Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS Tuula Höök, Valimoinstituutti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062 2. Tuula Höök, Valimoinstituutti"

Transkriptio

1 Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS Tuula Höök, Valimoinstituutti Johdanto Hiekkavalukappaleet poikkeavat useimmissa tapauksessa suunnitteludokumentaatiossa annetuista mitoista ja muodoista. Niiden valmistukseen kuuluu vaiheita, joiden aikana muotoja muokataan valuteknisistä syistä johtuen siten, että valmis valuaihio ei enää välttämättä ole samanlainen kuin tilaajan piirustuksissa esitetty. Vaiheita ovat hellitysten lisääminen, mahdollinen syöttötäytteiden lisääminen ja särmien pyöristäminen. Hellitykset ja syöttötäytteet voivat muuttaa kappaleen ulkomuotoa huomattavasti, mutta muutoksia ei tulkita mitta ja muotopoikkeamiksi. Ne tulkitaan välttämättömäksi lisämateriaaliksi. Särmäpyöristysten kokoluokasta tulisi sopia yhteisesti ja merkitä sallitut arvot piirustuksiin standardin SFS ISO mukaisesti. Muun kokoiset pyöristykset ovat poikkeamia suhteessa tilaajan esittämiin vaatimuksiin. Kestomuottitekniikan alalle ja muovikappaleiden valmistukseen on kehittynyt toisenlaisia käytäntöjä. Näillä aloilla on tavanomaista, että kappale suunnitellaan lähes valmiiksi jo tilaajan toimesta. Vasta loppuun saakka muotoiltua kappaletta tarjotaan valimoille valmistettavaksi. Varsinaisia, tietyissä olosuhteissa virheeksi tulkittavia mitta ja muotopoikkeamia voi muodostua 1) muotin valmistuksen aikana, 2) valun aikana sekä 3) valumateriaalin kiteytymis ja kutistumisominaisuuksista johtuen. Mitta ja muotopoikkeamien suuruus riippuu valumenetelmästä siten, että periaatteessa tarkimpaan lopputulokseen voidaan yltää painevalu ja tarkkuusvalumenetelmällä sekä muilla metallista muottia hyödyntävillä menetelmillä, kun toisaalta yksittäiskappaleiden käsinkaavaus hiekkaan on menetelmistä epätarkin. Metallista muottia hyödyntävien menetelmien tuottama hyvä mittatarkkuus perustuu tarkoilla menetelmillä valmistettuun ja hyvin mitanpitävään muottiin, joka sulkeutuu täsmällisesti ja on kestävä. Käsin kaavattujen yksittäiskappaleiden epätarkkuus johtuu puolestaan siitä, että lyhyillä sarjoilla ei ennätä kehittää valmistusmenetelmiä siten, että päästäisiin parempaan lopputulokseen. Epätarkkuutta kertyy muotin kaavauksen ja kokoamisen aikana tapahtuvista poikkeamista, joita ovat esimerkiksi muottipuoliskojen asettuminen toisiinsa nähden väärään kohtaan, epätarkkuus keernojen paikoilleen asettamisessa, puutteellinen sullonta tai mallin irtoaminen vinossa asennossa siten, että muotti vaurioituu. Sarjatuotannossa poikkeamia voidaan järjestelmällisen kehitystyön avulla pyrkiä vähentämään, mutta yksittäiskappaleiden kohdalla lopputulos riippuu huomattavan paljon kaavaustyökalujen suunnittelun onnistumisesta ja kaavaustyön tekijöiden huolellisuudesta. Kaavausmenetelmästä riippumatta valutapahtuma rasittaa muottihiekkaa. Valumetalli tuo mukanaan lämpökuorman, jonka vaikutuksesta hiekkamuotin osat voivat hajota tai muuttaa muotoaan. Erityisen alttiita muutoksille ovat pitkät ja kapeat muodot, esimerkiksi pitkät keernat. Valmiin valukappaleen tarkkuus riippuu muotin lisäksi monimutkaisella tavalla valumateriaalin kiteytymis ja kutistumisominaisuuksista. Jos kutistuman eli krympin laskenta onnistuu, pienikokoisen, suhteellisen vapaasti kutistuvan hiekkavalukappaleen mitat tulevat todennäköisesti vastaamaan vaadittuja mittoja hyvin. Suurikokoisen kappaleen mitoille voi odottaa suurempaa epätarkkuutta. Epätarkkuutta muodostuu erityisesti kappaleilla, joiden kutistumista rajoittaa metallinen muottimateriaali tai lämmön vaikutuksesta hajoamaton hiekka sekä kappaleilla, joiden valmistusmateriaali kutistuu hyvin voimakkaasti. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 1

2 Vaikka mittapoikkeamia kertyisi kaikista edellä luetelluista syistä johtuen, valmistunut valukappale voi silti olla vaatimusten mukainen. Jotta mittapoikkeamasta tulee virhe, sen täytyy olla suurempi kuin valukappaleelle asetettu toleranssi. Valukappaleiden mitta ja muototoleransseja käsitellään standardeissa SFS EN ISO ja SFS EN ISO sekä teknisessä spesifikaatiossa SFS EN ISO/TS Ne ovat jatkoa vanhoille, vuonna ja julkaistuille ISO 8062 standardeille. Vanhoissa ISO 8062 standardeissa on käsitelty ainoastaan mittatoleransseja. Ne ovat sisältäneet viittauksen geometrisen toleranssin standardeihin ISO 1101 ja ISO 5459, mutta ei tietoa, kuinka niitä on tarkoitus soveltaa valettujen kappaleiden tapauksessa. Uusiin, vuoden 2007 standardiversioihin SFS EN ISO ja SFS EN ISO , geometriset toleranssit on otettu mukaan. Näitä uusia standardiversioita voi käyttää yhdessä muiden geometrisen tuotemäärittelyn (GPS) standardien kanssa. Standardisarjan toinen osa on julkaistu teknisenä spesifikaationa CEN ISO/TS vuonna Se sisältää ohjeet geometristen toleranssien käyttöön yhteenlaskumenetelmän avulla. Muotin valmistuksen aiheuttamaa epätarkkuutta ja sen yhteyttä geometriseen tolerointiin ja nimellismittojen laskentaan on pyritty selvittämään seuraavissa kappaleissa yhdessä valumetallien kutistumisesta aiheutuvan epätarkkuuden kanssa. Pintojen hellittäminen Hellitysten asettamiseen on eri yrityksillä erilaisia käytäntöjä. Vaihtelua on myös valumenetelmittäin siten, että muovin ruiskuvalualalle tai painevalualalle on vakiintunut erilaisia käytäntöjä kuin hiekkavalualalle. Painevalu ja ruiskuvalualalla on esimerkiksi tavanomaista suunnitella viimeistelty kappale kaikkine hellityksineen, jakopintoineen ja keernojen liikesuuntineen ennen kuin tuotetta tarjotaan valettavaksi. Suunnittelu voi tapahtua yhteistyössä valimon ja toisinaan myös työvälinevalmistajan kanssa nk. rinnakkaissuunnittelun periaatteella tai yksinomaan kappaletta tilaavan yrityksen toimesta. Mukana voi olla myös konsultti tai insinööritoimisto. Hiekkavalualalla on puolestaan tavanomaista antaa valimolle enemmän vapautta hellitysten määrittämiseen, koska käytännöt syöttöjärjestelmän suunnittelussa ja valuasennon valitsemisessa vaihtelevat valimoittain. Hiekkavalimon asiakas ei aina tiedä etukäteen, mihin asentoon kappale tullaan asettamaan, jolloin hellitysten suunnittelu ei ole edes mahdollista. Jotta yllätyksiltä säästytään, valimon kanssa täytyy olla tiiviissä yhteistyössä. Ellei tiivis yhteistyö ole mahdollista, suunnitteludokumentaatioon tulevien merkintöjen tarkkuutta täytyy kasvattaa. Hellitykset on perinteisesti määritetty pituusmittaisena seinämän avautumana (Kuva 1). Nykyisin hellitys asetetaan mielellään kulmana, koska seinämän kallistaminen on CAD ohjelmistoilla paljon helpompaa kuin avautuman asettaminen. 1 Vastaava suomenkielinen standardi SFS ISO 8062 on julkaistu vuonna Vuoden 1994 standardiversiota ei ole koskaan julkaistu SFS standardina. SFS standardeissa siirrytään vuoden 1985 versiosta suoraan vuonna 2007 julkaistuihin standardeihin SFS EN ISO ja SFS EN ISO Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 2

3 Kuva 1. Käsitteet avautuma ja hellityskulma. Hellitykset voivat aiheuttaa kappaleeseen huomattavia mittamuutoksia. Hellityksen suuruusluokka riippuu hellitettävän seinämän korkeudesta ja irrotettavan osan muodoista. Kulmana asetettu hellitys on sitä suurempi mitä matalampi seinämä on, vaikka avautuma olisi koko ajan samansuuruinen. Metallimuotteja hyödyntävillä menetelmillä hellityksen suuruusluokka riippuu seinämänkorkeuden lisäksi pääasiallisesti valumateriaalista ja valumenetelmästä, mutta myös muottimateriaalin laadusta ja kappaleen pinnankarheudesta tai pinnan struktuurista. Jäljempänä esitetään kaaviot painevalukappaleen sisäpuolisten muotojen hellitysten suuruusluokasta seinämänkorkeuden funktiona (Kuva 2) ja painevalukappaleen keernoilla valmistettujen reikien hellitysten suuruusluokasta reiän syvyyden funktiona (Kuva 3). Ulkopuolisten muotojen hellitystarve on puolet sisäpuolisten muotojen hellitystarpeesta. Kuva 2. Painevalukappaleen sisäpuolisten muotojen hellitys asteina seinämänkorkeuden funktiona. Ulkopuolisten muotojen hellitys on puolet sisäpuolisten muotojen hellityksestä. Kaavio esittää normaaliolosuhteissa käyvät arvot. Pienempien hellitysten käyttäminen saattaa vaatia soveltamaan erikoistoimenpiteitä muotin valmistuksessa ja valun aikana. Mikäli kappaleen pinta on strukturoitu, hellitystä täytyy kasvattaa. Lähteet: Yoder Industries Inc, ja Kaye Presteigne Ltd, Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 3

4 Kuva 3. Painevalukappaleeseen keernalla valmistetun reiän kokonaishellitys reiän syvyyden funktiona. Kokonaishellitys on reiän vastakkaisten sivujen yhteenlaskettu hellitys. Sylinterin muotoisella reiällä kokonaishellitys on sama kuin kartiokkuus. Hellitys yhtä sivua kohden on näin ollen puolet kaavion osoittamasta arvosta. Lähteet: Yoder Industries Inc, ja Kaye Presteigne Ltd, Hiekkamuoteilla hellitysten suuruusluokkaan vaikuttaa seinämänkorkeuden ohella kaavausmenetelmä ja hiekan laatu sekä mallivarusteiden valmistusmateriaali ja niiden pinnanlaatu. Standardi SFS EN Valut. Valumallit, mallivarusteet ja keernalaatikot hiekkamuottien ja keernojen valmistamista varten taulukoi avautuman suuruudet seinämänkorkeuden, kaavausmenetelmän, sideaineen ja hellitettävän muodon leveyden mukaan (Taulukko 1). Kaavauskoneiden valmistajilla voi myös olla omia suosituksia hellitysten asettamiseksi. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 4

5 Taulukko 1. Hiekkavalumallin avautumien suuruudet seinämänkorkeuden ja kaavausmenetelmän mukaan standardista SFS EN Valut. Valumallit, mallivarusteet ja keernalaatikot hiekkamuottien ja keernojen valmistamista varten. Korkeus, H Avautuma, mm Matala irrotuskorkeus (H/W 1) Syvä irrotuskorkeus (H/W > 1) Käsinkaavaus Käsinkaavaus Kemialli Kone Kemialli Kone Tuorekaavaus Tuoresesti sidottu sesti sidottu kaavaus hiekka hiekka hiekka hiekka Enintään 30 1,0 1,0 1,0 1,5 1,0 1,0 Yli 30, enintään 80 Yli 80, enintään 180 Yli 180, enintään 250 Yli 250, enintään 1000 Yli 1000, enintään 4000 W = sisäinen leveys 2,0 2,0 2,0 2,5 2,0 2,0 3,0 2,5 2,5 3,0 3,0 3,0 3,5 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 +1,0 250 mm kohden +2, mm kohden +1,0 250 mm kohden +2, mm kohden +1,0 250 mm kohden +2, mm kohden +1,0 250 mm kohden +2, mm kohden +1,0 250 mm kohden +2, mm kohden +1,0 250 mm kohden +2, mm kohden Hellitykset merkitään standardin SFS EN ISO mukaisesti seuraavalla periaatteellisella tavalla (Kuva 4 ja Kuva 5). Standardissa on lisää yksityiskohtia merkintöjen toteuttamisesta. Merkinnät Lopputulos kappaleessa Kuva 4. Hellitysten merkitseminen SFS EN ISO standardin mukaisesti. Kuva on lainattu standardista. Ulkosivuilla on positiivinen eli + hellitys. Sisäsivuilla on negatiivinen eli hellitys. Nuoli osoittaa hellityksen saranakohtaan eli särmään, josta seinämän kallistaminen aloitetaan. Nuolen osoittamaan kohtaan kappaletta tulee mittapiirrokseen merkitty mitta toleranssien rajoissa. Muissa seinämän osissa mitat eivät päde. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 5

6 Merkinnät Lopputulos kappaleessa Kuva 5. Kuvassa on sama kappale kuin edellä. Hellitykset ovat samoihin suuntiin kuin edellä. Kuva on lainattu standardista SFS EN ISO Hellityksen saranakohta on mitoitettu muualle kuin kappaleen särmään ja merkitty mittapiirrokseen. Nuolen osoittamaan kohtaan kappaletta tulee mittapiirrokseen merkitty mitta toleranssien rajoissa. Muissa seinämän osissa mitat eivät päde. Syöttötäytteet Syöttötäytteellä tarkoitetaan syöttökuvun alle asetettavaa ylimääräistä materiaalia. Materiaalin tarkoituksena on tarjota kanava, jonka kautta valukappaleen alempia osia on mahdollista syöttää. Syöttötäytteet koneistetaan useimmiten pois muiden koneistusvaiheiden yhteydessä, vaikka niiden alla olevia pintoja ei olisi alun perin suunniteltu koneistettaviksi. Pyöristykset Useimmat valukappaleen särmistä pyöristetään johtuen työstöteknisistä tai muotin rakenteeseen liittyvistä syistä. Pyöristetyt särmät ovat huomattavasti kestävämpiä valutapahtuman aiheuttamaa lämpökuormaa vastaan kuin pyöristämättömät. Sopiva mittaväli, jonka puitteissa pyöristyssäde voidaan valita, merkitään valukappaleen piirustuksiin. Mittavälin määrittelyssä tulisi huomioida sekä kappaleen toiminnallisuuteen että muotin kestävyyteen ja työkalujen valmistukseen liittyvät näkökohdat. Muotin kestävyyden kannalta olisi tärkeää mitoittaa pyöristykset mahdollisimman suuriksi, jolloin seuraa etuna, että kaavaus ja muottityökalut on myös helppo valmistaa. Ellei laajoja pyöristyksiä voi kappaleen toiminnallisuuden vuoksi sallia, tulee vähintään huomioida työstötekniikan kautta muodostuvat rajoitteet. Mallivarusteiden valmistajat voivat joissain tapauksissa korjata nurkkapyöristyksiä käsityömenetelmin, koska valmistusmateriaalit ovat pehmeitä. Korjauksia pyritään kuitenkin välttämään. Kestomuotissa olevia pyöristyksiä on lähes mahdoton korjata. Kaikki muodot on saatava valmistettua suoraan työstökoneella. Kaavaus ja muottityökalut valmistetaan nykyisin joko kolme tai viisiakselisilla työstökeskuksilla muototyöstönä. Muototyöstössä käytetään useimmiten pallopäisiä kartio tai lieriövartisia teriä. Sisäpuolisen särmäpyöristyksen vähimmäiskoko määräytyy terässä olevan työstävän alueen halkaisijan perusteella. Esimerkiksi 3 mm pyöristyksen valmistamiseen voidaan käyttää terää, jonka halkaisija on enintään 6 mm. Terän halkaisijan koko rajoittaa sen pituutta voimakkaasti. 6 mm Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 6

7 työkaluilla ei yleensä ole mahdollista työstää yli 60 mm syvemmältä, jos käytetään kolmeakselista työstökonetta. Tällöinkin tarvitaan nk. erikoispitkä terämalli. Viisiakselisella työstökoneella päästään syvemmälle, koska terä on kallistettavissa siten, että teränpidin väistää aihiota. Polyuretaanista tai vanerista valmistetut mallivarusteet voidaan työstää kerroksittain siten, että työstäminen aloitetaan mallin jakopinnalta ja edetään aina aihiomateriaalin paksuuden verran ylöspäin. Kun edellinen kerros on valmis, sen päälle liimataan uusi aihiolevy ja jatketaan työstämistä. Tällä tavoin voidaan kolmiakselisellakin koneella päästä suhteellisen pieniin nurkkapyöristyksiin. Toisinaan kappaleessa olevat nurkkapyöristykset joudutaan poistamaan kokonaan. Tällainen tilanne muodostuu esimerkiksi, kun hiekkamuotti halutaan koota keernapaketilla siten, että keernojen jakopinnat osuvat kappaleen nurkkapyöristysten kohdalle. Kestomuoteilla nurkkapyöristysten poistamisesta voidaan joutua neuvottelemaan, jos muottiin vaikuttaisi olevan edullisempaa liittää erillinen kiinteä keerna (keernainsertti tai keernatappi) sen sijaan, että muoto työstettäisiin pesäaihioon suoraan. Kiteytymisestä ja kutistumisesta johtuvat geometriamuutokset Kaikki valumateriaalit kutistuvat jäähtyessään ja jähmettyessään. Sääntö koskee sekä metallisia että polymeerimateriaaleja. Sulassa tilassa tapahtuvaa, jäähtymisen aiheuttamaa kutistumista kutsutaan sulakutistumaksi. Jähmettymisen aikana tapahtuvaa kutistumista kiteytymis tai jähmettymiskutistumaksi ja kiinteässä tilassa tapahtuvaa, jäähtymisen aiheuttamaa kutistumista kiinteäkutistumaksi. Sulakutistuma ja jähmettymiskutistuma aiheuttavat kappaleeseen imuvikoja, jotka pyritään kompensoimaan syöttämällä kappaleeseen korvaavaa metallia syöttökuvuista. Kiinteäkutistuma huomioidaan suurentamalla muottiontelon mittoja valumateriaalin mukaan valitun kutistumakertoimen eli krympin verran. Kutistumakertoimen asettaminen mahdollisimman oikeasuuntaisesti on eräs tärkeimmistä valukappaleen mittatarkkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Muottiontelon mitat kasvatetaan CAD ohjelmalla useimmiten symmetrisesti siten, että valettavan kappaleen malli skaalataan kutistumakertoimella keskipisteen suhteen. Jos kutistumakertoimeksi on arvioitu esimerkiksi 0,8 %, malli skaalataan kertoimella 1,008. CAD ohjelmat mahdollistavat myös epäsymmetrisen skaalaamisen. Epäsymmetrinen skaalaaminen voidaan toteuttaa siten, että keskipisteen sijaan valitaan jokin muu lähtökohta tai siten, että mallin koordinaatiston akseleille valitaan erisuuruiset skaalauskertoimet. Epäsymmetrinen skaalaus ei metallisten valukappaleiden tapauksessa ole kuitenkaan tavanomaista. Keskipisteen suhteen tapahtuvan skaalauksen periaate on oikean suuntainen, mutta ei täysin tarkka. Kappaleessa on yleensä aina muotoja, jotka rajoittavat vapaata kutistumista. Kutistuminen voi rajoittua joko muottiin tai kappaleen omiin muotoihin. Mutta koska kutistumasuuntien ja suuruuksien arvaaminen päättelemällä on erittäin hankalaa, on päädytty käyttämään approksimaatiota. Kutistumakerroin valitaan kokemusperäisesti. Standardi SFS EN Valut. Valumallit, mallivarusteet ja keernalaatikot hiekkamuottien ja keernojen valmistamista varten antaa kutistumille ohjearvoja (Taulukko 2), mutta niitä ei kuitenkaan voi varauksetta suositella käytettäväksi. Esimerkiksi valuteräksiä on monenlaisia, eikä kaikille sovellu standardin suosittelema 2,0 % ohjearvo. Osa teräksistä kutistuu jopa 4,0 %. Kutistumien suuruutta kappaleen eri osissa voi ennustaa valunsimulointiohjelmien avulla. Simulointimenetelmän käyttäminen kutistumien arvioinnissa ei kuitenkaan ole tavanomaista. Vapaan kutistumisen estyminen aiheuttaa valukappaleeseen sisäisiä jännityksiä, vääntyilyä ja joissain tapauksissa jopa repeämiä. Valunsimulointiohjelmia käytetään näiden jännitysten ennustamiseen, jos niistä katsotaan olevan haittaa kappaleen mekaanisille ominaisuuksille tai jos simuloimalla pystytään Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 7

8 arvioimaan lämpökäsittelyn tarvetta. Kutistumien aiheuttama mittojen epätarkkuus huomioidaan ensisijaisesti valutoleranssien avulla. Jäljempänä olevissa kuvissa (Kuva 6 ja Kuva 7) on esimerkkejä kutistumien aiheuttamasta vääntyilystä ja simuloimalla lasketun kutistuman suuruusluokasta verrattuna skaalaamalla asetettuun kutistumaan. Taulukko 2. Kutistuman ohjearvot standardista SFS EN Valut. Valumallit, mallivarusteet ja keernalaatikot hiekkamuottien ja keernojen valmistamista varten Valumetalli Kutistuma, % Suomugrafiittivaluraudat 1,0 Pallografiittivaluraudat, hehkuttamattomat 1,2 Pallografiittivaluraudat, hehkutetut 0,5 Austeniittiset valuraudat (kulumisenkestävät valuraudat) 2,5 Valuteräkset 2,0 Valetut austeniittiset mangaaniteräkset 2,3 Valkoydintemperraudat 1,6 Mustaydintemperraudat 0,5 Alumiinivaluseokset 1,2 Magnesiumvaluseokset 1,2 Valukupari 1,9 Kupari tina valuseokset (valupronssit) 1,5 Kupari tina sinkki valuseokset (punametallit) 1,3 Kupari sinkki valuseokset (valumessingit) 1,2 Kupari sinkki (Mn, Fe, Al) valuseokset (erikoisvalumessingit) 2,0 Kupari alumiini (Ni, Fe, Mn) seokset (alumiinivalupronssit) 1,9 Sinkkivaluseokset 1,3 Valetut laakerimetallit (valkometallit) 0,5 Nikkelivaluseokset 2,1 Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 8

9 Kokonaiskutistuma kymmenkertaisena X suuntainen kutistuma kymmenkertaisena Y suuntainen kutistuma kymmenkertaisena Z suuntainen kutistuma kymmenkertaisena CAD ohjelmalla laskettu kutistuma kymmenkertaisena, skaalauskerroin 1,008 eli 0,8 % Kuva 6. Suora laipallinen putki. Kutistumat kymmenkertaisiksi suurennettuina. Taustalla oleva läpinäkyvä osuus esittää alkuperäistä, kutistumatonta muotoa. Väriskaala näyttää MAGMA simulointiohjelmistolla lasketut kutistumat millimetreinä todellisessa (ei suurennetussa) kokoluokassa. X, Y ja Z suuntaisissa kutistumissa asteikko osoittaa mittamuutoksen kappaleen kutistumattoman, paikallaan pysyvän osan (kutistuman keskiakselin) positiiviseen ja negatiiviseen suuntaan. Suurennetuista kuvista näkyy, kuinka laipat ja kanava rajoittavat vapaata kutistumista jonkin verran. Laipat ja syöttökuvut vääntyvät jonkin verran. Kanava vääntyy huomattavasti. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 9

10 Kokonaiskutistuma kymmenkertaisena X suuntainen kutistuma kymmenkertaisena Y suuntainen kutistuma kymmenkertaisena Z suuntainen kutistuma kymmenkertaisena CAD ohjelmalla laskettu kutistuma kymmenkertaisena, skaalauskerroin 1,008 eli 0,8 % Kuva asteen kulmassa oleva laipallinen putki. Kutistumat kymmenkertaisiksi suurennettuina. Mittamuutosten asteikko todellisuutta vastaten samoin kuin edellä olevassa kuvassa. Kappaleen ja kanavan muotoilu rajoittaa kutistumista enemmän kuin edellisen kuvan suoralla putkella. Kutistumat ohjautuvat kanavaa kohti sekä CAD ohjelmalla lasketussa että simuloidussa esimerkissä. Laipat vääntyvät jonkin verran. Kanava vääntyy huomattavasti. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 10

11 Kaavaus ja muottityökaluissa tapahtuvat lämmön, kosteuden, mekaanisen rasituksen tai kulumisen aiheuttamat muodonmuutokset Metalliset työkalut ovat alttiita lämpötilan vaihtelun aiheuttamille mittamuutoksille. Metallisia työkaluja käytetään paitsi kestomuottimenetelmissä (kokillivalu, matalapainevalu ja painevalu) myös hiekkakeernojen koneellisessa valmistuksessa, tarkkuusvalun vahamallin valmistuksessa, styroxmallien valmistuksessa, kuorimuottimenetelmässä ja hiekkamuottien konekaavauksessa. Lämmön aiheuttamat muodonmuutokset ovat suhteellisen vähäisiä verrattuna esimerkiksi vanerin kosteuselämiseen, mutta niillä on merkitystä, jos pyritään tarkkuusvalun ja painevalun mahdollistamiin suuriin mittatarkkuuksiin. Painevalussa tai tarkkuusvalumallien valmistuksessa käytettävä työkalu pyrkii kuumentumaan jokaisella valukierrolla sekä toisaalta taas jäähtymään, jos valutyöhön tulee tauko. Lämpötasapainon saavuttamiseen voi kulua tauon jälkeen kymmeniä valukiertoja. Kappaleissa on tänä aikana vaihtelevasti mittapoikkeamia. Puusta, useimmiten vanerista valmistettuja työkaluja käytetään hiekkavalumuottien käsinkaavauksessa. Vaneri asettuu hitaasti ilmankosteutta vastaavaan tasapainokosteuteen. Suhteellisen ilmankosteuden (RH) ollessa 65 % ja lämpötilan 20 C, ohutviiluisen koivu, seka ja havuvanerin tasapainokosteus on noin 12 % ja paksuviiluisen havuvanerin noin 10 %. Tehtaalta lähtiessä vanerin kosteus on 7 12 %. Kosteuden aiheuttama vanerin mittamuutos on pintaviilun syiden suunnassa ja syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa luokkaa 0,015 % kosteuspitoisuuden muuttuessa yhden prosenttiyksikön verran. Paksuussuunnassa mittamuutos on 0,3 0,4 % yhden prosenttiyksikön kosteusmuutosta kohden. Näillä arvoilla laskettuna vanerin mitat kasvavat syiden suunnassa 0,15 mm metrin matkalla, kun vanerin tasapainokosteus kasvaa yhden prosenttiyksikön. Paksuussuunnassa mittamuutos on metrin matkalla jo 3 4 mm yhden prosenttiyksikön kosteusmuutosta kohden. Teräksen lineaarinen lämpöpitenemiskerroin on valutyökalujen valmistuksessa käytettävillä kuumatyöteräksillä luokkaa μm/m C, alumiiniseoksilla luokkaa μm/m C ja suomugrafiittivaluraudoilla luokkaa μm/m C. Kuumatyöteräksen mittamuutos huoneenlämpötilasta käyttölämpötilaan, eli välillä C, on näillä arvoilla laskettuna 1,2 1,3 mm metriä kohden, alumiiniseoslevyjen 2,2 2,3 mm metriä kohden ja suomugrafiittivaluraudan 1,0 1,1 mm metriä kohden. Mittamuutos huoneenlämpötilasta käyttölämpötilaan tulisi ottaa huomioon jo muottipesien valmistuksessa, mutta käyttölämpötilan muutoksilla on vaikutus valukappaleen mittatarkkuuteen. Jos käyttölämpötila kasvaa esimerkiksi 15 C, vaikutus valukappaleen mittoihin on työkaluterästyökaluilla luokkaa 0,2 mm, alumiiniseostyökaluilla luokkaa 0,3 mm ja suomugrafiittivalurautaisilla työkaluilla luokkaa 0,15 mm. Mekaanisen rasituksen aiheuttamaa muodonmuutosta voi tapahtua esimerkiksi vahamalleilla tai styroxmalleilla, jos niitä käsitellään huolimattomasti tai liian kovakouraisesti. Kulumista tapahtuu kaikilla työkaluilla ajan mittaan. Jos valukappaletta tilataan suuria sarjoja, kuluminen ja siitä johtuvat korjaus ja uusimiskustannukset tulisi ottaa huomioon. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 11

12 Muotin huono sulkeutuminen, osien sopimattomuus ja huolimaton asettaminen Muotin huono sulkeutuminen ja osien sopimattomuus aiheuttavat kolmen tyyppisiä virheitä: 1. Kappaleessa olevat mitat (jakopinnan ylitse) kasvavat, koska muotti ei sulkeudu kunnolla. Ongelma johtuu hiekkamuoteilla esimerkiksi siitä, että mallipohja on vääntynyt ja jakopinnasta on tullut epätasainen tai keernat on asetettu paikoilleen huolimattomasti. Syynä voi olla myös, että keernakantojen ja keernansijojen välillä on liian pieni välys tai välys puuttuu kokonaan. Keernat eivät tällöin sovi kunnolla paikoilleen ja muotti ei sulkeudu (Kuva 8). Keernansijojen mitta pienenee ja keernakantojen suurenee, kun mallivarusteet kuluvat. Välys katoaa kokonaan, ellei mallivarusteita huolleta asianmukaisesti. Mutta se voi olla asetettu väärin jo työkalujen valmistuksenkin aikana. Kestomuoteilla ja muilla metallista valmistetuilla työkaluilla välykset pyrkivät kasvamaan työkalun kuluessa. Huono sulkeutuminen on useimmiten merkkinä siitä, että valukone on asetettu huonosti tai siinä on jokin mekaaninen vika. Kuva 8. Keernansijat ovat liian ahtaat johtuen mallin suunnitteluvirheestä tai kulumisesta. Keerna ei mahdu paikoilleen ja muotti jää raolleen. Hyvin pienikin kuluma jättää muotin jakopinnan avoimeksi. Valmiin kappaleen mitat jakopinnan ylitse eivät täsmää. Laskennallisesti voidaan arvioida, että 0,5 mm muutos kummankin muottipuoliskon valumallin keernansijan halkaisijassa saa muotin jäämään 4 mm raolleen. 2. Kappaleessa on pintajakopintasiirtymä (SMI) (Kuva 8 Kuva 11). Virhe on tyypillinen hiekkavalumenetelmällä valmistetuille kappaleille. Syynä voi olla tehoton ohjaus muottipuoliskojen välillä tai muotin huonosta sulkeutumisesta johtuva liitännäisvika. Epäedullisessa tapauksessa pintajakopintasiirtymää esiintyy useita millimetrejä. Standardisarja SFS EN ISO 8062 antaa mahdollisuuden määrittää suurin sallittu pintajakopintasiirtymä yleistoleranssin yhteydessä. Pintajakopintasiirtymä voidaan rajoittaa myös jakopintamerkkien yhteydessä standardin SFS EN ISO esittämällä tavalla. Siirtymä on hyvä huomioida koneistusvaroja ja koneistuksen lähtöpintoja suunniteltaessa. Kestomuottiin valetuissa kappaleissa ei yleensä ole niin suuria pintajakopintasiirtymiä, että ne tulkittaisiin virheiksi. Pientä pintajakopintasiirtymää voi olla, mutta yleensä siitä ei aiheudu ongelmia. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 12

13 Standardin SFS EN ISO terminologia jäsentyy siten, että muotin jakopintasiirtymän aiheuttamaa vikaa kutsutaan pintajakopintasiirtymäksi. Muotin jakopintasiirtymä voi johtua muottipuoliskojen välisestä lineaarisesta siirtymisestä, muotin mittavirheestä tai muottipuoliskojen välisestä kiertymisestä. Jakopintasiirtymät nimetään (samassa järjestyksessä) lineaariseksi jakopintasiirtymäksi, mittajakopintasiirtymäksi ja kiertojakopintasiirtymäksi. 0 mm pintajakopintasiirtymä ±4 mm pintajakopintasiirtymä keernan akselin suunnassa ja sivusuunnassa Kuva 9. Lineaarinen jakopintasiirtymä. Esimerkki kappaleesta, johon on muodostunut ±4 mm pintajakopintasiirtymä keernan akselin suunnassa ja sivusuunnassa. Vika johtuu muotin lineaarisesta jakopintasiirtymästä. Pintajakopintasiirtymän huomioiminen työstövaroissa ja toleranssien asettamisessa on tärkeää, koska vaikutus nimellismittoihin on huomattava. Valukappaleen koneistuksessa voi tulla ongelmia, kun työstörataa yritetään paikoittaa oikealle kohdalle siten, että työstövara on kaikkialla riittävä. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 13

14 Kuva 10. Muotin mittajakopintasiirtymä. Virhe aiheuttaa kappaleeseen +3mm pintajakopintasiirtymän ylämuotissa muovautuneen laippapuoliskon toiselle puolelle. Alamuotti ja keernalla valmistettu reikä ovat nimellismitassa. Virhe on voinut muodostua ylämuotin mallin irrotuksen aikana. Malli on voinut kolhaista hiekkaa siten, että se on hioutunut, lohjennut tai painunut 3 mm. Koneistuksessa ei esiinny tavallista suurempia paikoitusongelmia. Kuva 11. Muotin kiertojakopintasiirtymä, suuruusluokka 1 astetta keskipisteen ympäri. Virhe aiheuttaa kappaleeseen enimmillään ±3,6 mm suuruisen pintajakopintasiirtymän. Mitta vaihtelee kappaleen eri puolilla. 3. Seinämänpaksuudet vaihtelevat, vaikka niiden tulisi olla kaikkialla samansuuruiset. Ongelma voi johtua väärin asetetuista keernoista, liian suurista välyksistä keernakantojen ja sijojen välillä tai keernansijoihin tunkeutuneesta metallista. Liitännäisongelmana voi esiintyä muotin jakopintasiirtymää, joka osaltaan vaikuttaa myös valukappaleen seinämänpaksuuksiin. Seuraaviin kuviin (Kuva 12 ja Kuva 13Kuva 13) on otettu kaksi esimerkkiä seinämänpaksuuteen vaikuttavista virhetilanteista. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 14

15 Kuva 12. Keernansijat ovat liian väljät johtuen mallivarusteiden suunnitteluvirheestä tai liian paksusta pinnoitekerroksesta. Keerna nousee ylämuotin keernansijan yläpintaan valun aikana. Kappaleen keskelle tarkoitetusta reiästä ei tule laipan kanssa sama akselinen. Ylämuotin tuottama seinämänpaksuus on pienempi kuin alamuotin tuottama seinämänpaksuus. Keernan ympärille muodostuu runsaasti pursetta. Kuva 13. Keerna pääsee kiertymään valun aikana. Ylämuotin muodostamat seinämänpaksuudet pienenevät ja alamuotin kasvavat. Ongelma johtuu väljistä keernansijoista, liian lyhyiksi mitoitetuista keernansijoista, keernakantojen muotovirheestä, keernan muotovirheestä, keernansijojen muotovirheestä tai liian löysään sullotuista keernakannoista. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 15

16 Mallin tai kappaleen huonosta irtoamisesta johtuvat ongelmat Valukappaleeseen tulisi suunnitella kaikkialle riittävän suuret hellitykset, jotta hiekkamuotin valmistuksessa käytettävä malli irtoaa hiekasta ongelmitta. Metallisia muottityökaluja käytettäessä hellityksiä tarvitaan, jotta valukappale, styroxmalli, keernatykillä valmistettu keerna tai tarkkuusvalun vahamalli irtoaa hyvin muotista tai keernalaatikosta. Jos hellitykset puuttuvat tai ovat riittämättömiä, hiekasta valmistetuilla osilla on taipumus rikkoontua tai laahautua työkalua vasten siten, että niiden pinta rikkoontuu. Rikkonainen hiekkapinta muodostaa valumetallin kanssa eriasteisia hiekan kiinni palamisesta johtuvia vikoja. Vahamallit tai kestovalukappaleet voivat rikkoontua, vääntyillä, naarmuuntua tai jopa takertua muottiin kiinni, jos hellitykset eivät ole riittävän suuret. Styroxista valmistettu malli on joustava ja irtoaa helposti. Joissain tapauksissa sen voi valmistaa ilman hellityksiä. Hellitysten koot ja sijainnit tulee kuitenkin neuvotella valmistajan kanssa, joka parhaiten tietää, milloin ne on mahdollista jättää pois. Suurikokoista hiekkavalun mallia tai hiekkakeernaa voi olla hankala irrottaa kohtisuoraan siten, ettei hiekka vaurioidu irrottamisen yhteydessä. Suurikokoisille kappaleille voi tästä syystä odottaa jonkin verran suurempia muodon ja mittojen poikkeamia sekä suurempaa taipumusta hiekan kiinnipalamisesta johtuviin vikoihin. Muotin aiheuttamat pienet geometriamuutokset ja mekaniikasta johtuvat pintaviat Mallivarusteet ja metalliset muotit aiheuttavat paitsi mittamuutoksina näkyviä vikoja, myös pienempiä vikoja, joita ei voi käsitellä mittatoleranssin tai geometriatoleranssin käsitteillä. Näitä ovat erilaiset työkalun mekaniikasta tai valamismenetelmästä johtuvat pintaviat, purseet ja painumat. Vaikka kappale olisi toleranssien puitteissa täysin mitoillaan, tähän ryhmään kuuluvat viat voivat aiheuttaa haittaa kappaleen toiminnallisuudelle, pintakäsittelyille tai ulkonäölle. Työkalun mekaniikasta johtuviksi vioiksi voidaan luokitella: purseet muotin ja keernojen jakopinnoilla, purseet keernakantojen ja keernansijojen välillä malliin tai muottiin kiinnitettyjen osien aiheuttamat purseet ja kohoumat ulostyöntimien aiheuttamat kohoumat, painumat ja purseet kappaleen irrottamisen aiheuttamat hioutumat, laahaumat ja naarmut Valamismenetelmästä johtuvia vikoja ovat: pinnan ja muodon epätäydellisyys syöttökupujen, valukanavien tai ilmanpoistokanavien kohdalla Purseille, ulostyöntimien jäljille ja pintavioille voidaan asettaa toleranssi. Voidaan esimerkiksi vaatia, että joillain pinnoilla ei sallita kanaviston tai ulostyöntimien jälkiä. Tai että kappaleeseen jäävän purseen enimmäismitta saa olla 0,5 mm leveyssuunnassa ja 0,3 mm paksuussuunnassa. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 16

17 Toleranssit ja työstövarat standardin SFS EN ISO mukaan SFS EN ISO luokittelee toleranssit mittatoleransseihin (DCT, Dimensional Casting Tolerance) ja geometrisiin toleransseihin (GCT, Geometrical Casting Tolerance). Molemmissa on joukko toleranssiasteita (DCTG, Dimensional Casting Tolerance Grade; GCTG, Geometrical Casting Tolerance Grade). Toleranssiaste valitaan käytettävän valumenetelmän ja valumateriaalin mukaan. Toleranssin laajuus riippuu toleranssiasteesta ja toleroitavasta mitasta. Seuraaviin taulukoihin on koottu standardin esittämät pituusmittojen toleranssit (Taulukko 5) ja suositukset toleranssiasteen valinnasta (Taulukko 3 ja Taulukko 4). Taulukoiden tiedot perustuvat kokemusperäiseen tietoon valimoiden keskimääräisestä suorituskyvystä. Mittatoleranssit suositellaan jaettavaksi symmetrisesti nimellismitan molemmin puolin. Myös epäsymmetrisiä toleransseja voidaan käyttää, jos niistä sovitaan erikseen valun toimittajan kanssa. Taulukko 3. Pitkien sarjojen tai massatuotannon raakavalukappaleiden mittatoleranssiasteet standardista SFS EN ISO Valukappaleiden mittatoleranssiaste (DCTG) valumetallien mukaan Menetelmä Teräs Adusoitu valurauta Suomugrafiittivalurauta Pallografiittivalurauta Kupariseokset Sinkkiseokset Kevytmetalliseokset Nikkelipohjaiset seokset Kobolttipohjaiset seokset Hiekkavalu, käsinkaavaus Hiekkavalu, kone ja kuorimuottikaavaus Metallinen kestomuotti (paitsi painevalu) Painevalu Tarkkuusvalu ) Tarkkuusvalulle suositellaan toleranssiasteita suurimman kokonaismitan mukaan seuraavasti: Jos suurin kokonaismitta on 100 mm, valitaan toleranssiasteista Jos suurin kokonaismitta on > 100 mm 400 mm, valitaan toleranssiasteista ja mitoille > 400 mm asteista ) Painevalulle suositellaan toleranssiasteita suurimman kokonaismitan mukaan seuraavasti: Jos suurin kokonaismitta on 50 mm, valitaan mittatoleranssiaste 6. Jos mitta on välillä 50 mm 180 mm, valitaan mittatoleranssiaste 7. Välille 180 mm 500 mm valitaan aste 8 ja tätä suuremmille kokonaismitoille toleranssiaste 9. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 17

18 Taulukko 4. Lyhyiden sarjojen tai yksittäistuotannon raakavalukappaleiden mittatoleranssiasteet standardista SFS EN ISO Taulukon arvoja sovelletaan yleisesti 25 mm suuremmille nimellismitoille. Pienemmille mitoille voidaan tavallisesti käyttää taloudellisesti ja käytännöllisesti seuraavia pienempiä toleransseja: a) Nimellismitat enintään 10 mm, kolme astetta pienempi. b) Nimellismitat mm, kaksi astetta pienempi. c) Nimellismitat mm, yksi aste pienempi. Menetelmä Hiekkavalu, käsinkaavaus Muottimateriaali Valukappaleiden mittatoleranssiaste (DCTG) valumetallien mukaan Teräs Adusoitu valurauta Suomugrafiittivalurauta Pallografiittivalurauta Kupariseokset Sinkkiseokset Kevytmetalliseokset Nikkelipohjaiset seokset Savisidosteinen Kemiallisesti sidottu Mittatoleranssi tulisi mieluiten esittää nk. yleistoleranssina. Yleistoleranssi merkitään valukappaleen mittapiirustuksen otsikkokenttään tai sen lähelle. Aluksi kirjoitetaan sana Yleistoleranssit. Sen jälkeen kirjoitetaan viittaus ISO 8062 standardin kolmanteen osaan muodossa ISO ja valittu toleranssiaste väliviivalla erotettuna muodossa DCTG xx. Esimerkki: Yleistoleranssit ISO DCTG 12 Jos jokin mitta halutaan valmistaa yleistoleranssia tarkemmin, sitä koskeva toleranssi merkitään selkeästi mitan yhteyteen, mutta yleistoleranssia huonompia tarkkuuksia ei merkitä kuin joissain erikoistapauksissa. Hankkivalle tai valmistavalle taholle ei tavallisesti ole suurta taloudellista hyötyä siitä, että jollekin mitalle sallitaan yleistoleranssia heikompi tarkkuus. Kullakin valimolla on tietty suorituskyky valujen mitanpitävyyden osalta. Mitanpitävyys riippuu esimerkiksi käytössä olevista laitteista, materiaaleista ja menetelmistä. Standardisarja SFS EN ISO 8062 ohjaa sekä tilaajaa että valimoa selvittämään, mikä tuo suorituskyky on sekä toimimaan mitoituksen ja työstövarojen valinnan suhteen siten, että suorituskyky riittää täyttämään vaatimukset. Valimon suorituskyvyn selvittäminen korostuu myös siinä, että toleranssien ylittyminen ei standardin mukaan välttämättä ole peruste hylätä valutoimitusta. Tilaajan tulee vielä erikseen todistaa, että sovittua huonommasta mitanpitävyydestä on ollut haittaa kappaleen toiminnallisuudelle. Jos kappaleen valmistustarkkuus halutaan esittää tarkemmin kuin mihin mittatarkkuuden toleranssiaste antaa mahdollisuuden, yleistoleranssiin lisätään vaatimukset geometrisen toleranssin asteesta ja jakopintasiirtymästä. Jakopintasiirtymä sisältyy epäsuorasti mittatoleransseihin. Jos otetaan esimerkiksi edellä olevan kuvan (Kuva 9) pituussuuntaisen 450 mm mitan jakopintasiirtymä, se saisi normaalilla käsinkaavausvalimon suoritustasolla (DCTG 11 14) olla jopa 7 18 mm. Mikäli mikään muu tekijä ei vaikuta kappaleen mitanpitävyyttä huonontavasti, 4 mm jakopintasiirtymä mahtuu normaaleihin toleransseihin. Toisaalta laipan paksuusmitta ei saisi vaihdella enempää kuin 3,2 8 mm. Jos jakopintasiirtymä halutaan rajata tarkemmin, se liitetään yleistoleranssiin merkinnällä SMI. Esimerkki: Yleistoleranssit ISO DCTG 12 SMI ± 2 Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 18

19 Taulukko 5. Valukappaleiden pituusmittojen toleranssit (DCT) standardista SFS EN ISO Seinämänpaksuuksille käytetään yhtä astetta suurempaa toleranssia siten, että astetta DCTG 16 käytetään vain seinämänpaksuuksille valukappaleissa, joille on yleisesti määritelty DCTG 15. Muotilla valmistetun kappaleen nimellismitta Valukappaleiden pituusmittojen toleranssit mittatoleranssiasteiden (DCTG) mukaan DCTG1 DCTG2 DCTG3 DCTG4 DCTG5 DCTG6 DCTG7 DCTG8 DCTG9 DCTG10 DCTG11 DCTG12 DCTG13 DCTG14 DCTG15 DCTG ,09 0,13 0,18 0,26 0,36 0,52 0,74 1 1,5 2 2,8 4,2 > ,1 0,14 0,2 0,28 0,38 0,54 0,78 1,1 1,6 2,2 3 4,4 > ,11 0,15 0,22 0,3 0,42 0,58 0,82 1,2 1,7 2,4 3,2 4, > ,12 0,17 0,24 0,32 0,46 0,64 0,9 1,3 1,8 2,6 3, > ,13 0,18 0,26 0,36 0,5 0,7 1 1,4 2 2,8 4 5, > ,14 0,2 0,28 0,4 0,56 0,78 1,1 1,6 2,2 3,2 4, > ,15 0,22 0,3 0,44 0,62 0,88 1,2 1,8 2,5 3, > ,24 0,34 0,5 0,7 1 1,4 2 2,8 4 5, > ,4 0,56 0,78 1,1 1,6 2,2 3,2 4,4 6, > ,64 0,9 1,2 1,8 2,6 3, > ,4 2 2, > ,6 2,2 3,2 4, > ,6 3,8 5, > ,4 6, > > Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 19

20 Standardin SFS EN ISO mukaan sovellettavia geometrisia toleransseja ovat suoruus, tasomaisuus, ympyrämäisyys, yhdensuuntaisuus, kohtisuoruus, symmetrisyys ja sama akselisuus. Toleranssin suuruus määritetään toleranssiasteiden mukaan samalla tavoin kuin mittatoleranssien tapauksessa. Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 6 Taulukko 9) esitetään geometriset toleranssit toleranssiasteiden mukaan ja niiden jälkeen tulevassa taulukossa (Taulukko 10) geometristen toleranssien asteet valumenetelmän ja valettavan materiaalin mukaan. Taulukko 6. Suoruustoleranssit standardista SFS EN ISO Muotilla valmistetun kappaleen nimellismitta Valukappaleiden suoruustoleranssit geometristen toleranssiasteiden (GCTG) mukaan GCTG2 GCTG3 GCTG4 GCTG5 GCTG6 GCTG7 GCTG8 10 0,08 0,12 0,18 0,27 0,4 0,6 0,9 > ,12 0,18 0,27 0,4 0,6 0,9 1,4 > ,18 0,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 > ,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 3 > ,4 0,6 0,9 1, ,5 > > > Taulukko 7. Tasomaisuustoleranssit standardista SFS EN ISO Muotilla valmistetun kappaleen nimellismitta Valukappaleiden tasomaisuustoleranssit geometristen toleranssiasteiden (GCTG) mukaan GCTG2 GCTG3 GCTG4 GCTG5 GCTG6 GCTG7 GCTG8 10 0,12 0,18 0,27 0,4 0,6 0,9 1,4 > ,18 0,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 > ,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 3 > ,4 0,6 0,9 1, ,5 > ,6 0,9 1, ,5 7 > > > Taulukko 8. Ympyrämäisyys, yhdensuuntaisuus, kohtisuoruus ja symmetrisyystoleranssit standardista SFS EN ISO Muotilla valmistetun kappaleen nimellismitta Valukappaleiden toleranssit geometristen toleranssiasteiden (GCTG) mukaan GCTG2 GCTG3 GCTG4 GCTG5 GCTG6 GCTG7 GCTG8 10 0,18 0,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 > ,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 3 > ,4 0,6 0,9 1, ,5 > ,6 0,9 1, ,5 7 > ,9 1, , > > > Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 20

21 Taulukko 9. Sama akselisuustoleranssit standardista SFS EN ISO Muotilla valmistetun kappaleen nimellismitta Valukappaleiden sama akselisuustoleranssit geometristen toleranssiasteiden (GCTG) mukaan GCTG2 GCTG3 GCTG4 GCTG5 GCTG6 GCTG7 GCTG8 10 0,27 0,4 0,6 0,9 1,4 2 3 > ,4 0,6 0,9 1, ,5 > ,6 0,9 1, ,5 7 > ,9 1, , > , , > > > Taulukko 10. Geometriset toleranssiasteet standardista SFS EN ISO Valukappaleiden geometrinen toleranssiaste (GCTG) valumetallien mukaan Menetelmä Teräs Adusoitu valurauta Suomugrafiittivalurauta Pallografiittivalurauta Kupariseokset Sinkkiseokset Kevytmetalliseokset Nikkelipohjaiset seokset Kobolttipohjaiset seokset Hiekkavalu, käsinkaavaus Hiekkavalu, kone ja kuorimuottikaavaus Metallinen kestomuotti (paitsi painevalu) Painevalu a Tarkkuusvalu b b b a) Painevalulle suositellaan toleranssiasteita seuraavasti: Astetta GCTG 2 tulisi käyttää vain erikseen sovittaessa. Aste GCTG 3 kattaa tavalliset valukappaleet, jotka valmistetaan luistittomalla muotilla. Astetta GCTG 4 sovelletaan monimutkaisille valukappaleille sekä valukappaleille, joita varten tarvitaan luistillinen muotti. b) Tarkkuusvalulle sovelletaan: Jos kappaleen suurin kokonaismitta on pienempi kuin 100 mm, käytetään asteita Jos suurin kokonaismitta asettuu välille < 100 mm 400 mm, käytetään asteita Yli 400 mm kokonaismitoille käytetään asteita Geometrinen toleranssi määrittää joissain tapauksissa jakopintasiirtymän suuruuden mittatoleranssia paremmin. Geometrisia toleransseja ei kuitenkaan sovelleta hellitettyihin muotoihin. Edellä olevan kuvan (Kuva 9) esimerkkitapauksessa sovellettavaksi tulisi lähinnä ympyrämäisyystoleranssi, koska kaikki loput pinnat ovat hellitettyjä. Jos kappaleen valmistusmenetelmä olisi käsin kaavattu hiekkavalu ja valmistusmateriaali pallografiittivalurauta, geometriset toleranssit valittaisiin luokista GCTG 5 7. Ympyrämäisyystoleranssi on tällöin mm mitoille 2 4,5 mm. Astetta GCTG6 vastaa 3mm toleranssi. Mikäli se katsotaan riittäväksi, voidaan yleistoleranssiin merkitä esimerkiksi: Yleistoleranssit ISO GCTG 6 Jos geometrista toleranssia käytetään yleistoleranssina mittatoleranssin yhteydessä, lisätään merkintöihin työstövara aste. Esimerkki: Yleistoleranssit ISO DCTG 12 RMA 4 (RMAG G) GCTG 6 Geometrinen toleranssi, kuten mittatoleranssikin voidaan merkitä piirustuksiin myös joillekin mitoille ja muodoille erikseen. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 21

22 Työstövaran suuruus mitoitetaan valitsemalla aluksi sopiva työstövara aste valumateriaalin ja valumenetelmän perusteella (Taulukko 12). Sen jälkeen haetaan työstövara suurimman kokonaismitan perusteella (Taulukko 11). Taulukko 11. Työstövaran suuruus eri työstövara asteissa standardin SFS EN ISO mukaan. Työstövara asteita A ja B käytetään vain erikoistapauksissa erikseen sopimalla. Suurin Tarvittavat työstövarat työstövara asteiden (RMAG) mukaan kokonaismitta RMAG A RMAG B RMAG C RMAG D RMAG E RMAG F RMAG G RMAG H RMAG J RMAG K 40 0,1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 1 2 > ,1 0,2 0,3 0,3 0,4 0,5 0,7 1 1,4 3 > ,2 0,3 0,4 0,5 0,7 1 1,4 2 2,8 4 > ,3 0,4 0,5 0,8 1,1 1,5 2, > ,3 0,5 0,7 1 1,4 2 2,8 4 5,5 8 > ,4 0,7 0,9 1,3 1,8 2,5 3, > ,5 0,8 1,1 1,5 2, > ,6 0,9 1,2 1,8 2,5 3, > ,7 1 1,4 2 2,8 4 5, > ,8 1,1 1,6 2,2 3,2 4, > ,9 1,3 1,8 2,5 3, > ,4 2 2,8 4 5, > ,1 1,5 2,2 3 4, Taulukko 12. Tavallisesti sovellettavat työstövara asteet valumetallin ja menetelmän mukaan standardista SFS EN ISO Tarvittava työstövara aste (RMAG) valumetallien mukaan Menetelmä Teräs Adusoitu valurauta Suomugrafiittivalurauta Pallografiittivalurauta Kupariseokset Sinkkiseokset Kevytmetalliseokset Nikkelipohjaiset seokset Kobolttipohjaiset seokset Hiekkavalu, käsinkaavaus G...K F...H* F...H* F...H F...H F...H F...H* G...K G...K Hiekkavalu, kone ja kuorimuottikaavaus Metallinen kestomuotti (paitsi painevalu) F...H E...G E...G E...G E...G E...G E...G F...H F...H D...F D...F D...F D...F D...F D...F Painevalu B...D A...D B...D Tarkkuusvalu E E E E E E E * Yli 6300 mm mitoille sovelletaan tavallista laajempaa työstövara asteväliä F K. Työstövarat voidaan tarvittaessa mitoittaa joillekin nimetyille pinnoille yleistoleranssia pienempinä tai suurempina. Pinnat merkitään tällöin erikseen. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 22

23 CEN ISO/TS : Muotilla valmistetun kappaleen nimellismittojen laskenta ja säännöt geometristen toleranssien merkitsemiseksi Muotilla valmistettu kappale voi koostua asiakirjan CEN ISO/TS mukaan elementeistä, jotka jäävät muotissa muotoutuneeseen tilaan sekä elementeistä, joita jatkojalostetaan yhdessä tai useammassa työstövaiheessa. Näitä koskevat käsitteet 1) muotilla valmistettu elementti, 2) osittain työstetty elementti ja 3) valmiiksi työstetty elementti. Kun kappale on poistettu muotista ja sille on tehty normaalit puhdistustoimenpiteet eli valukkeiden poisto, pintapuhdistus ja jakopinnan siistiminen, sen sanotaan olevan puhdistetussa tilassa. Kappaleessa on tällöin ainoastaan muotilla valmistettuja elementtejä. Jos kappaleelle on suunniteltu työstövaiheita ja vähintään yksi niistä on valmis, mutta osa on vielä suorittamatta, kappaleen sanotaan olevan osittain työstetyssä tilassa. Siinä voi tällöin olla muotilla valmistettuja elementtejä, osittain työstettyjä elementtejä ja valmiiksi työstettyjä elementtejä. Kun kaikki työstövaiheet on tehty, kappale on valmiiksi työstetyssä tilassa. Siinä voi tällöin olla muotilla valmistettuja elementtejä ja valmiiksi työstettyjä elementtejä. Kappaleella voi olla vain yksi puhdistettu tila ja ja yksi kokonaan työstetty tila. Osittain työstettyjä tiloja voi olla useita. Kappaleen tila tarkoittaa käytännössä samaa kuin kappaleen valmistusvaihe. Valmistusvaiheisiin liittyvät vaatimukset määritetään piirustuksella. Mikäli valmistusvaiheita on useampia kuin yksi, niitä koskevat vaatimukset voidaan esittää yhdistelmäpiirustuksella. Yhdistelmäpiirustus sisältää mitat, toleranssit ja muut vaatimukset kappaleen puhdistetulle tilalle sekä kaikille työstövaiheille tai vain osalle niistä. Vaatimukset voidaan esittää myös kullekin valmistusvaiheelle erikseen laadituilla erillispiirustuksilla. Erillispiirustusten käyttö on suositeltavaa, jos merkintöjä ja valmistusvaiheita on paljon tai jos yhdistelmäpiirustuksesta tulee jostain muusta syystä vaikeaselkoinen. Erillispiirustusten ja yhdistelmäpiirustusten otsikkotauluun tai sen lähelle merkitään standardin numero sekä tunnukset piirustuksen esittämistä tiloista. Yhdistelmäpiirustuksessa kaikki mitat, pintamerkit ja muut vaatimuksia osoittavat merkinnät tulee lisäksi varustaa tunnuksella, joka osoittaa, mitä kappaleen tilaa kukin osoittaa. Erillispiirustuksissa näitä selventäviä merkintöjä ei tarvita. Tunnukset, otsikkotauluun tehtävät merkinnät ja vaatimusten yhteydessä esitettävät merkinnät on lueteltu seuraavassa taulukossa (Taulukko 13). Yhdistelmäpiirustuksen kuvantoihin piirretään kappaleen pisimmälle valmistetun tilan ulkomuoto. Jos yhdistelmäpiirustuksella esitetään esimerkiksi puhdistetun kappaleen tila ja kaksi ensimmäistä osittain työstetyn kappaleen tilaa, sen kuvannot piirretään jälkimmäisen työstövaiheen mukaisina. Vaatimukset merkitään kaikista niistä tiloista, joita piirustuksella halutaan esittää. Vähintään tulee merkitä pisimmälle valmistettua ja sitä edeltävää tilaa koskevat vaatimukset. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 23

24 Taulukko 13. Tilojen tunnukset ja esimerkkejä niiden käyttötavoista Tunnus Käyttökohde Puhdistettu tila Osittain työstetty tila Valmiiksi työstetty tila Toimittajan tekemän työstön tunnus Tunnusten käyttö mittojen ja toleranssien yhteydessä Elementin tila pintamerkin yhteydessä Elementin tila mitan yhteydessä Elementin tila mittatoleranssin yhteydessä Tunnukset otsikkotaulussa: Elementin tila teoreettisesti tarkan mitan yhteydessä Elementin tila geometrisen toleranssin yhteydessä Yhdistelmäpiirustus Erillispiirustus Elementin tilan tunnus voidaan liittää sekä mittatoleransseihin että geometrisiin toleransseihin (Taulukko 13). Ellei geometriseen toleranssiin ole liitetty tilan tunnusta, toleranssi koskee kaikkia piirustuksessa esitettyjä kappaleen tiloja. Geometrisen toleranssin peruselementiksi otetaan elementti, joka on samassa tilassa kuin geometrinen toleranssi, jos tällainen peruselementin tila on tarjolla, esimerkiksi pintamerkin yhteydessä määriteltynä (Kuva 15). Ellei samassa tilassa olevaa peruselementtiä ole, valitaan lähin edeltävä tila tai se tila, joka on tarjolla (Kuva 16). Peruselementtinä voi käyttää hellitettyä, puhdistetun kappaleen tilassa olevaa pintaa, mutta menettely ei ole suositeltava. Hellitys täytyy poistaa pinnasta joko todellisesti tai virtuaalisesti ennen, kuin peruselementti ja sillä suunnattu geometrinen toleranssi voidaan määrittää. Muokattu Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely 24

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä

Standardin ISO 8062 mittatoleranssijärjestelmä Valutoleranssilla tarkoitetaan yhteisesti sovittua aluetta, jonka sisälle kappaleiden mittamuutokset mahtuvat. Toleranssit jaotellaan yleensä useaan ryhmään, jossa pienimmissä toleranssiryhmissä hyväksytyt

Lisätiedot

26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja

26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja 26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kutistuminen Kuten aikaisemmin todettiin, valukappaleen jähmettyessä sulasta kiinteäksi tapahtuu

Lisätiedot

Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit 1

Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit 1 Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Painevalukappaleen muoto ja mittatarkkuus riippuu seuraavista tekijöistä: Muotin lämpötasapaino Muotin lujuus

Lisätiedot

Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS-EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS

Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS-EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS Valukappaleiden geometrinen tuotemäärittely. Standardi SFS-EN ISO 8062 osat 1 ja 3. CEN ISO/TS 8062-2. Tuula Höök, Valimoinstituutti Johdanto Hiekkavalukappaleet poikkeavat aina jonkin verran suunnitteludokumentaatiossa

Lisätiedot

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök Täysmuottikaavaus Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Täysmuottikaavaus on menetelmä, jossa paisutetusta polystyreenistä (EPS) valmistettu, yleensä pinnoitettu

Lisätiedot

23. Yleistä valumalleista

23. Yleistä valumalleista 23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.

Lisätiedot

Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön.

Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön. 8. Päästö (hellitys) Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Päästöllä eli hellityksellä tarkoitetaan kaltevuutta, joka mallin pinnoilla tulee olla, jotta ne voitaisiin irrottaa muotista sitä vahingoittamatta.

Lisätiedot

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta

Lisätiedot

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valetun koneenosan suunnittelutiedostot (3D CAD mallit) rakentuvat kolmelle tasolle. Tasot ovat 1.) kappaleen

Lisätiedot

Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit

Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Painevalukappaleen muoto ja mittatarkkuus riippuvat seuraavista tekijöistä: Muotin lämpötasapaino Muotin lujuus

Lisätiedot

Periaatteet. ValuAtlas Muotin valmistus Tuula Höök. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

Periaatteet. ValuAtlas Muotin valmistus Tuula Höök. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Periaatteet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Onnistunut muotin suunnittelu tapahtuu muotin valmistajan, valuyrityksen ja valettavan tuotteen suunnittelijan välisenä yhteistyönä. Yhteistyön käytännön

Lisätiedot

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna Liikkuva keerna Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloitusmalli start_movingcore_x.sldprt. Tehtävänäsi on hellittää kappaleen muodot siten, että vastapäästölliset muodot voi valmistaa liikkuvilla

Lisätiedot

Jakolinja. ValuAtlas & CAE DS 2007 Ruisku ja painevalukappaleen suunnittelu. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

Jakolinja. ValuAtlas & CAE DS 2007 Ruisku ja painevalukappaleen suunnittelu. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Jakolinja Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Jakolinja (parting line) on nurkkakohta, jossa valettavassa kappaleessa olevat hellitykset eli päästöt (draft angles) vaihtavat suuntaa (Katso kuva

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja pursotetuin leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö,

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm tai sitä vastaava neutraalimuotoinen tiedosto. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloitusmalli start_movingcore_x.catpart. Tehtävänä on muokata kappaleen muodot siten, että vastapäästölliset muodot voi valmistaa liikkuvilla

Lisätiedot

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset

12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset 12. Erilaiset liitoskohdat ja risteykset Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Liitoskohdat ja risteykset aiheuttavat valukappaleen rakenteelle monia vaatimuksia mm. tiiveyden ja jännitysten syntymisen estämisessä.

Lisätiedot

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Harjoitusten yleisohje Tutki mallinnettavan kappaleen mittapiirrosta. Valitse mittapiirroksen alla olevasta

Lisätiedot

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen.

Myös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen. 12. Muotin lujuus Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Muotti joutuu usein alttiiksi suurille mekaanisille rasituksille sulan metallin aiheuttaman paineen ja painovoiman vaikutuksesta. Jotta

Lisätiedot

Päästöjen analysointi ja piirteiden korjaaminen 3

Päästöjen analysointi ja piirteiden korjaaminen 3 Päästöjen analysointi ja piirteiden korjaaminen 3 Tampere University of Technology Tuula Höök Ota kappale start_repair_3_1.sldprt. Kappale on kupin muotoinen ja siinä on sivulla vastapäästöllinen muoto.

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

Valukappaleen hankinta

Valukappaleen hankinta Valukappaleen hankinta Juhani Orkas, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden hankinta tapahtuu periaatteessa samanlaisella menettelyllä kuin muukin teollisuustuotteiden hankinta.

Lisätiedot

Perusteet 4, tilavuusmallinnus

Perusteet 4, tilavuusmallinnus Perusteet 4, tilavuusmallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja

26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja 26. Valumallin valmistuksessa huomioon otettavia seikkoja Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 26.1 Kutistuminen Kuten aikaisemmin todettiin, valukappaleen jähmettyessä sulasta kiinteäksi

Lisätiedot

Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta

Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta Valujen raaka-ainestandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Valurauta / rautavalun valumateriaali - rakkaalla lapsella on monta nimeä Suomugrafiittivalurauta

Lisätiedot

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_1_2.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_1_2. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus

Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Perusteet 1, yksinkertaisen kappaleen tilavuusmallinnus Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta

Lisätiedot

2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan

2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan 2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1 Muotin valmistus käytettäessä paartilossia Muotinvalmistuksessa on yleensä etu, jos saadaan jakopinta suoraksi, malli suoraan

Lisätiedot

Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista

Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök - TREDU/Valimoinstituutti Kappale 1: Vesikannun kansi Kappale alta Sisäänvalukohta Jakolinja ja ulostyöntösuunta

Lisätiedot

http://www.valuatlas.net - ValuAtlas ja CAE DS Muotin suunnittelu Tuula Höök

http://www.valuatlas.net - ValuAtlas ja CAE DS Muotin suunnittelu Tuula Höök Muotin perusrakenne Tampereen teknillinen yliopisto - Tuula Höök Muotti jakaantuu kahteen puoliskoon: liikkuva ja kiinteä. Liikkuva muottipuolisko kiinnitetään valukoneen liikkuvaan muottipöytään ja kiinteä

Lisätiedot

Perusteet 3, kotelomaisia kappaleita

Perusteet 3, kotelomaisia kappaleita Perusteet 3, kotelomaisia kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_3_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta a) valmiiksi koneistetun

Lisätiedot

OSA A. MITTATOLERANSSIT

OSA A. MITTATOLERANSSIT BK50A0200 TEKNINEN PIIRUSTUS II HARJOITUKSET / KEVÄT 2015/ viikko 11 / TOLERANSSIT Pj/Varapj: Tulosta tehtäväpaperi ja palauta tehtävien ratkaisut luennoitsijalle oman harjoitusajan loppuun mennessä. RYHMÄN

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

Perusteet 2, keernallisia kappaleita

Perusteet 2, keernallisia kappaleita Perusteet 2, keernallisia kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta a) kappaleen rakennemalli

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök, Juho Taipale Tampereen teknillinen yliopisto Ota sama piirustus kuin harjoituksessa perusteet 1_2, eli fin_basic_1_2.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita Tilavuusmallinnus 1, pursotettuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_1_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

Alumiinin valaminen. Valuseosten seosaineet. Yleisimmät valuseokset. ValuAtlas Valimotekniikan perusteet

Alumiinin valaminen. Valuseosten seosaineet. Yleisimmät valuseokset. ValuAtlas Valimotekniikan perusteet Alumiinin valaminen Skan Aluminium Pohjoismaisen alumiiniteollisuuden yhteistyöelin: Alumiinin valaminen ja työstäminen Toimittanut: Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Valuseosten seosaineet Alumiinia

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 3, pyöräytettyjä,sweepattuja ja loftattuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 3, pyöräytettyjä,sweepattuja ja loftattuja kappaleita Tilavuusmallinnus 3, pyöräytettyjä,sweepattuja ja loftattuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Tapani Honkavaara Teknillinen korkeakoulu Ota piirustus solids_3_x.pdf. Käytä piirustuksessa

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm. Tehtävänäsi on suunnitella kansi alueille, jotka on

Lisätiedot

Tapani Honkavaara VALUTUOTTEIDEN SUUNNITTELU-

Tapani Honkavaara VALUTUOTTEIDEN SUUNNITTELU- Tapani Honkavaara VALUTUOTTEIDEN SUUNNITTELU- Tämä sivu on tarkoituksella jätetty tyhjäksi Tämäkin sivu on tarkoituksella jätetty tyhjäksi. 3 Tämä opas on syntynyt diplomityön lopputuloksena. Diplomityön

Lisätiedot

Painevalukappaleen suunnitteluprosessi

Painevalukappaleen suunnitteluprosessi Painevalukappaleen suunnitteluprosessi Stefan Fredriksson SweCast Käännös: Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Painevaluprosessi Kun suunnitellaan uutta tuotetta valua tai jonkin muun tyyppistä

Lisätiedot

Rauta, teräs ja metallivalujen valuviat

Rauta, teräs ja metallivalujen valuviat Rauta, teräs ja metallivalujen valuviat Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Lähteet: Suomen Metalliteollisuuden Keskusliiton tekninen tiedotus 3/85: Valuvirhekäsikirja

Lisätiedot

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 1 http://www.valuatlas.net ValuAtlas & CAE DS 2007 Muotinsuunnitteluharjoitukset Ruiskuvalumuotin kanavisto 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Ruiskuvalumuotin kanavistot: kylmäkanavat

Lisätiedot

Painevalut 1. Teoriatausta Knit. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Painevalut 1. Teoriatausta Knit. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Painevalut 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae piirustus diecasting_1_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen ruisku tai painevalukappale,

Lisätiedot

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.

Lisätiedot

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 2

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa. Ruiskuvalumuotin kanavisto 2 Ruiskuvalumuotin kanavisto 2 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Ruiskuvalumuotin kanavistot: kylmäkanavat Ruiskuvalumuotin täyttäminen CAD työkalut harjoituksessa Ruiskuvalumuotin

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_1_3.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_1_3. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök, Juho Taipale Tampereen teknillinen yliopisto Ota sama piirustus kuin harjoituksessa perusteet 1_1, fin_basic_1_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota

Lisätiedot

Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök. Tilavuusmallinnus 2: Pyörähdyssymmetria

Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök. Tilavuusmallinnus 2: Pyörähdyssymmetria Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök Tilavuusmallinnus 2: Pyörähdyssymmetria 1 Tilavuusmallinnus 1 Tilavuusmallinnus 2: Pyörähdyssymmetria Harjoitusten yleisohje Tutki mallinnettavan

Lisätiedot

19. Muotin syöttöjärjestelmä

19. Muotin syöttöjärjestelmä 19. Muotin syöttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kun muotin täyttänyt sula metalli alkaa jähmettyä, kutistuu se samanaikaisesti. Valukappaleen ohuet kohdat jähmettyvät aikaisemmin

Lisätiedot

Valun laatutason määrittely. Markku Eljaala

Valun laatutason määrittely. Markku Eljaala Valun laatutason määrittely Markku Eljaala 1 Valamisen plussat ensin 2 Periaatteessa kaikkia metalleja voidaan valmistaa valamalla - Saatavien ominaisuuksien (seosten) kirjo on valtava - Osa metalleista

Lisätiedot

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Tuula Höök, Juho Taipale Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus fin_basic_3_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti

Lisätiedot

http://www.valuatlas.fi ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök

http://www.valuatlas.fi ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök Valumenetelmät Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Valimoinstituutti Valumenetelmät jaetaan 1) kertamuottimenetelmiin ja 2) kestomuottimenetelmiin. Nimitykset johtuvat tavasta, jolla muottia

Lisätiedot

10. Muotin viimeistely

10. Muotin viimeistely 10. Muotin viimeistely Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 10.1 Epäpuhtauksien poisto Muotinpuoliskojen valmistuksen jälkeen muotti viimeistellään. Muottiontelosta puhdistetaan kaikki epäpuhtaudet, kuten

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto

Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Tilavuusmallinnus 2, pursotuksin ja leikkauspinnoin muotoiltuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

PIENTEN KAPPALEIDEN VALUTEKNIIKAT JA SUOMESSA PIENIÄ VALUKAPPALEITA VALMISTAVAT YRITYKSET

PIENTEN KAPPALEIDEN VALUTEKNIIKAT JA SUOMESSA PIENIÄ VALUKAPPALEITA VALMISTAVAT YRITYKSET LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari PIENTEN KAPPALEIDEN VALUTEKNIIKAT JA SUOMESSA PIENIÄ VALUKAPPALEITA VALMISTAVAT

Lisätiedot

Keernojen erottaminen

Keernojen erottaminen Keernojen erottaminen Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin rakenne Koneistettavuus CAD työkalut harjoituksessa Keernojen erottaminen Mallinnuksen vaiheet Harjoituksessa

Lisätiedot

Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö.

Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö. Jakopinta perusteet JuhoTaipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö.

Lisätiedot

Tilavuusmallinnus 3, Shaft, Rib ja Multi sections Solid työkaluin mallinnettuja kappaleita

Tilavuusmallinnus 3, Shaft, Rib ja Multi sections Solid työkaluin mallinnettuja kappaleita Tilavuusmallinnus 3, Shaft, Rib ja Multi sections Solid työkaluin mallinnettuja kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Ota piirustus solids_3_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja

Lisätiedot

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_3_1.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_3_1. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja

Lisätiedot

Valukappaleiden puhdistus

Valukappaleiden puhdistus Valukappaleiden puhdistus Lähteet: "Valaminen valmistusmenetelmänä", TKK-VAL 1/2000; Tuomo Tiainen - "Valimotekniikan perusteet" Valukappaleiden puhdistuksella tarkoitetaan työvaiheita, joiden aikana:

Lisätiedot

3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta

3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta 3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 3.1 Käsitteet jakopinta ja jakoviiva Kahden muotinosan välistä kosketuspintaa nimitetään jakopinnaksi. Jakopintaa

Lisätiedot

Perusteet valukomponentin laatutason määrittelylle ja laatustandardit

Perusteet valukomponentin laatutason määrittelylle ja laatustandardit Perusteet valukomponentin laatutason määrittelylle ja laatustandardit Valukomponentin laatutason määrittely seminaari 8.11.2012 Prof. Juhani Orkas Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Koneenrakennustekniikan

Lisätiedot

11. Suunnattu jähmettyminen

11. Suunnattu jähmettyminen 11. Suunnattu jähmettyminen Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 11.1 Heuvers in pallo Valukappaleen jähmettyminen tulee alkaa syöttökuvuista kauimpana olevista kappaleen osista ja edetä avonaisena rintamana

Lisätiedot

Korkki 1 CAD työkalut joka on myös kauniisti muotoiltu harjoituksessa cap_1_2.sldprt Tilavuusmallinnus Pintamallinnus (vapaaehtoinen) Teoriatausta

Korkki 1 CAD työkalut joka on myös kauniisti muotoiltu harjoituksessa cap_1_2.sldprt Tilavuusmallinnus Pintamallinnus (vapaaehtoinen) Teoriatausta Korkki 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus cap_1_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja mallinna niiden perusteella teknisesti oikein muotoiltu ruiskuvalukappale, joka

Lisätiedot

Perusteet 6, lisää pintamallinnusta

Perusteet 6, lisää pintamallinnusta Perusteet 6, lisää pintamallinnusta Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_6_2.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja mallinna kappale pääosin pintamallinnustyökaluja

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

Perusteet 2, keernallisia kappaleita

Perusteet 2, keernallisia kappaleita Perusteet 2, keernallisia kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta a) kappaleen rakennemalli

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

Muovimateriaali kutistuu ja aiheuttaa painetta sekä kitkavoimia keernan ja kappaleen välille.

Muovimateriaali kutistuu ja aiheuttaa painetta sekä kitkavoimia keernan ja kappaleen välille. Päästöt Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Ruiskuvalettavissa kappaleissa on lähes aina tarpeellista käyttää päästöjä. Päästökulmat helpottavat kappaleen ulostyöntöä muotista. Jos ruiskuvalukappale

Lisätiedot

Hiekkamuottimenetelmät

Hiekkamuottimenetelmät Hiekkamuottimenetelmät Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Valimoinstituutti Johdanto Valumenetelmät jaetaan muotin käyttötavan mukaan kerta- ja kestomuottimenetelmiin. Hiekkavalussa sekä

Lisätiedot

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS

P U T K I PA L K I T H O L L OW SECTIONS NELIÖN MUOTOISET MITTAMERKINNÄT M = Paino W p = Plastinen taivutusvastus Poikkileikkausarvot on laskettu käyt- A = Poikkileikkauksen pinta-ala i = Jäyhyyssäde täen nimellismittoja H, B ja T sekä Au = Ulkopinta-ala

Lisätiedot

13. Sulan metallin nostovoima

13. Sulan metallin nostovoima 13. Sulan metallin nostovoima Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Jos putkessa, jonka poikkipinta-ala on A, painetaan männällä nestepinnat eri korkeuksille, syrjäytetään nestettä tilavuuden

Lisätiedot

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET TkT Harri Eskelinen Elektroniikkasuunnittelijan ei tarvitse osata itse valmistaa koteloita, mutta mitä enemmän tietää valmistusmenetelmistä

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

33. Valumenetelmiä. 33.1 Kuorimuottimenetelmä. Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto

33. Valumenetelmiä. 33.1 Kuorimuottimenetelmä. Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 33. Valumenetelmiä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 33.1 Kuorimuottimenetelmä Kuorimuotti- eli croning menetelmässä käytetään erikoista hartsisideaineella päällystettyä juoksevaa hienoa

Lisätiedot

Muotin rakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: hellitys eli päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö.

Muotin rakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: hellitys eli päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö. Jakopinta 1 Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Esitiedot Muotin rakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: hellitys eli päästö, kulmapyöristys, jakopinta ja vastapäästö. Harjoituksessa

Lisätiedot

37. Keernalaatikoiden irto-osat

37. Keernalaatikoiden irto-osat 37. Keernalaatikoiden irto-osat Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Niin kuin kaavauksessakin joudutaan myös keernanvalmistuksessa käyttämään joskus vastahellityksien poistamiseksi työtä

Lisätiedot

Muotin CAD suunnittelun vaiheet

Muotin CAD suunnittelun vaiheet Muotin CAD suunnittelun vaiheet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Muotin suunnittelu on yksi vaihe uuden tuotteen valmistamisessa tarpeellisten suunnittelu ja tuotantovaiheiden ketjussa. Ketjun

Lisätiedot

Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti

Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Valukappaleiden koneenpiirustus: Piirustusmerkinnät ja periaatteet alkeista lähtien Tuula Höök, Valimoinstituutti Koneenpiirustusta koskevat standardit Koneenpiirustus yleisesti: piirustusarkki: arkin

Lisätiedot

Painevalut 3. Teoriatausta Revolved Pattern. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_1.sldprt

Painevalut 3. Teoriatausta Revolved Pattern. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_1.sldprt Painevalut 3 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloituskappale start_diecasting_3_1.sldprt. Tehtävänäsi on suunnitella kansi alueille, jotka on merkitty kuvaan punaisella, vihreällä ja sinisellä

Lisätiedot

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Piirustus. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus. http://www.valuatlas.fi CAE DS & ValuAtlas Kappaleensuunnitteluharjoitukset Piirustus Tuula Höök Valimoinstituutti Tehtävänä on mallintaa jollekin aikaisemmissa harjoituksissa luodulle kappaleelle tekninen piirustus. CAD työkalut harjoituksessa Piirustus Mallinnuksen vaiheet 1.

Lisätiedot

Liikkuva keerna 1. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa movingcore_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Liikkuva keerna 1. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa movingcore_1.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Liikkuva keerna 1 Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloitusmalli start_movingcore_1.sldprt. Tehtävänä on muokata sivuilla olevat koukut siten, että niihin voi asettaa liikkuvat keernat. Mallinna

Lisätiedot

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Vinotapilla liikutettava

Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Vinotapilla liikutettava Vinotapilla liikutettava luisti Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Muotin standardiosat Ulostyöntö ja vastapäästöjä muovaavat laitteet CAD työkalut harjoituksessa

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

Sinkkiseosten painevalu

Sinkkiseosten painevalu Sinkkiseosten painevalu Miskolc University Käännös: Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Painevalu on valumenetelmä, jossa metalliseos työnnetään suurella, mutta kontrolloidulla nopeudella ja paineella

Lisätiedot

Keernojen erottaminen

Keernojen erottaminen Keernojen erottaminen Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin rakenne Koneistettavuus CAD työkalut harjoituksessa Keernojen erottaminen Mallinnuksen vaiheet Avaa jokin harjoitukseen

Lisätiedot

18. Muotin täyttöjärjestelmä

18. Muotin täyttöjärjestelmä 18. Muotin täyttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kanavistoa, jota pitkin sula metalli virtaa muottionteloon, kutsutaan muotin täyttöjärjestelmäksi. Täyttämisen ohella sillä

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Hiekkavalukappaleen konstruktion mukauttaminen

Hiekkavalukappaleen konstruktion mukauttaminen Hiekkavalukappaleen konstruktion mukauttaminen Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Hiekkavalu on painovoimainen valumenetelmä. Muottihiekka on eristävää

Lisätiedot

Valimon aiheuttamat valuviat

Valimon aiheuttamat valuviat Valimon aiheuttamat valuviat Tuula Höök, Valimoinstituutti Siinä missä valuvika on yleisellä tasolla valukappaleen suunnittelun, muotin tai mallin suunnittelun, sulattamisen, sulan kuljettamisen ja käsittelyn,

Lisätiedot

a) ruiskuvalamalla kierre suoraan kappaleeseen kierremeistin avulla b) asettamalla kappaleeseen kierteistetty metalli insertti c) lastuamalla

a) ruiskuvalamalla kierre suoraan kappaleeseen kierremeistin avulla b) asettamalla kappaleeseen kierteistetty metalli insertti c) lastuamalla Kierteet Technical University of Gabrovo Yordanka Atanasova Käännös: Sanna Nykänen, Tampereen teknillinen yliopisto Muovituotteeseen voidaan valmistaa kierteitä kolmella tavalla: a) ruiskuvalamalla kierre

Lisätiedot