Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja"

Transkriptio

1 Toleranssit ja pinnankarheus Seppo Kivioja 4. painos Espoo 2011

2 2 Sisältö 1 MITTATOLERANSSIT Yleisimmät toleranssikäsitteet ISOmittatoleranssijärjestelmä Sovitteen valinta Yleistoleranssit Pituus ja kulmamittojen yleistoleranssit (SFSEN ) Muita yleistoleransseja GEOMETRISET TOLERANSSIT Geometristen toleranssien tunnukset (SFSEN ISO 1101) Geometristen toleranssien merkintä piirustuksiin Geometriset yleistoleranssit (SFSEN ) Yksittäisten elementtien toleranssit Toisiinsa liittyvien elementtien toleranssit PINNANKARHEUS Pinnankarheuden suureita ja arvoja Pintamerkit (SFSEN ISO 1302) KONEENOSILLE SUOSITELTUJA TOLERANSSEJA Laakerien sovitteet Vierintälaakerit Liukulaakerit Napaliitokset ja akselinpäät Puristus ja kutistusliitokset (SFS 5595) Tasakiilaliitokset (SFS 2636) Kiristyselementit Akselinpäät (SFS 2631) KIRJALLISUUTTA... 31

3 1 Mittatoleranssit Yleisimmät toleranssikäsitteet Tyydyttävän toiminnan takaamiseksi riittää työkappaleen valmistaminen siten, että sen mitta on kahden sallitun rajan eli toleranssin sisällä. Toleranssi ilmaisee valmistuksessa sallittavan mittavaihtelun. Piirustuksissa toleranssi ilmoitetaan ISOtunnuksin, numeroin (ero tai rajamitoin) tai yleistoleranssien avulla. Yleisimmät toleranssikäsitteet ovat: Nimellismitta (aiemmin perusmitta) on piirustusmerkinnällä määritetty täydellisen muotoisen elementin mitta. Nimellismittaa käytetään rajamittojen asettamiseen (kuva 11). Tosimitta on mittaamalla todettu elementin mitta. Eromitat (ylä ja alaeromitta) ilmoittavat, kuinka paljon tosimitta saa poiketa nimellismitasta. Ylempi rajamitta on mitallisen elementin suurin sallittu mitta. Alempi rajamitta on mitallisen elementin pienin sallittu mitta. Toleranssi on ylemmän rajamitan ja alemman rajamitan erotus. Toleranssiväli määrittää mitan eri arvot toleranssirajojen välissä ja toleranssirajat mukaanlukien. Toleranssivälin määräävät toleranssin suuruus ja asema nollaviivaan nähden. Toleranssialueen asema nollaviivaan nähden merkitään rei ille isoilla kirjaimilla ja akseleille pienillä kirjaimilla (kuva 12). Peruseromitta on ISOjärjestelmässä se rajaeromitta, joka määrittää toleranssivälin aseman suhteessa nimellismittaan. (Perus)toleranssiaste on ISOjärjestelmässä toleranssien ryhmä (esim. IT7), joka vastaa samaa tarkkuutta eri nimellismitoilla (taulukko 12). Menoraja (MMC) on tarkasteltavan mitatun elementin tila, jossa mittaelementti on kokonaisuudessaan siinä rajamitassa, missä sen materiaali on maksimissaan, esim. minimihalkaisijainen reikä ja maksimihalkaisijainen akseli. Minimiraja (LMC) on tarkasteltavan mitatun elementin tila, jossa mittaelementti on kokonaisuudessaan siinä rajamitassa, missä sen materiaali on minimissään, esim. maksimihalkaisijainen reikä ja minimihalkaisijainen akseli. Sovite on kahden toisiinsa liitettävän elementin (esim. akseli ja reikä) mittojen erosta (ennen asennusta) riippuva ominaisuus. Ahdistussovitteessa on ahdistus reiän ja akselin asentamisen jälkeen. Ahdistus on reiän koon ja akselin koon erotus ennen yhteensovittamista, kun akselin halkaisija on suurempi kuin reiän halkaisija. Välyssovitteessa on välys reiän ja akselin asentamisen jälkeen. Välys on reiän mitan ja akselin mitan erotus, kun akselin halkaisija on pienempi kuin reiän halkaisija. Välisovitteessa voi olla joko välys tai ahdistus riippuen reiän ja akselin tosimitoista. dmax Ylärajamitta d d min Alarajamitta Yläeromitta Alaeromitta + 0 Nollaviiva Nimellismitta Toleranssin suuruus Merkintä piirustuksiin ISOtunnuksin: 30f ,, 01,, eromitoin: rajamitoin: 32, 1 31, 8 pelkällä nimellismitalla, johon sovelletaan yleistoleransseja Kuva 11. Akseliin liittyviä toleranssikäsitteitä ja toleranssien merkintätapoja.

4 4 Standardin ISO 2861 edellisessä painoksessa (1988) verhopintakriteeri oli oletusarvoisesti voimassa sovituskriteerinä mitallisen elementin mitalle. Standardi ISO muuttaa kuitenkin tämän oletusarvoisen sovituskriteerin kaksipistemittakriteeriksi. Tämä tarkoittaa, että muotoa ei enää hallita oletusarvoisesti mitan spesifikaatiolla. Useissa tapauksissa standardin ISO 286 tämän osan mukaiset halkaisijatoleranssit eivät ole riittäviä sovitteen tarkoitetun toiminnon tehokkaaseen hallintaan, ja standardin ISO mukaista verhopintakriteeriä voidaan tarvita. Verhopintavaatimus esitetään toleranssimerkinnän perässä olevalla tunnuksella L. Lisäksi geometristen muototoleranssien ja pinnan ominaisuusvaatimusten käyttäminen voi parantaa aiotun toiminnon hallintaa. 1.2 ISOmittatoleranssijärjestelmä ISOtoleranssit voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Tarkimpia toleransseja sovelletaan mittausvälineisiin ja tarkkuuskoneisiin, keskimmäisiä käytetään tavanomaisessa koneenrakennuksessa ja karkeimpia toleransseja karkeassa valmistuksessa (taulukko 11). ITperustoleranssiasteiden lukuarvot on annettu taulukossa 12. Toleranssialueen asema nollaviivaan nähden merkitään rei ille isoilla kirjaimilla ja akseleille pienillä kirjaimilla (kuva 12). Tavanomainen valmistustarkkuus on esitetty taulukossa 13. Taulukko 11. ISOtoleranssien jaottelu (1). 1 Mittauslaitteiden ja tarkkuuskoneiden toleranssit (01...4) a) Mittapalat, tulkit, tarkkuusmittalaitteet b) Tarkkuuskoneet 2 Tavanomainen laite ja koneenrakennus (5...11) a) Tavallisimmat työstökoneet, sähkölaitteet, vierintälaakerien halkaisijat, tarkasti valmistetut reiät b) Tarkat rakenteet yleisessä koneenrakennuksessa c) Kohtalaista tarkkuutta vaativat rakenteet, yleisreiät, hiotut pyörötangot d) Vedetyt tangot e) Yleiset leveys ja pituustoleranssit, karkeahkot rakenteet 3 Karkea valmistus ( ) a) Poratut reiät ja puristetut osat b) Lävistetyt reiät c) Valetut, valssatut ja taotut osat Toleranssiasteet Taulukko 12. ITperustoleranssiasteiden lukuarvot (ote standardista SFSEN ISO 2861). Nimellismitta Perustoleranssiasteet mm IT1 IT2 IT3 IT4 IT5 IT6 IT7 IT8 IT9 IT10 IT11 IT12 IT13 IT14 IT15 IT16 IT17 IT18 Toleranssit > m mm 3 0,8 1, ,1 0,14 0,25 0,4 0,6 1 1, ,5 2, ,12 0,18 0,3 0,48 0,75 1,2 1, ,5 2, ,15 0,22 0,36 0,58 0,9 1,5 2, , ,18 0,27 0,43 0,7 1,1 1,8 2, ,5 2, ,21 0,33 0,52 0,84 1,3 2,1 3, ,5 2, ,25 0,39 0,62 1 1,6 2,5 3, ,3 0,46 0,74 1,2 1,9 3 4, , ,35 0,54 0,87 1,4 2,2 3,5 5, , ,4 0,63 1 1,6 2,5 4 6, , ,46 0,72 1,15 1,85 2,9 4,6 7, ,52 0,81 1,3 2,1 3,2 5,2 8, ,57 0,89 1,4 2,3 3,6 5,7 8, ,63 0,97 1,55 2,5 4 6,3 9,7

5 5 Taulukko 12. ITperustoleranssiasteiden lukuarvot (jatkoa). Nimellismitta Perustoleranssiasteet mm IT1 IT2 IT3 IT4 IT5 IT6 IT7 IT8 IT9 IT10 IT11 IT12 IT13 IT14 IT15 IT16 IT17 IT18 Toleranssit > m mm ,7 1,1 1,75 2,8 4, ,8 1,25 2 3, , ,9 1,4 2,3 3,6 5, ,05 1,65 2,6 4,2 6,6 10,5 16, ,25 1,95 3,1 5 7,8 12,5 19, ,5 2,3 3,7 6 9, ,75 2,8 4, , ,1 3,3 5,4 8,6 13, Standardissa SFSEN ISO 2862 esitetään reikien ja akselien yleisesti käytettyjen toleranssiluokkien rajaeromittojen lukuarvot. Kuva 12. Toleranssiasemien sijainti perusmittaan nähden.

6 Taulukko 13. Valmistusmenetelmien tarkkuus (7). 6 Sovitteiden toleranssit Yleistoleranssit Työstömenetelmä Hienot Keski Karkeat Tarkkuusaste Muovaava työstö Lastuaminen yleensä karkea keski hieno Akselien veto Sorvaus (akselit, reiät) kärkisorvi istukka NCsorvi Reikien työstö kierukkaporaus poraus + väljennys kalvinta Avarrus Avennus Hionta akselien pyöröhionta reikä Hienotyöstö laahinta hivellys 1.3 Sovitteen valinta Sovitteen valinnassa tulee ottaa huomioon laitteen toiminta. Erilaisia toleranssiasteita ja asemia (kuva 12) voidaan yhdistää pareiksi, joten erilaisia sovitteita saadaan aikaan suuri lukumäärä. Taloudellisista syistä valikoimaa rajoitetaan, jolloin esim. työkaluvalikoima pienenee. Reikäkantajärjestelmää (toleranssiasema H) käytettäessä tarvitaan jokaiselle käytetylle perusmitalle vain toleranssiasteiden edellyttämät erilaiset reikätyökalut ja tulkit. Akselikantajärjestelmää käytettäessä voidaan käyttää valmiita hiottuja ja vedettyjä tankoja, jotka on valmistettu htoleranssiasemaan. Taulukossa 14 on esimerkkejä em. sovitteiden käyttökohteista. Joissakin tapauksissa toleranssit tai pinnankarheus voidaan valita laskemalla mutta usein on turvauduttava kokemukseen. Sovitteen valinta voidaan tehdä taulukoiden avulla vertaamalla tunnettuun sovitteeseen (taulukko 14). Myös komponenttien valmistajat ja standardit antavat ohjeita sovitteiden ja pinnankarheuksien valitsemiseksi. Tavallisesti sovitteessa reiän toleranssi on yhtä astetta suurempi kuin akselin, koska reiän valmistaminen tarkasti on vaikeampaa kuin akselin. Taulukossa 15 on valikoima reikäkantajärjestelmän sovitteita eromittoineen. Samanarvoisten toleranssien valinta voidaan tehdä kuvan 13 avulla.

7 Taulukko 14. Esimerkkejä suositeltujen sovitteiden käyttökohteista (2). 7 Reikäkanta (SFS 2231) Käyttökohteita Akselikanta (SFS 2232) H7 H8 H9 H11 h6 h7 h8 h9 h11 s6 p6 m6 k6 js6 h6 g6 u7 h7 h8 Luja ahdistussovite. Liittäminen kutistamalla tai paineöljyllä. Vääntömomentin siirtoon ilman kiilaa. Ahdistussovite. Liittäminen puristamalla tai kutistamalla. Siirtää pienehkön vääntömomentin. Helppo ahdistussovite. Kestää pienen vääntömomentin. Laakeriholkki pesässään, hihnapyörä ja vinohampainen hammaspyörä kiilaliitoksella akselillaan. Pakotussovite. Koottava yleensä puristimella. Vaatii kiilavarmistuksen vääntömomenttia siirrettäessä. Helppo pakotussovite. Koottavissa vasaroimalla. Pysyvästi asennetut ketjupyörät ja suorahampaiset hammaspyörät akselillaan. Tartuntasovite. Liikutettavissa käsin tai kevyesti vasaroimalla. Purettavat hammas ja käsipyörät akselilla. h8 h11 Työntösovite. Liikutettavissa käsin. Pinolit, välirenkaat ja holkit, sokalla varmistetut navat. Työstökoneen karan liukulaakerit, siirrettävät kytkimet, vaihdettavat hammaspyörät. f8 f8 Liukusovite. Hitaasti liikkuvat liukulaakerit, männät sylinterissä, aksiaalisesti siirrettävät pyörät. e9 e9 Liukulaakerit pitkissä tai monilaakerisissa akseleissa, kampiakseleissa, vivuissa. d10 d10 Suurivälyksinen. Karkeat liukulaakeroinnit, suuret lämpötilaerot laakereissa. P7 P8 M7 K7 P7 P8 JS7 JS8 JS8 JS8 H7 H8 H8 H9 H11 F8 F8 F8 E9 E9 D10 D10 Kuva 13. Toleranssiasteiden IT7/6 ja IT6/5 samanarvoiset toleranssit (IT7/6: reiät vasemmalla, akselit alareunassa ja IT6/5: reiät alareunassa, akselit oikealla sivulla). Vinot janat esittävät erilaisia sovitteita (1).

8 Taulukko 15. Eromittoja reikäkantajärjestelmän sovitteille H7/IT6. 8 Nimellismitat H7 g6 h6 js6 k6 m6 p6 s6 t6 u6 v6 x6 > Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat Eromitat , , , ,002 0,008 0,004 0,012 0,005 0, ,006 0, ,008 0, ,009 0, , ,009 +0,001 +0,010 +0,001 +0,008 +0,002 +0,012 +0,004 +0,015 +0,006 +0,012 +0,006 +0,020 +0,012 +0,024 +0,015 +0,020 +0,014 +0,027 +0,019 +0,032 +0,023 +0,024 +0,018 +0,031 +0,023 +0,037 +0, ,018 0, , ,012 +0,018 +0,029 +0,039 +0, ,017 0,011 +0,001 +0,007 +0,018 +0,028 +0,033 +0,050 +0, ,021 0, , ,015 +0,021 +0,035 +0, ,020 0,013 +0,002 +0,008 +0,022 +0,035 +0,054 +0,041 +0,064 +0, ,025 0,016 +0,002 +0,009 +0,026 +0,043 +0,070 +0, ,025 0, ,008 +0,018 +0,025 +0,042 +0, ,030 0, , ,021 +0,030 +0, ,072 +0, ,029 0,019 +0,002 +0,011 +0,032 +0,078 +0, ,035 0, ,011 +0,025 +0,035 +0, , , ,093 +0, ,034 0,022 +0,003 +0,013 +0,037 +0,101 +0,079 +0,117 +0,092 0,014 0,039 0,015 0, , ,029 0, ,028 +0,003 0, ,033 +0,004 +0,040 +0,015 +0,046 +0,017 +0,068 +0,043 +0,079 +0, ,052 0, ,016 +0,036 +0,052 +0, ,125 +0,100 +0,133 +0,108 +0,151 +0,122 +0,159 +0,130 +0,169 +0,140 +0,190 +0, ,049 0,032 +0,004 +0,020 +0,056 +0,202 +0, ,057 0, ,018 +0,040 +0,057 +0, ,226 +0, ,054 0,036 +0,004 +0,021 +0,062 +0,244 +0, ,063 0, ,020 +0,045 +0,063 +0, ,272 +0, ,060 0,040 +0,005 +0,023 +0,068 +0,292 +0,252 +0,085 +0,066 +0,094 +0,075 +0,113 +0,091 +0,126 +0,104 +0,147 +0,122 +0,159 +0,134 +0,171 +0,146 +0,195 +0,166 +0,209 +0,180 +0,225 +0,196 +0,250 +0,218 +0,272 +0,240 +0,304 +0,268 +0,330 +0,294 +0,370 +0,330 +0,400 +0,360 +0,054 +0,041 +0,061 +0,048 +0,076 +0,060 +0,086 +0,070 +0,106 +0,087 +0,121 +0,102 +0,146 +0,124 +0,166 +0,144 +0,195 +0,170 +0,215 +0,190 +0,235 +0,210 +0,265 +0,236 +0,287 +0,258 +0,313 +0,284 +0,347 +0,315 +0,382 +0,350 +0,426 +0,390 +0,471 +0,435 +0,530 +0,490 +0,580 +0,540 +0,060 +0,047 +0,068 +0,055 +0,084 +0,068 +0,097 +0,081 +0,121 +0,102 +0,139 +0,120 +0,168 +0,146 +0,194 +0,172 +0,227 +0,202 +0,253 +0,228 +0,277 +0,252 +0,313 +0,284 +0,339 +0,310 +0,369 +0,340 +0,417 +0,385 +0,457 +0,425 +0,511 +0,475 +0,566 +0,530 +0,635 +0,595 +0,700 +0,660 +0,026 +0,020 +0,036 +0,028 +0,043 +0,034 +0,051 +0,040 +0,056 +0,045 +0,067 +0,054 +0,077 +0,064 +0,096 +0,080 +0,113 +0,097 +0,141 +0,122 +0,165 +0,146 +0,200 +0,178 +0,232 +0,210 +0,273 +0,248 +0,305 +0,280 +0,335 +0,310 +0,379 +0,350 +0,414 +0,385 +0,454 +0,425 +0,507 +0,475 +0,557 +0,525 +0,626 +0,590 +0,696 +0,660 +0,780 +0,740 +0,860 +0,820

9 1.4 Yleistoleranssit Pituus ja kulmamittojen yleistoleranssit (SFSEN ) Standardia SFSEN käytetään koneistamalla valmistetuille kappaleille. Yleistoleranssien arvot vastaavat tavanomaista valmistustarkkuutta. Standardi määrittelee neljä tarkkuusluokkaa: f hieno, m keskikarkea, c karkea ja v erittäin karkea. Yleistoleranssien käytössä tulee ottaa huomioon seuraavat tapaukset: 1. Mikäli elementti vaatii toiminnallisista syistä yleistoleranssia pienemmän toleranssiarvon, pienempi toleranssi on merkittävä erikseen kyseisen nimellismitan viereen. 2. Jos elementin toiminta sallii saman tai suuremman toleranssin kuin yleistoleranssien arvot, toleranssia ei merkitä nimellismitan viereen vaan piirustukseen merkitään yleistoleranssi. 3. Säännöistä poiketaan silloin, kun elementin toiminta sallii yleistoleranssia suuremman toleranssin käytön ja suurempi toleranssi parantaa valmistuksen taloudellisuutta. Standardia sovelletaan seuraaville mitoille, joilla ei ole erillistä toleranssimerkintää: pituusmitat (ulko ja sisämitat, jonomitat, halkaisijat, säteet, viisteet yms.) kulmamitat (myös 90 :n kulmat, joita ei yleensä merkitä piirustuksiin) Standardi ei sovellu seuraaville mitoille: pituus ja kulmamitat, joiden toleranssivaatimuksen kattaa viittaus muihin yleistoleranssistandardeihin sulkuihin merkityt apumitat teoreettisen tarkat mitat, jotka on merkitty suorakulmaiseen kehykseen. Pituusmittojen yleistoleranssit ovat taulukoissa 16 ja 17. Taulukko 16. Pituusmittojen sallitut poikkeamat (mm). Toleranssiluokka Sallitut poikkeamat nimellismittaalueella Tunnus ja kuvaus > 0,5 1) > 3 > 6 > 30 > 120 > 400 > 1000 > f hieno 0,05 0,05 0,1 0,15 0,2 0,3 0,5 m keskikarkea 0,1 0,1 0,2 0,3 0,5 0,8 1,2 2 c karkea 0,2 0,3 0,5 0,8 1, v erittäin karkea 0,5 1 1,5 2, ) Nimellismitoille < 0,5 mm eromitat tulee merkitä vastaavan nimellismitan viereen. Taulukko 17. Ulkopuoliset säteet ja viisteet (mm). Toleranssiluokka Sallitut poikkeamat nimellismittaalueella Tunnus ja kuvaus > 0,5 1) > 3 > f hieno m keskikarkea 0,2 0,5 1 c karkea v erittäin karkea 0, ) Nimellismitoille < 0,5 mm eromitat tulee merkitä vastaavan nimellismitan viereen.

10 10 Kulmamittojen yleistoleranssit rajoittavat vain viivojen tai pintojen viivaelementtien yleissuuntaa mutta ei niiden muotopoikkeamia. Kulmamittojen sallitut poikkeamat annetaan taulukossa 18. Taulukko 18. Kulmamittojen sallitut poikkeamat. Toleranssiluokka Kulman lyhyemmän sivun sallitut poikkeamat nimellismittaalueella (mm) Tunnus ja kuvaus 10 > 10 > 50 > 120 > f hieno m keskikarkea c karkea v erittäin karkea Kun yleistoleransseja sovelletaan, piirustuksen otsikkoalueeseen tai sen lähelle tehdään merkintä ISO 2768m, missä m on valittu toleranssiluokka Muita yleistoleransseja Yleistoleransseja on laadittu erilaisia työtapoja varten: termisesti (happi/polttokaasuliekillä) leikattujen pintojen laatuluokat ja mittatoleranssit (SFSEN ISO 9013) hitsattujen kappaleiden työtapakohtaiset toleranssit (SFSEN ISO 13920) valukappaleiden työtapakohtaiset toleranssit (SFSEN ISO 80623) muovipuristeiden toleranssit (SFS 3918). Yleistoleranssit määrittelevät sallitut eromitat niille piirustuksissa oleville mitoille, jotka ovat ilman toleranssimerkintää. Työtapakohtaisia toleransseja ei sovelleta suluissa oleviin mittoihin. Jollei toisin ole sovittu, ei työkappaleita, jotka eivät ole yleistoleranssien mukaisia, saa automaattisesti hylätä, ellei niiden toiminta ole heikentynyt.

11 2 Geometriset toleranssit Geometristen toleranssien tunnukset (SFSEN ISO 1101) Geometrisilla toleransseilla määritellään muodon, suunnan ja sijainnin poikkeamille sekä heitolle sallitut rajat. Toiminnalliset vaatimukset ja osien vaihtokelpoisuus ratkaisevat minkälaista tolerointia kussakin tapauksessa on tarkoituksenmukaista käyttää. Jos elementille on annettu vain mittatoleranssi, tämä rajoittaa tiettyjä muoto ja sijaintipoikkeamia (esim. tasomaisuus ja yhdensuuntaisuus). Geometrisilla toleransseilla on mahdollista asettaa tietyille ominaisuuksille mittatoleransseista riippumattomia vaatimuksia. Esimerkiksi liukupinnan toiminta saattaa edellyttää mittatoleranssia tarkempaa tasomaisuusvaatimusta. Myös vierintälaakeroiduissa rakenteissa akselin lieriömäisyystoleranssille asetetaan suuremmat vaatimukset kuin mittatoleranssille. Toleroitujen ominaisuuksien tunnukset on esitetty taulukossa 21 (SFSEN ISO 1101). Osa merkinnöistä liittyy yksittäisten elementtien ominaisuuksiin (ei peruselementtiä), eli niitä ei verrata toisiin elementteihin. Toisiinsa liittyvissä elementeissä toleroitavaa elementtiä verrataan valittuun peruselementtiin. Toiminnallisista syistä riippuen voidaan peruselementtinä käyttää yhtä tai useampaa elementtiä. Taulukko 21. Toleroitujen ominaisuuksien tunnukset (SFSEN ISO 1101). Toleranssit Ominaisuus Tunnus Peruselementin tarve Muoto Suoruus Ei Tasomaisuus Ympyrämäisyys Lieriömäisyys Tasoviivan muoto Pinnan muoto Suunta Yhdensuuntaisuus Kyllä Kohtisuoruus Kulmaasento Tasoviivan muoto Pinnan muoto Sijainti Paikka Kyllä tai ei Samankeskisyys (keskipisteille), samaakselisuus (akseleille) Symmetrisyys Tasoviivan muoto Pinnan muoto Heitto Heitto Kokonaisheitto Kyllä 0,1 A A 0,1 A A

12 Geometristen toleranssien merkintä piirustuksiin Toleranssivaatimus kohdistuu ainoastaan niihin kohtiin, joihin se on merkitty. Ilmoitettu toleranssi koskee koko toleroitavaa elementtiä, ellei toisin ole ilmoitettu. Esimerkiksi 0,05/50 tarkoittaa, että toleranssi 0,05 sallitaan pituudelle 50 missä tahansa toleroidulla elementillä. Toleranssivaatimukset merkitään toleranssikehykseen (kuva 21). Viitenuolen suunta ilmoittaa toleranssin suunnan, ellei toleranssin edessä ole tunnusta. Peruselementin merkintä on esitetty kuvassa 22. Toleranssimerkinnän tulkinta riippuu siitä, miten kehys on liitetty elementtiin (kuva 23). Samaa merkintämenetelmää käytetään peruselementin kolmion sijoittamisessa. Taulukossa 22 on muutamia geometristen toleranssien käyttöesimerkkejä tulkintoineen. Jos samalle elementille tarvitaan useiden ominaisuuksien toleransseja, ne sijoitetaan allekkain oleviin toleranssikehyksiin. Kuva 21. Toleranssikehys merkintöineen. Kuva 22. Peruselementin merkintä. a) b) 0,1 Kuva 23. Toleranssikehyksen liittäminen elementtiin: a) toleranssi tarkoittaa mitoitetun osan keskiviivaa tai keskitasoa, b) toleranssi tarkoittaa sivuviivaa tai pintaa. Jos toleranssi liitetään suoraan keskiviivaan, se tarkoittaa keskiviivan tai tason kaikkia elementtejä. Samaa merkintämenetelmää käytetään peruselementin kolmion sijoittamisessa.

13 13 Taulukko 22. Esimerkkejä geometrisista toleransseista. Merkintä Toleranssialue Tulkinta Muototoleranssit Toleroidun lieriön mitatun (todellisen) akselin on oltava lieriön sisällä, jonka halkaisija on 0,1 mm. Mitatun (todellisen) pinnan on oltava kahden yhdensuuntaisen tason välissä, joiden keskinäinen etäisyys on 0,1 mm. Kartiopinnan jokaisen poikkileikkauksen mitatun (todellisen) kehän on oltava kahden samassa tasossa olevan samankeskisen ympyrän välissä, joiden säteittäinen etäisyys on 0,1 mm. Lieriön (todellisen) pinnan on oltava kahden samaakselisen lieriöpinnan välissä, joiden säteittäinen etäisyys on 0,1 mm. Suuntatoleranssit Pinnan jokaisen kuvatason suuntaisen mitatun (todellisen) viivan on oltava kahden toisiinsa nähden vakioetäisyydellä olevan viivan välissä, joiden keskinäinen etäisyys muodostuu halkaisijaltaan 0,1 ympyrästä ja jotka ovat symmetrisesti geometrisesti oikean muotoisen viivan kummallakin puolella. Mitatun (todellisen) pinnan on oltava kahden toisiinsa nähden vakioetäisyydellä olevan pinnan välissä, joiden keskinäinen etäisyys muodostuu halkaisijaltaan 0,1 pallosta ja jotka ovat symmetrisesti geometrisesti oikean muotoisen pinnan kummallakin puolella. Mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava lieriön sisällä, jonka halkaisija on 0,1 ja jonka keskiviiva on yhdensuuntainen perussuoran A kanssa. 0,1 A A t t Tapin mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava kahden yhdensuuntaisen tason välissä, joiden keskinäinen etäisyys on 0,1 ja jotka ovat kohtisuorassa perustasoa A vastaan. Mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava kahden yhdensuuntaisen tason välissä, joiden keskinäinen etäisyys on 0,1 ja jotka ovat 60 :n (teoreettisesti oikea mitta) kulmassa perustasoa A vastaan.

14 14 Taulukko 22. Esimerkkejä geometrisista toleransseista (jatkoa). Sijaintitoleranssit Mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava lieriömäisen alueen sisällä, jonka halkaisija on 0,1 ja jonka akseli on kyseisen reiän teoreettisesti oikeassa paikassa. Teoreettisesti oikea mitta sijoitetaan laatikkoon. Toleroidun lieriön mitatun (todellisen) keskiviivan on oltava lieriömäisen alueen sisällä, jonka halkaisija on 0,1 ja keskiviivana on perussuora A. Mitatun (todellisen) keskitason on oltava kahden yhdensuuntaisen tason välissä, joiden keskinäinen etäisyys on 0,1 ja jotka ovat symmetrisesti keskitason A (perustaso) suhteen. Heittotoleranssit Mitatun (todellisen) viivan on oltava jokaisessa yhteistä perusakselia AB vastaan kohtisuorassa tasossa säteen suunnassa kahden samassa tasossa olevan samankeskisen ympyrän välissä, joiden säteiden välinen ero on 0,1. Mitatun (todellisen) pinnan on oltava kahden samaakselisen lieriön välissä, joiden säteiden välinen ero on 0,1 ja joiden akselit yhtyvät yhteiseen perussuoraan AB. Mitatun (todellisen) viivan on oltava missä tahansa lieriömäisessä leikkauksessa, jonka akseli yhtyy perussuoraan A, kahden ympyrän välissä, joiden etäisyys on 0,1. Geometristen toleranssien käyttöä harkittaessa tulee ottaa huomioon seuraavia seikkoja: 1. Toleranssimerkintä on tarpeeton, jos tavanomaiset valmistusmenetelmät takaavat hyväksyttävän tuloksen. 2. Geometrinen toleranssi merkitään vain niihin kohtiin, jotka niitä vaativat. 3. Kappaleen keskiviiva, symmetriaviiva ja keskitaso ovat vain harvoissa tapauksissa sopivia peruselementtejä. 4. Heittotoleranssia tulee suosia, koska se on helposti mitattavissa. 5. Kohtisuoruus ja kulmaasento eivät ole kulmasuureita. 6. Mittatoleranssin ja geometristen toleranssien keskinäinen suhde on otettava huomioon.

15 2.3 Geometriset yleistoleranssit (SFSEN ) 15 Standardia SFSEN käytetään pääasiassa koneistamalla valmistetuille kappaleille. Yleistoleranssien arvot vastaavat tavanomaista valmistustarkkuutta. Standardi määrittelee kolme tarkkuusluokkaa H, K ja L. Yleistoleranssien käytössä tulee ottaa huomioon seuraavat tapaukset: 1. Mikäli elementti vaatii toiminnallisista syistä yleistoleranssia pienemmän toleranssiarvon, pienempi toleranssi on merkittävä erikseen kyseisen elementin viereen. 2. Jos elementin toiminta sallii saman tai suuremman toleranssin kuin yleistoleranssien arvot, toleranssia ei merkitä perusmitan viereen vaan piirustukseen merkitään yleistoleranssi. 3. Säännöistä poiketaan silloin, kun elementin toiminta sallii yleistoleranssia suuremman toleranssin käytön ja suurempi toleranssi parantaa valmistuksen taloudellisuutta Yksittäisten elementtien toleranssit Suoruuden ja tasomaisuuden yleistoleranssit on annettu taulukossa 23. Suoruuden toleranssi valitaan viivan pituuden perusteella, ja tasomaisuuden toleranssi tason pidemmän sivun tai ympyrämäisen pinnan halkaisijan perusteella. Taulukko 23. Suoruuden ja tasomaisuuden yleistoleranssit (mm). Toleranssi Suoruus ja tasomaisuustoleranssit nimellispituusalueilla luokka 10 > 10 > 30 > 100 > 300 > H 0,02 0,05 0,1 0,2 0,3 0,4 K 0,05 0,1 0,2 0,4 0,6 0,8 L 0,1 0,2 0,4 0,8 1,2 1,6 Ympyrämäisyyden yleistoleranssin arvo on sama kuin halkaisijan toleranssiarvo. Se ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin taulukossa 26 annettu säteen heittotoleranssin arvo. Lieriömäisyyden yleistoleransseja ei ole määritelty Toisiinsa liittyvien elementtien toleranssit Yhdensuuntaisuustoleranssin arvo sama kuin mittatoleranssin tai tasomaisuus/suoruustoleranssin arvo, kumpi tahansa näistä on suurempi. Pitempi kahdesta elementistä valitaan peruselementiksi. Jos elementit ovat yhtä pitkät, kumpi tahansa voidaan valita peruselementiksi. Kohtisuoruuden yleistoleranssit ovat taulukossa 24. Pitempi kahdesta suoran kulman muodostavista sivuista valitaan peruselementiksi. Jos sivut ovat yhtä pitkät, kumpi tahansa voidaan valita peruselementiksi.

16 16 Taulukko 24. Kohtisuoruuden yleistoleranssit (mm). Toleranssiluokka Kohtisuoruustoleranssit lyhyemmän sivun nimellispituusalueilla 100 > 100 > 300 > H 0,2 0,3 0,4 0,5 K 0,4 0,6 0,8 1 L 0,6 1 1,5 2 Symmetrisyyden yleistoleranssit ovat taulukossa 25. Pitempi kahdesta elementistä valitaan peruselementiksi. Jos elementit ovat yhtä pitkät, kumpi tahansa voidaan valita peruselementiksi. Taulukko 25. Symmetrisyyden yleistoleranssit (mm). Toleranssiluokka Symmetrisyystoleranssit nimellispituusalueilla 100 > 100 > 300 > H 0,5 K 0,6 0,8 1 L 0,6 1 1,5 2 Samaakselisuudelle ei ole määritelty yleistoleransseja. Samaakselisuuspoikkeama voi olla äärimmäisessä tapauksessa yhtä suuri kuin taulukossa 26 annettu säteisheittotoleranssin arvo, koska säteisheittopoikkeama sisältää samaakselisuuspoikkeaman ja ympyrämäisyyspoikkeaman. Heiton yleistoleranssit on annettu taulukossa 26. Taulukko 26. Heiton yleistoleranssit (mm). Toleranssiluokka Heittotoleranssit H 0,1 K 0,2 L 0,5 Kun yleistoleransseja sovelletaan, piirustuksen otsikkoalueeseen tai sen lähelle tehdään merkintä ISO 2768K, missä K on valittu toleranssiluokka. Taulukossa 27 on sorvauksessa saavutettavia geometristen tarkkuuksien arvoja. Työkappaleen kiinnityslaitteilla ja menetelmillä on merkittävä vaikutus säteisheittoon sorvauksessa ja hionnassa (taulukko 28). Kun sorvattava kappale on pitkä, pelkkä istukkakiinnitys ei riitä. Silloin käytetään siirtopylkkään kiinnitettyä keskiökärkeä tukemaan kappaleen toista päätä. Kuvassa 25 on esitetty työkappaleen kiinnittäminen kolmileukaistukan ja keskiökärjen avulla. Kierre ja vapaareiät tehdään tavanomaisin porausmenetelmin. Taulukossa 29 on esitetty porattujen ja kierteitettyjen reikien kohtisuoruus.

17 Taulukko 27. Sorvauksessa saavutettavat geometriset tarkkuudet (kuva 24) (9). 17 Halkaisija (mm) > Ympyrämäisyys (mm) IT7 IT9 Ra 6,3 m 0,02 0,025 0,03 0,03 IT10 IT12 Ra 12,5 m 0,08 0,12 0,16 0,2 Samankeskisyys, samaakselisuus ja säteisheitto (mm) IT7 IT9 Ra 6,3 m 0,05 0,08 0,1 0,13 IT10 IT12 Ra 12,5 m 0,2 0,3 0,4 0,4 Kuva 24. Sorvatun kappaleen samaakselisuuden, säteisheiton ja ympyrämäisyyden merkintä piirustuksiin. Taulukko 28. Kiinnityslaitteiden ja menetelmien vaikutus säteisheittoon sorvauksessa ja hionnassa (2). Sorvaus Hionta Kiinnityslaite Säteisheitto (mm) Kiinnitysmenetelmä Säteisheitto (mm) Kolmileukaistukka kovat standardileuat kovat hiotut leuat pehmeät sorvatut leuat > 0,2 0,02 0,04 0,02 0,05 > 0,01 < 0,01 Pyörivät kärjet 0,02 0,03 Lämpökäsiteltyjen viisteiden varassa Hiottujen viisteiden varassa Kiinteät kärjet ja keskiöporaukset Hyvä istukka < 0,01 > 0,01 Kuva 25. Työkappaleen kiinnitys kolmileukaistukan ja keskiökärjen avulla (10).

18 18 Taulukko 29. Porattujen ja kierteitettyjen reikien kohtisuoruus (9). L (mm) D (mm) t (mm) D t A (1) 40 (1) 40 (40) 80 (2) 6 (6) 60 (2) 6 0,3 0,2 0,4 L (40) 80 (80) 120 (6) 60 (25) 60 Taulukossa 210 on annettu jyrsityn uran tai olakkeen keskitason symmetrisyys t (kuva 26). Uran ja olakkeen pinnankarheus Ra = 3,2 6,3 m ja ulkopinnat on koneistettu. Taulukko 210. Kuvan 26 mukaisen jyrsityn uran tai olakkeen keskitason symmetrisyys t (mm). Uran ja olakkeen pinnankarheus Ra = 3,2 6,3 m ja ulkopinnat on koneistettu (2). A (mm) (120) 315 (120) 315 (315) 1000 (315) 1000 B (mm) 1 (5) 5 (120) 1 (5) 5 (315) 1 (5) 5 (1000) 0,15 0,1 0,15 0,15 0,15 0,2 0,25 0,15 0,25 0,2 0,25 0,3 0,3 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 L (mm) (6) 30 (30) 120 (120) 315 (315) 1000 (1000) 2000 (2000) ,3 0,4 0,5 0,3 0,5 0,6 0,3 0,4 0,5 0,4 0,5 0,6 0,3 0,4 0,5 0,6 0,8 1 B t C L A C A B 0,3 0,5 A L C t C Kuva 26. Uran ja olakkeen keskitason symmetrisyyden merkintä.

19 3 Pinnankarheus Pinnankarheuden suureita ja arvoja Koneenosan pinta välittää osan toiminnan muihin osiin. Pinnan käyttäytyminen riippuu erilaisissa kuormitustilanteissa mm. muoto ja mittapoikkeamista, pinnankarheudesta sekä fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Geometrian osalta pinnan toimintakelpoisuus riippuu muotovirheiden ja pinnankarheuden yhteisvaikutuksesta (kuva 31). Karheiden pintojen kosketuksessa kuorma siirtyy osasta toiseen pinnankarheuden huippujen välityksellä (kuva 32). Työstetyn pinnan profiilin muoto riippuu valmistusmenetelmästä. Pinnankarheuden suureena käytetään yleisesti profiilin keskipoikkeamaa Ra, joka ei kuitenkaan kuvaa hyvin pinnan toimintaominaisuuksia esim. liukuvassa kosketuksessa (kuva 33). Kantokäyrä ilmaisee havainnollisesti pinnan todellisen kantavan osuuden kulumisen edistyessä (kuva 34). Muita pinnankarheussuureita ovat etenkin saksalaisessa kirjallisuudessa käytetty profiilinsyvyyttä R z sekä maksimiprofiilinsyvyys R y. Likimäärin R z (4 5)Ra. Naarmut ovat haitallisia väsytysrasitukselle alttiissa kohdissa sekä kohdissa, joissa kumi tai muovitiiviste hankaa pintaa. Tällöin maksimiprofiilinsyvyydelle asetetaan vaatimuksia. Uudessa standardissa maksimiprofiilinsyvyyden tunnus on Rz (vanha profiilinsyvyys Rz ei ole enää standardoitu). Kuva 31. Todellinen pinta. a) b) Kuva 32. Pintojen kosketukset kuormitettuna. n 1 Ra zi n i 1 Kuva 33. Pinnankarheuden profiili (a), erilaisia profiileja, joiden keskipoikkeama on likimain sama (b). Kuva 34. Profiilin kantokäyrä.

20 20 Saavutettavissa oleva pinnankarheus riippuu työstömenetelmästä. Taulukossa 31 on esitetty yleisimmillä valmistusmenetelmillä saatavia pinnankarheuden Raarvoja. Koneenosissa yleisesti käytettyjä arvoja on taulukossa 33. Pinnankarheuden ja toleranssien välillä ei ole mitään tarkkaa ja yksiselitteistä suhdetta. Pinnankarheuden keskipoikkeaman arvot ovat yleensä Ra = Toleranssialue/(10 25). Taulukossa 32 on annettu pinnankarheus toleranssiasteen perusteella. Taulukkoa voidaan käyttää valintaperusteena, jos pinnankarheudelle ei ole asetettu erityisiä toiminnallisia vaatimuksia. Taulukko 31. Pinnankarheus eri valmistusmenetelmillä (laajempi taulukko on lähteessä 2). Valmistusmenetelmä Pinnankarheus Ra ( m) Hiekkavalu Kokillivalu Painevalu Tarkkuusvalu Metallin ruiskupuristus Muovin ruiskupuristus Tarkkuustaonta Muottitaonta Pituussorvaus Tasosorvaus Pistosorvaus Poraus Avarrus Upotus Kalvinta Lieriöjyrsintä Otsajyrsintä Pyöröhionta Tasohionta Laahinta Hiveltäminen Polttoleikkaus Sahaus Taulukko 32. Pinnankarheus toleranssiasteen perusteella valittuna (2). Halkaisijaalue Toleranssiasteet (mm) IT5 IT6 IT7 IT8 IT9 IT10 IT11 > Pinnankarheuden Raarvo ( m) ,4 0,8 0,8 1,6 3,2 6,3 12, ,8 0,8 1,6 1,6 3,2 6,3 12, ,8 0,8 1,6 3,2 3,2 6,3 12, ,6 1,6 3,2 3,2 6,3 12, ,6 1,6 3,2 6,3 6,3 12,5 25

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN Opas laboratorio- ja konepajakäyttöön SUOMIPAINOS Profiilit ja suodattimet (EN ISO 4287 ja EN ISO 16610-21) 01 Varsinainen profiili on profiili, joka syntyy todellisen

Lisätiedot

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä Valutoleranssilla tarkoitetaan yhteisesti sovittua aluetta, jonka sisälle kappaleiden mittamuutokset mahtuvat. Toleranssit jaotellaan yleensä useaan ryhmään, jossa pienimmissä toleranssiryhmissä hyväksytyt

Lisätiedot

Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti

Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Koneenpiirustusta koskevat standardit Koneenpiirustus yleisesti: piirustusarkki: arkin

Lisätiedot

TEKNINEN PIIRUSTUS II

TEKNINEN PIIRUSTUS II TEKNINEN PIIRUSTUS II Kevät 2015 PINTAMERKIT TkT Harri Eskelinen 1 1 Johdanto 2 Pintamerkillä ilmoitettavia vaatimuksia Pintamerkkejä käytetään ilmaistaessa mm. seuraavia pintaa koskevia vaatimuksia: Pinnan

Lisätiedot

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh.

KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6. SKS-mekaniikka Oy. Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. KIINNITYSHOKIT KORJATTU PAINOS maaliskuu 1998 KETJU- JA HIHNAKÄYTÖT 6 SKS-mekaniikka Oy artinkyläntie 50, P 122, 01721 Vantaa, http://www.sks.fi, faksi 852 6824, puh. *852 661 Etelä-Suomi artinkyläntie

Lisätiedot

Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja

Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja Integroidut kartiorullalaakerit JK0S-sarja Teknistä tuotetietoa Ominaisuudet Ominaisuudet FAG JK0S integroidut kartiorullalaakerit ovat asennusvalmiita, helposti ja nopeasti asennettavia yksiköitä. JK0S

Lisätiedot

Insinöörien kuvakieli. Teknillinen piirustus

Insinöörien kuvakieli. Teknillinen piirustus Insinöörien kuvakieli Teknillinen piirustus 1 Tavoite Opiskelija ymmärtää standardin mukaisia koneenpiirustuksia ja osaa tuottaa luonnoksia, työpiirustuksia, kokoonpanokuvia ja osaluetteloita. Hän ymmärtää

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU

Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Juha Aho LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2011 LEIKKUUPUIMURIN VANTEIDEN GEOMETRIAN TARKASTELU Aho, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja

Lisätiedot

Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa.

Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa. Poraus Tampereen Teknillinen Yliopisto Heikki Tikka Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa. Porausta ovat: poraus ydinporaus väljennys kalvinta

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2

Sisällysluettelo, komponentit. Komponentit. Komponentit. sivu Tilausohje... 2 Sisällysluettelo, komponentit sivu Tilausohje... 2 ATNsysteemin komponentit Hammashihnapyörät ATN 12,7... 6 AT... 18 AT... Ohjaavat hammashihnapyörät ATN K6... 8 ATN 12,7 K6... Liukukiskot... 12 Hammashihnapyörät,

Lisätiedot

1/XON/09 22.3.2009. Rake t 1 2 0 kilpamoot torin luokitustodistus

1/XON/09 22.3.2009. Rake t 1 2 0 kilpamoot torin luokitustodistus Rake t 1 2 0 kilpamoot torin luokitustodistus Pääperiaate on se, että kaikenlainen työstäminen, aineen lisää minen, poista minen, muutt a minen tai virittäminen on kielletty, ellei näissä säännöissä toisin

Lisätiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C Tekniset tuotetiedot Sisällysluettelo Ominaisuudet 2 FAG-urakuulalaakerin (Generation C) edut 2 Tiivistys ja voitelu 2 Käyttölämpötila 3 Pitimet 3 Jälkimerkinnät

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

UUDET TUOTTEET Pienoismittausjalusta

UUDET TUOTTEET Pienoismittausjalusta UUDET TUOTTEET Pienoismittausjalusta Tarkat tiedot sivulla 272. Käsimittauslaitteet ja tiedonsiirtojärjestelmät Mittausjalustat Sivu 262 265 Mittauspöydät Sivu 266 267 Magneettijalat Tarkkuus-heitonmittauslaitteet

Lisätiedot

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimet & Kiinnitysholkit Akselikytkimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: Akselikytkimet Onko radiaalista virhettä? Kuinka suurta momenttia siirretään? Kuinka suurta kierrosnopeutta

Lisätiedot

Hammashihnapyörät. Yleistä hammashihnapyöristä

Hammashihnapyörät. Yleistä hammashihnapyöristä Yleistä hammashihnapyöristä Standardihammashihnapyörät Seuraavilla sivuilla esitellään hammashihnapyöriä, jotka tulevat useilta eri valmistajilta. Hammashihnapyöriä valmistetaan joko valuraudasta, teräksestä,

Lisätiedot

Hammaspyörävälitykset - yleistä

Hammaspyörävälitykset - yleistä Hammaspyörävälitykset - yleistä [Decker] P 1 = M 1 1 M 1 = P 1 / 1 = M 2 / i = i I = 1 / 2 = n 1 / n 2 = z 2 / z 1 = = hyötysuhde missä 1 = käyttävä 2 = käytetty v = r, = 2 n n 6 = n 1 / i I x i II x i

Lisätiedot

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot. Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.fi Piirustuksissa käytettäviä hitsausmerkintöjä käsitellään standardissa SFS-EN 22553. Tähän kirjoitukseen

Lisätiedot

Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit rel. 543,5 nm 5 10-10 λ 0

Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit rel. 543,5 nm 5 10-10 λ 0 1/ Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit 32 nm 1 10-10 λ 0 43, nm 10-10 λ 0 633 nm 1 10-10 λ 0 Pituusmitat Pituuden mittauslaitteet Laser-interferometri 1,0 Peruslaitteisto Kulmapoikkeamien

Lisätiedot

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Uuden sukupolven HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus! Schaefflerin uuden sukupolven induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet

Lisätiedot

RAKET 120 KILPAMOOTTORIN LUOKITUSTODISTUS

RAKET 120 KILPAMOOTTORIN LUOKITUSTODISTUS 3/XON/12/15.3.2012 Xon Sport Club ry RAKET 120 KILPAMOOTTORIN LUOKITUSTODISTUS Tekniset tiedot Raket 120 Moottorin tyyppi: Yksisylinterinen, mäntäohjattu kaksitahtimoottori Iskutilauus: 118,5 cc Iskunpituus:

Lisätiedot

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT 74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

Korjaamopuristimet. Alapalkki MITAT. H (Sylinteri palautettuna) mm. J mm

Korjaamopuristimet. Alapalkki MITAT. H (Sylinteri palautettuna) mm. J mm -runko 25 tonnia Voidaan asentaa työpöydälle tai lisävarusteena saatavalle jalustalle. Työpöytä asennusta varten tarvitaan 1.4 m 2 vapaata tilaa, jalustan kanssa tarvitaan 4 m 2 lattiatilaa. voin -runko

Lisätiedot

Sivu 1(19) Raket 120 tekniset säännöt v. 2.0 - päivitetty 26.3.2012

Sivu 1(19) Raket 120 tekniset säännöt v. 2.0 - päivitetty 26.3.2012 Sivu 1(19) Raket 120 tekniset säännöt v. 2.0 - päivitetty Sivu 2(19) Tekniset tiedot Raket 120 Moottorin tyyppi: Iskutilauus: Iskunpituus: Poraus: Jäähdytys: Sytytys: Maksimi teho: Maksimi kierrokset:

Lisätiedot

Nostin- ja kuljetinkettingit

Nostin- ja kuljetinkettingit Nostin- ja kuljetinkettingit 212 WWW.ERLATEK.FI RUD Nostinkettingit RUD on EN818-7 mukaisten nostinkettinkien suurin valmistaja maailmassa. Kettingit sopivat niin moottoroituihin nostimiin kuin käsitaljoihinkin.

Lisätiedot

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien Koko geometrian voidaan ajatella koostuvan pisteistä. a) Matemaattinen piste on sellainen, millä EI OLE LAINKAAN ULOTTUVUUKSIA. Oppilaita voi johdatella pisteen

Lisätiedot

FAG PowerPull SPIDER TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille

FAG PowerPull SPIDER TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille FAG PowerPull TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille A Member of the Schaeffler Group FAG PowerPull Tehokas, helppo, nopea Käyttäjäystävällinen

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar PYÖRÖTERÄKSET BUDERUS EDELSTAHL Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö. Kappaleiden tilavuus Suorakulmainensärmiö. Tilavuus (volyymi) V = pohjan ala kertaa korkeus. Tankomaisista kappaleista puhuttaessa nimitetään korkeutta tangon pituudeksi. Pohjan ala A = b x h Korkeus (pituus)

Lisätiedot

POISTUNUT TUOTE. Säätö- ja sulkupelti DMAC/DMAK. Veloduct. Teollisuusilmanvaihtoon maksimi paineen- / lämmönkesto 3500 Pa / 200 C

POISTUNUT TUOTE. Säätö- ja sulkupelti DMAC/DMAK. Veloduct. Teollisuusilmanvaihtoon maksimi paineen- / lämmönkesto 3500 Pa / 200 C Säätö- ja sulkupelti DMAC/DMAK Teollisuusilmanvaihtoon maksimi paineen- / lämmönkesto 3500 Pa / 200 C KANSIO 3 VÄLI 5 ESITE 3 Veloduct Säätö- ja sulkupelti DMAC/DMAK Yleistä DMAC/DMAK vastakkain kääntyvine

Lisätiedot

HUOMAA! ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ VÄLIT TIIVISTETÄÄN SILIKONILLA. MUUTEN VESI VOI TUNKEUTUA RAKENTEISIIN. Asennusohjeet Vinter-liukuovet

HUOMAA! ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ VÄLIT TIIVISTETÄÄN SILIKONILLA. MUUTEN VESI VOI TUNKEUTUA RAKENTEISIIN. Asennusohjeet Vinter-liukuovet Lue asennusohjeet läpi ennen töiden aloittamista. Jotta kehykset eivät vaurioituisi kuljetuksen aikana, ne toimitetaan osina. Olemme kuitenkin testanneet koko järjestelmän paneeleineen ennen toimitusta

Lisätiedot

ASENNUSOHJE HT-SIILOT 7 m 3 JA 8 M 3

ASENNUSOHJE HT-SIILOT 7 m 3 JA 8 M 3 ASENNUSOHJE HT-SIILOT 7 m 3 JA 8 M 3 Siilon kokoonpano aloitetaan asettamalla siilon ylimmän vaippaosan levyt kehäksi lattialle (Kuva 1) Kuva 1, Vaippaosan levyt Yleensä siihen kuuluu kolme perussivua

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

KULJETINKETJUJA VAATIVIIN TARPEISIIN

KULJETINKETJUJA VAATIVIIN TARPEISIIN KULJETINKETJUJA VAATIVIIN TARPEISIIN 1 SISÄLTÖ 4 SIVULEVYJEN KULUTUSPINNAT 5 RAKENNE 7 KULJETINKETJU SFS 2380 8 KIINNITYSREIÄT R2 9 KIINNITYSKORVAKKEET K2 K22 10 KULJETINKETJU SMS 1698 11 KULJETINKETJUT

Lisätiedot

Metallin lisäävän valmistuksen näkymiä

Metallin lisäävän valmistuksen näkymiä Metallin lisäävän valmistuksen näkymiä Esityksen sisältö 3D-tulostuksesta yleisesti Yleinen käsitys 3D-tulostuksesta: 3D-tulostus on helppoa ja hauskaa Voidaan tulostaa mitä tahansa muotoja 3D-mallin pohjalta

Lisätiedot

ALKUPERÄISET KAMPIAKSELIT Vakio 1300, 1500 ja 1600 kampiakseli. 5602-2 Alkuperäinen kampiakseli 5604-2 5604-2

ALKUPERÄISET KAMPIAKSELIT Vakio 1300, 1500 ja 1600 kampiakseli. 5602-2 Alkuperäinen kampiakseli 5604-2 5604-2 5604-2 5604-2 SUPERSTROKE KAMPIAKSELI Ehdottomasti paras kampiakseli jota on koskaan valmistettu. BUGPACK-laatua parhaimmillaan. Mallin ja muodon on toteuttanut maailmankuulu kilpakoneiden suunnittelija.

Lisätiedot

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä Yleistä tietoa ruuviliitoksista Yleistä tietoa ruuviliitoksista Ruuviliitokset voidaan tehdä kitkaliitoksina, muotoliitoksina tai näiden kahden yhdistelmänä. Kitkaliitos vaatii noin 10 kertaa enemmän ruuveja

Lisätiedot

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli

Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli RAKENNUSOHJE Moottorin takakansi, tiiviste, ruuvi ja käynnistinakseli 295 Lehden nro 69 mukana sait seitsemän uutta osaa, jotka kuuluvat mittakaavan 1:7 F2007 autosi GX-21-moottorin mekaaniseen kokonaisuuteen.

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi. Analysis of Wind Generator Bearings

Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi. Analysis of Wind Generator Bearings Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari Tuuligeneraattorin laakeroinnin analysointi Analysis of Wind Generator Bearings Lappeenrannassa 7.5.2010 Niko Tuominen

Lisätiedot

KUULANIVELET. Tekniset tiedot. 2:2 Ruotsi: Puh. +46 (0)8 705 96 60 Faksi +46 (0)8 27 06 87 www.mekanex.se

KUULANIVELET. Tekniset tiedot. 2:2 Ruotsi: Puh. +46 (0)8 705 96 60 Faksi +46 (0)8 27 06 87 www.mekanex.se Tekniset tiedot Kuulanivelen valinta Kaaviot perustuvat 10 asteen jakokulmaan (α). Muiden jakokulmien yhteydessä teho P (kw) jaetaan vastaavalla korjauskertoimella G. Katso vastaavaan kaavioon liittyvät

Lisätiedot

TUOTEKORTTI: RONDO L1

TUOTEKORTTI: RONDO L1 TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Sivu 1(17) Raket 120 tekniset säännöt v. 1.5.3 - päivitetty 19.8.2008

Sivu 1(17) Raket 120 tekniset säännöt v. 1.5.3 - päivitetty 19.8.2008 Sivu 1(17) Raket 120 tekniset säännöt v. 1.5.3 - päivitetty Sivu 2(17) Tekniset tiedot Raket 120 Moottorin tyyppi: Iskutilauus: Iskunpituus: Poraus: Jäähdytys: Sytytys: Maksimi teho: Maksimi kierrokset:

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen TkT Harri Eskelinen 1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen 2. Standardiosien hyödyntäminen 3. Osien kokoonpanosuunnat ja järjestys 4.

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Teoreettinen vääntömomentti. Materiaalit:

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Teoreettinen vääntömomentti. Materiaalit: 1 Käyttöpaine min./max. 1,5 bar / 10 bar Ympäristölämpötila min./maks. -20 C / +80 C Keskilämpötila min./maks. -20 C / +80 C Keski Paineilma Hiukkaskoko maks. 5 µm Paineilman öljypitoisuus 0 mg/m³ - 1

Lisätiedot

geodyna 6800 optima tasapainottamisen uusi standardi

geodyna 6800 optima tasapainottamisen uusi standardi geodyna 6800 optima tasapainottamisen uusi standardi Täysautomaattinen tasapainotuskone 3 D-laserteknologialla Mikä on GEODYNA 6800 OPTIMA geodyna 6800 optima on täysautomaattinen pyörän tasapainotuskone

Lisätiedot

Pyöröviilat ja kärkiupottimet... 2

Pyöröviilat ja kärkiupottimet... 2 Pyöröviilat ja kärkiupottimet... 2 - T ALU/RISTIKKÄIS LIERIÖ ETULEIKKUU... 2 - T RISTIKKÄIS LIERIÖ IP-PAKKAUS... 3 - T ALU/RISTIKKÄIS OVAALI... 4 - T ALU/RISTIKKÄIS PALLO... 5 - T ALU/RISTIKKÄIS PYÖRISTETTY

Lisätiedot

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita. www.polarputki.fi 2 Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee

Lisätiedot

Rihtausohje. J.Puhakka

Rihtausohje. J.Puhakka Rihtausohje Pyörän vanteen pinnoitus (rihtaus) on aikaa vievä toimenpide, joka vaatii kärsivällisyyttä tekijältään. Tässä on ohje, joka toivottavasti helpottaa osaltaan työn onnistumista. J.Puhakka 1 Pinnat

Lisätiedot

Lastuavat työkalut - Sandvik Coromant. Pyörivät työkalut JYRSINTÄ PORAUS AVARRUS TYÖKALUJÄRJESTELMÄT 2012

Lastuavat työkalut - Sandvik Coromant. Pyörivät työkalut JYRSINTÄ PORAUS AVARRUS TYÖKALUJÄRJESTELMÄT 2012 Lastuavat työkalut - Sandvik Coromant Pyörivät työkalut YRSINTÄ AVARRUS TYÖKALUÄRSTLMÄT 2012 Sopivan poran valinta ROT - IN Sopivan poran valinta 1 Määritä reiän halkaisija ja poraussyvyys tsi taulukossa

Lisätiedot

YKSIRIVISET URAKUULALAAKERIT metrinen mitoitus

YKSIRIVISET URAKUULALAAKERIT metrinen mitoitus SISÄLLYSLUETTELO Yksiriviset urakuulalaakerit Yksiriviset urakuulalaakerit tuumamitoissa Pienoisurakuulalaakerit aksiriviset urakuulalaakerit Yksiriviset viistokuulalaakerit Yksiriviset viistokuulalaakerit

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

UUSIN FREJOTH ACRA SILTATYYPPINEN KONEISTUSKESKUS - TÄYNNÄ UUSIA INNOVATIIVISIA RATKAISUJA NOPEAAN JA RASKAASEEN LASTUAMISEEN &

UUSIN FREJOTH ACRA SILTATYYPPINEN KONEISTUSKESKUS - TÄYNNÄ UUSIA INNOVATIIVISIA RATKAISUJA NOPEAAN JA RASKAASEEN LASTUAMISEEN & NOPEA SILTATYYPPINEN PYSTYKARAINEN KONEISTUSKESKUS UUSIN FREJOTH ACRA SILTATYYPPINEN KONEISTUSKESKUS - TÄYNNÄ UUSIA INNOVATIIVISIA RATKAISUJA NOPEAAN JA RASKAASEEN LASTUAMISEEN & Rensi Finland Oy Yrittäjäntie

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

HAMMASTANGOT. Hammastankoprofiilit. k KF KT. Do Dk 1:4. Luonnollisessa koossa.

HAMMASTANGOT. Hammastankoprofiilit. k KF KT. Do Dk 1:4. Luonnollisessa koossa. Hammastankoprofiilit Luonnollisessa koossa. b t Do Dk k KF KT KF = hampaan jalkakorkeus =,25 moduuli KF = hampaan kokonaiskorkeus = 2,25 moduuli k = hampaan yläkorkeus = moduuli t = moduuli π :4 Norja:

Lisätiedot

Modulaarinen rakenne helpottaa huoltoa ja käyttöä. öljyntäyttö/huohotinkorkki. Klassinen lohkoroottoripumppu

Modulaarinen rakenne helpottaa huoltoa ja käyttöä. öljyntäyttö/huohotinkorkki. Klassinen lohkoroottoripumppu Modulaarinen rakenne helpottaa huoltoa ja käyttöä Valurautainen laakeripesä antaa vakautta kautta pumpun käyttöalueen Järeät perän neulalaakerien vierintäpinnat antavat täyttä vakautta hihna- tai ketjukäyttöisille

Lisätiedot

KOORDINAATTIMITTAUSKONEET JA KONEENOSIEN MITTAAMINEN COORDINATE MEASURING MACHINES AND MEASURING OF MACHINE COMPONENTS

KOORDINAATTIMITTAUSKONEET JA KONEENOSIEN MITTAAMINEN COORDINATE MEASURING MACHINES AND MEASURING OF MACHINE COMPONENTS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan Koulutusohjelma KOORDINAATTIMITTAUSKONEET JA KONEENOSIEN MITTAAMINEN COORDINATE MEASURING MACHINES AND MEASURING OF MACHINE COMPONENTS

Lisätiedot

Induktiokuumennus on nopea ja tarvitsee mahdollisimman vähiten energiaa eri menetelmistä, eikä aiheuta käryä, tai öljyjätettä

Induktiokuumennus on nopea ja tarvitsee mahdollisimman vähiten energiaa eri menetelmistä, eikä aiheuta käryä, tai öljyjätettä Miksi kutistusliitos? Kutistusliitos eliminoi akselia heikentävän kiilauran käytön ja pienemmät akselit voivat kantaa saman vääntömomentin kuin suuremmat kiilauralla varustetut akselit. Mutta laakeriasiantuntijat

Lisätiedot

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset Piirustus Tuula Höök Valimoinstituutti Tehtävänä on mallintaa jollekin aikaisemmissa harjoituksissa luodulle kappaleelle tekninen piirustus. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus Mallinnuksen vaiheet 1.

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi

Lisätiedot

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille www.polarputki.fi 2 3 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi Esite 7338.1/12-57 AKG-A/AKGS-A Luistiventtiili painetiivisteinen kansi laipoin tai hitsauspäin PN 63-160 DN 80/80-300/250 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa ja laivanrakennuksessa

Lisätiedot

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Tarkasta aina ennen asennuksen aloittamista, että toimitus sisältää oikean määrän tarvikkeita. Katso tarvikeluettelo seuraavalta sivulta. HUOM! Ruuvit ovat Torx-ruuveja.

Lisätiedot

Akselikytkimet. Nestekytkimet. Irrotuskytkimet. Nivelet ja nivelakselit. Ylikuormituskytkimet Keskipakoiskytkimet Vapaakytkimet

Akselikytkimet. Nestekytkimet. Irrotuskytkimet. Nivelet ja nivelakselit. Ylikuormituskytkimet Keskipakoiskytkimet Vapaakytkimet Kytkinvalikoimaamme sisältyy joustavia ja vääntöjäykkiä akselikytkimiä, pneumaattisia, hydraulisia, sähköisiä ja mekaanisia irrotuskytkimiä, nestekytkimiä, keskipakoiskytkimiä sekä laaja valikoima ylikuormituskytkimiä.

Lisätiedot

INA/FAG Tuoteohjelma

INA/FAG Tuoteohjelma INA/FAG Tuoteohjelma Schaeffler Group - vahva yhteenliittymä Schaeffler Group on maailman johtavia vierintälaakereiden ja lineaarituotteiden valmistajia sekä merkittävä autoteollisuuden toimittaja. Konsernin

Lisätiedot

Tämä luku nojaa vahvasti esimerkkeihin. Aloitetaan palauttamalla mieleen, mitä koordinaatistolla tarkoitetaan.

Tämä luku nojaa vahvasti esimerkkeihin. Aloitetaan palauttamalla mieleen, mitä koordinaatistolla tarkoitetaan. MAB: Koordinaatisto geometrian apuna Aluksi Geometriassa tulee silloin tällöin eteen tilanne, jossa piirroksen tekeminen koordinaatistoon yksinkertaistaa laskuja. Toisinaan taas tilanne on muuten vaan

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

ALIPAINEKULJETINHIHNAT

ALIPAINEKULJETINHIHNAT ALIPAINEKULJETINHIHNAT Jotkut kuljettimet vaativat hihnakäytöiltä enemmän kuin tavalliset. Suuret nopeudet, kiihtyvyydet ja hidastuvuudet, paikoitustarkkuus tai kappaleen keveys aiheuttavat sen että normaali

Lisätiedot

Akselikytkimet. Levyjarrut. Nestekytkimet. Kenkäjarrut. Irrotuskytkimet. Kitkamateriaalit. Nivelet ja nivelakselit. Rumpujarrut.

Akselikytkimet. Levyjarrut. Nestekytkimet. Kenkäjarrut. Irrotuskytkimet. Kitkamateriaalit. Nivelet ja nivelakselit. Rumpujarrut. Kytkinvalikoimaamme sisältyy joustavia ja vääntöjäykkiä akselikytkimiä, pneumaattisia, hydraulisia, sähköisiä ja mekaanisia irrotuskytkimiä, nestekytkimiä, keskipakoiskytkimiä sekä laaja valikoima ylikuormituskytkimiä.

Lisätiedot

Asennusohje kesäkuu 2015. Icopal Green Viherkaton räystäspellit

Asennusohje kesäkuu 2015. Icopal Green Viherkaton räystäspellit Asennusohje kesäkuu 2015 Icopal Green Viherkaton räystäspellit 1 Asennusohje Icopal Green Viherkaton räystäspellit Viherkaton räystäspeltejä on saatavana kaksi eri mallia: alaräystäälle tarkoitettu rei

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA3 Koe 1.4.2014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 605 Skill Levy ja hitsaus. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 605 Skill Levy ja hitsaus. Competitor Name Summary Form Skill Number 605 Skill Levy ja hitsaus ing Scheme Lock 23-04-2012 13:14:47 Final Lock 26-04-2012 12:04:29 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Award A B C Kuorma-auton

Lisätiedot

ESIKÄSITTELYT, TARKKUUS- LEIKATUT NAUHALEVYT SEKÄ TARKKUUS- LEIKATUT JA VIISTEYTETYT LEVYT

ESIKÄSITTELYT, TARKKUUS- LEIKATUT NAUHALEVYT SEKÄ TARKKUUS- LEIKATUT JA VIISTEYTETYT LEVYT www.ruukki.fi ESIKÄSITTELYT, TARKKUUS- LEIKATUT NAUHALEVYT SEKÄ TARKKUUS- LEIKATUT JA VIISTEYTETYT LEVYT KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Tarkkuusleikatut ja viisteytetyt levyt ovat komponentteja valmiina

Lisätiedot

Nova. nordic. Asennusohje. Carrybox

Nova. nordic. Asennusohje. Carrybox Nova nordic Carrybox Asennusohje ver. 2.2014 Nova nordic Carrybox Johdanto Perävaunun käyttäjänä olet huomannut, että sidontaliinat, rukkaset ja varoitusliput yleensä ovat siellä, mistä niitä ei osata

Lisätiedot

Ensimmäinen osa: Rautalankamallinnus. Rautalankamallinnus

Ensimmäinen osa: Rautalankamallinnus. Rautalankamallinnus Ensimmäinen osa: Rautalankamallinnus Rautalankamallinnus Tampereen ammattiopisto - CAD -perusharjoitukset Rautalankamallinnus I: Jana, suorakulmio ja ympyrä Harjoitusten yleisohje Valitse suunnittelutilan

Lisätiedot

Rakennussarjan sisältö (osat eivät ole oikeassa mittakaavassa) Vasen portaali oranssi, alumiini. Oikea portaali oranssi, alumiini

Rakennussarjan sisältö (osat eivät ole oikeassa mittakaavassa) Vasen portaali oranssi, alumiini. Oikea portaali oranssi, alumiini Suomenkielinen käännös: SLOWorks Ky / Stepcraft.fi versio 1.0/2015 Hyvä asiakas, Kiitos kun olet hankkinut korkealaatuisen STEPCRAFT-sarjan koneen. Ennen kasaamista, lue tämä opas läpi, jotta saat yleiskäsityksen

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 12: TOLERANSSIT

HalliPES 1.0 OSA 12: TOLERANSSIT 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten seinä- ja kattoelementtien valmistustarkkuudet sekä rungon asennustarkkuudet. Kyseiset valmistus- ja asennustarkkuudet on esitetty puurakenteiden toteutusstandardissa

Lisätiedot

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

KALVINTA, HIENOPORAUS JA SILOVALSSAUS

KALVINTA, HIENOPORAUS JA SILOVALSSAUS KALVINTA, HIENOPORAUS JA SILOVALSSAUS UOP Pikateräskalvaimet MAPAL Kalvinta ja hienoporaus timanttityökalut BAUBLIES Silovalssaus Puh. 029 006 130 www.maantera.fi ax. 029 006 1130 e-mail: maantera@maantera.fi

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot