Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti"

Transkriptio

1 Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Koneenpiirustusta koskevat standardit Koneenpiirustus yleisesti: piirustusarkki: arkin koko ja rakenne, SFS EN ISO 5457 otsikkotaulu, SFS EN ISO 7200 kirjoitusmerkit, standardisarja SFS EN ISO 3098 osanumerointi, SFS EN ISO 6433 osaluettelo, SFS ISO 7573 kappaleiden esittäminen, standardisarja SFS ISO 128 mitoitus: yleiset periaatteet: SFS ISO pituusmittojen toleranssit, SFS EN ISO 286 1, SFS EN ISO 286 2, SFS EN ISO , SFS EN ISO ja SFS EN ISO 8015 geometriset toleranssit, SFS EN ISO 1101, SFS EN ISO 2692, SFS EN ISO 5458, SFS EN ISO 5459, SFS EN ISO 7083 ja SFS EN ISO 8015 (yleiset periaatteet) koneistettujen kappaleiden yleistoleranssit, ISO 2768 muotilla valmistettujen kappaleiden mitta ja muototoleranssit, standardisarja SFS EN ISO 8062 nurkkakohdat, SFS EN ISO kartiot, SFS EN ISO 3040 lämpökäsittely, SFS EN ISO pinnan ominaisuudet ja viat, SFS EN ISO 1302 ja SFS EN ISO 8785 muotilla valmistettujen kappaleiden piirustusmerkinnät, SFS EN ISO hitsausliitokset ja juotokset, SFS EN ISO 2553 liima, taitos ja puristusliitokset, SFS EN ISO Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 1

2 Otsikkotaulu (SFS EN ISO 7200) Koneenpiirustus on asiakirja, joka esittää työkappaleen valmistusta tai kokoonpanoa koskevat vaatimukset. Vaatimusten lisäksi siihen merkitään tärkeitä työkappaleen suunnittelua ja omistusta koskevia tietoja. Nämä kirjataan piirustuksen otsikkotauluun. Standardi SFS EN ISO 7200 määrittää otsikkotaulun sisällöksi alla luetellut yksityiskohdat. Osa kohdista on standardin mukaan pakollisia, osa voidaan kirjoittaa tarpeen mukaan. Vapaaehtoisesti otsikkotauluun liitettävät tiedot on merkitty sulkeisiin. Tarpeen mukaan otsikkokenttään voi liittää myös standardissa luettelemattomia asioita, esimerkiksi tiedot projektiomenetelmästä, valmistusmateriaalista ja kappaleen massasta. Jos yrityksen käytössä on tietojärjestelmä tuotetiedon tai dokumenttien hallintaan, osa pakolliseksi määrätyistä tiedoista voidaan kirjoittaa muualle kuin otsikkotauluun siten, että tietojärjestelmä pystyy ne käsittelemään. 1. Tunnisteet Pakolliset: Piirustuksen omistaja; viralliset oikeudet omistava taho; yritys tai toiminimi Tunnistenumero; numero, jolla piirustus on yksilöitävissä omistajan muiden piirustusten joukosta Julkaisupäivämäärä; päivämäärä, jolloin tietyllä tunnistenumerolla varustettu piirustus julkaistaan ensimmäisen kerran; jokaiselle myöhemmälle versiolle merkitään uusi julkaisupäivämäärä; julkaisupäivämäärällä on merkitystä esimerkiksi patentti ja mallisuojariidoissa; siitä tai versionumerosta tulee lisäksi tarkistaa, että kaikilla osapuolilla on käytössä sama piirustus Lohkon/arkin numero Vapaaehtoiset: (Muutostunnus; juokseva numerointi, jolla osoitetaan piirustuksen versio; julkaisupäivämäärä on kuitenkin riittävä osoittamaan tietyllä tunnistenumerolla merkityn piirustuksen versioita, joten muutostunnusta ei välttämättä tarvita) (Lohkojen/arkkien lukumäärä) (Kielikoodi) 2. Työkappaletta kuvaavat tiedot Pakolliset: Otsikko; piirustuksessa esitetty työkappale mahdollisimman lyhyesti, selvästi ja yleiskäyttöisin sanavalinnoin kuvattuna; esimerkiksi laitekotelo Vapaaehtoiset: (Lisäotsikko; lisätietoja esimerkiksi ympäristöolosuhteista, asennustavasta ja rakenteesta; esimerkiksi laitekotelo, korroosionkestävä, kaksiosainen) 3. Hallinnolliset tiedot Pakolliset: Hyväksyjä; henkilö, joka on hyväksynyt piirustuksen sisällön Tekijä; henkilö, joka on laatinut piirustuksen tai tehnyt siihen muutoksia Asiakirjatyyppi; esimerkiksi kokoonpanopiirustus, osapiirustus tai osaluettelo Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 2

3 Vapaaehtoiset: (Vastuullinen osasto; omistavan organisaation se osa, joka on julkaisuhetkellä vastuussa piirustuksen sisällöstä ja ylläpidosta) (Tekninen tuki; omistavassa organisaatiossa työskentelevä henkilö, joka antaa piirustuksen sisällöstä lisätietoja) (Luokitus/avainsanat) (Asiakirjan tila; esimerkiksi valmisteltavana, hyväksyttävänä, julkaistu tai peruutettu ) (Sivunumero) (Sivumäärä) (Arkkikoko) Otsikkotaulun läheisyyteen on tapana liittää yleisluonteisia valmistusta koskevia ohjeita. Tällaisia ovat esimerkiksi piirustuksiin merkitsemättömiä yksityiskohtia, esimerkiksi nurkkapyöristyksiä, viisteitä ja hellityksiä koskevat mitat koko kappaletta koskevat pintamerkit pintakäsittelyä ja lämpökäsittelyä koskevat tiedot työtapakohtaiset yleistoleranssit, esimerkiksi SFS EN ISO 8062 työkappaletta koskevat erityisohjeet, esimerkiksi viittaus laatumääräyksiin viranomaismääräykset ja standardit, esimerkiksi painelaite tai ex määräykset ja standardit Esimerkkejä otsikkotauluista ja otsikkotaulujen ympäristöstä Esimerkki 1: Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 3

4 Esimerkki 2: Esimerkki 3: Esimerkki 4: Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 4

5 Kappaleiden esittäminen: viivatyypit (SFS ISO , SFS ISO ja SFS ISO ) Viivatyyppi 01, ehyt viiva kapeana Näennäisen yhtymäkohdan viivat Mittaviivat (SFS ISO 129 1) Mitta apuviivat (SFS ISO 129 1) Viiteviivat ja merkintäviivat (SFS ISO ) Leikkausviivoitus (SFS ISO ) Piirustustasoon käännetyn leikkauksen muotoviivat (SFS ISO ) Lyhyet keskiviivat Kierteiden pohjat (SFS EN ISO ) O piste ja mittaviivojen päätteet (SFS ISO 129 1) Lävistäjät tasomaisten pintojen osoittamiseen Aihioiden ja työstettyjen osien taivutusviivat Osasuurennosten kehykset Toistuvien yksityiskohtien esittäminen Kartioiden mitta ja toleranssiviivat (SFS EN ISO 3040) Kerrosten sijainti Projektioviivat Mittaviivoitus Viivatyyppi 01 sovellus, ehyt käsivaraisviiva kapeana Mieluiten käsin piirretyt osittaisten tai katkaistujen kuvantojen tai leikkausten rajaukset, jos rajana ei ole symmetriaviiva tai keskiviiva Huom. On suositeltavaa käyttää yhdessä piirustuksessa vain joko ehyttä kapeaa käsivaraisviivaa tai ehyttä kapeaa siksakviivaa Viivatyyppi 01 sovellus, ehyt siksakviiva kapeana Koneellisesti piirretyt osittaisten tai katkaistujen kuvantojen tai leikkausten rajaukset, jos rajana ei ole symmetriaviiva tai keskiviiva Huom. On suositeltavaa käyttää yhdessä piirustuksessa vain joko ehyttä kapeaa siksakviivaa tai ehyttä kapeaa käsivaraisviivaa Viivatyyppi 01, ehyt viiva leveänä Näkyvät reunat ja rajat (SFS ISO ) Näkyvät muoto ja ääriviivat (SFS ISO ) Kierteiden harjat (SFS EN ISO ) Täysimittaisen kierteen päättyminen (SFS EN ISO ) Kaaviokuvien, karttojen, virtauskaavioiden pääesityskohteet Kaaviokuvien viivat (teräsrakennesuunnittelu) (SFS EN ISO 5261) Valukappaleiden jakoviivat kuvannoissa (SFS EN ISO 10135) Leikkausten suunnanvaihtokohtien viivat ja leikkaussuuntanuolten viivat (SFS ISO ) Viivatyyppi 02, katkoviiva kapeana Piilossa olevat reunat ja rajat (SFS ISO ) Piilossa olevat muoto ja ääriviivat (SFS ISO ) Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 5

6 Viivatyyppi 02, katkoviiva leveänä Pintakäsittelylle sallitut pinnat, esim. lämpökäsittely (SFS EN ISO 15787) Viivatyyppi 04, pitkä pistekatkoviiva kapeana Keskiviivat Symmetriaviivat ja tasot Hammaspyörien jakoympyrät (SFS EN ISO 2203) Reikien jakoympyrät Pintakarkaisun odotettu tai toivottu laajuus, esim. lämpökäsittely (SFS EN ISO 15787) Leikkausviiva (SFS ISO ) Viivatyyppi 04, pitkä pistekatkoviiva leveänä Pintakäsittelyn vaativat (rajatut) alueet, esim. lämpökäsittely, rajoitettu toleroitu elementti (SFS EN ISO 15787, SFS EN ISO 1101) Muottien jakoviivat leikkauksissa (SFS EN ISO 10135) Rajoitetun alueen merkintä (SFS EN ISO 10135) Leikkaustasojen sijainnit (SFS ISO ) Viivatyyppi 05, pitkä kaksipistekatkoviiva kapeana Viereisten osien muoto ja katkoviivat Liikkuvien osien ääriasennot Painopisteviivat Muokkausta edeltävät muoto ja ääriviivat Ääriviivat ennen muodon valmistusta (SFS EN ISO 10135) Osat, jotka sijaitsevat leikkaustason etupuolella Vaihtoehtoisten toteutustapojen muoto ja ääriviivat Valmiin osan muoto ja ääriviivat aihioissa (SFS EN ISO 10135) Erityisalueiden kehystäminen (SFS EN ISO 15787, SFS EN ISO 10135) Siirretty toleranssialue (SFS EN ISO 1101) Optiset akselit (SFS EN ISO ) Mekaanisten prosessien rakenteelliset ääriviivat (SFS EN ISO 15787) Viivatyyppi 07, pisteviiva leveänä Alueet, joiden lämpökäsittely ei ole sallittu (SFS EN ISO 15787) Kappaleiden esittäminen: kuvannot ja leikkaukset (SFS ISO , SFS ISO , SFS ISO , SFS ISO ja SFS ISO ) Koneenpiirustuksen peruskuvannot ovat pääkuvanto ja siitä projisoidut 1 5 projektiokuvantoa. Pääkuvanto otetaan suunnasta, joka tuo kappaleen muodot parhaiten esille. Projektiokuvantoja otetaan niin monta, että kappaleen kaikki tarpeelliset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi. Peruskuvannot esitetään joko yhden tai kolmen käännön projektiomenetelmän mukaan. Yhden käännön projektiomenetelmä (Kuva 4) on yleinen Euroopan mantereella. Kolmen käännön projektiomenetelmää (Kuva 2 ja Kuva 3) käytetään yleisesti Yhdysvalloissa, Australiassa ja Iso Britanniassa. Molemmat projektiomenetelmät ovat sallittuja missä maailman maassa tahansa, mutta käytetty menetelmä on merkittävä otsikkotauluun tai sen läheisyyteen. Käytetyt merkit on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 6

7 Yhden käännön projektiomenetelmä Kolmen käännön projektiomenetelmä Kuva 1. Projektiomenetelmien merkintä. Kappaleen esittämiseen voidaan käyttää peruskuvantojen lisäksi: paikalliskuvantoja (Kuva 5 ja Kuva 6) katkaistuja kuvantoja (Kuva 7) osakuvantoja (Kuva 8) leikkauksia (Kuva 9 Kuva 18) Paikalliskuvannot laaditaan aina kolmen käännön periaatteen mukaan. Leikkausten ja osakuvantojen esityssuunta merkitään nuolella siihen kuvantoon, josta ne on otettu. Jos osakuvantoa käännetään, kääntökulma ja suunta merkitään nuolella, johon on yhdistetty kääntökulman asteluku. Katkaistu kuvanto valmistetaan samoilla projektiomenetelmäsäännöillä kuin peruskuvannot. Sitä käytetään, jos kuvattava kappale on niin pitkä ja kapea, ettei sen esittäminen kokonaisilla mitoilla tuota selkeästi hahmotettavaa kuvaa. Kuva 2. Kolmen käännön projektiomenetelmällä rakennetut kuvannot. Keskellä oleva kuvanto on pääkuvanto. Projisoidut kuvannot sisältävät kaikki ne kuvattavan kappaleen elementit, jotka näkyvät, kun kappaletta katsellaan projektion suunnasta. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 7

8 Kuva 3. Kolmen käännön projektiomenetelmällä rakennetut kuvannot. Vaihtoehtoinen tapa hahmottaa projektiosuunnat. Projisoidut kuvannot sisältävät kaikki ne kuvattavan kappaleen elementit, jotka näkyvät, kun kappaletta käännetään 90 astetta nuolien suunnassa. Suunta on päinvastainen kuin yhden käännön menetelmässä. Kuva 4. Yhden käännön projektiomenetelmällä rakennetut kuvannot. Keskellä oleva kuvanto on pääkuvanto. Projisoidut kuvannot sisältävät kaikki ne kuvattavan kappaleen elementit, jotka näkyvät, kun kappaletta käännetään 90 astetta nuolien suunnassa. Suunta on päinvastainen kuin kolmen käännön menetelmässä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 8

9 Kuva 5. Pääkuvantoon yhdistetty paikalliskuvanto. Esimerkki 1. Kuvanto valmistetaan aina kolmen käännön menetelmän mukaisesti. Kuva 6. Pääkuvantoon yhdistetty paikalliskuvanto. Esimerkki 2. Kuvanto valmistetaan aina kolmen käännön menetelmän mukaisesti. Kuva 7. Katkaistu kuvanto. Katkaistua kuvantoa käytetään yleensä pitkille ja kapeille, samanlaisina jatkuville muodoille. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 9

10 Kuva 8. Osakuvanto. Kuvanto on yksityiskohta, yleensä suurennos merkitystä pääkuvannon osasta. Osakuvantoa ei käännetä. Kuva 9. Leikkaus yhdessä tasossa. Leikkaus näyttää nuolen suunnasta näkyvät yksityiskohdat. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 10

11 Kuva 10. Leikkaus kahdessa risteävässä tasossa. Leikkaus esittää nuolien suunnassa näkyvät yksityiskohdat koko leikkausviivan matkalta. Leikkauskuvanto on käännetty yhteen tasoon. Kuva 11. Leikkaus kahdessa samansuuntaisessa tasossa. Leikkaus esittää nuolien suunnassa näkyvät yksityiskohdat. Nuolen kanssa yhdensuuntaisen leikkausviivan matkalta ei esitetä mitään eli leikkausta ei ole käännetty. Kuva 12. Leikkaus kahdessa samansuuntaisessa tasossa. Sama kuin edellinen kuva, mutta nuolen suunta on vaihtunut. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 11

12 Kuva 13. Leikkaus kolmessa risteävässä tasossa. Leikkaus esittää nuolien suunnassa näkyvät yksityiskohdat koko leikkausviivan matkalta. Leikkauskuvanto on käännetty yhteen tasoon. Kääntäminen hankaloittaa kuvan lukemista. Kuva 14. Puolileikkaus. Voi käyttää symmetrisille osille. Leikkaus rajataan muusta kuvannosta keskiviivalla. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 12

13 ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Tuula Höök Kuva 15. Leikkauksia risteävillä tasoilla. Leikkaukset tuovat esiin yksityiskohtia, joiden olemassaoloa ei pysty havaitsemaan leikkaamattomista kuvannoista. Leikkaus A A esittää pienempien reikien sijaitsevan peilikuvana kappaleen taustapuolella sekä, että reiät ovat pohjallisia. Leikkaus B B näyttää suurempien reikien ulottuvan kappaleen läpi. Leikkauksessa C C esitetään kappaleen päällä olevat pohjalliset kierrereiät samassa kuvannossa voitelukanavan kanssa. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 13

14 Kuva 16. Osaleikkaus. Leikkauksen raja merkitään siksakviivalla tai käsivaraisviivalla. Leikkaus esitetään yhdessä leikkaamattomien yksityiskohtien kanssa. Kuva 17. Ripojen, pyörän puolien, akseleiden ja kiinnittimien esittäminen leikkauskuvannossa. Tämän tyyppisiä yksityiskohtia ei leikata. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 14

15 Kuva 18. Leikkauskuvanto, jossa ripa on esitetty leikkaamattomana ja pyöreässä laipassa oleva reikä on käännetty leikkaustasoon (käännetty yksityiskohta on merkitty kuvaan nuolella). Kaikilla CADohjelmistoilla ei ole mahdollista laatia kuvantoa, jossa yksityiskohtia on käännetty. Reiän todellinen paikka selviää muista kuvannoista, joten sekaantumisen vaaraa ei pitäisi olla. Mitoittaminen (SFS ISO 129 1) Mitoittaminen on tehtävä piirustuksen käyttötarkoitus huomioiden siten, ettei yhtäkään mittaa ole tarpeen määrittää muiden mittojen perusteella. Tiettyä elementtiä tai mitoitettavan kappaleen osaa koskevien mittojen tulee olla näkyvillä siinä kuvannossa, joka esittää elementin tai osan selkeimmin ja havainnollisimmin. Mitat esitetään vain kerran. Varsinaisten mittojen lisäksi koneenpiirustuksen kuvantoihin voi merkitä apumittoja. Apumitta on muista mitoista johdettu mitta, joka on tarkoitettu vain informaation antamiseksi. Siihen ei liitetä toleranssia eikä sitä tarkasteta. Apumitat merkitään sulkuihin. Mitat on hyvä ryhmitellä lukemisen helpottamiseksi. Ryhmittelyn perusteena voi olla esimerkiksi tietty valmistustekninen vaihe (työstösuunta, työstömenetelmä, jne.) tai mitoitettavassa kohteessa oleva selkeä kokonaisuus. Mitat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kuvantoon siten, että mittaviivat, mitta apuviivat, viiteviivat ja merkintäviivat eivät risteä. Ellei tilanteelta voi välttyä, viivat voi asetella leikkaamaan toisiaan. Mitoituksen tulee kuitenkin olla myös tässä tapauksessa mahdollisimman helppolukuinen. Mitat merkitään yleensä vain yhtä mittayksikköä käyttäen. Jos käytössä on useampia kuin yksi mittayksikkö, poikkeavat yksiköt merkitään kuvantoihin selkeästi. Jos yksikköä ei ole merkitty erikseen, se on millimetri. Kulmamitta merkitään mittaluvulla, jonka perässä on astemerkki tai aste, minuutti ja sekuntimerkit. Esimerkiksi 10 ; 10,5 ; tai Koneenpiirustuksiin ei yleensä merkitä kaikkia kappaleesta löytyviä mittoja. Standardi ei ohjeista piirustuksissa esitettävien mittojen valintaa suoraan. Valinta perustetaan piirustuksen käyttötarkoitukseen. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 15

16 Esitettävien mittojen valinnassa on hyvä pitää periaatteena seuraavia näkökohtia: 1. Piirustuksissa esitettävät mitat ja toleranssit valitaan siten, että niiden perusteella voi mahdollisimman vähin epäselvyyksin suorittaa sen työvaiheen, jota varten piirustus on laadittu. 2. Peruselementtijärjestelmän suunnittelu ja selkeä esittäminen on tärkeää sekä koneistuksen että valun menetelmäsuunnittelun tarpeisiin. 3. Kappaleen jokaiseen valmistusvaiheeseen on selkeintä laatia oma piirustus; esimerkiksi erilliset piirustukset koneistusta, hitsaamista, kokoonpanoa tai valua varten. Jos alihankkijoita on useita, jokaiselle alihankkijalle on hyvä olla oma piirustus. Tällöin ei jää tulkinnanvaraiseksi, mitä toimenpiteitä kussakin työvaiheessa ja kunkin valmistajan toimesta tehdään. Standardisarja SFS EN ISO 8062 ohjeistaa laatimaan yhdistelmäpiirustuksen tai erilliset piirustukset puhdistettua valua, osin koneistettua valua ja valmiiksi koneistettua valua varten. Yhdistelmäpiirustukseen merkitään samoihin kuvantoihin kaikkien näiden eri työvaiheiden vaatimukset erillisillä merkinnöillä. Mikäli yhdistelmäpiirustuksesta tulee tällä tavoin liian monimutkainen luettavaksi, täytyy laatia erilliset piirustukset. 4. Koneenpiirustus on asiakirja, jonka perusteella tehdään päätös kappaleen hylkäämisestä ja hyväksymisestä. Jos piirustukseen on merkitty jokin mitta tai toleranssi, valmistajan täytyy noudattaa sitä. Mittoja ja toleransseja ei tule siis merkitä varmuuden vuoksi tai siksi, että nämä on yleensä aina ennenkin merkitty. 5. Kaikkien piirustuksessa olevien mittojen tulisi olla tarkastettavissa. Jos piirustukseen merkitään mitta, jota ei pysty tarkastamaan normaalein mittavälinein, tulee sopia myös väline tai mittaustapa. Esimerkkejä tällaisista hankalasti tarkastettavista mitoista ovat etäisyys pyöreän muodon keskipisteestä toisen pyöreän muodon keskipisteeseen, hellitetyn pinnan keskeltä otettava mitta tai pyöristetystä nurkasta otettava mitta. 6. Kaikki piirustuksessa olevat mitat tulee periaatteessa tarkastaa, ellei tarkastettavia mittoja ole selkeästi merkitty erikseen. Jos tarkastettavia mittoja on paljon, tilauksen yhteydessä on hyvä sopia, millä taajuudella kukin mitta tarkastetaan. 7. Mittojen lisäksi piirustuksiin voi liittää tekstimuotoisia ohjeita ja määräyksiä, mutta näiden on oltava yksiselitteisiä. Tekstimuotoiset ohjeet ja määräykset sitovat valmistajaa samalla tavoin kuin kuvantoihin liitetty mitoitus. Esimerkiksi tekstit Kaikki pyöristämättömät nurkat r = 3 mm ja Seinämänpaksuuden on pidettävä tarkasti ovat ristiriitaisia. Ensimmäinen lause ilmaisee, että nurkkien on oltava täsmälleen 3 mm säteellä pyöristettyjä ja mitan on oltava myös tarkastettavissa. Toinen lause ei anna viitettä siitä, milloin seinämänpaksuus on tarkasti mitanpitävä. On parempi merkitä esimerkiksi Kaikki pyöristämättömät nurkat r = 3 ± 2 mm ja Seinämänpaksuustoleranssi SFS EN 8062 DCTG 10. Mittojen merkitseminen Mitat merkitään koneenpiirustuksen kuvantoihin käyttäen: mitta apuviivaa, mittaviivaa ja mittalukua viiteviivaa, merkintäviivaa ja mittalukua joissain tapauksissa pelkkää mittaviivaa Kuva 19 näyttää esimerkkejä mittojen merkitsemisestä. Jakoympyrän halkaisija, 240 mm, on merkitty pelkällä mittaviivalla. Laipan uloin halkaisija, 285 mm, ja sisempi halkaisija, 211 mm, sekä keskellä olevan reiän halkaisija, 150 mm, on merkitty mittaviivalla, mitta apuviivalla ja mittaluvulla. Laippaan porattujen läpireikien mitoitus on merkitty viiteviivalla, merkintäviivalla ja mittaluvulla. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 16

17 Kuva 19. Mittojen merkitseminen kuvantoon. Mittaluvut kirjoitetaan millimetreinä ellei muuta ole erikseen ilmoitettu. Viiteviivan ja mittaviivan päätteenä käytetään yleisimmin mustaa täytettyä nuolta. Samanlaisina toistuvia elementtejä ei ole tarpeen mitoittaa kuin kerran. Jos elementtejä on helposti hahmotettava määrä, lukumäärän voi jättää merkitsemättä. Mikäli lukumäärä hahmottuu vain laskemalla, se tulee merkitä. Määrä merkitään mittaluvun eteen asetettavalla numerolla ja x merkillä. Edellä olevassa kuvassa (Kuva 19) on 240 mm jakoympyrällä kahdeksan kappaletta 23 mm halkaisijaisia porauksia. Kaikki poraukset on mitoitettu yhdellä merkinnällä 8 x 23. Mittalukuun voidaan yhdistää piirrosmerkki, joka ilmaisee mitoitetun elementin muodon. Merkki kirjoitetaan ennen mittalukua. Edellä olevassa kuvassa (Kuva 19) on useita esimerkkejä halkaisijamerkin ( ) käytöstä. Kaikki tarjolla olevat, standardin SFS ISO mukaiset piirrosmerkit ja niiden käyttötarkoitus on luetteloitu alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1. Mittalukuun yhdistettävissä olevat piirrosmerkit standardissa SFS ISO Merkki Selite Merkki Selite Halkaisija Säde Neliö Pallopinnan halkaisija Pallopinnan säde Paksuus Kaari Viiteviivaan ja mittaviivaan yhdistetään pääte. Mahdolliset päätteet ovat nuolenpää ja piste. Pääte osoittaa kappaleen muotoviivaa tai sen jatketta, jakoympyrää tai mitta apuviivaa. Päätteenä käytetään useimmiten suljettua ja mustattua nuolenpäätä (Taulukko 2 a). Muita vaihtoehtoja ovat suljettu mustaamaton tai avoin nuolenpää (Taulukko 2 b, c, d). Ellei nuolenpäälle ole tilaa, päätteeksi otetaan piste (Taulukko 2 f) tai vinoviiva (Taulukko 2 e). Nollapiste ilmaistaan ympyrällä (Taulukko 2 g). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 17

18 Taulukko 2. Päätteet. Erilaiset standardin SFS ISO mukaiset nuolenpäät, vinoviiva, piste ja nollapiste. Merkki Selite Merkki Selite a) Suljettu ja mustattu 30 nuolenpää e) Vinoviiva b) Suljettu 30 nuolenpää f) Piste c) Avoin 30 nuolenpää g) Mittaviivan 0 piste d) Avoin 90 nuolenpää Mittojen sijoittelu Mitat voi esittää ketjumitoituksena (Kuva 20), yhdensuuntaisena mitoituksena (Kuva 21), jatkuvana mitoituksena (Kuva 22) tai edellisten yhdistelminä. Mittojen sijoittelu ei suoraan liity geometristen toleranssien peruselementtipohjaiseen ajatteluun. Sillä saatetaan kuitenkin antaa viitteitä mittojen lähtöpinnoista ja sen myötä toivotusta valmistustarkkuudesta. Kuva 20. Ketjumitoitus. Ensimmäinen elementti on sijoitettu 8 mm etäisyydelle kappaleen vasemmasta reunasta; toinen elementti 14 mm etäisyydelle ensimmäisestä elementistä. Mittaviivat asetetaan peräkkäin. Ketjumitoituksen huono puoli on, että se kumuloi toleransseja. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 18

19 Kuva 21. Yhdensuuntainen mitoitus. Ensimmäinen elementti on sijoitettu 8 mm etäisyydelle kappaleen vasemmasta reunasta. Toinen elementti on sijoitettu 22 mm etäisyydelle samasta reunasta. Mittaviivat asetetaan allekkain. Kuva 22. Jatkuva mitoitus. Ensimmäinen elementti on sijoitettu 8 mm etäisyydelle kappaleen vasemmasta reunasta. Toinen elementti on sijoitettu 22 mm etäisyydelle samasta reunasta. Mittaviivat asetetaan peräkkäin, kuten ketjumitoituksessa, mutta periaate on sama kuin yhdensuuntaisessa mitoituksessa. Mitoituksen alkukohta merkitään 0 merkillä ja mustatulla pienellä ympyrällä. Mittaviivoihin tulee pääte vain toiseen päähän. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 19

20 Pituusmittojen toleranssit (SFS ISO 129 1, SFS EN ISO 286 1, SFS EN ISO 286 2, SFS EN ISO , SFS EN ISO ) Toleranssi tarkoittaa mittaväliä, jonka puitteissa jokin valmistettava mitta tai muoto saa poiketa nimellisarvostaan. Toleranssit voidaan asettaa kahdella erityyppisellä järjestelmällä: pituusmittojen toleranssit ja geometriset toleranssit. Tämä luku käsittelee pituusmittojen toleransseja. Pituusmittojen toleransseilla asetetaan sallitut rajat mitallisille elementeille. Mitallinen elementti on muoto, joka on määritetty pituus tai kulmamitan avulla. Mitallisia elementtejä ovat lieriö, kartio, pallo, kaksi yhdensuuntaista pintaa ja kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa. Yksittäinen pinta ei ole mitallinen elementti. Jos halutaan asettaa rajat kahden tai useamman mitallisen elementin välille (esimerkiksi kahden lieriön välinen mitta) tai pinnan ja mitallisen elementin välille (esimerkiksi lieriön ja pinnan välinen mitta), tulee käyttää geometrisia toleransseja, koska ne määrittävät mittojen rajat yksikäsitteisemmin kuin pituusmitan toleranssi. Katso myös jäljempänä olevat kuvat (Kuva 23 ja Kuva 24). Pituusmitan toleransseihin liittyy seuraava käsitteistö: tosimitta valmiista, todellisesta kappaleesta mitattu arvo nimellismitta piirustuksiin merkitty lukuarvo yksikköineen (oletusyksikkö on mm) rajamitat äärimmäiset sallitut mitat ylempi rajamitta suurin sallittu mitta alempi rajamitta pienin sallittu mitta eromitta arvon ja viitearvon erotus, esimerkiksi tosimitan ja nimellismitan erotus rajaeromitta rajamitan ja nimellismitan erotus ylempi rajaeromitta ylemmän rajamitan ja nimellismitan erotus alempi rajaeromitta alemman rajamitan ja nimellismitan erotus peruseromitta mitta, joka määrittää toleranssivälin aseman suhteessa nimellismittaan; rajaeromitta, joka määrittää lähimpänä nimellismittaa olevan rajamitan; ISOmerkintäjärjestelmässä peruseromitta merkitään kirjaintunnuksella; isoilla kirjaimilla merkitään reikien ja pienillä akselin toleranssia; esimerkiksi H7 ja g6 toleranssi ylemmän rajamitan ja alemman rajamitan välinen erotus tai ylemmän rajaeromitan ja alemman rajaeromitan välinen erotus Esimerkki 1 (Kuva 23): Ylärajamitta on 6,52 mm ja alarajamitta 6,50 mm. Toleranssi on 6,52 mm 6,50 mm = 0,02 mm. Esimerkki 2 (Kuva 22 b): Mitta ja sen toleranssi on merkitty 6,50 ±0,02. Toleranssi on toleranssiväli kaikki toleranssirajojen välissä olevat mitat toleranssirajat mukaan lukien perustoleranssi IT ISO merkintäjärjestelmään kuuluva toleranssi yleensä, IT = ʺInternational Tolerance perustoleranssiaste samalla tunnuksella merkityt pituusmittojen toleranssit; esimerkiksi IT7 Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 20

21 toleranssiluokka peruseromitan ja perustoleranssiasteen yhdistelmä; jos peruseromitta osoitetaan kirjaintunnuksella, kirjainyhdistelmä IT jätetään pois; peruseromitan H ja perustoleranssiasteen IT7 yhdistelmää ei esimerkiksi merkitä HIT7, vaan pelkkä H7 Kuva 23. Pituusmittojen toleranssien suositeltavia ja ei suositeltavia käyttötapoja. Reikien halkaisijamitat sekä koko kappaleen pituus ja leveysmitat voi toleroida raja tai rajaeromittoja käyttäen. Reikien paikkoja ei suositella toleroitavaksi pituusmittojen toleranssijärjestelmällä, koska merkinnöistä tulee monitulkintaisia. Kuva 24. Pituusmittojen toleranssien ja geometristen toleranssien yhdistelmä. Reikien halkaisijat ja kappaleen ulkomitat on toleroitu pituusmittojen toleranssien avulla. Reikien paikkoihin on sovellettu geometrista paikkatoleranssia. Rajamitat ja rajaeromitat ovat yleiskäyttöisiä tapoja merkitä toleranssit. Rajamitalla tarkoitetaan kappaleen mitallisen elementin mitan suurinta tai pienintä sallittua arvoa. Suurinta arvoa kutsutaan ylemmäksi rajamitaksi ja pienintä alemmaksi rajamitaksi. Rajaeromitta on mitallisen elementin nimellismitan ja rajamitan erotus. Ylemmän rajamitan ja nimellismitan erotus on ylempi rajaeromitta. Alemman rajamitan ja nimellismitan erotus on alempi rajaeromitta. Katso myös käsiteluettelo ja sen yhteydessä olevat kuvat sivulla 20. Toleranssiluokka on SFS EN ISO 286 standardisarjaan liittyvä käsite. Sillä tarkoitetaan peruseromitan ja IT perustoleranssiasteen yhdistelmää, jossa peruseromitta osoitetaan kirjaintunnuksella. Peruseromitta määrää toleranssivälin aseman suhteessa nimellismittaan. Toleranssiasteet on taulukoitu välille IT01 IT18. Perustoleranssiasteet ja kirjaintunnukset sekä niihin liittyvät Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 21

22 laskukaavat on määritetty standardissa. Toleranssiluokkia käytetään yleisimmin reikä/akseliyhdistelmien toleransseille ja sovitteille. Seuraavissa kuvissa esitetään pituusmitan toleranssin merkintä rajaeromitoilla (Kuva 25), rajamitoilla (Kuva 26 ja Kuva 27) ja toleranssiluokan avulla (Kuva 28). a) b) Kuva 25. Pituusmitan toleranssi rajaeromitoilla esitettynä. Vasemmalla olevassa kuvassa a) on epäsymmetrisen toleranssin merkintä, oikealla olevassa kuvassa b) symmetrisen toleranssin merkintä. Kuva 26. Pituusmitan toleranssi rajamitoilla merkittynä. Mitan maksimiarvoa kutsutaan ylärajamitaksi ja minimiarvoa alarajamitaksi. Seuraavan kuvan (Kuva 27) esimerkissä olevat arvot min. ja max. ovat rajamitan erikoistapaus. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 22

23 a) b) Kuva 27. Rajamitan erikoistapaus. Vasemmalla olevassa kuvassa a) mitta rajoitetaan tiettyyn vähimmäisarvoon. Oikealla olevassa kuvassa b) mitta rajoitetaan tiettyyn maksimiarvoon. Kuva 28. Pituusmitan toleranssi toleranssiluokan avulla ilmaistuna. Jos toleranssiluokan rajaeromitat halutaan ilmoittaa lisätietona, ne merkitään sulkeisiin luokan tunnuksen jälkeen. Vastaavasti toleranssiluokka voidaan merkitä sulkeisiin rajaeromittojen yhteydessä Merkintä tehdään rajaeromittojen jälkeen. Peruselementtijärjestelmä (SFS EN ISO 5459) Peruselementillä tarkoitetaan valmiiseen, todelliseen kappaleeseen tai sen piirustukseen määritettyä pistettä, suoraa viivaa, tasoa tai ruuviviivaa, jonka avulla voi määritellä sijainnin, suunnan tai molemmat. Peruselementit ja peruselementtijärjestelmä valitaan valmiille kappaleelle suunnitellun toiminnallisuuden perusteella. Niiden avulla paikoitetaan ja suunnataan geometristen toleranssien toleranssialueet sekä määritellään maksimi ja vähimmäismateriaalivaatimuksen yhteydessä tarvittavat laskennalliset tilat. Peruselementit ovat osa kappaleen geometrista määrittelyä. Niiden suunnat ja sijainnit on huomioitava kappaleen jokaisen valmistusvaiheen menetelmäsuunnittelun yhteydessä, jotta päästään piirustuksissa asetettuihin tarkkuusvaatimuksiin. Peruselementit huomioidaan esimerkiksi Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 23

24 koneistuksen lähtöpintojen ja kiinnitysten suunnittelussa sekä valun menetelmäsuunnittelun aikana muotin rakenteen ja valun mittojen suunnittelussa. Peruselementtijärjestelmään liittyy seuraava käsitteistö: mitallinen elementti elementti, joka määritetään yhden tai useamman suuntaelementin ja pituus tai kulmamitan avulla; esimerkiksi kaksi yhdensuuntaista pintaa, kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa (eli kiila), pallo, lieriö tai kartio; voi olla mitallinen nimelliselementti tai mitallinen todellinen elementti rakenteellinen elementti elementti, joka määrittyy suoraan kappaleen mitoista ja muodoista; elementti, joka on fyysisesti olemassa joko valmiissa kappaleessa tai sen mallissa; esimerkiksi yksittäinen seinämä, tietyn muotoinen pinta tai kappaleessa oleva reikä; voi olla rakenteellinen nimelliselementti tai rakenteellinen todellinen elementti laskennallinen elementti elementti, joka määritetään nimellisistä tai todellisista mitoista ja muodoista laskennallisesti; elementti, joka ei ole yksikään valmiissa kappaleessa tai sen piirustuksessa olevista pinnoista, särmistä tai nurkkapisteistä; laskennallisia elementtejä ovat esimerkiksi pyöräytetyn muodon keskiakseli ja kahden pinnan välinen symmetriataso; voi olla laskennallinen nimelliselementti tai laskennallinen todellinen elementti nimelliselementti koneenpiirustuksessa oleva elementti todellinen elementti nimelliselementin vastine todellisessa kappaleessa mitattu elementti matemaattisesti käsiteltävään muotoon saatettu todellisen elementin vastine; voi olla esimerkiksi joukko todellisen elementin pinnasta mitattuja koordinaattipisteitä sovitettu elementti laskennallinen elementti, joka on sovitettu mitattuun elementtiin tietyn sovituskriteerin perusteella; sovitetun elementin muoto ja tyyppi on yleensä sama sen määrittelyssä käytetyn todellisen elementin muoto ja tyyppi sijaintielementti piste, suora viiva, taso tai ruuviviiva, jonka avulla voi määritellä elementin sijainnin, suunnan tai molemmat; esimerkiksi pallon sijaintielementti on sen keskipiste ja lieriön sijaintielementti sen keskiakseli; yksittäisen tason ja kahden yhdensuuntaisen tason sijaintielementti on taso; kahden kulmassa olevan tason sijaintielementit ovat tasojen leikkausviiva ja tasojen välinen symmetriataso; kartion sijaintielementit ovat keskiviiva ja päätepiste peruselementti toleranssialueen sijainnin, asennon tai molempien määrittämiseksi valittu sijaintielementti tai sijaintielementit ensimmäinen peruselementti peruselementti, johon muiden peruselementtien rajoitteet eivät vaikuta toinen peruselementti peruselementti, johon vaikuttaa ensimmäisestä peruselementistä johtuva suuntarajoite kolmas peruselementti peruselementti, johon vaikuttavat ensimmäisestä ja toisesta peruselementistä johtuvat suuntarajoitteet yhteinen peruselementti kahdesta tai useammasta samanaikaisesti huomioitavasta elementistä muodostettu peruselementti (Kuva 31) peruselementtijärjestelmä kahdesta tai useammasta, tietyssä järjestyksessä huomioitavasta peruselementistä muodostuva järjestelmä (Kuva 31) Kuva 29 pyrkii selventämään lueteltuja käsitteitä. Esillä ovat käsitteet mitallinen elementti, rakenteellinen elementti, laskennallinen elementti, sijaintielementti ja peruselementti sekä käsitteet nimelliselementti, todellinen elementti, mitattu elementti ja sovitettu elementti. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 24

25 Kuva 29. Peruselementtiin liittyvää käsitteistöä kuvan avulla selvitettynä. Kuva on standardista SFS EN ISO 5459, selitteet muokattu. 1) Toleranssikehys, 2) Peruselementin muodostamiseen valittu rakenteellinen nimelliselementti (joka on myös mitallinen elementti), 3) Laskennallinen nimelliselementti, peruselementiksi valittu elementin 2 sijaintielementti, 4) Valmiissa kappaleessa oleva todellinen rakenteellinen elementti, jonka perusteella todellinen peruselementti N määritetään, 5) Mitattu rakenteellinen elementti, mittaustulokset pistepilvenä mittauslaitteen tallentamassa muodossa, 6) Pistepilven pohjalta laskennallisesti sovitettu rakenteellinen elementti, 7) Sovitetun rakenteellisen elementin laskennallinen elementti, sijaintielementti, joka on samalla todellinen peruselementti, 8) Yksittäinen peruselementti (sovitetun pinnan sijaintielementti) Peruselementti voidaan muodostaa mitallisesta elementistä tai ilman mittaa olevasta elementistä. Jos peruselementti muodostetaan mitallisesta elementistä, sitä osoittava merkki liitetään elementin mittaviivan yhteyteen. Mitallisen elementin peruselementti on sen sijaintielementti. Jos elementillä ei ole mittaa eli se on yksittäinen taso, merkki liitetään elementtiin itseensä. Ilman mittaa olevan elementin peruselementti on tämä elementti itse. Jäljempänä olevassa kuvassa (Kuva 30) on esimerkki kolmen peruselementin avulla määritellyistä geometrisista ominaisuuksista. Kuvassa on osa piirustusta, jossa määritellään kolmen johteen varassa liikkuva luisti. Luistin päälle on tarkoitus kiinnittää ruuviliitoksella laite, esimerkiksi automaatiojärjestelmässä käytettävä kamera. Kuvaan on merkitty kolme peruselementtiä A, B ja C. Peruselementtejä käytetään kuvaan merkittyjen reikien 1, 2 ja 3 suuntatoleranssien määrittämiseen. Peruselementit A ja B muodostetaan luistin (liikesuuntaan nähden) sivupinnasta ja laitteen kiinnitykseen käytettävästä yläpinnasta, jotka molemmat ovat yksittäisiä rakenteellisia elementtejä. Peruselementiksi tulevat näiden pintojen suuntaelementit, jotka ovat yksittäisten pintojen tapauksessa pinnat itse. Peruselementti C muodostetaan mitallisesta elementistä, muodoltaan lieriömäinen reikä. Peruselementiksi tulee lieriön suuntaelementti, joka on sen keskiakseli. Keskiakseli on laskennallinen elementti. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 25

26 Peruselementit A ja B määrittävät reiän 1 toleranssialueelle suunnan. Geometrisiin toleransseihin on merkitty, että reiän 1 toleranssialue asetetaan yhdensuuntaiseksi peruselementtien A ja B kanssa. Reikien 2 ja 3 toleranssialueet asetetaan yhdensuuntaiseksi reiän 1 keskiakselin kanssa. Viittaus keskiakseliin ilmenee peruselementin C merkin paikasta. Paikka on samalla ilmaisu siitä, että peruselementti on muodostettu mitallisesta elementistä. Kuva 30. Peruselementit A, B ja C, joita käytetään H7 toleranssiluokkaan valmistettavien reikien suuntatoleranssien määrittämiseen. Peruselementit B ja C on muodostettu yksittäisistä pinnoista, jotka eivät ole mitallisia elementtejä. Tällöin peruselementin merkki liitetään muotoviivaan tai muotoviivan jatkeeseen. Peruselementti A on muodostettu mitallisesta elementistä, jolloin sen merkki liitetään mittaviivan yhteyteen. Edellä esitetyssä esimerkissä (Kuva 30) peruselementtejä käytetään yksittäin. Jos geometrinen toleranssi muodostetaan kahdesta tai kolmesta peruselementistä siten, että ne valitaan tietyssä järjestyksessä, puhutaan peruselementtijärjestelmästä. Jos peruselementit huomioidaan samanaikaisesti, puhutaan yhteisestä peruselementistä. Kuva 31 sisältää sarjan kuvia, jotka havainnollistavat peruselementtien lukumäärän, järjestyksen ja yhdistämisen vaikutusta todellisessa työkappaleessa olevien mittojen tarkistamiseen. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 26

27 Merkintä piirustuksessa, peruselementit A ja B Valmis kappale: Peruselementti A: Peruselementti B: sovitettu elementti 1 ja sen suuntaelementti 2 sovitettu elementti 1 ja sen suuntaelementti 3 Peruselementtijärjestelmä AB: Peruselementtijärjestelmä BA: ensimmäisenä sovitettu elementti 1, ensimmäisenä sovitettu elementti 1, ja sen perusteella sovitettu elementti 2 ja sen perusteella sovitettu elementti 2 Yhdistetty peruselementti A B: muodostetaan sovittamalla molemmat elementit samanaikaisesti Kuva 31. Vaihtoehtoisia tapoja muodostaa peruselementtejä A ja B. Kuvat ovat standardista SFS EN ISO Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 27

28 Geometriset toleranssit (SFS EN ISO 1101, SFS EN ISO 2692, SFS EN ISO 5458 ja SFS EN ISO 7083) Geometrisia toleransseja ovat kappaleessa olevan elementin sijaintia, muotoa, suuntaa tai heittoa koskevat toleranssit. Toleranssi merkitään tietyllä, standardissa SFS EN ISO 1011 esitetyllä tavalla ruuduista koostuvaan kehykseen, joka liitetään viiteviivalla joko: suoraan toleroitavaan elementtiin (Kuva 32 a) elementin muotoviivan jatkeeseen (Kuva 32 b) viiteviivalla toleroitavaan elementtiin yhdistettyyn merkintäviivaan (Kuva 32 c) tai toleroitavan elementin mittaviivaan suoraan sen jatkeeksi (Kuva 33 a). Viimeisimmässä tapauksessa toleranssi viittaa mitallisen elementin suuntaelementtiin eli keskiviivaan, keskitasoon tai keskipisteeseen, jotka kaikki ovat laskennallisia elementtejä. Kaikissa muissa tapauksissa toleranssi viittaa elementtiin itseensä. Keskielementtiin voidaan viitata myös toleranssikehykseen merkityllä ympyröidyllä A kirjaimella (Kuva 33 b). a) b) c) Kuva 32. Geometrisen toleranssin kehyksen liittäminen kuvantoon. Jos toleranssilla halutaan viitata elementtiin itseensä, kehys liitetään viiteviivalla suoraan elementtiin (a), elementin muotoviivan jatkeeseen (b) tai elementtiä osoittavan viiteviivan merkintäviivaan (c). Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 28

29 a) b) Kuva 33. Geometrisen toleranssin kehyksen liittäminen kuvantoon. Jos toleranssilla halutaan viitata mitallisen elementin suuntaelementtiin, esimerkiksi keskiakseliin, kehys liitetään viiteviivalla elementin mittaviivaan suoraan se jatkeeksi tai kehykseen merkitään keskielementin tunnus (A). Toleranssikehys Toleranssikehys koostuu seuraavista osista: 1. Geometrisen ominaisuuden tunnus 2. Toleranssialueen muodon tunnus 3. Toleranssialueen leveys 4. Toleranssia koskevat selitteet ja lisävaatimukset 5. Peruselementit ja elementtijärjestelmät 6. Elementtien lukumäärää tai rajattua aluetta koskevat merkinnät 7. Muotoa rajoittavat lisämerkinnät 1. Geometrisen ominaisuuden tunnus Muodon toleranssitunnukset Muoto Tunnus Peruselementin käyttö Suoruus Tasomaisuus Ympyrämäisyys Lieriömäisyys Ei peruselementtiä Tasoviivan muoto Pinnan muoto Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 29

30 Suunnan toleranssitunnukset Suunta Tunnus Peruselementin käyttö Yhdensuuntaisuus Kohtisuoruus Kulma asento Peruselementti tarvitaan Tasoviivan muoto Pinnan muoto Sijainnin toleranssitunnukset Sijainti Tunnus Peruselementin käyttö Paikka Ei tarvita aina Samankeskisyys (keskipisteille) Sama akselisuus (akseleille) Symmetrisyys Peruselementti tarvitaan Tasoviivan muoto Pinnan muoto Heiton toleranssitunnukset Heitto Tunnus Peruselementin käyttö Heitto Kokonaisheitto Peruselementti tarvitaan 2. Toleranssialueen muodon tunnus Muoto Tunnus Ympyrä ja sylinteri Pallo 3. Toleranssialueen leveys Toleranssialueen leveys ilmoitetaan samalla pituusmitan yksiköllä kuin muukin piirustus. Ellei mitään muuta ole merkitty, mitta on millimetrejä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 30

31 4. Toleranssia koskevat selitteet ja lisävaatimukset Kuvaus Tunnus Lisätiedot Keskielementti Yhteinen toleranssialue Epäsymmetrisesti jakautunut toleranssialue Tunnusta käytetään, mikäli toleranssi viittaa keskielementtiin eikä viittausta ole osoitettu liittämällä toleranssia mittaviivan jatkeeksi. Sama toleranssialue koskee useampaa kuin yhtä elementtiä. Toleranssikehys liitetään jokaiseen elementtiin viitenuolella tai elementtien lukumäärä merkitään kehyksen päälle kohtaan 6. Ellei mitään erityistä ole merkitty, toleranssialue jaetaan symmetrisesti toleroitavan elementin molemmin puolin. Tunnus UZ ja siihen liitettävä mitta osoittavat epäsymmetrisen jakautumisen. Joustavan osan eijäykkä olomuoto Toleranssi, jolla viitataan joustavaan olomuotoon. Lisätietoja standardissa EN ISO Siirretty toleranssialue Katso standardi SFS EN ISO 1101, kohta 13. Tunnuksen perään voi liittää mitan, joka osoittaa toleranssialueen siirtopituuden Maksimimateriaalin vaatimus Lisätietoja standardissa SFS EN ISO Minimimateriaalin vaatimus Lisätietoja standardissa SFS EN ISO Verhopintavaatimus Lisätietoja standardissa SFS EN ISO Peruselementit ja elementtijärjestelmät Ruutuihin 5a, 5b ja 5c merkitään, mitä peruselementtejä toleranssin tulkinnassa käytetään. Peruselementit luetaan vasemmalta oikealle siten, että ensimmäisenä sovelletaan vasemmanpuoleisinta. Peruselementtien yhdistelmä merkitään viivalla, esimerkiksi A B. Kuva 34. Peruselementtien merkit. Molempia voi käyttää samassa merkityksessä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 31

32 Mikäli kaikki edellisen otsikon alla kuvatut selitteet ja lisävaatimukset eivät mahdu kohtaan 4., niitä voi sijoittaa myös ruutuun 5a ja 5b. 6. Elementtien lukumäärää tai rajattua aluetta koskevat merkinnät Jos sama toleranssi koskee useampaa elementtiä, merkitään toleroitavien elementtien lukumäärä kohtaan 6. Ensin tulee lukumäärän osoittava numero ja sen jälkeen kirjainmerkki x, esimerkiksi 6 x. Lukumäärän jälkeen voi halutessaan merkitä toleroitavan elementin pituusmitan ja sen toleranssin. Rajattu alue merkitään liittämällä kuvantoon viiteviivojen ja kirjainten avulla alueen alku ja päätekohdat. Toleranssikehyksen päälle merkitään vastaavat kirjaimet ja niiden väliin merkki, esimerkiksi C D. Rajattu alue voidaan merkitä myös leveällä pistekatkoviivalla muotoviivan päälle tai niiden sisälle. 7. Muotoa rajoittavat lisämerkinnät Kaikki toleranssialueen sisällä muotoa rajoittavat lisämerkinnät kirjoitetaan kohtaan 7. Esimerkkinä tunnus NC eli ei kupera. Geometrinen paikkatolerointi (SFS EN ISO 5458) Geometrinen paikkatolerointi on laajennettu geometrisen toleroinnin muoto siinä mielessä, että sillä voi esittää kappaleen elementtien toleranssialueiden paikat ja suunnat samoilla merkinnöillä. Toleranssialueiden paikat esitetään teoreettisesti tarkoilla mitoilla ja suunnat peruselementeillä. Teoreettisesti tarkka mitta on mitta, johon ei kohdisteta mitään toleranssia ei yksittäisiä toleransseja eikä piirustuksiin mahdollisesti merkittyjä yleistoleransseja. Vaikka teoreettisesti tarkat mitat olisivat ketjussa, ne eivät kumuloi toleransseja. Alla olevassa kuvassa (Kuva 35) on esimerkki paikkatoleranssimerkintöjen käytöstä ja jäljempänä olevassa kuvassa (Kuva 36) standardista SFS EN ISO 5458 poimittu esimerkki, joka havainnollistaa toleranssialueen paikan ja suunnan käsitettä. Kuva 35. Geometriseen paikkatolerointiin liittyviä merkintöjä. Suorakaiteen muotoiseen kehykseen asetetut mitat ovat teoreettisesti tarkkoja mittoja. Paikkatoleranssien kehyksissä olevat merkinnät tarkoittavat, että toleroitujen elementtien keskiakselin on sijaittava mittaluvun kokoisen sylinterimäisen toleranssialueen sisällä. Toleranssialueen suunta otetaan peruselementeistä. Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 32

33 Kuva 36. Esimerkkejä todellisiin työkappaleisiin sovitettujen elementtien paikoista ja suunnista suhteessa toleranssialueeseen. Paikkatoleroinnin yhteydessä ei tarvitse erikseen merkitä, että reikien tulee olla kohtisuorassa peruselementillä A merkittyä pintaa vasten. Suunnat ovat oletusarvoisesti kohtisuoruus tai samansuuntaisuus (peruselementin paikasta riippuen), ellei kuvaan ole erikseen merkitty jotain muuta astelukua. Kuva on standardista SFS EN ISO Maksimi ja vähimmäismateriaalin vaatimukset (SFS EN ISO 2692) Maksimimateriaalin, vähimmäismateriaalin ja vastavuoroisuuden vaatimuksia käsitellään standardissa SFS EN ISO Näiden vaatimusten tunteminen on tarpeen, kun lasketaan valukappaleiden nimellismittoja ja toleransseja standardisarjan SFS EN ISO 8062 perusteella. Maksimimateriaalin vaatimus, MMR, on aikaisemmin tunnettu nimellä menorajan periaate, MMP. Vaatimuksiin liittyy seuraava käsitteistö: mitallinen elementti elementti, joka määritetään yhden tai useamman suuntaelementin ja pituus tai kulmamitan avulla; esimerkiksi kaksi yhdensuuntaista pintaa, kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa (eli kiila), pallo, lieriö tai kartio; voi olla mitallinen nimelliselementti tai mitallinen todellinen elementti rakenteellinen elementti elementti, joka määrittyy suoraan kappaleen mitoista ja muodoista; elementti, joka on fyysisesti olemassa joko valmiissa kappaleessa tai sen mallissa; esimerkiksi yksittäinen seinämä, tietyn muotoinen pinta tai kappaleessa oleva reikä laskennallinen elementti elementti, joka määritetään kappaleen mitoista ja muodoista laskennallisesti; elementti, jota ei ole olemassa valmiissa kappaleessa tai sen mallissa muuten kuin käsitteellisenä tietona; esimerkiksi pyöräytetyn muodon keskiakseli tai kahden pinnan välinen symmetriataso menoraja, MMC tila, jossa tarkasteltava elementti on siinä rajamitassa, missä sen materiaali on maksimissaan, esim. reiän halkaisija on alemmassa rajamitassa ja akselin halkaisija ylemmässä rajamitassa laskennallinen menoraja, MMVC tila, jossa mitallisen elementin menorajaan on lisätty tai siitä on vähennetty tämän saman mitallisen elementin laskennalliselle elementille määrätyn geometrisen toleranssin toleranssialue; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialue lisätään; sisäpuolisissa muodoissa se vähennetään menorajan mitta, MMS mitta, joka määrää elementin menorajan Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 33

34 laskennallisen menorajan mitta, MMVS menorajan mitta, MMS, lisättynä tai vähennettynä geometrisen toleranssin toleranssialueen leveydellä; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialueen leveys lisätään; sisäpuolisissa muodoissa se vähennetään minimiraja, LMC tila, jossa tarkasteltava elementti on siinä rajamitassa, missä sen materiaali on minimissään, esim. reiän halkaisija on ylemmässä rajamitassa ja akselin halkaisija alemmassa rajamitassa laskennallinen minimiraja, LMVC tila, jossa mitallisen elementin minimirajasta on vähennetty tai siihen on lisätty tämän saman mitallisen elementin laskennalliselle elementille määrätyn geometrisen toleranssin toleranssialue; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialue vähennetään; sisäpuolisissa muodoissa se lisätään minimirajan mitta, LMS mitta, joka määrää elementin minimirajan laskennallisen minimirajan mitta, LMVS minimirajan mitta, LMS, lisättynä tai vähennettynä geometrisen toleranssin toleranssialueen leveydellä; ulkopuolisissa muodoissa toleranssialueen leveys vähennetään; sisäpuolisissa muodoissa se lisätään maksimimateriaalin vaatimus, MMR mitalliselle elementille asetettu, toleranssialueiden kumuloitumiseen liittyvä vaatimus; mitallisen elementin mittojen on pysyttävä laskennallisen menorajan mitan MMVS kokoisen ja virheettömän, mitallisen elementin muotoisen alueen sisällä; yksittäisten paikallisten mittojen on samanaikaisesti täytettävä menorajan ja minimirajan mittaan liittyvät lisävaatimukset; maksimimateriaalin vaatimus rajoittaa mitallista elementtiä materiaalin ulkopuolelta vähimmäismateriaalin vaatimus, LMR mitalliselle elementille asetettu, toleranssialueiden kumuloitumiseen liittyvä vaatimus; mitallisen elementin mittojen on pysyttävä laskennallisen minimirajan mitan LMVS kokoisen ja virheettömän, mitallisen elementin muotoisen alueen sisällä; yksittäisten paikallisten mittojen on samanaikaisesti täytettävä menorajan ja minimirajan mittaan liittyvät lisävaatimukset; vähimmäismateriaalin vaatimus rajoittaa mitallista elementtiä materiaalin sisäpuolelta vastavuoroisuuden vaatimus, RPR lisävaatimus mitallisille elementille; käytetään maksimimateriaalin vaatimuksen, MMR, tai vähimmäismateriaalin vaatimuksen, LMR, lisäksi Maksimimateriaalin vaatimuksen säännöt: 1. Toleroidun elementin mitattujen paikallisten mittojen on oltava: ulkopuolisille elementeille samansuuruisia tai pienempiä kuin menorajan mitta, MMS sisäpuolisille elementeille samansuuruisia tai suurempia kuin menorajan mitta, MMS 2. Toleroidun elementin mitattujen paikallisten mittojen on oltava: ulkopuolisille elementeille samansuuruinen tai suurempi kuin minimirajan mitta, LMS sisäpuolisille elementeille samansuuruinen tai pienempi kuin minimirajan mitta, LMS 3. Toleroidun elementin laskennallinen menoraja, MMVC, ei saa ylittyä yhdelläkään mitatulla arvolla 4. Jos toleroiduilla elementeillä (tapauksissa, joissa on useampia kuin yksi elementti) on sama toleranssimerkintä tai kun kyseessä on suunta tai sijaintitoleranssi, sijaitsevat toleroitujen elementtien laskennalliset menorajat, MMVC, teoreettisesti oikeassa asemassa ja suunnassa toisiinsa nähden ja peruselementtien suhteen Muokattu Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien 34

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset Piirustus Tuula Höök Valimoinstituutti Tehtävänä on mallintaa jollekin aikaisemmissa harjoituksissa luodulle kappaleelle tekninen piirustus. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus Mallinnuksen vaiheet 1.

Lisätiedot

Insinöörien kuvakieli. Teknillinen piirustus

Insinöörien kuvakieli. Teknillinen piirustus Insinöörien kuvakieli Teknillinen piirustus 1 Tavoite Opiskelija ymmärtää standardin mukaisia koneenpiirustuksia ja osaa tuottaa luonnoksia, työpiirustuksia, kokoonpanokuvia ja osaluetteloita. Hän ymmärtää

Lisätiedot

Sivu 1(2) Aksonometriset kuvannot kappaleesta ja kuvantoihin liittyvät nimellismitat.

Sivu 1(2) Aksonometriset kuvannot kappaleesta ja kuvantoihin liittyvät nimellismitat. Sivu 1(2) 201 CAD-SUUNNITTELU 16.12.2008 /MMk/JHa 1. KILPAILUPÄIVÄ OSIO A 2D-TEHTÄVÄ KIKKARE 2D-tehtävä: Kestoaika: Annettu: Piirustus: Kappaleen piirustusten laatiminen aksonometrisen luonnoksen avulla.

Lisätiedot

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä Valutoleranssilla tarkoitetaan yhteisesti sovittua aluetta, jonka sisälle kappaleiden mittamuutokset mahtuvat. Toleranssit jaotellaan yleensä useaan ryhmään, jossa pienimmissä toleranssiryhmissä hyväksytyt

Lisätiedot

RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h

RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h RAKENNUSPIIRTÄMISEN TEHTÄVÄ 30.1.2003 ASUINHUONEISTOJEN POHJAPIIRROKSET, AUTOCAD 2002 + ARK 9 Aika: 4h Piirrä oheinen asuinhuoneisto B34 sekä sen peilikuvahuoneisto B35 ARK 9:llä hyödyntäen ohjelman sisältämiä

Lisätiedot

Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja

Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja 4. painos Espoo 2011 2 Sisältö 1 MITTATOLERANSSIT... 3 1.1 Yleisimmät toleranssikäsitteet... 3 1.2 ISOmittatoleranssijärjestelmä... 4 1.3 Sovitteen valinta...

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot. Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.fi Piirustuksissa käytettäviä hitsausmerkintöjä käsitellään standardissa SFS-EN 22553. Tähän kirjoitukseen

Lisätiedot

Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin.

Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin. TkT Harri Eskelinen Johdanto Luennon tavoite on oppia ymmärtämään oheisen kuvan kaltaisia hitsausmerkintöjä sekä laatimaan hitsausmerkintöjä omiin valmistusdokumentteihin. 3 Hitsatuille rakenteille laadituissa

Lisätiedot

Painevalut 1. Teoriatausta Knit. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Painevalut 1. Teoriatausta Knit. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Painevalut 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae piirustus diecasting_1_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen ruisku tai painevalukappale,

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä?

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä? Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 3.2.2012 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja, kuvia tai muita perusteluja näkyviin.

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm tai sitä vastaava neutraalimuotoinen tiedosto. Tehtävänäsi

Lisätiedot

A OSIO, ENNAKKOTEHTÄVÄ: KOHTISUORAKUVAUS Sivu 1(1)

A OSIO, ENNAKKOTEHTÄVÄ: KOHTISUORAKUVAUS Sivu 1(1) Taitaja - Ammattitaidon SM-kilpailut Taitaja-Mestare FM-tävling i yrkesskicklighet är i Uleåborg A OSIO, ENNAKKOTEHTÄVÄ: KOHTISUORAKUVAUS Sivu 1(1) 2D-tehtävä: Kestoaika: Annettu: Piirustus: Kappaleen

Lisätiedot

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna Liikkuva keerna Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloitusmalli start_movingcore_x.sldprt. Tehtävänäsi on hellittää kappaleen muodot siten, että vastapäästölliset muodot voi valmistaa liikkuvilla

Lisätiedot

Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU

Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2011 LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Aho, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja

Lisätiedot

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö,

Lisätiedot

3D-TEHTÄVÄ C Hiomakone 201 - CAD-suunnittelu Finaali

3D-TEHTÄVÄ C Hiomakone 201 - CAD-suunnittelu Finaali 1 3D-tehtävä: Kestoaika: Annettu: Tehtävä: Erittely: Hiomakoneen osien mallinnus, kokoonpano ja visualisointi. 6 tuntia. Paperikopiot hiomakoneen osista, kokoonpanosta ja osaluettelosta, osa osista tiedostoina

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen TkT Harri Eskelinen 1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen 2. Standardiosien hyödyntäminen 3. Osien kokoonpanosuunnat ja järjestys 4.

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

5. Keskustelun jälkeen päätettiin, että purjeiden mittaussäännöt muutetaan SPL:n teknisen lautakunnan suositusten mukaisiksi seuraavasti (liite 1.

5. Keskustelun jälkeen päätettiin, että purjeiden mittaussäännöt muutetaan SPL:n teknisen lautakunnan suositusten mukaisiksi seuraavasti (liite 1. Haipurjehtijat Hajseglare ry. YLIMÄÄRÄISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika: 19.7.2007 Paikka: Pietarsaari 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Håkan Forss avasi kokouksen 2. Valittiin Håkan Forss kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK Sisällys 1. InnoGP CO 2 Dragsters muotoiluprojekti... 3 2. InnoGP kisakonsepti, CO 2 Dragsterit teknologiakasvatuksessa... 3 3. CO 2 Dragsterit muotoiluprojekti... 4 4.

Lisätiedot

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien Koko geometrian voidaan ajatella koostuvan pisteistä. a) Matemaattinen piste on sellainen, millä EI OLE LAINKAAN ULOTTUVUUKSIA. Oppilaita voi johdatella pisteen

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS NELIÖN MUOTOISET MITTAMERKINNÄT M = Paino W p = Plastinen taivutusvastus Poikkileikkausarvot on laskettu käyt- A = Poikkileikkauksen pinta-ala i = Jäyhyyssäde täen nimellismittoja H, B ja T sekä Au = Ulkopinta-ala

Lisätiedot

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö. Kappaleiden tilavuus Suorakulmainensärmiö. Tilavuus (volyymi) V = pohjan ala kertaa korkeus. Tankomaisista kappaleista puhuttaessa nimitetään korkeutta tangon pituudeksi. Pohjan ala A = b x h Korkeus (pituus)

Lisätiedot

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Fiskars Boordilävistäjä

Fiskars Boordilävistäjä Fiskars Boordilävistäjä Paperi on helppo kohdistaa oikeaan kohtaan boordilävistäjän apuviivojen avulla. Suuri painike, jota on helppo käyttää. Useita eri kuviovaihtoehtoja Maksimipaperinpaksuus 180 g,

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

TEKNINEN PIIRUSTUS II

TEKNINEN PIIRUSTUS II TEKNINEN PIIRUSTUS II Kevät 2015 PINTAMERKIT TkT Harri Eskelinen 1 1 Johdanto 2 Pintamerkillä ilmoitettavia vaatimuksia Pintamerkkejä käytetään ilmaistaessa mm. seuraavia pintaa koskevia vaatimuksia: Pinnan

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

Kenguru 2015 Student (lukiosarja)

Kenguru 2015 Student (lukiosarja) sivu 1 / 9 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö.

Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö. Jakopinta perusteet JuhoTaipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö.

Lisätiedot

BEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille

BEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille BEC 2012 Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille Betoniteollisuus ry Kesäkuu 2012 BEC2012 2 (6) 1 Yleistä BEC 2012 hankkeessa on tehty tietomallipohjaiset mallipiirustukset. Mallipiirustukset

Lisätiedot

Tynnyrisaunan asennusohje (1013)

Tynnyrisaunan asennusohje (1013) Tynnyrisaunan asennusohje (1013) 1 Asenna tynnyri suoralla alustalla Huom: Osa no: 1 ei kuulu toimitukseen. Asenna saunan tukiosa, osat sopivat jyrsittyihin uriin. Ruuvaa kiinni osat (ruuvien reijät merkittyinä,

Lisätiedot

sekä USE osa kokoonpanon

sekä USE osa kokoonpanon ovat Oulussa Sivu 1(5) 201 CAD-SUUNNITTELU FINAALI 3D-TEHTÄVÄ: GYROSKOOPPI 3D-tehtävä: Osa- ja kokoonpanomallinnus sekä työpiirustukset ja räjäytyspiirustus. kokoonpanon Kestoaika: Annettu: Tehtävä: Aikaaa

Lisätiedot

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011

T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka Tentti 14.12.2011 Vastaa kolmeen tehtävistä 1-4 ja tehtävään 5. 1. Selitä lyhyesti mitä seuraavat termit tarkoittavat tai minkä ongelman algoritmi ratkaisee

Lisätiedot

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi 5.3 Kartio Kun suora liikkuu avaruudessa niin, että yksi sen piste pysyy paikoillaan ja suoran jokin toinen piste kiertää jossakin tasossa jonkin suljetun käyrän palaten lähtöpaikkaansa, syntyy kaksiosainen

Lisätiedot

Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Painevalut 3 Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloituskappale start_diecasting_3_2.sldprt ja mallinna siihen kansi. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt Kuva 1:

Lisätiedot

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.

Lisätiedot

Tämä ehdotus ei ole pelkästään ympäristöön sijoitettu taideteos, vaan taideteos, jossa on kyse liikkeestä - katsojan liikkumisesta.

Tämä ehdotus ei ole pelkästään ympäristöön sijoitettu taideteos, vaan taideteos, jossa on kyse liikkeestä - katsojan liikkumisesta. Quisnam vertitur? Liikenneympyrälle on tunnusomaista, että katsoja liikkuu - jolloin hän saa aikaan kineettisen hetken. Siksi liikenneympyrään sijoitetun taideteoksen tulee hyödyntää tätä ilmiötä - kohde,

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti

Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti Johdanto Hiekkavalukappaleet poikkeavat useimmissa tapauksessa suunnitteludokumentaatiossa

Lisätiedot

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti 1. Qcad. Aloitusohjeita. Asenna ohjelma pakettien hallinasta. Tämä vapaa ohjelma on 2D. 3D ohjelma on maksullinen. Qcad piirustusohjelma avautuu kuvakkeesta. Oletuksena, musta pohja. On kuitenkin luontevaa

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,

Lisätiedot

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 2

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 2 Ruiskuvalumuotin kanavisto 2 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Ruiskuvalumuotin kanavistot: kylmäkanavat Ruiskuvalumuotin täyttäminen CAD työkalut harjoituksessa Ruiskuvalumuotin

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

1/XON/09 22.3.2009. Rake t 1 2 0 kilpamoot torin luokitustodistus

1/XON/09 22.3.2009. Rake t 1 2 0 kilpamoot torin luokitustodistus Rake t 1 2 0 kilpamoot torin luokitustodistus Pääperiaate on se, että kaikenlainen työstäminen, aineen lisää minen, poista minen, muutt a minen tai virittäminen on kielletty, ellei näissä säännöissä toisin

Lisätiedot

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN Opas laboratorio- ja konepajakäyttöön SUOMIPAINOS Profiilit ja suodattimet (EN ISO 4287 ja EN ISO 16610-21) 01 Varsinainen profiili on profiili, joka syntyy todellisen

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 20.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Alkulause Ohjeet ja

Lisätiedot

AutoCAD Mechanical 2013 perusteet

AutoCAD Mechanical 2013 perusteet opetusmateriaali Tietoa materiaalista AutoCAD Mechanical 2013 perusteet Käyttäjä Käyttäjä Future CAD Oy Sahaajankatu 28 A Future 00810 Helsinki CAD Oy Sahaajankatu Puh. (09) 478528 400, A faksi (09) 4785

Lisätiedot

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3 Suorat ja tasot Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3.1 Suora Havaitsimme skalaarikertolaskun tulkinnan yhteydessä, että jos on mikä tahansa nollasta

Lisätiedot

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT 74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä

Lisätiedot

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan,

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan, Origami on perinteinen japanilainen paperitaittelumuoto, joka kuuluu olennaisena osana japanilaiseen kulttuuriin. Länsimaissa origami on kuitenkin suhteellisen uusi asia. Se tuli yleiseen tietoisuuteen

Lisätiedot

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 2009 Versio 0.4 Sivu 1 (9) 14.9.2009 Ohjeen infosivu: Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Versio: 0.3 / 28.8.2009 laatinut IK Status: Yleisohje

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Versio 9 > X toimintokartta. (päivitetty tammikuu 2011)

Versio 9 > X toimintokartta. (päivitetty tammikuu 2011) Versio 9 > X toimintokartta (päivitetty tammikuu 2011) Analysoi Analysoi-Dynaaminen Analysoi-Ketju Analysoi-Kulma Analysoi-Number Analysoi-Piste Analysoi-Pisteiden väli Analysoi-Profiili Analysoi-Vain

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valetun koneenosan suunnittelutiedostot (3D CAD mallit) rakentuvat kolmelle tasolle. Tasot ovat 1.) kappaleen

Lisätiedot

HB-Harkko-kirjasto asennetaan oletusarvoisesti ArchiCADin kirjastohakemiston alle (C:\Program Files\Graphisoft\ArchiCAD 13\Kirjasto 13).

HB-Harkko-kirjasto asennetaan oletusarvoisesti ArchiCADin kirjastohakemiston alle (C:\Program Files\Graphisoft\ArchiCAD 13\Kirjasto 13). HB-HARKKO KÄYTTÖOHJE Lyhyesti Kirjasto sisältää kevytsora- ja eristeharkko-objektin lisäksi laajennuksen, jonka avulla suunnittelija voi tehdä kokonaisen rakennuksen mallin harkoista automaattisesti detaljisuunnittelua

Lisätiedot

- 1 - Laitteen valmistamiseen liittyvien prosessikuvausten kautta viestintä- ja mediataidot lisääntyvät ja ovat näin myös osa kilpailusuoritusta.

- 1 - Laitteen valmistamiseen liittyvien prosessikuvausten kautta viestintä- ja mediataidot lisääntyvät ja ovat näin myös osa kilpailusuoritusta. - 1 - Kilpailun tarkoituksena on ideoida, suunnitella ja valmistaa mahdollisimman nopeasti määrätyn matkan kulkeva laite. Laitteen käyttövoimana on 12 g:n hiilidioksidipatruuna. Kilpailuun osallistuminen

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu Puzzle-SM Loppukilpailu 8.6. Oulu Puzzle Ratkontaaikaa tunti Ratkontaaikaa tunti tsi palat 6 Varjokuva 7 Parinmuodostus 7 Paikallista 7 Metris 7 ominopalapeli Kerrostalot Pisteestä toiseen Heinäsirkka

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Painos 2005. Ratagolfin betoniratojen kuvannot

Painos 2005. Ratagolfin betoniratojen kuvannot Painos 2005 Ratagolfin betoniratojen kuvannot Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG BRSÄÄ05 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 YLEISTÄ...4 2.1 RATOJEN MÄÄRÄ...4 2.2 RADANTARKASTUS...4

Lisätiedot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9

Lisätiedot

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök Täysmuottikaavaus Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Täysmuottikaavaus on menetelmä, jossa paisutetusta polystyreenistä (EPS) valmistettu, yleensä pinnoitettu

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

MAA3 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA3 HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA3 HARJOITUSTEHTÄVIÄ 1. Selosta, miten puolitat (jaat kahtia) annetun koveran kulman pelkästään harppia ja viivoitinta käyttäen. 2. Piirrä kolmio, kun tunnetaan sen kaksi kulmaa (α ja β) sekä näiden

Lisätiedot

Perusteet 2, keernallisia kappaleita

Perusteet 2, keernallisia kappaleita Perusteet 2, keernallisia kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta a) kappaleen rakennemalli

Lisätiedot

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Tarkasta aina ennen asennuksen aloittamista, että toimitus sisältää oikean määrän tarvikkeita. Katso tarvikeluettelo seuraavalta sivulta. HUOM! Ruuvit ovat Torx-ruuveja.

Lisätiedot

AutoCAD Mechanical peruskurssi Osa 2

AutoCAD Mechanical peruskurssi Osa 2 Juha Hantula / Matti Makkonen AutoCAD Mechanical peruskurssi Osa 2 AutoCAD Mechanical 2010 -peruskurssi A U T O C A D - M E C H A N I C A L P E R U S K U R S S I 2010 1 SISÄLTÖ 1 KESKIVIIVAT... 3 1.1 CENTERLINE...

Lisätiedot

Ensimmäinen osa: Rautalankamallinnus. Rautalankamallinnus

Ensimmäinen osa: Rautalankamallinnus. Rautalankamallinnus Ensimmäinen osa: Rautalankamallinnus Rautalankamallinnus Tampereen ammattiopisto - CAD -perusharjoitukset Rautalankamallinnus I: Jana, suorakulmio ja ympyrä Harjoitusten yleisohje Valitse suunnittelutilan

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 603 Skill Koneistus Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 603 Skill Koneistus Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 603 Skill Koneistus Competition Day 1 Sub Criterion CNC-SORVAUS1 / KARTIO PÄÄTY A / 3,5 h Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 28-03-2014 14:25:38 Entry Lock 08-04-2014 18:21:18

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1 http://www.valuatlas.net ValuAtlas & CAE DS 2007 Muotinsuunnitteluharjoitukset Ruiskuvalumuotin kanavisto 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Ruiskuvalumuotin kanavistot: kylmäkanavat

Lisätiedot

LVI- ja TEOLLISUUSPROSESSIPUTKISTOJEN PUTKIERISTYS TILAUSLISTA

LVI- ja TEOLLISUUSPROSESSIPUTKISTOJEN PUTKIERISTYS TILAUSLISTA LVI- ja TEOLLISUUSPROSESSIPUTKISTOJEN PUTKIERISTYS TILAUSLISTA ATT: KESPET Vaajakoski KESPET Helsinki Sivuja + Puhelin: 0 0 0 0 Faksi: 0 00 0 00 pvm / 0 Sähköposti: eristystekniikkaa@kespet.fi Tilaaja

Lisätiedot

Microstation 3D laitesuunnittelu 2014

Microstation 3D laitesuunnittelu 2014 Microstation 3D laitesuunnittelu 2014 Uusi tiedosto Element Templates Graphic Groups Piirustus, Project Explorer Piirustuksen kuvannot Piirustusarkki 5/16/2014 1 Uusi tiedosto Siementiedostona voi käyttää

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot