Edunvalvontaa suun terveydeksi

Transkriptio

1 Edunvalvontaa suun terveydeksi

2 Jokaista tarvitaan Suomen Hammaslääkäriliitto on hammaslääkärien ja alan opiskelijoiden ammattijärjestö, johon kuuluvat lähes kaikki Suomessa toimivat hammaslääkärit. Jäseniä on noin 6 700, joista lähes 800 on opiskelijoita. Hammaslääkäreistä puolet työskentelee terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, puolet yksityisvastaanotoilla. Hammaslääkäriliitto on alan ammatti- ja asiantuntijajärjestö. Toimistossamme jäseniä palvelee 21 työntekijää. Liitto kuuluu korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavaan. Liitto valvoo jäsentensä ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja. Jäsenpalvelut tukevat kaikkia ura- ja elämänvaiheita. Mitä suurempi osa hammaslääkäreistä kuuluu liittoon, sen paremmin pystymme vaikuttamaan ammattikunnan ja suun terveydenhuollon asioihin. Huolehdimme ammatin arvostuksen säilymisestä, vahvistamme hammaslääkäri-identiteettiä ja ammattikunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vaalimme hammaslääkärien eettisiä arvoja ja edistämme keskustelua eettisistä kysymyksistä. PARHAILLAAN UUDISTETAAN terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusjärjestelmää. Hammaslääkärikunnan haaste on vaikuttaa suun terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen terveydenhuollon uudistuksessa. Ilman uudistuksia ei pystytä enää takamaan tasavertaisia palveluja koko väestölle. Potilaan hyvä hoito on uhattuna, koska nykyinen järjestelmä ei enää toimi. Terveyskeskuksiin pyrkii enemmän potilaita kuin niissä pystytään hoitamaan. Vastaavasti yksityissektorilla olisi mahdollisuus hoitaa nykyistä enemmän potilaita. Hoidon tarve kasvaa yhä väestön ikääntyessä, koska entistä useammalla on proteesin sijasta omat hampaat. Samaan aikaan työikäisten hammaslääkärien määrä vähenee, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Hammaslääkäriliitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun terveydenhuollon tulevaisuudesta ja hakee uusia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen. Liiton mielestä suun terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus vaativat uudistamista. Palvelujen saatavuus on turvattava kaikkien hammaslääkärien työpanosta hyödyntäen. Matti Pöyry Toiminnanjohtaja

3 Hammaslääkäriliiton jäsenet Miehiä 31% 69% Naisia Eläkkeellä Töissä Opiskelijoita 12% 66% 22% Edunvalvoja ja asiantuntija Suomen Hammaslääkäriliitto hoitaa hammaslääkärien edunvalvontaa julkisella sekä yksityisellä sektorilla. Jäsenistä noin 4000 on työssä käyviä hammaslääkäreitä. Puolet toimii terveyskeskuksissa, puolet yksityissektorilla. Hammaslääkäreitä työskentelee myös sairaaloissa, puolustusvoimissa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä sekä opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävissä. Liitto tekee työtä koko ammattikunnan ja suunterveyden hyväksi: valvoo jäsentensä etuja työmarkkinoilla ja puolustaa suun terveydenhuollon asemaa. Ammattikunnan ääni kuuluu viranomaisverkostoissa ja päätöksenteossa. Liitto on mukana, kun valmistellaan terveydenhuoltoalan lainsäädäntöä ja kehittämishankkeita. Ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenten valitsema valtuusto, jolla on keskeinen rooli liiton tavoitteiden määrittelyssä. Hallitus on liiton toimeenpaneva elin. Edunvalvontaa tukee monipuolinen tutkimus hammaslääkärien työmarkkinatilanteesta ja työoloista. Liitto tarjoaa runsaasti palveluja, jäsenetuja ja asiantuntevaa apua läpi työuran. Jäsenet saavat juridista neuvontaa palvelussuhteisiin, palkkaukseen sekä yksityissektorilla toimimiseen. Liitto valvoo jäsentensä etuja työmarkkinoilla ja puolustaa suun terveydenhuollon asemaa. Hammaslääkäriliitto on aktiivisesti mukana edunvalvonnassa Akavan jäsenjärjestönä, alan yhteistyöjärjestöissä sekä paikallisella tasolla. Alueellisesta edunvalvonnasta huolehtivat liiton 26 paikallisosastoa sekä terveyskeskuksissa toimivat luottamusmiehet. Liiton vuosittaisessa paikallisosastoraportissa kartoitetaan suun terveydenhuollon tilannetta yksityissektorilla ja terveyskeskuksissa eri puolilla maata. Paikallistoiminnan neuvottelupäivillä keskustellaan edunvalvonnasta ja jaetaan hyviä alueellisia toimintamalleja. Lääkärikartelli sopii palkoista Hammaslääkäriliitto huolehtii julkisen sektorin edunvalvonnasta Lääkärikartellissa yhteistyössä Lääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton kanssa. Lääkäriryhmillä on merkittävä työmarkkina-asema, koska ne neuvottelevat kuntasektorilla oman sopimuksen. Lääkärikartelli sopii palkoista ja palvelussuhteen ehdoista suoraan KT Kuntatyönantajan kanssa. Liitolla on omat neuvottelijat sopimassa hammaslääkärien asioista. Liiton neuvottelutavoitteet tehdään yhteistyössä jäsenten ja hammaslääkäriluottamusmiesten kanssa. Yrittäjän tukena yksityissektorilla Yksityissektorilla hammaslääkärit työskentelevät useimmiten yrittäjinä. Liitto vahvistaa yksityishammaslääkärien toimintaedellytyksiä ja korostaa yksityisten palvelujen merkitystä suun terveydenhuollossa. Hammashoidon kysynnän, kustannusten ja Kela-korvausten kehityksen seuraaminen ja niistä tiedottaminen ovat tärkeä osa edunvalvontaa. Yksityishammaslääkäreille järjestetään omaa koulutusta, kuten kursseja vastaanoton perustamisesta ja yrittäjyydestä. Työantajayhdistys neuvottelee yksityissektorin hammashoitajien työehtosopimukset Tehyn kanssa. Liitto tukee yhdistyksen toimintaa. Yksityispraktiikoille on neuvoteltu lakisääteiseksi potilasvakuutukseksi edullinen ryhmävakuutus. n

4 Opintojen suosio kasvaa Hammaslääkärikoulutukseen hakeneet ja hyväksytyt n Hakeneet n Hyväksytyt Oulu ja Helsinki ottavat eniten Koulutukseen hyväksytyt yliopistoittain n Helsinki n Oulu n Turku n Kuopio Lähteet: hammaslääketieteen laitokset. Tarkempia tietoja löytyy Opetusministeriön KOTA-tietokannasta Työikäisten määrä kääntyy nousuun Koulutusmääriä on tärkeää seurata Vuonna 2011 hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä nousee 170 paikasta 185:een. Oheisen ennusteen mukaan hammaslääkärien määrä kääntyy nousuun 2020-luvulla. Liiton mielestä 160 aloituspaikkaa vuodessa riittäisi kouluttamaan tarpeeksi hammaslääkäreitä tuleviksi vuosiksi. Onkin tärkeää, että hammaslääkärimäärien kehitystä seurataan ja tarvittaessa löytyy myös valmiutta pienentää koulutusmääriä. n Työikäiset (alle 63 v.) hammaslääkärit Suomessa n Ennuste: lisäys 160 hammaslääkäriä vuodessa (Laskentaperuste 185 aloituspaikkaa, valmistumisprosentti 85, ulkomailta 5/vuosi).

5 Hammaslääkärien päätoimiset työpaikat Terveyskeskus Puolustusvoimat Sairaala Muu YTHS Yksityisvastaanotto Valtio Potilaille palveluja tasavertaisesti % Joka kuudes vakituinen puuttuu Terveyskeskusten hammaslääkärivaje n Vuokratyövoima n Terveyskeskusten täyttämättömät hammaslääkärien toimet Nykyinen järjestelmä ei pysty takaamaan koko väestölle laadukkaita suun terveydenhoitopalveluja. Terveyskeskuksiin pyrkii enemmän potilaita kuin pystytään hoitamaan. Liitto pitää tarpeellisena järjestelmän kokonaisvaltaista uudistusta ja yksityissektorin työpanoksen hyödyntämistä. Liiton työvoimakyselyn mukaan terveyskeskushammaslääkärien vakansseista oli vuoden 2010 lopussa 11,4 prosenttia täyttämättä. Lisäksi viisi prosenttia toimista hoidettiin vuokratyövoimalla. Vuokratyön käyttö on jonkin verran lisääntynyt. Suomen 170 terveyskeskuksessa on noin terveyskeskushammaslääkärin vakanssia. Lisäksi isoimmissa terveyskeskuksissa on noin 200 erikoishammaslääkärin toimea. Isot kaupungit ovat paikanneet hammaslääkärivajetta ostamalla palveluja yksityiseltä sektorilta ,1 % 12,6 % 2,4 % 13,4 % 3,6 % 12,1 % 4,0 % 11,6 % Ostopalvelujen yhteenlaskettu tuntimäärä vastaa noin sataa vakanssia. Yksityissektorilta löytyisi enemmän vapaata kapasiteettia kuin terveyskeskukset hyödyntävät. Yksityishammaslääkärien työvoimaselvityksestä ilmenee, että syksyllä 2010 noin 16 prosenttia yksityispraktiikoista myi palveluja terveyskeskuksille. n 4,0 % 12,0 % 5,1 % 11,4 % Hammaslääkäriliitto tekee vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja KT Kuntatyönantajien kanssa kyselyn, jolla selvitetään hammaslääkärityövoiman saatavuutta ja alueellisia eroja. Näitä virallisia lukuja käytetään muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet:ssa.

6 Yhteistyötä yli rajojen Hammaslääkäriliitto on aktiivinen hammaslääkärien kansainvälisessä edunvalvonnassa. Euroopan hammaslääkärien neuvosto (CED) valvoo hammaslääkärien etuja EU:n alueella ja vaikuttaa EUasioihin hammaslääkäreitä koskevassa lainsäädännössä. Liitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Hammaslääkäriliitto vastaa myös Suomen edustuksesta maailmanjärjestö FDI:ssa. n Koulutusta kehittämässä koulutuksen kehittäminen ja alan arvostuksen säilyttäminen on olennainen osa edunvalvontaa. Liitto tekee selvityksiä vastavalmistuneiden hammaslääkärien työmarkkinatilanteesta ja edustaa ammattikuntaa useissa työryhmissä. Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä hammaslääketieteen laitoksiin ja opiskelijoihin. n Suu on muutakin kuin hampaat Suunterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, ja suun alueen tulehduksilla on yhteys moniin yleissairauksiin. Suun sairaudet etenevät usein huomaamatta. Hyvä suun terveydenhoito on terveyttä edistäviä toimia ja säännöllistä hammashoitoa. Kun hammaslääkäri tuntee potilaansa suun terveyden kehityksen, sen erityispiirteet ja riskit, hän osaa seurata ja määritellä hoidontarpeen oikein. n Terveys tutkimuksen mukaan Suomessa iensairaudet ovat merkittävä hammashoidollinen kansanterveysongelma 30 vuotta täyttäneessä väestössä. Hampaan kiinnityskudossairaudella eli parodontiitilla on yhteys mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, ja siksi terveet hampaan kiinnityskudokset ovat yleisterveyden tärkeä osa. (Lähde: Hampaan kiinnityskudossairaudet Käypä hoito -suositus,

7 Asiaa ammattilaisille Liiton julkaisema Hammaslääkärilehti kertoo monipuolisesti alan asioista ja ihmisistä. Se on kaikkien hammaslääkärien ammatti-, tiede- ja järjestölehti. Uutissivuilla käsitellään suun terveydenhuollon ajankohtaisia asioita sekä hammaslääkärin työtä ja työmarkkinoita. Lehti seuraa aktiivisesti terveydenhuollon kehitystä ja toimii hammaslääkärien tiedotus- ja keskustelufoorumina. Uusin hammaslääketieteellinen tieto löytyy Hammaslääkäriseura Apollonian toimittamista tiedeartikkeleista ja -uutisista. Lehden lisäksi sähköinen uutiskirje välittää jäsenille tuoreet tiedot liiton tapahtumista. n Uusi suunta suun terveydenhuoltoon Nyt on aika uudistaa suun terveydenhuollon rakenteet. Muutosta tarvitaan, koska nykyinen järjestelmä ei enää toimi. SUUNTERVEYTTÄ HALLITUSOHJELMAAN shll_hallitusohjelma_final.indd Politiikkaa suun terveydeksi Hammaslääkäriliitto vaikuttaa terveydenhuollon päätöksentekoon ja tuo siihen suun terveydenhuollon asiantuntemusta. Liitto vie päättäjille viestiä suun terveydenhuollolle tärkeistä asioista. Tavoitteena on, että suun terveydenhuollolle kehitetään uusi palvelujen tuottamisen malli. Järjestelmää tulee uudistaa niin, että koko väestölle turvataan laadukkaat palvelut kaikki resurssit hyödyntäen. Ennaltaehkäisyä ja omahoitoa tulee tukea, sillä se on edullisempaa kuin pitkälle edenneiden vaurioiden korjaaminen. Liitto esittää myös muutosta makeisveroon. Jatkossa pitää verottaa kaikkea tuotteisiin lisättyä ruoko- ja juurikassokeria. Ksylitolille, sorbitolille ja muille sokerialkoholeille on annettava verovapaus. n Makeisveron epäkohdat pitäisi korjata ja siirtyä verottamaan pelkästään lisättyä ruoko- ja juurikassokeria SUUNTERVEYTTÄ HALLITUSOHJELMAAN shll_sokerivero.indd Terveet elintavat, terve suu Terveyden edistäminen on osa terveyspolitiikkaa. Tavoitteena on ehkäistä hammas- ja suusairauksia sekä kannustaa ihmisiä terveellisiin elintapoihin. Liitto tekee työtä terveyden edistämisen työryhmässä sekä useissa kansallisissa ohjelmissa, kuten Koulujen terveys- ja hyvinvointihankkeessa, ravitsemusfoorumissa ja Lasten terveysfoorumissa. Liiton aloitteesta Kelan äitiyspakkauksessa on vauvan hammasharja. Liitto on kiinnittänyt huomiota kouluruokailuun ja kannustanut kouluja poistamaan makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit. Yläkoulujen terveystiedon opetukseen on tuotettu suunhoito-opas, ja vastaava tehdään myös alakouluille. Liitto julkaisee hammashoitoon liittyvää terveyskasvatusmateriaalia ja potilasesitteitä. Terveyden edistämisen tukimateriaalia löytyy myös liiton nettisivuilta. n

8 Hammaslääkäriliiton toimisto Matti Pöyry toiminnanjohtaja, HLT puh gsm Christa Hiltunen hallintosihteeri, FM puh gsm Tauno Sinisalo tietohallintoasiantuntija, EHL, FK puh gsm Anja Eerola varatoiminnanjohtaja, EHL puh gsm Marianne Paajanen kirjanpitäjä puh Jaakko Koivumäki työmarkkinatutkija, YTT gsm Hannu Hausen terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri, prof. emer. gsm Leila Lax toimistosihteeri puh Seija Kokora tietotekninen sihteeri puh Lotta Harjunpää neuvottelupäällikkö, VT puh gsm Helena Björklund taloussihteeri puh Ira Peurakoski järjestösihteeri, VTM puh gsm Pirjo Koivisto lakimies, VT puh gsm Helena Lyytikäinen toimistovirkailija puh Kirsti Rautauoma kurssisihteeri puh gsm Heikki Kuusela lakimies, OTK puh gsm Suomen Hammaslääkärilehden toimitus Annariitta Kottonen päätoimittaja, HLT puh gsm Outi Hautamäki toimittaja, HLL puh Juha Korhonen toimitussihteeri, FM puh Anu Tilander toimittaja, HuK puh gsm Kaija Lirkki ilmoitussihteeri puh gsm Fabianinkatu 9 B, Helsinki puhelin , faksi etunimi.sukunimi@fimnet.fi, hammaslaakariliitto@fimnet.fi