillä ei ole geometristä toleranssia jos sille on annettu geometrinen muototoleranssi ilman jäljessä olevaa maksimimateriaalin vaatimuksen tunnusta 3. Peruselementin laskennallisen menorajan, MMVC, mitta on menorajan mitta, MMS, lisättynä (ulkopuolisille mitallisille elementeille) tai vähennettynä (sisäpuolisille mitallisille elementeille) geometrisella toleranssilla, kun peruselementillä on geometrinen muototoleranssi, jonka jäljessä on maksimimateriaalin vaatimuksen tunnus Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 43

44 Piirustuksen merkinnät Tulkinta Kuva 51. Maksimimateriaalin vaatimus peruselementille. Kuva on standardista SFS-EN ISO Piirustuksen merkinnät Tulkinta Kuva 52. Maksimimateriaalin vaatimus toleroidulle peruselementille. Kuva on standardista SFS-EN ISO Vähimmäismateriaalin vaatimuksen säännöt peruselementeille: 1. Kun se rakenteellinen elementti, josta peruselementti on muodostettu, mitataan, yksikään mitta ei saa poiketa peruselementin laskennallisesta minimirajasta, LMVC 2. Peruselementin laskennallisen minimirajan, LMVC, mitta on yhtä suuri kuin minimirajan mitta, LMS jos peruselementillä ei ole geometrista toleranssia jos sille on annettu geometrinen muototoleranssi ilman jäljessä olevaa vähimmäismateriaalin vaatimuksen tunnusta 3. Peruselementin laskennallisen minimirajan, LMVC, mitta on minimirajan mitta, LMS, vähennettynä (ulkopuolisille mitallisille elementeille) tai lisättynä (sisäpuolisille mitallisille elementeille) geometrisella toleranssilla, kun peruselementillä on geometrinen muototoleranssi, jonka jäljessä on vähimmäismateriaalin vaatimuksen tunnus Säännöt vastavuoroisuuden vaatimuksen lisäämisestä: 1. Maksimimateriaalin vaatimuksen ensimmäinen sääntö, joka koskee menorajan mittaa, MMS, ei ole voimassa; kaikki muut säännöt pätevät 2. Vähimmäismateriaalin vaatimuksen ensimmäinen sääntö, joka koskee minimirajan mittaa, LMS, ei ole voimassa; kaikki muut säännöt pätevät Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 44

45 Nurkkakohdat (SFS-EN ISO 13715) Nurkkakohdalla tarkoitetaan kahden pinnan terävää liittymäkohtaa. Nurkka voi olla sisäpuolinen tai ulkopuolinen. Suunnittelijalla on mahdollisuus mitoittaa nurkkakohtia koskevat vaatimukset standardin SFS-EN ISO mukaisin merkinnöin. Merkinnät on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 53). Nurkkia voi merkinnän sallimana pyöristää ja viistää. Niihin voi myös jättää jäystettä ja pursetta mitan sallimissa rajoissa. a) b) c) d) Kuva 53. Nurkkakohtiin liittyvien vaatimusten esittäminen standardin SFS-EN ISO mukaisin merkinnöin. a) merkki yleisesti; b) aineen vähentäminen nurkasta on sallittu; c) aineen lisääminen nurkkaan on sallittu; d) sekä aineen vähentäminen että sen lisääminen on sallittu. +, - ja ±- merkkeihin liitetään mittaluku, jonka yksikkö on millimetrejä. Pinnan ominaisuudet ja epätäydellisyydet (SFS-EN ISO 1302 ja SFS-EN ISO 8785) Pintamerkki Pinnankarheus ja sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä muut pintakäsittelyt ilmaistaan pintamerkillä, joka perusmuodossaan on esitetty ohessa. Pintamerkin käyttö määritellään standardissa SFS-EN ISO Pintamerkkiä täydennetään merkintäviivalla sekä yksityiskohdilla, joilla voidaan ilmaista onko aineen poistaminen kielletty vai vaaditaanko sitä. Merkin yhteydessä voi käyttää myös merkintää ympäri. (Kuva 54) a) b) c) d) Kuva 54. Täydennetyt pintamerkit. a) aineen poistoa ei sallita työkappaleen yläpinnalta; b) aineen poistoa ei sallita työkappaleen kuvannossa näkyvää pintaa kiertäviltä pinnoilta; c) aineen poistoa tarvitaan työkappaleen yläpinnalta; b) aineen poistoa tarvitaan työkappaleen kuvannossa näkyvää pintaa kiertäviltä pinnoilta Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 45

46 Merkintäviivaa ja merkin ympärillä olevia alueita käytetään ilmaisemaan sallittua pinnankarheutta, pinnankarheuden mittausmenetelmää, työvaran mittaa, työstömenetelmää ja työstönaarmujen suuntaa. a pinnankarheusmerkit b työstömenetelmä c työstönaarmujen suunta (Taulukko 3) d työstövaran suuruus Taulukko 3. Työstönaarmujen suuntamerkit Merkki Selite Naarmut ovat yhdensuuntaisia piirustuksen sen viivan kanssa, johon pintamerkki on piirretty Naarmut ovat kohtisuorassa piirustuksen sitä viivaa vastaan, johon pintamerkki on piirretty Naarmut ovat ristikkäisesti vinossa piirustuksen siihen viivaan nähden, johon pintamerkki on piirretty Naarmut monisuuntaisesti Naarmut ovat suunnilleen ympyrämäisesti pinnan keskipisteen suhteen Naarmut ovat suunnilleen säteittäisesti pinnan keskipisteen suhteen Naarmut ovat pistemäisiä, suunta ei ole määriteltävissä tai ovat kohoutumia Pinnan epätäydellisyydet Valettujen kappaleiden pinnan epätäydellisyydet tulisi määritellä mahdollisimman pitkälle standardin SFS-EN ISO 8785 käsitteistöä määritystapoja käyttäen, koska standardi on kansainvälinen. Eri maissa on käytössä omia valuvikakuvastoja ja valuvikojen nimityksiä, mutta ne eivät välttämättä ole tunnettuja maan rajojen ulkopuolella. Jos piirustuksissa ja muissa kappaletta koskevissa spesifikaatioissa viittaa kansallisessa käytössä oleviin valuvikaluokituksiin, tulee varmistua, että kaikki hankinnassa ja valmistuksessa mukana olevat osapuolet ymmärtävät luokituksen ja sen merkityksen samalla tavalla. Standardi SFS-EN ISO 8785 esittelee 31 erilaista pintavikaa, joista osa on valamisen aiheuttamia, osa koneistuksen sekä osa mekaanisen käsittelyn ja muiden ympäristövaikutusten, esimerkiksi korroosion aiheuttamia. Seuraaviin taulukoihin (Taulukko 4 ja Taulukko 5) on poimittu erityisesti valua koskevat pintaviat kuvineen. Eriasteisesta hiekan kiinni palamisesta johtuvaa pinnankarheusmuutosta standardi ei tunne. Pinnankarheusvaatimukset täytyy sen vuoksi määritellä pinnankarheusarvoilla tai viittaamalla BNIF 359 tai SCRATA vertailupalasarjoihin. SCRATA -vertailupaloja myy Castings Technology Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 46

47 International, CTI. BNIF 359 vertailupalat ja valokuvat ovat ranskalaiseen CTIF-organisaatioon kuuluvan standardointijaoston, Bureau de Normalisation des industries de la Fonderie, BNIF, tuote. Taulukko 4. Standardin SFS-EN ISO 8785 alakohta 4.1. Sisäänpäin suuntautuneet viat. Nimitys Kuva Selite Halkeama Suora, teräväpohjainen painuma. Aiheutuu pinnassa tai pinnan alla olevan materiaalin epäjatkuvuudesta Pintahuokoset Hyvin pienikokoisia, jyrkästi alaspäin suuntautuvia, teräväreunaisia tyhjiä tiloja. Yläreunat ovat samalla tasolla muun pinnanmuodon kanssa Puhallushuokoset Yksittäisiä, kappaleen pintaan avautuvia syvennyksiä. Aiheuttajana materiaalin sisältä purkautuneet vieraat partikkelit tai kaasu. Voi ilmetä esimerkiksi etsauksen yhteydessä Imupainumat Painumat, joiden aiheuttajana on valun tai hitsauksen aikana tapahtunut jähmettymiskutistuma Särö Terävä, epäsäännöllinen ja pienikokoinen aukeama. Muut sisäänpäin suuntautuneet pintaviat: Uurre Naarmu Vajaasärmä Taipuma Lommo Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 47

48 Taulukko 5. Standardin SFS-EN ISO 8785 alakohta 4.2. Ulospäin suuntautuneet viat Nimitys Kuva Selite Pahkurat Matalia ja pienikokoisia harjanteita kappaleen pinnassa Rakkulat Paikallisia kohoumia, joiden aiheuttajana on pinnan alle loukkuun jäänyt kaasu tai neste Suomut Suomumaisia, osin muusta materiaalista erottuneita ohuita kohoumia. Johtuvat eri materiaalia olevan pintakerroksen, esimerkiksi pinnoitteen, irtoamisesta Sulkeumat Työkappaleeseen uponneen vieraan ainesosan partikkeleita Purse Työkappalemateriaalin harjanteita. Ovat muodostuneet valu- tai takomuotin erillisten osien välissä tai esimerkiksi hitsauksen aikana Kerrostumat Toisesta työkappaleesta tai vieraasta materiaalista kerrostunutta ainetta. Muut ulospäin suuntautuneet pintaviat: Taipuma Jäyste Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 48

49 Loput standardissa SFS-EN ISO 8785 mainitut pintaviat ovat: Kohta 4.3, sekä sisään että ulospäin suuntautuneet pintaviat Kraatterit Laskostumat Hankauma Jäännösmateriaali Kohta 4.4, alueelliset pintaviat Ajojäljet (jonkin koneen tai laitteen) Eroosio Korroosio Pistekorroosio Säröily Läikät Värivika Raidat Lohkeilu, hilseily ja kesiminen Muotilla valmistettujen kappaleiden piirustusmerkinnät (SFS-EN ISO 10135) Standardi SFS-EN ISO määrittelee piirustusmerkit jakopinnan, ulostyöntimien ja muiden muottityökalun jättämien jälkien, jakopintasiirtymän, purseen, hellitysten, työkalun liikesuuntien, valmiin kappaleen irrotussuuntien, pinnassa olevien painumien, huokoisuuden ja muiden pinnan yksityiskohtien määrittelyyn. Jakopinnan merkki on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 55). Merkin voi liittää sekä keernan että muotin jakopintaan. Merkkiä, jonka toinen puoli on täytetty, käytetään kuitenkin vain muotille. Täytetty osuus merkistä asetetaan kiinteään muottipuoliskoon. a) b) c) Kuva 55. Jakopinnan merkintä. Täytetty osa esittää muotin kiinteää puoliskoa. Jakopinnan merkkiin voi yhdistää kirjaimen S, M tai C. Kirjaimella S merkitään luistin (slide) jakopinta, kirjaimella M muotin (mould) jakopinta ja kirjaimella C keernan (core) jakopinta. Kirjaimen paikka ilmenee edellä olevan kuvan (Kuva 55) kohdasta c). Paikka on vasemmalla, jakopintaviivan yläpuolella. Jakopintamerkin yhteydessä voi määrittää sallitut arvot jakopintasiirtymälle (surface mismatch) ja purseen (flash) koolle. Merkinnät asetetaan jakopintamerkin oikealle puolelle (Kuva 56 a). Siirtymän arvot ilmoitetaan samassa mittayksikössä kuin muukin piirustus. Jakopintamerkkiin voi yhdistää myös hellitysten suuntaa ja suuruutta kuvaavat merkinnät (Kuva 56 b ja c). Hellitysten suunta (TP tai TM) ilmoitetaan vain kerran. Merkintä voi olla vapaavalintaisesti jakoviivan ylä- tai alapuolella. Asteluvun voi mitoittaa erisuuruiseksi eri puolille jakopintaa. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 49

50 a) b) c) Kuva 56. a) Jakopintasiirtymän ja purseen koon mitoittaminen jakopintamerkin yhteydessä. b) Hellitysten mitoittaminen jakopintamerkin yhteydessä. TM tarkoittaa negatiivista eli ainetta vähentävää hellitystä (taper minus), jolloin nimellismitat asettuvat jakotasolle ja mittoja pienennetään jakotasolta molempiin suuntiin. c) Hellitysten mitoittaminen jakopintamerkin yhteydessä. TP tarkoittaa positiivista eli ainetta lisäävää hellitystä (taper plus), jolloin mittoja kasvatetaan jakotasolle päin ja mitta jakotasolla on nimellismittaa suurempi. Kaikki edellä luetellut merkinnät voi liittää viiteviivalla ja merkintäviivalla kappaleeseen myös ilman jakopintamerkkiä (Kuva 57). Kohdat, joihin ei haluta pursetta lainkaan, merkitään kirjainyhdistelmällä FLF (flash-free). Hellitysmerkin viiteviiva kohdistetaan nurkkaan, josta hellitys alkaa. Merkin suunta osoittaa hellityksen suunnan. (Kuva 58). Kuva 57. Purseen ja jakopintasiirtymän merkintä viiteviivalla ja merkintäviivalla. Kun hellitystä osoittava merkki liitetään jakopinnan yhteyteen, hellityksen lähtöpinta ei tule niin selvästi osoitetuksi kuin viiteviivoja käyttäen. Jos työkalujen suunnittelussa on mukana useita henkilöitä, täytyy jollain tapaa pyrkiä varmistamaan, että hellitysten lähtöpinnat valitaan samalla tavalla. Jos ne valitaan muottipuoliskoihin eri tavalla, valmiit työkalut porrastavat jakopinnalla. Jäljempänä olevissa kuvissa (Kuva 59 ja Kuva 60) esitetään negatiivisen hellityksen merkintä ja tulkinta valmiissa kappaleessa. Seuraavassa kuvassa (Kuva 61) on positiivisen hellityksen tulkinta valmiissa kappaleessa. Kuvaan on merkitty myös hellitysten lähtöpinnat. Hellitystä ei tavallisesti piirretä kuvantoihin. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 50

51 Kuva 58. Viiteviivalla ja merkintäviivalla osoitetut hellitykset. Viiteviiva asetetaan osoittamaan nurkkaa, josta hellitys alkaa. Pääkuvannossa viiteviiva osoittaa sylinterimäistä seinämää, leikkauskuvannoissa tasomaista seinämää. TF-merkinnällä osoitetaan, että hellitykset tulee tasata jakopinnalla. Hellitysmerkissä oleva kalteva viiva osoittaa hellityksen suunnan. Huomaa, että hellitystä ei piirretä kuvantoihin, vaan se ainoastaan mitoitetaan. Hellitysmerkeillä lisätty piirros on tarkoitettu mallin tai muotin valmistajalle varmistamaan, että hellitykset tasoittuvat jakopinnalle ja osataan asettaa oikeisiin suuntiin. Suurimman sallitun jakopintasiirtymän mitoittaminen ohjeistaa valitsemaan muottipuoliskojen ohjauksen oikein. Kuva 59. Jakopintamerkin yhteyteen asetettu negatiivisen eli ainetta vähentävän hellityksen merkintä. Hellitystä ei piirretä kuvantoihin. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 51

52 Kuva 60. Edellisen kuvan merkinnöillä valmiiksi hellitetty kappale. Hellitystä ei tavallisesti piirretä kuvantoihin. Kuvan on tarkoitus esittää merkinnän tulkinta valmiissa kappaleessa. Negatiivinen hellitys vähentää ainetta. Useimpien muotojen nimellismitta tulee jakopinnan tasalle. Kuva 61. Positiivisen hellityksen tulkinta valmiissa kappaleessa. Positiivinen hellitys lisää ainetta. Muotojen nimellismitat tulevat hellitysten lähtöpintojen kohdille. Lähtöpinnat on merkitty kuvaan nuolilla. Jakopinnalle tehty hellitysmerkintä ei pakota valitsemaan lähtöpintoja juuri kuvaan merkityllä tavalla. Tästä syystä on varmistuttava, että hellitykset tasaantuvat jakopinnalle. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 52

53 Hellityksen voi tehdä paitsi suoralla viistoamisella myös pyöräytyksellä. Pyöräytetty hellitys merkitään jakopinnan yhteyteen pienellä ympyrällä (Kuva 62). Kuva 62. Pyöräytetyn hellityksen merkintä ja tulkinta kappaleessa. Jos hellitysten lisäksi on tarpeen merkitä muotin osien liikesuunnat, käytetään kirjainyhdistelmää TMD (tool motion direction) ja nuolimerkkiä (Kuva 63 a). Merkkiin voi yhdistää kulmamitan ja asettaa mitalle toleranssin, esimerkiksi rajaeromittoja käyttäen. Liikkuvan osan tyyppi osoitetaan samoilla kirjaimilla (S, M ja C) kuin jakopinnan yhteydessä. Kappaleen irrotussuunta merkitään vastaavalla tavalla. Kirjainyhdistelmä on tällöin PRD (part removal direction, Kuva 63 b). a) b) Kuva 63. Piirrosmerkit, joilla osoitetaan muotin osan liikesuunta (a) tai kappaleen irrotussuunta (b). Standardi SFS-EN ISO tarjoaa menetelmiä, joiden avulla voi kappaleesta erottaa jonkin tietyn mitoitetun alueen tai useita pintoja samanaikaisesti. Alueeseen voi rajauksen jälkeen kohdistaa esimerkiksi pursetta tai pinnan laatua koskevan merkinnän. Alue erotetaan pitkällä leveällä pistekatkoviivalla. Jos pistekatkoviiva osoittaa kuvannossa reuna-aluetta, merkki kohdistetaan viivaan, muussa tapauksessa viivojen sisälle (Kuva 64). Pistekatkoviivalla erotetun alueen rajat mitoitetaan. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 53

54 Kuva 64. Purseettoman alueen ja logon sijoituskohdan osoittaminen rajatun alueen merkinnällä. Rajattu alue täytyy mitoittaa. Useat pinnat osoitetaan viite- ja merkintäviivan risteykseen liitetyllä ympäri -merkillä. Standardi SFS-EN ISO määrittelee useita merkkejä (Taulukko 6). Merkkejä voi käyttää hellitettävien pintojen osoittamiseen tai niillä voi kohdistaa pintaa koskevia vaatimuksia useille pinnoille samanaikaisesti. Hiekka- tai kestomuotin osat voivat jättää kappaleeseen jälkiä. Standardi SFS-EN ISO määrittelee piirrosmerkin, joilla voi asettaa näiden jälkien suurimmat sallitut mitat. Piirrosmerkki ja siihen liittyvät lisämerkinnät esitetään seuraavassa kuvassa. Lisämerkintöjä ovat jäljen tyypin mukaan valittava kirjaintunnus, jäljen sallittu suunta ja jäljen koko samassa mittayksikössä kuin muukin piirustus. Käytössä ovat kirjaintunnukset: E: ulostyöntimen (ejector) jälki G: valukanavan (gate) jälki H: jäähdytyskappaleen (heat dissipation) jälki R: syöttökuvun (riser) jälki V: ilmanpoistoaukon (vent) jälki a) b) c) Kuva 65. Muotin osan jättämän jäljen suurimpien sallittujen mittojen merkintään käytettävä piirrosmerkki. Kuvan esimerkki a) ilmoittaa, että nuolen osoittamalle pinnalle saa hiottaessa jättää 5 mm ylimääräistä materiaalia valukanavan kohdalle. Esimerkkiin b) jäljen koko on merkitty korkeuden lisäksi halkaisijamittana ja esimerkkiin c) suorakaiteen muotoisen alueen mittoina. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 54

55 Taulukko 6. Standardissa SFS-EN ISO määritetyt ympäri -merkit. Merkeillä voi osoittaa useita pintoja samanaikaisesti. Selite Merkki Tarkoitus Kaikki pinnat kuvannon muotoviivan ympärillä molemmissa muottipuoliskoissa. Kaikki pinnat kuvannon muotoviivan ympärillä merkityssä muottipuoliskossa. Kaikki pinnat vaakasuoran akselin ympäri molemmissa muottipuoliskoissa. Kaikki pinnat vaakasuoran akselin ympäri merkityssä muottipuoliskossa. Kaikki pinnat pystysuoran akselin ympäri molemmissa muottipuoliskoissa. Kaikki pinnat pystysuoran akselin ympäri merkityssä muottipuoliskossa. Kaikki pinnat molemmissa muottipuoliskoissa. Kaikki pinnat merkityssä muottipuoliskossa. Ulostyöntimien paikat voi merkitä ja mitoittaa standardin SFS-EN ISO mukaisella piirrosmerkillä. Jos ulostyöntimen jättämä jälki halutaan rajoittaa, käytetään edellisen kuvan (Kuva 65) piirrosmerkkiä yhdessä ulostyöntimen merkin kanssa (Kuva 66). Kuva 66. Ulostyöntimen piirrosmerkki yhdistettynä työkalun jäljen piirrosmerkkiin. Loput standardissa määritellyt piirrosmerkit ovat esillä seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 7). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien - 55

Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti

Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Koneenpiirustusta koskevat standardit Koneenpiirustus yleisesti: piirustusarkki: arkin

Lisätiedot

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset Piirustus Tuula Höök Valimoinstituutti Tehtävänä on mallintaa jollekin aikaisemmissa harjoituksissa luodulle kappaleelle tekninen piirustus. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus Mallinnuksen vaiheet 1.

Lisätiedot

OSA A. MITTATOLERANSSIT

OSA A. MITTATOLERANSSIT BK50A0200 TEKNINEN PIIRUSTUS II HARJOITUKSET / KEVÄT 2015/ viikko 11 / TOLERANSSIT Pj/Varapj: Tulosta tehtäväpaperi ja palauta tehtävien ratkaisut luennoitsijalle oman harjoitusajan loppuun mennessä. RYHMÄN

Lisätiedot

Insinöörien kuvakieli. Teknillinen piirustus

Insinöörien kuvakieli. Teknillinen piirustus Insinöörien kuvakieli Teknillinen piirustus 1 Tavoite Opiskelija ymmärtää standardin mukaisia koneenpiirustuksia ja osaa tuottaa luonnoksia, työpiirustuksia, kokoonpanokuvia ja osaluetteloita. Hän ymmärtää

Lisätiedot

Sivu 1(2) Aksonometriset kuvannot kappaleesta ja kuvantoihin liittyvät nimellismitat.

Sivu 1(2) Aksonometriset kuvannot kappaleesta ja kuvantoihin liittyvät nimellismitat. Sivu 1(2) 201 CAD-SUUNNITTELU 16.12.2008 /MMk/JHa 1. KILPAILUPÄIVÄ OSIO A 2D-TEHTÄVÄ KIKKARE 2D-tehtävä: Kestoaika: Annettu: Piirustus: Kappaleen piirustusten laatiminen aksonometrisen luonnoksen avulla.

Lisätiedot

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä Valutoleranssilla tarkoitetaan yhteisesti sovittua aluetta, jonka sisälle kappaleiden mittamuutokset mahtuvat. Toleranssit jaotellaan yleensä useaan ryhmään, jossa pienimmissä toleranssiryhmissä hyväksytyt

Lisätiedot

RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h

RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h Piirrä oheinen asuinhuoneisto B34 sekä sen peilikuvahuoneisto B35 ARK 9:llä hyödyntäen ohjelman sisältämiä

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_1_3.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_1_3. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Painevalut 1. Teoriatausta Knit. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Painevalut 1. Teoriatausta Knit. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Painevalut 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae piirustus diecasting_1_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen ruisku tai painevalukappale,

Lisätiedot

MALLIPOHJAISEN TUOTEMÄÄRITTELYN MAHDOLLISUUDET. Jukka-Pekka Rapinoja METSTA

MALLIPOHJAISEN TUOTEMÄÄRITTELYN MAHDOLLISUUDET. Jukka-Pekka Rapinoja METSTA MALLIPOHJAISEN TUOTEMÄÄRITTELYN MAHDOLLISUUDET Jukka-Pekka Rapinoja METSTA Mitä mallipohjainen tuotemäärittely tarkoittaa EN-kielinen termi MBD, Model-based Definition Kaikki tuotetieto on 3D-mallissa

Lisätiedot

Perusteet 4, tilavuusmallinnus

Perusteet 4, tilavuusmallinnus Perusteet 4, tilavuusmallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

Korkki 1 CAD työkalut joka on myös kauniisti muotoiltu harjoituksessa cap_1_2.sldprt Tilavuusmallinnus Pintamallinnus (vapaaehtoinen) Teoriatausta

Korkki 1 CAD työkalut joka on myös kauniisti muotoiltu harjoituksessa cap_1_2.sldprt Tilavuusmallinnus Pintamallinnus (vapaaehtoinen) Teoriatausta Korkki 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus cap_1_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja mallinna niiden perusteella teknisesti oikein muotoiltu ruiskuvalukappale, joka

Lisätiedot

Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja

Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja 4. painos Espoo 2011 2 Sisältö 1 MITTATOLERANSSIT... 3 1.1 Yleisimmät toleranssikäsitteet... 3 1.2 ISOmittatoleranssijärjestelmä... 4 1.3 Sovitteen valinta...

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin.

Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin. TkT Harri Eskelinen Johdanto Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin. 3 Hitsatuille rakenteille laadituissa

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm tai sitä vastaava neutraalimuotoinen tiedosto. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm. Tehtävänäsi on suunnitella kansi alueille, jotka on

Lisätiedot

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö,

Lisätiedot

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot. Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.fi Piirustuksissa käytettäviä hitsausmerkintöjä käsitellään standardissa SFS-EN 22553. Tähän kirjoitukseen

Lisätiedot

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna Liikkuva keerna Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloitusmalli start_movingcore_x.sldprt. Tehtävänäsi on hellittää kappaleen muodot siten, että vastapäästölliset muodot voi valmistaa liikkuvilla

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

A OSIO, ENNAKKOTEHTÄVÄ: KOHTISUORAKUVAUS Sivu 1(1)

A OSIO, ENNAKKOTEHTÄVÄ: KOHTISUORAKUVAUS Sivu 1(1) Taitaja - Ammattitaidon SM-kilpailut Taitaja-Mestare FM-tävling i yrkesskicklighet är i Uleåborg A OSIO, ENNAKKOTEHTÄVÄ: KOHTISUORAKUVAUS Sivu 1(1) 2D-tehtävä: Kestoaika: Annettu: Piirustus: Kappaleen

Lisätiedot

TEKNINEN PIIRUSTUS II

TEKNINEN PIIRUSTUS II TEKNINEN PIIRUSTUS II Kevät 2015 PINTAMERKIT TkT Harri Eskelinen 1 1 Johdanto 2 Pintamerkillä ilmoitettavia vaatimuksia Pintamerkkejä käytetään ilmaistaessa mm. seuraavia pintaa koskevia vaatimuksia: Pinnan

Lisätiedot

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa säilyttäen pitkin tason T suljettua käyrää (käyrä ei leikkaa itseään). Tällöin suora s piirtää avaruuteen

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Muovitekniikan koulutusohjelma. Jonne Tuovinen SUUNNITTELUOHJEEN TEKO TULIKIVI OYJ:LLE

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Muovitekniikan koulutusohjelma. Jonne Tuovinen SUUNNITTELUOHJEEN TEKO TULIKIVI OYJ:LLE KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Muovitekniikan koulutusohjelma Jonne Tuovinen SUUNNITTELUOHJEEN TEKO TULIKIVI OYJ:LLE Opinnäytetyö Toukokuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2013 Muovitekniikan koulutusohjelma Tekijä

Lisätiedot

Perusteet 6, lisää pintamallinnusta

Perusteet 6, lisää pintamallinnusta Perusteet 6, lisää pintamallinnusta Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_6_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja mallinna kappale pääasiassa pintamallinnustyökaluin.

Lisätiedot

Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit rel. 543,5 nm 5 10-10 λ 0

Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit rel. 543,5 nm 5 10-10 λ 0 1/ Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit 32 nm 1 10-10 λ 0 43, nm 10-10 λ 0 633 nm 1 10-10 λ 0 Pituusmitat Pituuden mittauslaitteet Laser-interferometri 1,0 Peruslaitteisto Kulmapoikkeamien

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 3, Shaft, Rib ja Multi sections Solid työkaluin mallinnettuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 3, Shaft, Rib ja Multi sections Solid työkaluin mallinnettuja kappaleita Tilavuusmallinnus 3, Shaft, Rib ja Multi sections Solid työkaluin mallinnettuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_3_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja

Lisätiedot

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen TkT Harri Eskelinen 1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen 2. Standardiosien hyödyntäminen 3. Osien kokoonpanosuunnat ja järjestys 4.

Lisätiedot

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö. Kappaleiden tilavuus Suorakulmainensärmiö. Tilavuus (volyymi) V = pohjan ala kertaa korkeus. Tankomaisista kappaleista puhuttaessa nimitetään korkeutta tangon pituudeksi. Pohjan ala A = b x h Korkeus (pituus)

Lisätiedot

Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU

Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2011 LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Aho, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja

Lisätiedot

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien Koko geometrian voidaan ajatella koostuvan pisteistä. a) Matemaattinen piste on sellainen, millä EI OLE LAINKAAN ULOTTUVUUKSIA. Oppilaita voi johdatella pisteen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen.

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen. MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ. Isto Jokinen 013 SISÄLTÖ 1.Pinta-alojen laskeminen.tilavuuksien laskeminen PINTA-ALOJEN LASKEMINEN Pintakäsittelyalan työtehtävissä on pinta-alojen

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

3D-TEHTÄVÄ C Hiomakone 201 - CAD-suunnittelu Finaali

3D-TEHTÄVÄ C Hiomakone 201 - CAD-suunnittelu Finaali 1 3D-tehtävä: Kestoaika: Annettu: Tehtävä: Erittely: Hiomakoneen osien mallinnus, kokoonpano ja visualisointi. 6 tuntia. Paperikopiot hiomakoneen osista, kokoonpanosta ja osaluettelosta, osa osista tiedostoina

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen.

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen. MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ. Isto Jokinen 013 SISÄLTÖ 1.Pinta-alojen laskeminen.tilavuuksien laskeminen PINTA-ALOJEN LASKEMINEN Pintakäsittelyalan työtehtävissä on pinta-alojen

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. helmikuuta 2014 Vastaanottaja: MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42 Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355 142 `0,3 50 80 M 40 x2 A 20 Ø35 5 n50-0,1 40-0,3 Ø 26-0,05 +0 Ø B + 0,3 55-0 36 Ra1.6 6 2x45 B +0 28-0,2 1x45 0,5x0,5 2x45 b 0,1 A Keskiöporaus sallitaan B-B Ra3.2 Ra1.6 ( ) 3 Designed by Checked by Approved

Lisätiedot

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK Sisällys 1. InnoGP CO 2 Dragsters muotoiluprojekti... 3 2. InnoGP kisakonsepti, CO 2 Dragsterit teknologiakasvatuksessa... 3 3. CO 2 Dragsterit muotoiluprojekti... 4 4.

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 20.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Alkulause Ohjeet ja

Lisätiedot

Jakolinja. ValuAtlas & CAE DS 2007 Ruisku ja painevalukappaleen suunnittelu. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

Jakolinja. ValuAtlas & CAE DS 2007 Ruisku ja painevalukappaleen suunnittelu. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Jakolinja Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Jakolinja (parting line) on nurkkakohta, jossa valettavassa kappaleessa olevat hellitykset eli päästöt (draft angles) vaihtavat suuntaa (Katso kuva

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.1.2013 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös 2011/291/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.12.2011 Voimaantulopäivä: 01.01.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa LIMO 3, LIMO 4 sekä LIMO 2 lukuunottamatta

Lisätiedot

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Harjoitusten yleisohje Tutki mallinnettavan kappaleen mittapiirrosta. Valitse mittapiirroksen alla olevasta

Lisätiedot

Ulostyöntimet 1. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa

Ulostyöntimet 1. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Ulostyöntimet 1 Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Muotin standardiosat Ulostyöntimien asettelu Ulostyöntö ja vastapäästöjä muovaavat laitteet CAD työkalut harjoituksessa

Lisätiedot

Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti

Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti Johdanto Hiekkavalukappaleet poikkeavat useimmissa tapauksessa suunnitteludokumentaatiossa

Lisätiedot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9

Lisätiedot

MAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5

Lisätiedot

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä?

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä? Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 3.2.2012 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja, kuvia tai muita perusteluja näkyviin.

Lisätiedot

PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA

PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA 4..005 OSA 1 Laskuaika 30 min Pistemäärä 0 pistettä 1. Mikä on lukujonon seuraava jäsen? Minkä säännön mukaan lukujono muodostuu? 1 4 5 1 1 1

Lisätiedot

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 2009 Versio 0.4 Sivu 1 (9) 14.9.2009 Ohjeen infosivu: Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Versio: 0.3 / 28.8.2009 laatinut IK Status: Yleisohje

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla piirustusten mukaisia koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus). Työtä tehdään

Lisätiedot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän

Lisätiedot

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot. 7 Sovelluksia 90 a) Koska sin saa kaikki välillä [,] olevat arvot, niin funktion f ( ) = sin pienin arvo on = ja suurin arvo on ( ) = b) Koska sin saa kaikki välillä [0,] olevat arvot, niin funktion f

Lisätiedot

sekä USE osa kokoonpanon

sekä USE osa kokoonpanon ovat Oulussa Sivu 1(5) 201 CAD-SUUNNITTELU FINAALI 3D-TEHTÄVÄ: GYROSKOOPPI 3D-tehtävä: Osa- ja kokoonpanomallinnus sekä työpiirustukset ja räjäytyspiirustus. kokoonpanon Kestoaika: Annettu: Tehtävä: Aikaaa

Lisätiedot

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valetun koneenosan suunnittelutiedostot (3D CAD mallit) rakentuvat kolmelle tasolle. Tasot ovat 1.) kappaleen

Lisätiedot

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi 5.3 Kartio Kun suora liikkuu avaruudessa niin, että yksi sen piste pysyy paikoillaan ja suoran jokin toinen piste kiertää jossakin tasossa jonkin suljetun käyrän palaten lähtöpaikkaansa, syntyy kaksiosainen

Lisätiedot

Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön.

Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön. 8. Päästö (hellitys) Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Päästöllä eli hellityksellä tarkoitetaan kaltevuutta, joka mallin pinnoilla tulee olla, jotta ne voitaisiin irrottaa muotista sitä vahingoittamatta.

Lisätiedot

LVI- ja TEOLLISUUSPROSESSIPUTKISTOJEN PUTKIERISTYS TILAUSLISTA

LVI- ja TEOLLISUUSPROSESSIPUTKISTOJEN PUTKIERISTYS TILAUSLISTA LVI- ja TEOLLISUUSPROSESSIPUTKISTOJEN PUTKIERISTYS TILAUSLISTA ATT: KESPET Vaajakoski KESPET Helsinki Sivuja + Puhelin: 0 0 0 0 Faksi: 0 00 0 00 pvm / 0 Sähköposti: eristystekniikkaa@kespet.fi Tilaaja

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

Painos 2005. Ratagolfin betoniratojen kuvannot

Painos 2005. Ratagolfin betoniratojen kuvannot Painos 2005 Ratagolfin betoniratojen kuvannot Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG BRSÄÄ05 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 YLEISTÄ...4 2.1 RATOJEN MÄÄRÄ...4 2.2 RADANTARKASTUS...4

Lisätiedot

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. A III, B II, C ei mikään, D I. a) Kolmion kulmien summa on 80. Kolmannen kulman suuruus on 80 85 0 85. Kolmiossa on kaksi 85 :n kulmaa, joten se on tasakylkinen.

Lisätiedot

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS NELIÖN MUOTOISET MITTAMERKINNÄT M = Paino W p = Plastinen taivutusvastus Poikkileikkausarvot on laskettu käyt- A = Poikkileikkauksen pinta-ala i = Jäyhyyssäde täen nimellismittoja H, B ja T sekä Au = Ulkopinta-ala

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

Fiskars Boordilävistäjä

Fiskars Boordilävistäjä Fiskars Boordilävistäjä Paperi on helppo kohdistaa oikeaan kohtaan boordilävistäjän apuviivojen avulla. Suuri painike, jota on helppo käyttää. Useita eri kuviovaihtoehtoja Maksimipaperinpaksuus 180 g,

Lisätiedot

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti 1. Qcad. Aloitusohjeita. Asenna ohjelma pakettien hallinasta. Tämä vapaa ohjelma on 2D. 3D ohjelma on maksullinen. Qcad piirustusohjelma avautuu kuvakkeesta. Oletuksena, musta pohja. On kuitenkin luontevaa

Lisätiedot

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5 A1. Tehdään taulukko luumun massoista ja pitoisuuksista ennen ja jälkeen kuivatuksen. Muistetaan, että kuivatuksessa haihtuu vain vettä. Näin ollen sokerin ja muun aineen massa on sama molemmilla riveillä.

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök Täysmuottikaavaus Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Täysmuottikaavaus on menetelmä, jossa paisutetusta polystyreenistä (EPS) valmistettu, yleensä pinnoitettu

Lisätiedot

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 Vastaa kolmeen tehtävistä 1-4 ja tehtävään 5. 1. Selitä lyhyesti mitä seuraavat termit tarkoittavat tai minkä ongelman algoritmi ratkaisee

Lisätiedot

Inventor 2013 perusteet. opetusmateriaali

Inventor 2013 perusteet. opetusmateriaali opetusmateriaali Tietoa materiaalista Autodesk Inventor 2013 perusteet Käyttäjä Käyttäjä Future CAD Oy Sahaajankatu 28 A Future 00810 Helsinki CAD Oy Sahaajankatu Puh. (09) 478528 400, A faksi (09) 4785

Lisätiedot

Valukappaleen hankinta

Valukappaleen hankinta Valukappaleen hankinta Juhani Orkas, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden hankinta tapahtuu periaatteessa samanlaisella menettelyllä kuin muukin teollisuustuotteiden hankinta.

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

BEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille

BEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille BEC 2012 Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille Betoniteollisuus ry Kesäkuu 2012 BEC2012 2 (6) 1 Yleistä BEC 2012 hankkeessa on tehty tietomallipohjaiset mallipiirustukset. Mallipiirustukset

Lisätiedot

5. Keskustelun jälkeen päätettiin, että purjeiden mittaussäännöt muutetaan SPL:n teknisen lautakunnan suositusten mukaisiksi seuraavasti (liite 1.

5. Keskustelun jälkeen päätettiin, että purjeiden mittaussäännöt muutetaan SPL:n teknisen lautakunnan suositusten mukaisiksi seuraavasti (liite 1. Haipurjehtijat Hajseglare ry. YLIMÄÄRÄISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika: 19.7.2007 Paikka: Pietarsaari 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Håkan Forss avasi kokouksen 2. Valittiin Håkan Forss kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Geometrian kertausta MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Ristikulmat Ristikulmat ovat yhtä suuret keskenään Vieruskulmien summa 180 Muodostavat yhdessä oikokulman 180-50 =130 50 Samankohtaiset kulmat Kun

Lisätiedot

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot