Nuori hammaslääkäri 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuori hammaslääkäri 2014"

Transkriptio

1 Nuori hammaslääkäri 2014 Jaakko Koivumäki, Merja Auero, Aja Eerola, Terhi Karaharju-Suvato, Aariitta Kottoe, Ritva Näpäkagas, Kaisu Pieihäkkie, Nora Savaheimo, Liisa Suomie, Tiia Tuooe Tutkimusraportti Joulukuu 2014

2 Nuori hammaslääkäri 2014 Tutkimusraportti

3 Julkaisija: Suome Hammaslääkäriliitto Toimitus ja taitto: Aariitta Kottoe Grafiikka: Seija Kokora Kae kuva: Kimmo Bradt / Suome Hammaslääkäriliitto ISBN (sid.) ISBN (PDF) Multiprit Oy, Helsiki 2015

4 Sisältö Alkusaat Johdato Hammaslääkärie työmarkkiat 2010-luvulla Hammaslääkärikoulutus Suomessa Tutkimukse toteutus Nuorte hammaslääkärie kysely Aieisto edustavuudesta Kokeeempie kollegoje kysely Tulokset Nuoret hammaslääkärit työmarkkioilla Esimmäie työpaikka Nykyie työpaikka Työtyytyväisyys ja kokemukset suu terveydehuollo asemasta Sivutyöt Urasuuitelmat Näkemyksiä hammaslääkärikoulutuksesta Hammaslääketieteelliset valmiudet oppiaieittai Yleiset valmiudet Avovastaukset hammaslääketietee peruskoulutuksesta Esimerkkitoimepiteistä selviämie Valmiudet kokeeempie kollegoje arvioimaa Yleiset tiedot ja taidot Nuorte hammaslääkärie kotitausta ja arvot Lopuksi Kirjallisuus LIITE Kyselylomakkeet... 35

5 Alkusaat Vuosia laillistetut hammaslääkärit, joita tässä tutkimuksessa kutsutaa uoriksi hammaslääkäreiksi, ovat moella tavalla kiiostava ryhmä. Esiäki heidä äkemyksesä hammaslääkärikoulutuksesta tarjoavat tietoa hammaslääkärikoulutukse kehittämisee, koska valmistumisesta o kuluut keskimääri vai puolitoista vuotta, mutta myös työkokemusta o jo ehtiyt karttua. Ajallie positio mahdollistaa äi saadu koulutukse jota yhä aetaa yliopistoissa aiaki suurelta osi samalaisea peilaamise omii työelämäkokemuksii. Toiseksi uoret hammaslääkärit ovat avairyhmä se arvioimisee, mihi suutaa hammaslääkärie työmarkkiat kehittyvät: kiiostaako yksityishammaslääkäri työ, etä yrittäjyys, aiotaako erikoistua ja ii edellee. Kolmaeksi, eikä mitekää vähäisimpää asiaa, valmistumise jälkeiset työmarkkiat ovat kiiostavat itsessää, ja o hyvi tärkeä tietää, kuika uoret hammaslääkärit työllistyvät alasa töihi. Tämä tutkimus o järjestyksessää toie Nuori hammaslääkäri -tutkimussarjassa. Esimmäie tutkimus toteutettii vuoa 2011 ja siiä kohderyhmää olivat vuosia laillistetut hammaslääkärit. Sarjaa o tarkoitus jatkaa vuoa Tutkimusryhmässä o ollut mukaa edellise kerra tapaa edustajia yliopistoista, palvelujärjestelmästä ja Suome Hammaslääkäriliitosta. Työjao päälijaa oli, että yliopistoje edustajat keskittyivät koulutusta koskevii kysymyksii, palvelujärjestelmässä työsketelevät asiatutijat kysely ii saottuu kollegaosioo ja Hammaslääkäriliito edustajat työmarkkiakysymyksii. Loppuvaiheessa raporttia kuiteki muokattii yhteä kokoaisuutea, ja kaikkie oli mahdollista kommetoida mitä tahasa osaa raportista. Helsigissä Jaakko Koivumäki, YTT, erikoistutkija, Suome Hammaslääkäriliitto Merja Auero, emba, erikoishammaslääkäri, johtava ylihammaslääkäri, Helsigi sosiaali- ja terveysvirasto Aja Eerola, erikoishammaslääkäri, varatoimiajohtaja, Suome Hammaslääkäriliitto Terhi Karaharju-Suvato, HLT, erikoishammaslääkäri, yliopistolehtori, Helsigi yliopisto Aariitta Kottoe, HLT, päätoimittaja, Suome Hammaslääkäriliitto Ritva Näpäkagas, HLT, erikoishammaslääkäri, tutkijatohtori, Oulu yliopisto Kaisu Pieihäkkie, HLT, erikoishammaslääkäri, lehtori, Turu yliopisto Nora Savaheimo, HLL, asiatutijahammaslääkäri, Suome Hammaslääkäriliitto Liisa Suomie, suu terveydehuollo professori, Itä-Suome yliopisto Tiia Tuooe, erikoishammaslääkäri, yliopisto-opettaja, Itä-Suome yliopisto 4

6 1. Johdato Uravalitoja pohdiskeleva abiturieti äkökulmasta hammaslääkäri ammatti o ammatti muide joukossa. Samalla tavoi hammaslääkäri ammatti asemoituu, ku opetushalliossa tehdää eri aloje koulutusmääriä, laatukriteereitä ja rahoitusta koskevia päätöksiä. Hammaslääkäri ammatti toisaalta lukeutuu s. vahvoihi professioihi, joilla o eemmä valtaa vaikuttaa itseää koskevii asioihi kui moilla muilla ammattiryhmillä. 1 Tässä johdatoluvussa tarkastellaa hammaslääkäri ammattia pääasiassa yleisellä tasolla. Aluksi tarkastellaa hammaslääkärie työmarkkioita keskittye erityisesti siihe äkökulmaa, millaisee työelämää uoret hammaslääkärit valmistuvat tällä hetkellä. Tämä jälkee luodaa lyhyt katsaus hammaslääkärikoulutuksee ja se viimeaikaisii muutoksii Suomessa. Työmarkkioide ja koulutusjärjestelmä kuvauste tarkoituksea o paitsi toimia itseäisiä tiivistelmiä myös tarjota viitekehys, joho tutkimustuloksia o mahdollista peilata Hammaslääkärie työmarkkiat 2010-luvulla Hammaslääkäri työ o vaativaa työtä, jossa yhdistyvät käde taidot ja vahva teoreettie perusta, joho kuuluu ii hammas- ja yleislääketietee ala tietoutta kui oppiaieita muilta tieteealoilta biologiasta psykologiaa ja sosiaalitieteisii. Hammaslääkäreitä o tarvittu aia, kute arkeologiset löydöt ovat paljastaeet. Kivikaude ihmie kärsi hammassärystä ja suusairauksista siiä missä ykyihmie. Hammaslääkärie tarve o modereissa yhteiskuissa suurempi kui koskaa, sillä hampaattomuude väheemie lisää palveluje kysytää (Suomie-Taipale 2000). Hammaslääketietee ja siihe liittyvie tekiikoide kehittymise myötä hoitomeetelmiä o käytettävissä laajemmi. Lisäksi suu terveyttä ja toimivaa puretaelimistöä arvostetaa aikaisempaa eemmä. Potilaat toivovat usei omie hampaide säilyttämistä mahdollisimma pitkää. Myös suusairauksie yhteys yleissairauksii tiedostetaa ykyää paremmi. Suome Kuvalehde vuoa 2010 tekemä ammattie arvostus -kysely mukaa suomalaiset arvostivat hammaslääkäri ammattia yhdeksäeksi eite lähes 400 ammati joukosta. Kirurgit, joita myös hammaslääkärikuasta löytyy, olivat kyselyssä kaikkei arvostetui ammatti. Kasaivälisesti tarkastelle Suomessa pitäisi olla asukaslukuu suhteutettua riittävästi hammaslääkäreitä, mutta käytäössä koko 2000-luvu aja o puhuttu hammaslääkäripulasta. Tällä hetkellä työelämässä olevia hammaslääkäreitä o Suomessa oi 4 600, joista arviolta viisi prosettia o tilapäisesti poissa töistä, esimerkiksi perhevapaalla (Suome Hammaslääkäriliitto Työmarkkiatutkimus 2014, jatkossa TMT2014). Asukkaita yhtä hammaslääkäriä kohti o oi 1 200, ku esimerkiksi Ruotsissa luku o (CED: EU Maual of Detal Practice). Keskimääri hammaslääkäri työviikko tarkoittaa Suomessa 36,2 tui työpaosta (TMT2014). 1 Professio tuusmerkkiä o usei lakisääteie (ja yleise mielipitee tukema) moopoli tehdä tiettyjä tehtäviä, korkea koulutus, vahva eettie ormisto ja ammatti-idetiteetti sekä vaikutusvaltaie ammattijärjestö (Abbott 1988). Koulutus o keskeistä paitsi osaamise taso varmistamiseksi myös opiskelijoide sosiaalistamiseksi professio koodistoo. Kasvamie hammaslääkäriksi -opitokokoaisuus ja hammaslääkärijärjestöje opiskelijatyö tähtäävät osaltaa professio jatkuvuude turvaamisee. 5

7 Hammaslääkäripula o alueellie ilmiö. Hammaslääkäritiheys vaihtelee suhteellise voimakkaasti alueide välillä, ja Suomessa vaihtelua o eemmä kui Ruotsissa. Helsigi, Turu ja Oulu seuduilla hammaslääkäriä kohde o hiema alle asukasta, ja toisessa ääripäässä itäise Suome tietyillä alueilla asukkaita o hammaslääkäriä kohde yli Ruotsi Hammaslääkäriliito tilastojulkaisu Tadläkarsiffror Kuvio 1. Hammaslääkärie lukumäärä kehitys mukaa hammaslääkäritiheys oli vuoa 2008 suuri Tukholma lääissä (1/1 124) ja piei Taalaimaa lääissä (1/1 538). Vuode 2014 työvoimaselvitykse mukaa terveyskeskuksissa oli terveyskeskushammaslääkäri vakassia, joista täyttämättä oli 139. Lisäksi erikoishammaslääkäri vakasseja oli yhteesä 220, joista kyselyhetkellä oli avoia 28. Terveyskeskushammaslääkärivaje o yt alimmillaa siitä lähtie, ku ykymuotoisia työvoimaselvityksiä o tehty vuodesta Samaa aikaa yksityise sektori laskeallie vapaa kapasiteetti vastasi 163 kokoaikaise hammaslääkäri kliiistä työpaosta. (Työvoimaselvitys 2014.) Kaikkiaa erikoishammaslääkäreitä o työelämässä hiema alle 700 eli oi 15 % kaikista hammaslääkäreistä (TMT2014). Suuri osa erikoishammaslääkäreistä työsketelee yksityisellä sektorilla. Suome hammaslääkärimäärä oli huipussaa vuoa 2000, mikä jälkee määrä vähei 1990-luvulla supistetu koulutukse seurauksea aia vuotee Viimeiste kahde vuode aikaa määrä o lisäätyyt muutamalla kymmeellä. Syyä aiemmi eustettua opeampaa lukumäärä aallopohja saavuttamisee o ulkomailta tulevie hammaslääkärie määrä lisäätymie. Periteisesti eite ulkomailla tutkio suorittaeita hammaslääkäreitä o tullut Suome työmarkkioille Virosta, mutta viimeiste kahde vuode aikaa erityisesti Espajasta o tullut paljo hammaslääkäreitä, jotka ovat tulleet Suomee pääosi työvoimaa välittävie yrityste kautta. Hammaslääkärie lukumäärä kehitystä o mahdollista arvioida koulutukse sisääottomäärie, valmistumisproseti, ammattikua ikäraketee ja ulkomaalaise työvoima arvioidu määrälisäykse perusteella. Myös ulkomaille muutto, omalla alalla pysymie ja tehdyt todelliset työtuit vaikuttavat työvoima tarjotaa, mutta iide huomioimie eustemalleissa o vaikeaa, ellei mahdotota. Kuviossa 1 esitetää Hammaslääkäriliito kehittämä ja ylläpitämä työikäiste hammaslääkärie lukumääräeuste. Hammaslääkäriliito arvio mukaa keskipitkällä aikavälillä todeäköisi ulkomailta tulleide vuotuie pysyväisluoteie lisäys hammaslääkärityövoimaa o eustee keskimmäie käyrä eli 20 hammaslääkäriä, vaikka viimeise kahde vuo- 6

8 Taulukko 1. Hammaslääkärikoulutukse sisääotto ja laillistetut hammaslääkärit * ** sisääotto laillistetut, tutkito Suomessa laillistetut, tutkito ulkomailla * Turu yliopisto käyisti HLL-koulutukse ** Itä-Suome yliopisto käyisti HLL-koulutukse Lähteet: (Yliopistoje hakija- ja opito-oikeusrekisteri HAREK) ja Valvira de aikaa Suomee o saapuutki selvästi tätä eemmä hammaslääkäreitä. Hammaslääkärimäärää lisää tulevia vuosia kuiteki eemmä Suome oma hammaslääkärikoulutus, joka volyymia o lisätty 2000-luvu aikaa merkittävästi (Taulukko 1). Hammaslääkärie työttömyys o hyvi vähäistä ja verrattua muihi akavalaisii aloihi työmarkkiatilae o ollut erittäi hyvä (Kuvio 2). Vuode 2014 aikaa o kuiteki myös hammaslääkärie työttömyys hiema lisäätyyt. O myös huomattava, että hammaslääkärikuassa o akavalaisista aloista kaikkei eite yrittäjiä, joide kohdalla työttömyystilastot ovat liia mustavalkoie mittari. Yrittäjie ja myös muide yksityishammaslääkärie (harvalla o kiiteä kuukausipalkka) tulotaso riippuu hoido kysyästä. Töide vähetyessä voidaa ajautua tilateesee, jossa tulotaso laskee alle se, Kuvio 2. Työttömie osuus akavalaisilla koulutusaloilla. (Lähde: Akava.) 7

9 mitä tavaomaie palkasaaja saisi asiosidoaista työttömyysturvaa, ilma että hammaslääkäri tilastoituu työttömäksi. Hammaslääkäriliito työmarkkiatutkimukset osoittavat, että maaliskuusta 2013 maaliskuuhu 2014 työmarkkioilla tapahtui kääe huoompaa. Taustalla o aiaki kutie kiristyyt taloustilae ja kasalaiste ostovoima heiketymie. Myös hammaslääkärimäärä kasvu muutamalla kymmeellä osaltaa vaikuttaa työvoima kysyä ja tarjoa tasapaioo. Huolestuttavi työmarkkiatilae o yksityisellä sektorilla, jossa erityisesti itseäisiä ammatiharjoittajia toimivat hammaslääkärit ovat raportoieet potilasmäärie vähetymisestä. Vaikei tilae o pääkaupukiseudulla, jossa lähes kolmasosa yksityishammaslääkäreistä kokee, että potilaita o liia vähä. Yksityie sektori toisaalta elää myös sisäistä murrosta, jossa hammaslääkäriketjut ovat koko aja vallaeet markkia-alaa pieemmiltä toimijoilta, pääasiassa yritysostoje kautta. Moessa Euroopa maassa tilae o samakaltaie, ja yksityiste lääkäripalveluje osalta lääkäriasemaketjut ovat jo pitkää hallieet markkioita. Yksityiste hammaslääkäripalveluje (kute lääkäripalvelujeki) juuret ovat kuiteki syvällä itseäisessä ammatiharjoittamisessa. Liiketoimitalogiika muutokse ohella kyse o myös uorte hammaslääkärie ja lääkärie valioista. Viimeiste vuosikymmete aikaa yrittäjyyde vetovoima o hiipuut, ja valtaosa vastavalmistueita o haluut työskeellä mieluummi työsuhteessa kui itseäiseä ammatiharjoittajaa. Toisaalta suhteellise moi o haluut työskeellä ammatiharjoittajaa vuokralaisea, jolloi osa yrittäjä vastuusta jää pois, mutta palkka määräytyy kuiteki yrittäjä tavoi potilasmaksuje mukaa. Keväällä 2014 työelämässä mukaa olevat hammaslääkärit jakaatuivat päätoimie mukaa site, että terveyskeskuksissa työsketeli lähes puolet hammaslääkäreistä. Tämä jälkee eljä seuraavaksi suosituita päätoimea edustivat yksityistä sektoria (ammatiharjoittaja itseäie tai vuokralla, työsuhteessa itseäisessä asemassa tai tavallisessa työsuhteesssa). Noi kaksi prosettia hammaslääkärie päätoimista oli sairaaloissa, yliopistoissa tai Ylioppilaide terveydehoitosäätiöllä. Tämä lisäksi päätoimia oli työvoimaa vuokraavissa yrityksissä, puolustusvoimissa ja julkishalliossa sekä järjestöissä. Sivutoimista suosituita oli toimia ammatiharjoittajaa vuokralaisea. (TMT2014.) Hammaslääkärie tulevaisuude työllistymismahdollisuuksie kaalta o ratkaiseva tärkeää se, mite hammaslääkäri koulutusta edellyttävä hoido kysytä kehittyy. Hoido kysytää vaikuttavat useat tekijät, joista hoido tarpee muutokset ovat vai yksi. Hoido kysytää vaikuttavat myös esimerkiksi terveyspoliittiset päätökset (laisäädätö, rahoitus), kotitalouksie taloustilae, terveysturismi, tekologia ja tietee kehitys, muutokset työ tuottavuudessa sekä ammattiryhmie välie työjako. Hammaslääkärie työmarkkiatilae o tällä hetkellä hyvä, mutta äyttää todeäköiseltä, että kilpailu potilaista ja työpaikoista tulevaisuudessa kiristyy. Työttömyyttä o mahdollista ehkäistä ratioaalisella aloituspaikkamitoituksella, joskaa sekää ei auta, jos työ kysytä romahtaa äkillisesti esimerkiksi joki terveyspoliittise päätökse seurauksea. 8

10 1.2. Hammaslääkärikoulutus Suomessa Hammaslääketietee perustutkito, hammaslääketietee lisesiaatti, o ylempi korkeakoulututkito, joka laajuus o 330 opitopistettä ja kesto 5,5 vuotta. Opitoihi sisältyy 6 kuukaude mittaie syvetävä käytäö harjoittelu. 2 Perustutkio voi suorittaa eljässä koulutusyksikössä: Helsigi, Oulu ja Turu yliopistoje hammaslääketietee laitoksissa sekä Itä-Suome yliopisto lääketieteellise laitokse hammaslääketietee yksikössä, josta esimmäiset hammaslääkärit (uudellee avaamise jälkee) valmistuvat vuode 2015 loppupuolella. Helsigi yliopistossa o myös ruotsikielie opitolija. Hammaslääketietee perusopiot jakautuvat prekliiisee ja kliiisee vaiheesee. Prekliiie vaihe kestää kaksi vuotta ja o suurelta osi yhteevä lääketietee opitoje kassa. 3 Kliiie vaihe koostuu pääasiassa teoreettisista opioista, iihi liittyvistä taitopajaharjoituksista ja potilastöistä. Hammaslääketietee lisesiaati tutkitoo kuuluu myös syvetävie opitoje jakso, jossa yhteä osaa o tutkielma kirjoittamie. Suome hammaslääkärikoulutus o paiottuut periteisesti vakkaa biomedisiiisee ja hammaslääketieteellisee tietoo ja käde taitoihi. Nii saotu Bologa julistukse myötä tietoje ja taitoje ohee o ostettu aseteelliset pätevyydet ja koulutusohjelmii eemmä yleisii taitoihi paiottuvaa aiesta, kute ammattimaise asetee omaksumista, viestitätaitoja ja kaustusta kriittisee ajatteluu. (Vikka- Puhakka, ks. Koivumäki ym. 2011, ) Hammaslääkäri uravalitaa miettivä uore äkökulmasta hampaalle pääsemie vaatii hyvää koulumeestystä tai aiaki erittäi kovaa työtä pääsykokeisii valmistautumisessa. Keväällä 2014 hammaslääketietee koulutuksee oli hakijoita 1 405, joista valitakokeisii osallistui 965 hekilöä. Koulutuksee valittii 180 opiskelijaa. (Suome Hammaslääkärilehti 9/14, 16.) Vuoa 2014 hakijoide määrä oli jakautuut varsi tasaisesti kaikkie koulutusta atavie yksiköide keske. Hakijoista suurempi osa oli aisia kui miehiä. Naiste osuus oli joki verra suurempi kui lääketietee koulutusohjelmaa hakijoide, mutta kuiteki selvästi pieempi kui eläilääketieteellisee korkeakouluu hakeeista. (Taulukko 2.) Hammaslääkäri voi jatkokouluttautua suorittamalla hammaslääketietee tohtori tutkio (tieteellie jatkokoulutus) ja/tai erikoishammaslääkäri tutkio (ammatillie jatkokoulutus). Hammaslääketietee tohtori tutkitoo kouluttaudutaa esimerkiksi tutkijakouluissa. Tutkitoo kuuluu teoreettie osuus ja väitöskirja tekemie. Nykyää kaikki kuuluvat tohtoriohjelmaa siiä yliopistossa, joho väitöskirja rekisteröidää. 4 2 Vuotee 2020 saakka tutkito o mahdollista suorittaa vielä vahalla kaksiosaise laillistukse mallilla, jossa lisesiaati tutkio saa 5 vuode opitoje jälkee ja s. täyde laillistukse suoritettuaa tämä jälkee 9 kuukaude mittaise käytäö palvelu kaikki tämä tutkimukse vastaajat ovat valmistueet vaha malli mukaisesti. 3 Prekliiisii opitoihi o pyritty vertikaalise itergraatio avulla tuomaa myös kliiistä oppisisältöä luvu alussa väitös johti joko lääketietee tai filosofia tohtori arvoo, kues vuoa 1917 perustettii hammaslääketietee (odotologia) tohtori arvo. Vuoa 1992 hammaslääkärie koulutukse täyttäessä 100 vuotta hiema yli 200 hammaslääkäriä oli väitellyt; vuode 2010 loppuu meessä heitä oli jo 472. HLT o hammaslääkäreillä yleisi (90 %) tohtori tutkito, muut ovat LKT ja LT (8 %) sekä FT (2 %). Väittelyikä o vaihdellut paljo. Hammaslääkärie väitöskirjoje määrä o kasvaut ja kasaivälistyyt, ja aiste osuus o kasvaut miehiä suuremmaksi. (Vehkalahti M, Kihlberg E, Rytömaa I ) 9

11 Taulukko 2. Hakijoide sukupuoli ja koulutusohjelmaa valittavie määrät hakijat Naisia Miehiä Nais% 2014 kiitiö hakijat/ aloituspaikka Eläilääketiede ,6 % 68 11,4 Helsiki lääketiede ,2 % ,3 Helsiki hammaslääketiede ,5 % 50 7,7 Oulu lääketiede ,7 % 145 7,3 Oulu hammaslääketiede ,9 % 50 6,5 Turku lääketiede ,9 % 153 7,8 Turku hammaslääketiede ,8 % 45 7,6 Itä-Suomi lääketiede ,7 % 164 7,4 Itä-Suomi hammaslääketiede ,3 % 40 9,0 Tampere lääketiede ,2 % ,8 Lähde: Lääketieteelliste aloje valtakuallie valitatoimikuta. Erikoishammaslääkäri tutkitoo johtava koulutusohjelma pituus täysipäiväiseä o kolme vuotta (diagostiikka, oikomishoito, kliiie hammashoito, terveydehuolto) tai kuusi vuotta (suu- ja leukakirurgia). Kliiie hammashoito o jakautuut paiotusalueisii, jotka ovat kariesoppi ja edodotia, parodotologia, laste hammashoito sekä protetiikka ja puretafysiologia. Hammaslääketieteellise diagostiika suutautumisvaihtoehdot ovat suuradiologia, suupatologia ja suumikrobiologia. Erikoishammaslääkäri tutkito voidaa suorittaa Helsigi, Itä-Suome, Oulu, Tamperee ja Turu yliopistoissa. Erikoishammaslääkäri koulutusta suorittamaa voidaa ottaa hekilö, joka o saaut oikeude tai luva harjoittaa Suomessa hammaslääkäri ammattia laillistettua ammattihekilöä ja joka o työskeellyt päätoimisesti hammaslääkäriä kliiisissä tehtävissä vähitää kaksi vuotta. Erikoishammaslääkärikoulutus o uudistumassa. Erikoishammaslääkärikoulutus siirtyi vuoa 1984 yliopistoje tutkitomuotoiseksi koulutukseksi. Sitä ee hammaslääkärie erikoistumista ohjasi Lääkitöhallitukse hammaslääkärie spesialiteettieuvottelukuta. Helmikuu 2015 alusta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus ei ole eää tutkitoo johtavaa koulutusta, vaa ammatillista jatkokoulutusta. Uudistukse tarkoituksea o parataa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukse valtakuallista strategista ohjausta sekä koulutusmäärie parempaa eakoitia ja kohdetamista. Tarkoitus o vahvistaa yliopistoje roolia koulutukse sisällöllisessä ja laadullisessa ohjauksessa ja sosiaali- ja terveysmiisteriö asemaa koulutukse ohjaajaa palvelujärjestelmä tarpeista lähtie. Erikoishammaslääkäreistä o pula kaikilla hammaslääketietee erikoisaloilla, kuiteki erityisesti kliiisillä aloilla. Lisäksi erikoishammaslääkärie määrissä o suuria eroja maa eri osissa (Forss ym. 2013). 10

12 Erikoishammaslääkärikoulutusta täydetää Hammaslääkäriliito ylläpitämä erityispätevyysjärjestelmä, jossa tarjotaa jatkokoulutusta alueilta, joihi ei ole mahdollista erikoistua. Erityispätevyyde voi suorittaa esimerkiksi suugeriatria ja oikeushammaslääketietee aloilta (http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/opiskelu-ja-koulutus/jatkokoulutus/erityispatevyydet [ ]). Edellä kuvattu jatkokouluttautumie ei kosketa kaikkia, mutta osaamise ylläpitämie ja kehittämie o jokaise hammaslääkäri oikeus ja velvollisuus. Hammaslääkärijärjestöje suosituksessa Täydeyskoulutus kuuluu kaikille (2014) todetaa, että hammaslääkäri ajatasaie tietotaito o korkeatasoise ja turvallise hammaslääketieteellise hoido perusta. Suosituksessa korostetaa sitä, että täydeyskoulutuksessa kyse o eliikäise oppimise aseteesta ja suuitelmallisuudesta. Sosiaali- ja terveysmiisteriö suositukse mukaa hammaslääkäri tulisi täydeyskouluttautua vähitää 8 9 päivää vuodessa, mutta käytäössä vai sairaaloissa ja yliopistoissa ylletää koulutuspäivie keskiarvossa suositukse tasolle (TMT2014). 2. Tutkimukse toteutus Tutkimukse toteutus oli tällä toisella kertaa helpompi prosessi kui kolme vuotta aiemmi, jolloi tehtii esimmäie Nuori hammaslääkäri -tutkimus. Silloi erityisesti kyselylomakkee laatimisee käytettii paljo aikaa, koska ajatuksea oli ja o, että samoja kysymyksiä toistetaa uusissa tutkimuksissa. Tällä tavoi o mahdollista seurata yli aja tapahtuvia muutoksia ja arvioida kehittämistyö vaikuttavuutta. Tutkimus muodostuu edellise tutkimukse tapaa kahdesta erillisestä kyselystä. Pääaieisto muodostaa vuosia 2011, 2012 ja 2013 laillistetuille käytäö palvelu jo suorittaeille hammaslääkäreille osoitettu kysely. Tätä aieistoa täydetää kokeeemmille hammaslääkäreille suuattu kysely, jossa he omie kokemustesa pohjalta arvioivat uorte hammaslääkärie valmiuksia Nuorte hammaslääkärie kysely Nuorte hammaslääkärie tutkimusaieisto kerättii sähköisellä kyselyllä Kysely lähettii 243:lle vuosia laillistukse saaeelle hammaslääkärille. 20:ltä kohdejoukkoo kuuluvalta hekilöltä puuttui sähköpostiosoite Hammaslääkäriliito jäserekisteristä, eikä osoitetta löytyyt myöskää ime perusteella tehdyillä ettihauilla. Vuosia siis laillistettii kaikkiaa 263 Suomessa tutkio suorittautta hammaslääkäriä; vuosia , joihi edellie tutkimus kohdistettii, laillistettii 213 hammaslääkäriä, eli uorte hammaslääkärie määrä o lisäätyyt 23 %. Esimmäisessä vaiheessa kohdejoukko (pl. sähköpostiosoitteettomat) sai sähköpostiisa hekilökohtaise liki kyselylomakkeesee. Tämä jälkee vastaamisesta muis- 11

13 tutettii kaksi kertaa. Lopuksi vielä iille, jotka eivät olleet vastaeet määräaikaa meessä, lähetettii tekstiviestimuistutus, jossa oli kaikille sama (ei siis hekilökohtaie) likki kyselyy. Kyselyä markkioitii myös Hammaslääkärilehdessä ja Hammaslääkäriliito uutiskirjeessä. Lisäksi kaikilla vastaeilla oli mahdollisuus osallistua kahde miikokoise tablettitietokoee arvotaa. Näide poisteluje jälkee kertyi 125 vastausta kyselyy, ja vastausprosetiksi tuli kelvollie 51. Vuoa 2011 tehdyssä Nuori hammaslääkäri -tutkimuksessa vastausprosetti oli 43. Silloi kysely toteutettii paperilomakkeilla, mutta ilma palkitoje arvotaa. Naiste vastausaste oli 53 % ja mieste 40 %. Naiste parempi vastausaktiivisuus o tyypillie ilmiö kyselytutkimuksissa. Kysely tehtii toukokuussa, jolloi vuode 2013 lopulla laillistetut hammaslääkärit olivat ehtieet olla työelämässä (täyslaillistettuia) vähitää 4 5 kuukautta. Vuode 2011 alussa valmistueide vastaajie laillistamisesta oli kuluut kolme vuotta ja 4 5 kuukautta. Suuri osa vastaajista sijoittuu äide ääripäide välii, ja keskimääri työelämässä o ehditty olla rusaat puolitoista vuotta. Aieisto edustavuudesta Taulukko 3. Aieisto edustavuus. 12 Aieisto (vastaeet) Perusjoukko (kysely saaeet) Sukupuoli % % miehet % % aiset % % Ikä Alle % % % % Yli % % Laillistusvuosi % % % % % % Yliopisto Helsiki % % Oulu % % Turku % % Taulukossa 3 vertaillaa kyselyy vastaeide ja perusjouko jakaumia sukupuole, iä, laillistusvuode ja yliopisto osalta. Voidaa havaita, että aiset ovat lievästi yliedustettuia vastaajissa ja yli 30-vuotiaat vastaavasti aliedustettuia. Toisaalta laillistusvuode osalta vahimmat eli vuoa 2011 valmistueet ovat vastaeet hiema muita aktiivisemmi. Yliopistoje osalta aieisto edustavuus o eriomaie. Kaikkiaa vastaeet edustavat riittävä hyvi vuosia laillistettuja hammaslääkäreitä, jotta tulokset voi yleistää koskemaa koko perusjoukkoa. Aieisto o yt joki verra edustavampi kui edellisessä Nuori hammaslääkäri -tutkimuksessa. Erityise ilahduttavaa o yliopistoje hyvä edustavuus, joka yhdessä hyvä vastausproseti kassa mahdollistaa tuloste tarkastelemise yliopistoittai.

14 2.2. Kokeeempie kollegoje kysely Kokeeempie kollegoje aieisto kerättii sähköpostikyselyllä Kysely sai 800 Hammaslääkäriliito jäserekisteristä satuaisotaalla valittua ee vuotta 2011 laillistettua hammaslääkäriä, joista 400:llä oli päätoimi terveyskeskuksessa ja 400:llä yksityisellä sektorilla. Vastaajaksi haettii hekilöitä, jotka olivat olleet lähiaikoia työssää tekemissä vastalaillistettuje hammaslääkärie kassa. Kyselyy vastasi määräaikaa meessä 102 hammaslääkäriä. Vastaamisesta ei muistutettu kertaakaa, koska muistutuksilla mukaa olisi luultavasti tullut paljo hekilöiltä, jotka vastaavat tuollisuudesta vaikka kokemukset uorte hammaslääkärie kassa työsketelystä olisivat hyvi vähäisiä. Nyt o oletettavaa, että vastaajissa o eimmäksee iitä, joilla todella o kokemuksia ja myös puittuja omia äkemyksiä uorte kollegoje valmiuksista. Vastaajista 66 % ilmoitti työsketeleväsä terveyskeskuksessa ja 34 % yksityissektorilla. 37 % työsketeli HUS: miljooapiiri (erva) alueella ja vastaavasti 20 % Kuopio, 17 % Tamperee, 15 % Turu ja 11 % Oulu yliopistosairaala miljooapiiri alueella. Kaksi kolmasosaa vastaajista o valmistuut vuosie 1976 ja 1990 välillä (Kuvio 3). Vai kuusi prosettia o valmistuut 2000-luvulla. Vastaukset paiottuvat site kokeeemma hammaslääkärikua äkemyksii. Kuvio 3. Kokeeempie kollegoje laillistusvuodet. 13

15 3. Tulokset 3.1. Nuoret hammaslääkärit työmarkkioilla Esimmäie työpaikka Esimmäie laillistukse jälkeie työpaikka oli suurimmalla osalla vastaeista terveyskeskuksessa (78 %). Heidä osuutesa oli kasvaut vuode 2011 tutkimuksee verrattua, jolloi terveyskeskus oli esimmäie työpaikka 70 %:lla vastaeista. Huomattava muutos oli ähtävissä siiä, kuika moella esimmäie työpaikka oli työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa; vuoa % vastaeista ilmoitti se esimmäiseksi työpaikaksee, ku vastaava luku vuoa 2014 oli eää 8 %. Yksityise sektori osuus säilyi edellee vähäiseä (2014: 8 % vs. 2011: 10 %). Esimmäise työpaika valitaa vaikuttavia tekijöitä kysyttii kysymyksellä, jossa vastaajaa pyydettii vuode 2011 tutkimukse tapaa valitsemaa se seikka, jota hä piti kaikkei tärkeimpää hakeutuessaa esimmäisee laillistukse jälkeisee työpaikkaasa. Lisäksi vastaajaa pyydettii arvioimaa valitaa vaikuttavie tekijöide merkitystä asteikolla erittäi paljo melko paljo joki verra melko vähä ei laikaa. Kysymyksessä oli mukaa vuode 2011 tutkimuksee verrattua kaksi uutta tekijää: potilasmateriaali (millaisia potilaita työssä pääsi hoitamaa) ja työpaika sijaiti lähellä sehetkistä asuipaikkaa, jote luvut 2011 ja 2014 tutkimuste välillä tärkeimmäksi valitu seika suhtee eivät suoraa ole vertailukelpoisia. (Kuvio 4.) Työpaika sijaiti lähellä sehetkistä asuipaikkaa ousi tärkeimmäksi tekijäksi 24 %:lla vastaajista. Seuraavaksi tärkeimmät tekijät olivat vuode 2011 tutkimuksessa esimmäisellä sijalla ollut käytäö palvelu suorituspaikka, jossa pyydettii jatkamaa, joka oli tärkei tekijä 21 %:lle vastaajista (2011: 31 %) ja vuode 2011 tutkimuksessa toisella sijalla ollut mahdollisuus moipuolisee kliiisee työhö, joka oli tärkei tekijä 19 %:lla vastaajista (2011: 23 %). Tarkasteltaessa erittäi paljo ja melko paljo -vastaeide osuutta, tärkeimmiksi seikoiksi tällä tavoi arvioitaessa muodostuivat työ varmuus ja pysyvyys 58 %:lla vastaajista, mahdollisuus moipuolisee kliiisee työhö 56 %:lla vastaajista ja työ haasteellisuus ja vastuullisuus 50 %:lla vastaajista. Vastaeista 62 %:lla oli perehdyttäjä esimmäisessä työpaikassaa. Tässä oliki otettu askel parempaa suutaa, sillä vuode 2011 tutkimuksessa perehdyttäjä oli 56 %:lla. Perehdytykse saaeista tosi 27 % ilmoitti, etteivät he olleet tyytyväisiä saamaasa perehdytyksee. Niistä, joilla perehdyttäjää ei ollut, olisi perehdyttäjää kaivaut 74 % (2011: 61 %). Kiristyyt taloudellie tilae verrattua aikaisempaa tutkimusajakohtaa o osaltaa todeäköisesti vaikuttaut edellä maiittuihi esimmäistä työpaikkaa koskevii tuloksii. Työvoimaa vuokraavie yrityste palveluksessa ei välttämättä ole samassa määri työtä tarjolla kui aikaisemmi. Nii ikää taloudellie epävarmuus tulee vastauksissa esille työ varmuude ja pysyvyyde arvostamisea. Lähes puolet vastaajista valitsi tärkeimmäksi tekijäksi esimmäise työpaika valiassa työpaika sijaii lähellä sehetkistä asuipaikkaa tai vaihtoehdo käytäö palvelu suorituspaikka, jossa pyydettii jatkamaa. Voidaaki päätellä, että käytäö palvelu (jatkossa syvetävä käytäö harjoittelu) paika valialla ja palvelu oistumisella o tärkeä merkitys siihe, mihi uoret hammaslääkärit jatkossa sijoittuvat. Työatajie kaattaa site edellee paostaa käytäö palvelu suorittajii. 14

16 Kuvio 4. Missä määri eri tekijät vaikuttivat esimmäise työpaika valitaa. Ilahduttavaa o myös vastaajie toive mahdollisuudesta moipuolisee kliiisee työhö esimmäisessä työpaikassaa ja työ haasteellisuude ja vastuullisuude tavoittelu. Nykyie työpaikka Vastaeista 69 % oli kokopäivätyössä ja 15 % osa-aikatyössä. Jakauma vastaa esimerkiksi hammaslääkärie työhyvivoititutkimukse jakaumaa (Hakae ja Seppälä 2015). Osa-aikatyötä tekevie osuus oli pieetyyt verrattua vuode 2011 kyselyy (2011: 21 %). Kyselyhetkellä poissa työstä (esim. äitiys- tai vahempaivapaalla tai asevelvollisuutta suorittamassa) oli 15 % ja muute työelämä ulkopuolella 1 %. Vakituisessa työsuhteessa oli 67 % vastaeista ja määräaikaisessa 33 %, eikä jakaumassa ole maiittavaa muutosta vuode 2011 kyselyy verrattua. Nykyie työ oli, kute edellise kysely aikaa, suurimmalla osalla (70 %) julkisella sektorilla ja tavallisimmi terveyskeskuksessa (63 %). Sairaalassa työsketelevie osuus oli yt 7 %, ku vuode 2011 kyselyy vastaeista sairaalassa työsketeli 2 %. Yksityissektorilla työsketelevie osuus (20 %) oli säilyyt lähes eallaa (2011: 21 %). Yksityissektorilla vuokralla ammatiharjoittajaa työsketelevie osuus oli pieetyyt 5 prosettiyksikköä vuode %:sta. Kute edellä esimmäistä työpaikkaa koskie, oli myös ykyie työpaikka aiempaa harvemmalla työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa. Heidä osuutesa vastaeista oli yt 4 %, ku se vuode 2011 kyselyssä oli 10 %. (Kuvio 5.) 15

17 Kuvio 5. Nykyie työpaikka 2011 ja 2014 Nuori hammaslääkäri -kyselyissä. % Nuorte hammaslääkärie maatieteellistä liikkumista tarkasteltii kysymällä lapsuude kotiseudusta ja ykyise työpaika sijaiista karkealla alueluokituksella käyttäe lähtökohtaa yliopistosairaaloide erityisvastuualueita, ii saottuja miljooapiirejä, jotka jakavat Suome viitee osaa. Tämä lisäksi tiedossa oli yliopisto, josta hekilö o valmistuut. Työpaikkaa sijoittumisessa äkyy sekä opiskelupaikkakua (Kuvio 6) että kotipaikkakua (Kuvio 7) vaikutus. Nykyie työpaikka oli 36 %:lla (45 %:lla vuoa 2011) vastaeista eteläise (HYKS erva) miljooapiiri alueella. 17 % (26 % vuoa 2011) työsketeli pohjoise (OYS erva) miljooapiiri alueella, 15 % (14 % vuoa 2011) keskise (TAYS erva), 11 % (9 % vuoa 2011) itäise (KYS erva) ja 22 % (7 % vuoa 2011) lätise (TYKS erva) miljooapiiri alueella. Helsigi yliopistosta valmistueista aiempaa harvempi (65 %; 85 % vuoa 2011) oli sijoittuut eteläise miljooapiiri ja aiempaa useampi (22 %, 8 % vuoa 2011) keskise miljooapiiri alueelle. 7 % oli sijoittuut itäisee miljooapiirii (8 % vuoa 2011), 4 % pohjoisee miljooapiirii ja 2 % lätisee miljooapiirii. Oulu yliopistosta valmistueista edellee rusas puolet (51 %; 54 % vuoa 2011) oli asettuut pohjoisee miljooapiirii. Itäisee miljooapiirii sijoittueide osuus oli kasvaut (24 %; 12 % vuoa 2011) eteläise kustauksella (4 %; 14 % vuoa 2011). Keskisee miljooapiirii oli sijoittuut 18 % (16 % vuoa 2011), ja lätisee 4 % (5 % vuoa 2011). Turu yliopistosta valmistueista useampi kui kolme eljästä (78 %) oli sijoittuut lätisee miljooapiirii. 19 % oli sijoittuut eteläise ja 4 % keskise miljooapiiri alueelle. Vertailulukuja vuode 2011 kyselyy ei Turu yliopistosta valmistueide osalta ole, koska 2011 Turusta valmistueita oli vielä kovi vähä. Eteläise miljooapiiri alueelta kotoisi olevat olivat sijoittueet eimmäksee eteläise miljooapiiri alueelle (83 %). Lätisee ja keskisee miljooapiirii heistä oli sijoittuut 8 % kumpaaki. 16

18 Kuvio 6. Mistä yliopistosta o valmistuut ja missä o yt töissä. Kuvio 7. Miltä alueelta o kotoisi ja missä o yt töissä. Lätisestä miljooapiiristä lähtöisi olevista kolme eljästä (75 %) oli sijoittuut lätisee miljooapiirii, 17 % eteläisee ja 8 % keskisee. Pohjois-Suomesta kotoisi olevista kaksi kolmesta (67 %) työsketeli pohjoise miljooapiiri alueella. Keskisee miljooapiirii oli sijoittuut 15 % ja eteläisee ja lätisee 7 % kumpaaki. Itäise miljooapiiri alueelle heistä oli sijoittuut yllättävä harva, vai 4 %. Itä-Suomesta kotoisi olevista 73 % oli löytäyt paikkasa itäisestä miljooapiiristä, 20 % keskisestä ja 7 % eteläisestä. Keskise miljooapiiri alueelta kotoisi olevat olivat maatieteellisesti tasaisimmi sijoittueet. Heistä 33 % oli sijoittuut keskisee ja hiema useampi, 39 %, eteläisee miljooapiirii. Sekä lätisee että pohjoisee miljooapiirii oli sijoittuut 11 % keskise miljooapiiri alueelta kotoisi olevista ja 6 % itäisee. 17

19 Työtyytyväisyys ja kokemukset suu terveydehuollo asemasta Vastaeet olivat eimmäksee tyytyväisiä ykyisee työhösä. Työhösä vähitää melko tyytyväisiä oli hiema eemmä (81 %) kui vuoa 2011 (75 %). Erittäi tyytyväisiä oli 30 % (2011: 28 %) ja melko tyytyväisiä 51 % (2011: 47 %). Tyytymättömie osuus oli vastaavasti hiema pieetyyt. Ku vuoa 2011 työhösä tyytymättömiä oli useampi kui joka kymmees (erittäi tyytymätö 2 %, melko tyytymätö 9 %), oli tyytymättömie osuus yt 8 % (erittäi tyytymätö 1 %, melko tyytymätö 7 %). 12 % ei osaut ottaa kataa kysymyksee. Työhö tyytyväisyys oli samaa tasoa mukaa lukie hieoie tyytyväisyyde kasvu kui koko hammaslääkärikutaa koskevissa työhyvivoititutkimuksissa (Hakae ja Seppälä 2015). Suu terveydehuollo asemasta o käyty keskustelua erityisesti syksystä 2013 alkae, ku maa hallitus etsi kutie tehtävistä miljardi euro säästöjä. Säästöpaieet kohdistuivat vahvasti myös terveydehuoltoo, ja aikuiste julkista hammashoitoa esitettii yhdeksi mahdolliseksi säästökohteeksi. Koska asia oli hyvi ajakohtaie, haluttii myös uorte hammaslääkärie kyselyllä selvittää, millaisea suu terveydehuollo asema äyttäytyy arkityössä. Vastaajista joka toie (49 %) koki suu terveydehuollo asema muuta terveydehuoltoa heikommaksi. Kolmasosa (34 %) mielestä suu terveydehuolto ei erotu asemaltaa muusta terveydehuollosta. Muuta terveydehuoltoa vahvemmaksi suu terveydehuollo asema koki 4 % vastaeista. Taloude taatuma ja resurssie iukkuus vaikuttivat hyvi moe vastaaja työsketelyy. Lähes puolet (48 %) heistä koki taloude taatuma ja resurssie iukkuude vaikuttava siihe, mite pystyy työsketelemää hammaslääkäriä. Hiema harvempi (42 %) katsoi pystyväsä työsketelemää hammaslääkäriä ii kui haluaa. Sivutyöt 34 %:lla vastaajista oli joki sivutyö hammaslääkäriä, mikä o samaa tasoa kui 2011 kyselyssä (32 %). Useimmi vastaajat tekivät sivutyötä yksityissektorilla ja tavallisimmi ammatiharjoittajaa vuokralla (22 %). Julkisella sektorilla terveyskeskuksessa sivutyö oli 19 %:lla vastaeista. Työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa sivutyö oli 19 %:lla vastaeista, mikä oli vähemmä kui vuode 2011 kyselyssä (27 %). Urasuuitelmat Kysymyksee, missä uskoo työsketeleväsä viide vuode kuluttua, vastasivat uoret hammaslääkärit yt muute melko samoi kui vuoa 2011, mutta joki verra aiempaa useampi uskoi päätyväsä yksityishammaslääkäriksi. Joka toie (50 %) uskoi työsketeleväsä terveyskeskuksessa (2011: 51 %) ja joka kolmas (33 %) yksityissektorilla, ku vuode 2011 kyselyssä oi joka eljäs vastaeista (26 %) uskoi työsketeleväsä yksityissektorilla. Hiema aiempaa harvempi äki itsesä työssä sairaalassa (7 %; 10 % vuoa 2011) tai työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa (2 %; 6 % vuoa 2011). (Kuvio 8.) 18

20 Kuvio 8. Nuorte hammaslääkärie uraliikkuvuus: esimmäie, ykyie ja tuleva (arvio) työsketelysektori vuosie 2014 ja 2011 kyselyissä Näkemyksiä hammaslääkärikoulutuksesta Nuorilta hammaslääkäreiltä kysyttii koulutuksee liittye, mite he arvioivat peruskoulutukse ataee valmiuksia hammaslääkäri kliiisee työhö (Kuviot 9 ja 11). Hammaslääketieteellisiä valmiuksia arvioitii oppiaieittai ja yleiste valmiuksie osalta. Asteikkoa oli liia vähä valmiuksia, sopivasti valmiuksia ja osa-alue paiottui liikaa. Nuorte hammaslääkärie arvioiteja peruskoulutukse atamista valmiuksista verrattii myös yliopistoittai (Helsiki, Oulu ja Turku). Tuloste aalysoiissa käytettii arviota liia vähä valmiuksia. Hammaslääketieteelliset valmiudet oppiaieittai Suurimmaksi osaksi uoret hammaslääkärit kokivat, että peruskoulutus oli ataut heille sopivasti valmiuksia eri oppiaieissa (yli 50 % sopivasti valmiuksia -vastauksia). Verrattua vuode 2011 Nuori hammaslääkäri -tutkimuksee olivat tulokset yt samakaltaiset, ja järjestys liia vähä valmiuksia ataeide oppiaieide osalta oli lähes muuttumato. Vai hammasprotetiikasta (61 %) ja ortodotiasta (51 %) yli puolet vastaajista koki saaeesa liia vähä valmiuksia kliiisee työhö. Suulääketieteessä ja rötgediagostiikassa suurempi osa uoria hammaslääkäreitä vuoa 2014 kui vuoa 2011 koki, että he olivat saaeet liia vähä valmiuksia, ku taas suu- ja leukakirurgiassa valmiudet olivat paratueet aikaisempaa kyselyy verrattua. O huomattava, että vuode 2011 kyselyssä kysymykset oli jaoteltu kliiisii ja teoreettisii valmiuksii, mutta lukuu ottamatta suugerotologiaa samat oppiaieet löytyivät myös vuode 2011 kyselystä. Yliopistoittai vertailtaessa liia vähä valmiuksia -osuudet olivat hammasprotetiikassa 80 % (Helsiki), 51 % (Oulu) ja 43 % (Turku) (Kuvio 10). 19

21 Kuvio 9. Arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista hammaslääketieteellisistä valmiuksista. 20 Kuvio 10. Liia vähä -arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista hammaslääketieteellisistä valmiuksista yliopistoittai.

22 Kuvio 11. Arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista yleisistä valmiuksista. Ortodotiassa vastaavat osuudet olivat Helsigissä 61 %, Oulussa 59 % ja Turussa 36 %. Yli puolet vastaajista koki myös puretafysiologia opetukse ataee liia vähä valmiuksia Helsigissä (83 %), ku vastaavat luvut Oulussa ja Turussa olivat 35 % ja 18 %. Edelliste lisäksi liia vähä valmiuksia saaeide osuus oli yli 50 % suugerotologia oppiaieessa Helsigissä (52 %; vastaavat luvut Oulu 33 % ja Turku 43 %) sekä suulääketietee (suupatologia ja limakalvosairaudet) oppiaieessa Oulussa (51 %; vastaavat luvut Helsiki 46 % ja Turku 32 %). Muista oppiaieista korostui pedodotia osuus Oulu yliopistossa (39 %) verrattua Helsigi (11 %) ja Turu yliopistoihi (14 %). Vuode 2011 kyselyssä ei tehty vastauste vertailua yliopistoittai. Yliopistoittai tarkasteltua suurimmat liia vähä valmiuksia -osuudet olivat Helsigissä valmistueilla uorilla hammaslääkäreillä puretafysiologiassa (83 %), hammasprotetiikassa (80 %) ja ortodotiassa (61 %), Oulussa ortodotiassa (59 %), hammasprotetiikassa (51 %) ja suulääketieteessä (suupatologia ja limakalvosairaudet) (51 %) ja Turussa hammasprotetiikassa (42 %), suugerotologiassa (43 %) ja suu- ja leukakirurgiassa (36 %). Yleiset valmiudet Nuoret hammaslääkärit kokivat, että suurimmaksi osaksi (yli 50 % vastaajista) peruskoulutus oli ataut heille sopivasti yleisiä valmiuksia. Hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisee ja päivystystoimitaa koettii saadu vähite valmiuksia (60 % ja 57 % liia vähä valmiuksia -vastauksia). Tyytyväisimpiä uoret hammaslääkärit olivat eettisii valmiuksiisa sekä valmiuksii potilaa kohtaamisessa ja terveyde edistämisessä. Myös yliopistoittai samat osiot korostuivat. Helsigi yliopistossa vähite valmiuksia koettii saadu hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisee (70 %), päivystysvalmiuksii (67 %), esiapuvalmiutee (35 %) ja ergoomisee työsketelyy (35 %). Oulu yliopistossa puutteita koettii esiapuvalmiudessa (61 %), hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisessa (55 %) ja päivystysvalmiuksissa (45 %). Turu yliopistossa puolestaa koettii liia vähä valmiuksia saadu päivystystyksee (57 %), farmakologiaa (54 %) ja yleislääketieteesee (43 %). Eite eroja yliopistoje välillä oli esiapuvalmiuksissa ja farmakologiassa. (Kuvio 12.) 21

23 Potilaa kohtaamistaidoissa koettii oleva hyvät valmiudet kute vuode 2011 kyselyssäki ja esiapuvalmiuksissa, farmakologiassa ja ergoomisessa työsketelyssä valmiudet olivat paratueet verrattua aiempaa kyselyy. Vuode 2011 kyselyy verrattua tähä osioo oli tullut mota uutta kohtaa tai kohtia oli yhdistetty eri osioista ja vertailua ei voitu moi osi tehdä. Avovastaukset hammaslääketietee peruskoulutuksesta Ehdottomasti eite toivottii lisäystä protetiika ja puretafysiologia opetuksee (22 maiitaa). Paljo toiveita opetukse lisäämisee saivat myös päivystystilateet (14 maiitaa) ja toimimie ammatiharjoittajaa tai yrittäjää (13 maiitaa). Kliiistä hoitoharjoittelua toivottii lisättävä varsi moessa vastauksessa, myös yleissairaudet ja oikomishoito saivat 6 maiitaa. Suuri osa vähetämisee kohdistuvista avoimista kommeteista koski opitoje yleisrakeetta tai byrokraattisia seikkoja. Prekliiisiä opitoja toivottii suppeammiksi, jotta substasioppimiselle jäisi eemmä aikaa (8 maiitaa), byrokratiaa toivottii kevyemmäksi ja umeerista arvioitia toivottii oleva vähemmä. (Taulukko 4 a ja b.) 22 Kuvio 12. Liia vähä -arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista yleisistä valmiuksista yliopistoittai.

24 Esimerkkitoimepiteistä selviämie Kyselyssä esitettii useita käytäö toimepiteitä, joista selviämistä uoret hammaslääkärit arvioivat asteikolla sujuisi vaivatta, vaatisi erityistä paeutumista ja e tekisi (Kuvio 13). Toimepiteissä selviytymistä tarkasteltii myös yliopistoittai (arvio e tekisi ) sekä sukupuolittai. Vastaeista uorista hammaslääkäreistä sujuisi lähes kaikilta puretakisko tekemie (98 %). Suurelta osalta vastaajista sujuisi vaivatta myös vahikoperforaatio hoito uore pysyvässä hampaassa (77 %), puretavirhee diagosoiti kehittyvässä pureassa (69 %), hampaa poisto yhteydessä katkeee juure leikkauksellie poisto (52 %) tai irrotettava proteesi tekemie (52 %). Nuoret hammaslääkärit arvioivat, että he kyllä tekisivät toimepitee, mutta se vaatisi erityistä paeutumista, ku kyseessä o juurikaavaa katkeee eula poisto/ohittamie (74 %), avojuurise pysyvä hampaa avulsio hoito (65 %), peri-implattikudoste ylläpitohoito (57 %) tai 3 4 yksikö silla tekemie (54 %). Yli puolet uorista hammaslääkäreistä arvioi, että he eivät ryhtyisi tekemää juurepää resektiota (65 % vastaajista) tai parodotiiti hoitoa läppäleikkauksella (52 %). Näide toimepiteide suhtee yliopistoje väliset erot eivät olleet merkittäviä. Muista toimepiteistä korostuivat arviossa e tekisi Helsigissä juurikaavaa katkeee eula poisto/ ohittamie sekä Oulussa suu ulkopuolella valmistetu täyttee valmistamie ja implattikruuu tekemie. Sukupuolierot äkyivät toimepiteide suorittamisvalmiuksissa (Taulukko 5). Miehet tekisivät rohkeammi useimpia toimepiteitä kui aiskollegasa. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Vuode 2011 kyselyy verrattua arvio useide toimepiteide selviämisestä Taulukko 4a. Asioita, joita esitettii lisättäväksi peruskoulutuksee. Osaamisalue maiiat Protetiikka ja puretafysiologia 22 Päivystystilateissa toimimie 14 Toimimie ammatiharjoittajaa ja yritystoimita 13 Kirurgia 8 Kliiie harjoittelu 7 Yleissairaudet ja suu 6 Oikomishoito 6 Vuorovaikutustaidot 5 Asiakirjat 4 Implatologia 4 Farmakologia 4 Ruotsi 3 Tiedohaku, geriatrie hammashoito, etiikka, ergoomia, eglati 2 Esimiestaidot, valtakuallie suu terveydehuollo orgaisaatio, kriittie ajattelu, pedodotia, 1 limakalvosairaudet, kariesdiagostiikka Taulukko 4b. Asioita, joita toivottii väheettävä peruskoulutuksesta. Osaamisalue maiiat Parodotologia 11 Sosiaalihammaslääketiede/suuterveystiede 9 Prekliikkaa toivotaa lyhyemmäksi 8 Kariologia 6 Vähemmä päällekkäisyyttä 2 Suppeammat syvetävät opiot 2 Kasvamie hammaslääkäriksi opiot 2 Vähemmä byrokratiaa 2 Vähemmä umeerista arvioitia 1 Ehkäisevä hammashoito, patologia, puretafysiologia 1 23

25 Kuvio 13. Mite arvioi selviäväsä kuvatuista tilateista/toimepiteistä. oli samalla tasolla myös tässä kyselyssä. E tekisi -arvio ataeide uorte hammaslääkärie osuus oli kasvaut juurepää resektio suorittamisessa, parodotiiti hoido läppäleikkauksessa, Quad helix -kojee semetoimisessa ja irrotettava proteesi tekemisessä verrattua aiempaa kyselyy. Vuode 2011 kyselyy verrattua toimepidelistaa oli otettu viisi uutta toimepidettä (implattikruuu tekemie, juurikaavaa katkeee eula poisto/ohittamie, peri-implattikudoste ylläpitohoito, vahikoperforaatio hoito uore pysyvässä hampaassa ja avojuurise pysyvä hampaa avulsio hoito). Toisaalta paoraamarötgekuva tulkitsemie oli jätetty pois toimepidelistasta ja hammashoitotiimi työjohtajaa toimimie oli siirretty yleisii valmiuksii Valmiudet kokeeempie kollegoje arvioimaa Nuorte hammaslääkärie valmiuksia selvitettii paitsi uorte itsesä arvioimaa, myös kokeeemmille kollegoille lähetetyllä kyselyllä. Kokeeempie kollegoje äkemys uorte hammaslääkärie valmiuksista täydetää hyvi kokoaiskuvaa siitä, mite yliopistoje atama koulutus ja opiskelijoide kyky omaksua tietoa sekä soveltaa opittua käytätöö, vastaa tämä päivä työelämätarpeisii. Kokeeemmat kollegat olivat uorte hammaslääkärie työelämävalmiuksii tyytyväisempiä terveyskeskuksissa kui yksityissektorilla. Erittäi tai melko tyytyväisiä oli kaikista vastaajista 79 % (Kuvio 14), terveyskeskuksissa työsketelevistä peräti 90 %, mutta yksityissektori kollegoista vai 58 %. Vuoa 2011 tehdyssä kyselyssä, jossa 24

26 Taulukko 5. Esimerkkitoimepiteide suorittamie sukupuole mukaa (aiset = 97, miehet = 27). Toimepide (merkitsevyys) Naie % Mies % Yhteesä % Sujuisi vaivatta Puretavirhee diagosoiti kehittyvässä pureassa (s) Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Quad helix kojee Vaatisi erityistä paeutumista semetoimie (s) E tekisi Avojuurise pysyvä hampaa avulsio hoito (p<0.001) Vahikoperforaatio hoito uore pysyvässä hampaassa (s) Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Juurikaavaa katkeee Sujuisi vaivatta eula poisto/ohittamie Vaatisi erityistä paeutumista (s) E tekisi Sujuisi vaivatta Juurepää resektio Vaatisi erityistä paeutumista (p<0.001) E tekisi Sujuisi vaivatta Koepala ottamie (p<0.01) Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Viisaudehampaa leikkauksellie Sujuisi vaivatta poisto, hammas osit- Vaatisi erityistä paeutumista tai puhjeut (p<0.001) E tekisi Hampaa poisto yhteydessä katkeee juure leikkauksellie poisto (p<0.001) Peri-implattikudoste ylläpitohoito (p<0.05) Parodotiiti hoito läppäleikkauksella (p<0.001) Puretakisko (s) Irrotettava proteesi (p<0.01) 3-4 yksikö silta (p<0.001) Suu ulkopuolella valmistettu täyte (p<0.05) Implattikruuu (p<0.01) Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi

27 Kuvio 14. Vastaeide tyytyväisyys yleisesti ottae uorte hammaslääkärie työelämävalmiuksii (%). erittäi tai melko tyytyväiste vastaajie osuus oli 88 %, ei ollut eroa terveyskeskuste ja yksityissektori vastauksissa. Kokeeempie kollegoje arvioimaa uorte hammaslääkärie valmiudet vaihtelevat hyvi paljo tarkasteltava osa-aluee mukaa. Esimerkiksi 81 % vastaajista oli sitä mieltä, että peruskoulutus oli ataut sopivasti valmiuksia kariologiaa, mutta vai 48 %: mielestä päivystyksee. Merkittävää o, että usealla osa-alueella vastaajie oli vaikea arvioida uorte hammaslääkärie valmiuksia. Eite epävarmuutta aiheuttivat sosiaalihammaslääketiede/suuterveystiede, jota 56 % vastaajista ei osaut arvioida ja suugerotologia, josta 43 % ei osaut ataa arviota. Liia vähä valmiuksia arveltii saadu erityisesti hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisessa (47 % mielestä) ja hammasprotetiikassa (43 % mielestä). (Kuvio 15.) Kuvio 15. Kokeeempie kollegoje arviot siitä, mite hammaslääketietee peruskoulutus o ataut valmiuksia uorille hammaslääkäreille työhö eri osa-alueilla (%). 26

28 Verrattua kokeeempie kollegoje arvioo vuoa 2011, suurempi osa kollegoista arvioi yt uorte hammaslääkärie saaee liia vähä valmiuksia lähes kaikkia osa-alueita tarkasteltaessa. Liia vähä -vastaeide osuus kasvoi erityisesti parodotologiassa (8 %-yksikköä), edodotiassa (7 %-yksikköä), yleislääketieteessä sekä suu- ja leukakirurgiassa (molemmissa 5 %-yksikköä). Liia vähä -vastaeide osuus puolestaa pieei ergoomisessa työsketelyssä (8 %-yksikköä) ja suulääketieteessä (6 %-yksikköä). Ku verrattii liia vähä -vastaeide osuuksia yksityisellä sektorilla ja terveyskeskuksissa, yksityissektorilla heitä oli selkeästi eemmä. Yksityisellä sektorilla työsketelevät kokeeemmat kollegat arvioivat terveyskeskuksissa työsketeleviä useammi, että hammaslääkärikoulutus oli ataut liia vähä valmiuksia edodotiassa, parodotologiassa, hammasprotetiikassa, puretafysiologiassa, rötgediagostiikassa, yleislääketieteessä, päivystysvalmiuksissa sekä myös eettisissä valmiuksissa ja potilaa kohtaamistaidoissa. Hammashoitotiimi työjohtajaa toimimise valmiudet yksityise sektori kollegoista peräti 67 % koki puutteellisiksi. Terveyskeskuste vastaajat puolestaa arvioivat yksityisellä sektorilla työsketeleviä useammi liia vähä valmiuksia oleva ortodotiassa. Avokysymyksissä kokeeemmilta kollegoilta tiedusteltii, millä osa-alueella he olivat havaieet suurimmat puutteet uorte hammaslääkärie valmiuksissa. Eite maiitoja tuli julkise puole kollegoilta oikomisesta ja laste hammashoidosta sekä kirurgiasta ja hampaide poistoista. Yksityiseltä puolelta tuli eite maiitoja hoitosuuitelma tekemisestä, kirurgiasta, protetiikasta sekä yrittäjyytee liittyvie asioide tutemisesta tai ymmärtämisestä. Avovastauksissa tuli esii myös huoli uorte hammaslääkärie kyvystä ähdä laajempia kokoaisuuksia kui vai yksittäise potilaa suu hoidotarve. (Taulukko 6.) Vastaajilta kysyttii lisäksi, olivatko he havaieet eroja eri yliopistoista valmistueide hammaslääkärie työelämävalmiuksissa. Kysymyksee vastasi 18 hekilöä ja heistä suuri osa (10 hekilöä) oli sitä mieltä, ettei eroja eri yliopistosta valmistueide välillä ole. Eroje ähtii oleva eemmä yksilö- kui yliopistokohtaisia. Neljä vastaaja mielestä Helsigistä valmistueet olivat muualta valmistueita epävarmempia ja lähettivät potilaa herkemmi erikoishammaslääkärille. Yleiset tiedot ja taidot Kliiiste valmiuksie ohella hammaslääkärie osaamista voidaa arvioida yleiste valmiuksie kautta. Vastaajia pyydettii arvioimaa paitsi uorte hammaslääkärie osaamista eri yleiste valmiuksie alueilla myös äide valmiuksie merkitystä hammaslääkäri työssä. Nuorte hammaslääkärie yleiset tiedot ja taidot vastasivat melko hyvi työelämä tarpeita kokeeempie kollegoje mielestä. Työssä tärkeiksi maiituista taidoista viestitää suome kielellä, tiedohakitataitoja ja oma ala teoreettista osaamista opiskelu arvioitii kehittäee hyvi. Se sijaa tärkeäksi katsotuista taidoista opiskelu arveltii kehittäee puutteellisesti orgaisoiti- ja koordioititaitoja sekä laisäädäö tutemusta. Vuoa 2011 tehdyssä tutkimuksessa arviot olivat hyvi samakaltaisia. Nyt kokeeemmat kollegat arvioivat taloussuuittelu- ja budjetoititaitoje merkitykse työssä joki verra tärkeämmäksi kui vuoa (Kuvio 16.) 27

29 Taulukko 6. Suurimmat puutteet uorte hammaslääkärie valmiuksissa kokeeide kollegoide arvioimaa yhteesä sekä julkie ja yksityissektori eriksee. Puutteet valmiuksissa Maiitoja avovastauksissa (lkm) yhteesä julkie sektori yksityissektori kirurgia ja poistot hammasprotetiikka hoido suuittelu, kokoaisuude hahmottamie oikomie 5 5 laste hammashoito 4 4 yrittäjyys 4 4 kliiie osaamie 3 3 kariologia edodotia 3 3 kollegiaalisuus 3 3 terveyspalvelujärjestelmä kokoaisuude ymmärtämie 3 3 parodotologia 2 2 diagostiikka 2 2 päivystysvalmiudet 2 2 potilaa kohtaamie 2 2 työhö sitoutumie Ku verrattii yksityisellä sektorilla (ys) ja terveyskeskuksissa (tk) työsketelevie kokeeempie kollegoje äkemyksiä tietoje ja taitoje merkityksestä työssä, poikkesivat keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi yritystoimia perusteide tutemuksessa (ys = 4,2; tk = 3,2), taloussuuittelussa ja budjetoiissa (ys = 4,1; tk = 3,1) sekä esimiestaidoissa (ys = 4,3; tk = 3,6). Yksityissektorilla äitä kaikkia pidettii tärkeämpiä. Julkise puole vastaajat pitivät osaamise tasoa uorilla hammaslääkäreillä tilastollisesti merkitsevästi parempaa kui yksityissektori vastaajat 61 %:ssa osa-alueista. Kokeeempia kollegoja pyydettii myös arvioimaa vastavalmistueide hammaslääkärie tiedollisia ja taidollisia valmiuksista verrattua vastavalmistueide valmiuksii iihi aikoihi, ku he itse valmistuivat. Kaikista vastaeista 50 % oli sitä mieltä, että uorte hammaslääkärie valmiudet ovat paratueet siitä ajasta, ku he itse valmistuivat. Vuoa 2011 äi arvioi 43 % vastaajista. Valmiuksie arveli oleva samaa tasoa 30 % vastaajista (2011: 38 %) ja 20 % arvioi valmiuksie heiketyee (2011: 19 %). Julkise ja yksityise sektori vastaajie atamat arviot poikkesivat toisistaa tilastollisesti merkitsevästi. Yksityissektorilla työsketelevistä kokeeemmista kollegoista vai 28 % arvioi valmiuksie paratuee ja 44 % arvioi iide huootuee. Kokeeempie kollegoje arvio uorte hammaslääkärie valmiuksista kliiisee työhö perustuu lähiä erilaisii vuorovaikutus- ja kosultaatiotilateisii, koska vastaaotolla ei yleesä ole mahdollista seurata uore kollega potilastyösketelyä. Ko- 28

30 Osaamise taso uorilla hammaslääkäreillä (1 = erittäi puutteellie...6 = eriomaie) Kuvio 16. Kokeeempie hammaslääkärie arviot uorte hammaslääkärie yleisistä tiedoista ja taidoista (keskiarvoja). sultaatiomahdollisuude järjestämie o esiarvoise tärkeää uore hammaslääkäri osaamise kehittämise, työviihtyvyyde ja työssäjaksamise kaalta. Toisaalta uore hammaslääkäri tuoma uusi teoreettie tieto o koko vastaaotolle arvokasta ja työyhteisössä uorta tulisiki kaustaa se jakamisee. Nuorte hammaslääkärie ja kokeeempie kollegoje äkemykset koulutukse atamista valmiuksista olivat hyvi samasuutaisia. Parhaimmat valmiudet arvioitii saadu parodotologiassa ja kariologiassa. Puutteellisiksi arvioitii valmiudet hammashoitotiimi johtajaa toimimisessa, hammasprotetiikassa ja päivystyksessä. Näide valmiuksie lisäämisee tulisiki opetuksessa kiiittää etistä eemmä huomiota. Myös hammaslääketietee kadidaattie syvetävä käytäö harjoittelu voisi osaltaa tukea kyseiste valmiuksie kehittämistä. Vuode 2011 kyselyy verrattua uorte hammaslääkärie valmiudet ergoomisee työsketelyy ovat paratueet selvästi sekä uorte hammaslääkärie että kokeeempie kollegoje mielestä. Nuorte hammaslääkärie etistä parempi ergoomia mahdollistaa myös hammashoitajatyöpari ergoomise työsketely. Asiaa huomio kiiittämie vaikuttaa parhaimmillaa myöteisesti koko vastaaoto ergoomiaa ja työhyvivoitii. Tämä tukee hyvi pyrkimyksiä vähetää sairauspoissaoloja ja pidetää työuria. Vuoa 2011 kokeeempie kollegoje joukosta vai 10 % edusti yksityissektoria, ku tässä kyselyssä osuus oli oi 34 %. Tämä vuoksi tutkimukse kokoaistulosta tarkasteltaessa yksityissektori edustajie arviot paiottuivat vuoa 2011 vähemmä kui yt toteutetussa tutkimuksessa. Yksityise sektori kokeeempie kollegoje arviot uorista hammaslääkäreistä olivat pääosi kriittisempiä kui kommetit julkiselta puolelta. Kyseistä eroa ei vuoa 2011 toteutetussa tutkimuksessa havaittu, mikä saattaa liittyä äide kahde kysely vastaajie erilaisuutee: Vuoa 2011 kokeeempie kol- 29

31 legoje kyselyy yksityissektorilla vastasi yt tehtyä kyselyä suurempi joukko kollegoja työvoimavuokrausalalta, jossa kokeeemmat kollegat arvioivat uoria hammaslääkäreitä terveyskeskusympäristössä. Yksityissektori kollegoje julkista sektoria kriittisempii arvioihi vaikuttaee osaltaa se, että julkise puole kollegoilla o kokemusta yt arvioitikohteea olevie jo joki verra kokeeide uorte hammaslääkärie lisäksi työurasa aiva alkumetreillä olevista hammaslääketietee opiskelijoista ja käytäö palvelu suorittajista. Vielä opiskeluvaiheessa olevie uorte osaamisee verrattua jo laillistettuje uorte hammaslääkärie osaamie o luoollisesti keskimääri parempaa. Erot yksityise ja julkise sektori kokeeempie kollegoje atamissa arvioissa uorte hammaslääkärie valmiuksista heijastelevat myös suu terveydehuollo rahoituksee liittyvää yksityise ja julkise sektori erilaista roolia ja asemaa. Julkise sektori vastauksissa korostuivat muu muassa laste hammashoido ja ortodotia merkitys työssä, ku taas yksityise sektori vastauksissa korostuivat yrittäjyytee liittyvät seikat. Eteki ykyisessä taloustilateessa o sektorista riippumatta välttämätötä tarkastella hammaslääkäri työ asiakkaalle tuomaa arvoa, laatua, vaikuttavuutta ja kustaustehokkuutta rita ria. Tähä tulisi jo opiskeluaikaa saada ykyistä eemmä valmiuksia. Eri yliopistoista saatuje työelämävalmiuksie vertailu ja arvioiti jo joki verra työelämässä olleide uorte hammaslääkärie osalta o haasteellista. Ammatillise osaamise kehittymisee vaikuttaa yliopisto-opetukse lisäksi mm. terveyskeskuksissa ja yksityissektorilla opiskeluaikaisessa kesätyössä ja käytäöpalvelussa saatu ohjaus sekä silloie työsketely-ympäristö. Kokeeemmat kollegat arvioivat, että uorte hammaslääkärie kyky hahmottaa isoja kokoaisuuksia oli puutteellista. Väestö ikäätyessä ja hampaalliste ikäihmiste määrä lisäätyessä korostuu etisestää tarve ymmärtää suu terveys osaa ihmise kokoaisvaltaista terveyttä ja hyvivoitia. Suu terveydehuollo rooli terveys- ja hyvivoitieroje kavetamisessa o merkittävä. Nuorte hammaslääkärie tulisi perehtyä yksittäiste toimepiteide ja hoitokokoaisuuksie lisäksi koko sosiaali- ja terveydehuollo toimitaympäristöö. Sosiaalihammaslääketietee/suuterveystietee opiot luovat pohjaa tälle ymmärrykselle, vaikkei kyselytuloste perusteella tätä yhteyttä oltu ähty Nuorte hammaslääkärie kotitausta ja arvot Tässä viimeisessä tuloksia esittelevässä luvussa siirrytää eemmä yhteiskutatieteide ketälle. Tarkoituksea o tutkia hiema tarkemmi, keitä uoret hammaslääkärit ovat: mistä he tulevat, mite he elävät ja millaisia arvoja heillä o. Yhteä taustakysymykseä uorilta hammaslääkäreiltä kysyttii heidä vahempiesa koulutuksesta. Erityiseä mielekiitoa oli hammaslääkäri ammati periytymie. Vuode 2011 tutkimuksessa havaittii, että uorte hammaslääkärie äideillä oli huomattava usei terveydehuoltoala koulutus, jopa 44 %:lla. Nyt terveydehuoltoala koulutus o 34 %:lla vastaajie äideistä (Kuvio 17). Kute edellisessä tutkimuksessa, myös yt joka kymmeee uore hammaslääkäri äiti o hammaslääkäri, mikä o huomattava osuus ottae huomioo hammaslääkärie osuude kaikista ammateista. Nuorte hammaslääkärie isistä vai joka kymmeeellä o joki terveydehuoltoala koulutus (Kuvio 18), vuoa 2011 osuus oli käytäössä sama (13 %). Isistä lääkärei- 30

32 Kuvio 17. Vastaajie äitie terveydehuoltoala koulutus. Kuvio 18. Vastaajie isie terveydehuoltoala koulutus. tä o kuusi prosettia (2011: 8 %) ja hammaslääkäreitä kaksi prosettia (2011: 3 %). Ammati periytymie oli samakaltaista riippumatta vastaaja sukupuolesta. Kute vuode 2011 tutkimuksessa, myös yt yli puolella kumpikaa vahemmista ei toimiut laikaa terveydehuoltoalalla. Valtaosalla hammaslääkäri ammattii päätyvistä ei siis ole perhetausta tuomaa erityissuhdetta alaa. Moi uori hammaslääkäri o jo itse vahemma asemassa; 44 %:lla o lapsia tai lapsi o tulossa (2011: 34 %). Lisäksi 30 % (2011: 38 %) ilmoitti, että lapse hakkimie o suuitteilla lähivuosia. Ruuhkavuodet luoollisesti vaikuttavat työuraa koskevii ratkaisuihi. Hammaslääkäreillä esimerkiksi osaaikatyö o yleistä laste ollessa pieiä. Tämä äkyy erityisesti aisilla: tämä tutkimukse vastaajista iistä aisista, joilla o lapsia (tai tulossa), 38 % oli perhevapaalla, 35 % kokopäivätöissä ja 28 % osa-aikatöissä. Isillä tai isiksi tulevilla vastaavat luvut olivat 7 %, 87 % ja 7 %. Mitä ilmeisimmi juuri lapsista johtuva osa-aikatyö o äi olle moikertaisesti yleisempää aisilla kui miehillä. Arvot ohjaavat valitojamme ja vaikuttavat mielipiteisiimme. Arvot kertovat siitä, mitä asioita pidetää hyviä, kauiia ja tavoittelemise arvoisia. Arvot ovat suhteellise pysyviä. Perhe ja kotikasvatus, tärkeät läheiset, koulu ja uskoto ovat tyypillisiä arvoje lähteitä. Arvot myös muuttuvat elämä myös työelämä kokemuste karttuessa. Kyselylomakkeessa lueteltii elämäarvoja/asioita, joide tärkeyttä vastaajia pyydettii arvioimaa. Listaa oli lyheetty joki verra edellisestä Nuori hammaslääkäri -kyselystä. Listaa valitut asiat olivat suurelta osi mukaa myös Kottose (2009) tutkimuksessa. Kottose tutkimuksessa terveys oli tärkei arvo, kute se oli edellisessä Nuori hammaslääkäri -kyselyssä, jossa 88 % piti sitä erittäi tärkeää. Terveyttä pidetää edellee tärkeimpää arvoa. Vastaajista 84 % piti sitä yt erittäi tärkeää, ja loput vastaajista vähitää melko tärkeää. Ihmisyyde kuioitus koettii toiseksi tärkeimpää arvoa, ja yt sitä piti erittäi tärkeää 72 % vastaajista, ku osuus oli vuode 2011 tutkimuksessa 52 %. Perhe-elämä o säilyttäyt paikkasa kolmaeksi tärkeimpää arvoa ja myös erittäi tärkeä -maiitoje osuus, 66 %, oli täsmällee sama kui kolme vuotta sitte. Vuoa 2011 toiseksi tärkeimpää arvoa/asia- 31

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET Taustaa Syksyllä 8 Turu yliopisto hoitotietee laitoksella kerättii sidosryhmiltä palautetta laitokse toimiasta. Kysely toteutettii

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 006075-9 Kouvola kaupuki Oppilaitos

Lisätiedot

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n. Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 11) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0016107-9 Kouvola kaupuki Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Kysely kohdistettiin terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, joilta tiedusteltiin terveyskeskusten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 12) Hakuehdot Kysymyssarja Rahoitusmuoto Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset Oppisopimus FI suomi SV ruotsi Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 1 Iduktiotodistus Iduktiotodistukse logiikka Tutkitaa tapausta, jossa haluamme todistaa joki väittee P() site, että se pätee kaikilla luoollisissa luvuilla. Eli halutaa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2016

Työmarkkinatutkimus 2016 Työmarkkinatutkimus 2016 Toteutus ja aineisto Työmarkkinatutkimus (TMT2016) toteutettiin sähköisenä kyselynä 31.3. 21.4.2016 Tehdään vuosittain, kysytään maaliskuun tietoja Kysely lähetetään kaikille alle

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA Tuuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA Tuuslukuja 28 Tuuslukuja käytetää, ku tilastoaieistoa havaiollistetaa tiivistetysti yksittäisillä luvuilla. Tuusluvut lasketaa muuttujie arvoje perusteella ja e kuvaavat

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

pq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489

pq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489 Perusjoukko ja otos Kvatitatiiviset meetelmät Sami Fredriksso Yleie valtio-oppioppi Havaitoyksikkö o empiirise mittaukse kohde Perusjoukko o kaikkie havaitoyksiköide muodostama kokoaisuus Otos o perusjoukkoa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 1 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkie Laura Sorvisto Opiskelijakuta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdato... 3 Palautteide tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot