Nuori hammaslääkäri 2014

Transkriptio

1 Nuori hammaslääkäri 2014 Jaakko Koivumäki, Merja Auero, Aja Eerola, Terhi Karaharju-Suvato, Aariitta Kottoe, Ritva Näpäkagas, Kaisu Pieihäkkie, Nora Savaheimo, Liisa Suomie, Tiia Tuooe Tutkimusraportti Joulukuu 2014

2 Nuori hammaslääkäri 2014 Tutkimusraportti

3 Julkaisija: Suome Hammaslääkäriliitto Toimitus ja taitto: Aariitta Kottoe Grafiikka: Seija Kokora Kae kuva: Kimmo Bradt / Suome Hammaslääkäriliitto ISBN (sid.) ISBN (PDF) Multiprit Oy, Helsiki 2015

4 Sisältö Alkusaat Johdato Hammaslääkärie työmarkkiat 2010-luvulla Hammaslääkärikoulutus Suomessa Tutkimukse toteutus Nuorte hammaslääkärie kysely Aieisto edustavuudesta Kokeeempie kollegoje kysely Tulokset Nuoret hammaslääkärit työmarkkioilla Esimmäie työpaikka Nykyie työpaikka Työtyytyväisyys ja kokemukset suu terveydehuollo asemasta Sivutyöt Urasuuitelmat Näkemyksiä hammaslääkärikoulutuksesta Hammaslääketieteelliset valmiudet oppiaieittai Yleiset valmiudet Avovastaukset hammaslääketietee peruskoulutuksesta Esimerkkitoimepiteistä selviämie Valmiudet kokeeempie kollegoje arvioimaa Yleiset tiedot ja taidot Nuorte hammaslääkärie kotitausta ja arvot Lopuksi Kirjallisuus LIITE Kyselylomakkeet... 35

5 Alkusaat Vuosia laillistetut hammaslääkärit, joita tässä tutkimuksessa kutsutaa uoriksi hammaslääkäreiksi, ovat moella tavalla kiiostava ryhmä. Esiäki heidä äkemyksesä hammaslääkärikoulutuksesta tarjoavat tietoa hammaslääkärikoulutukse kehittämisee, koska valmistumisesta o kuluut keskimääri vai puolitoista vuotta, mutta myös työkokemusta o jo ehtiyt karttua. Ajallie positio mahdollistaa äi saadu koulutukse jota yhä aetaa yliopistoissa aiaki suurelta osi samalaisea peilaamise omii työelämäkokemuksii. Toiseksi uoret hammaslääkärit ovat avairyhmä se arvioimisee, mihi suutaa hammaslääkärie työmarkkiat kehittyvät: kiiostaako yksityishammaslääkäri työ, etä yrittäjyys, aiotaako erikoistua ja ii edellee. Kolmaeksi, eikä mitekää vähäisimpää asiaa, valmistumise jälkeiset työmarkkiat ovat kiiostavat itsessää, ja o hyvi tärkeä tietää, kuika uoret hammaslääkärit työllistyvät alasa töihi. Tämä tutkimus o järjestyksessää toie Nuori hammaslääkäri -tutkimussarjassa. Esimmäie tutkimus toteutettii vuoa 2011 ja siiä kohderyhmää olivat vuosia laillistetut hammaslääkärit. Sarjaa o tarkoitus jatkaa vuoa Tutkimusryhmässä o ollut mukaa edellise kerra tapaa edustajia yliopistoista, palvelujärjestelmästä ja Suome Hammaslääkäriliitosta. Työjao päälijaa oli, että yliopistoje edustajat keskittyivät koulutusta koskevii kysymyksii, palvelujärjestelmässä työsketelevät asiatutijat kysely ii saottuu kollegaosioo ja Hammaslääkäriliito edustajat työmarkkiakysymyksii. Loppuvaiheessa raporttia kuiteki muokattii yhteä kokoaisuutea, ja kaikkie oli mahdollista kommetoida mitä tahasa osaa raportista. Helsigissä Jaakko Koivumäki, YTT, erikoistutkija, Suome Hammaslääkäriliitto Merja Auero, emba, erikoishammaslääkäri, johtava ylihammaslääkäri, Helsigi sosiaali- ja terveysvirasto Aja Eerola, erikoishammaslääkäri, varatoimiajohtaja, Suome Hammaslääkäriliitto Terhi Karaharju-Suvato, HLT, erikoishammaslääkäri, yliopistolehtori, Helsigi yliopisto Aariitta Kottoe, HLT, päätoimittaja, Suome Hammaslääkäriliitto Ritva Näpäkagas, HLT, erikoishammaslääkäri, tutkijatohtori, Oulu yliopisto Kaisu Pieihäkkie, HLT, erikoishammaslääkäri, lehtori, Turu yliopisto Nora Savaheimo, HLL, asiatutijahammaslääkäri, Suome Hammaslääkäriliitto Liisa Suomie, suu terveydehuollo professori, Itä-Suome yliopisto Tiia Tuooe, erikoishammaslääkäri, yliopisto-opettaja, Itä-Suome yliopisto 4

6 1. Johdato Uravalitoja pohdiskeleva abiturieti äkökulmasta hammaslääkäri ammatti o ammatti muide joukossa. Samalla tavoi hammaslääkäri ammatti asemoituu, ku opetushalliossa tehdää eri aloje koulutusmääriä, laatukriteereitä ja rahoitusta koskevia päätöksiä. Hammaslääkäri ammatti toisaalta lukeutuu s. vahvoihi professioihi, joilla o eemmä valtaa vaikuttaa itseää koskevii asioihi kui moilla muilla ammattiryhmillä. 1 Tässä johdatoluvussa tarkastellaa hammaslääkäri ammattia pääasiassa yleisellä tasolla. Aluksi tarkastellaa hammaslääkärie työmarkkioita keskittye erityisesti siihe äkökulmaa, millaisee työelämää uoret hammaslääkärit valmistuvat tällä hetkellä. Tämä jälkee luodaa lyhyt katsaus hammaslääkärikoulutuksee ja se viimeaikaisii muutoksii Suomessa. Työmarkkioide ja koulutusjärjestelmä kuvauste tarkoituksea o paitsi toimia itseäisiä tiivistelmiä myös tarjota viitekehys, joho tutkimustuloksia o mahdollista peilata Hammaslääkärie työmarkkiat 2010-luvulla Hammaslääkäri työ o vaativaa työtä, jossa yhdistyvät käde taidot ja vahva teoreettie perusta, joho kuuluu ii hammas- ja yleislääketietee ala tietoutta kui oppiaieita muilta tieteealoilta biologiasta psykologiaa ja sosiaalitieteisii. Hammaslääkäreitä o tarvittu aia, kute arkeologiset löydöt ovat paljastaeet. Kivikaude ihmie kärsi hammassärystä ja suusairauksista siiä missä ykyihmie. Hammaslääkärie tarve o modereissa yhteiskuissa suurempi kui koskaa, sillä hampaattomuude väheemie lisää palveluje kysytää (Suomie-Taipale 2000). Hammaslääketietee ja siihe liittyvie tekiikoide kehittymise myötä hoitomeetelmiä o käytettävissä laajemmi. Lisäksi suu terveyttä ja toimivaa puretaelimistöä arvostetaa aikaisempaa eemmä. Potilaat toivovat usei omie hampaide säilyttämistä mahdollisimma pitkää. Myös suusairauksie yhteys yleissairauksii tiedostetaa ykyää paremmi. Suome Kuvalehde vuoa 2010 tekemä ammattie arvostus -kysely mukaa suomalaiset arvostivat hammaslääkäri ammattia yhdeksäeksi eite lähes 400 ammati joukosta. Kirurgit, joita myös hammaslääkärikuasta löytyy, olivat kyselyssä kaikkei arvostetui ammatti. Kasaivälisesti tarkastelle Suomessa pitäisi olla asukaslukuu suhteutettua riittävästi hammaslääkäreitä, mutta käytäössä koko 2000-luvu aja o puhuttu hammaslääkäripulasta. Tällä hetkellä työelämässä olevia hammaslääkäreitä o Suomessa oi 4 600, joista arviolta viisi prosettia o tilapäisesti poissa töistä, esimerkiksi perhevapaalla (Suome Hammaslääkäriliitto Työmarkkiatutkimus 2014, jatkossa TMT2014). Asukkaita yhtä hammaslääkäriä kohti o oi 1 200, ku esimerkiksi Ruotsissa luku o (CED: EU Maual of Detal Practice). Keskimääri hammaslääkäri työviikko tarkoittaa Suomessa 36,2 tui työpaosta (TMT2014). 1 Professio tuusmerkkiä o usei lakisääteie (ja yleise mielipitee tukema) moopoli tehdä tiettyjä tehtäviä, korkea koulutus, vahva eettie ormisto ja ammatti-idetiteetti sekä vaikutusvaltaie ammattijärjestö (Abbott 1988). Koulutus o keskeistä paitsi osaamise taso varmistamiseksi myös opiskelijoide sosiaalistamiseksi professio koodistoo. Kasvamie hammaslääkäriksi -opitokokoaisuus ja hammaslääkärijärjestöje opiskelijatyö tähtäävät osaltaa professio jatkuvuude turvaamisee. 5

7 Hammaslääkäripula o alueellie ilmiö. Hammaslääkäritiheys vaihtelee suhteellise voimakkaasti alueide välillä, ja Suomessa vaihtelua o eemmä kui Ruotsissa. Helsigi, Turu ja Oulu seuduilla hammaslääkäriä kohde o hiema alle asukasta, ja toisessa ääripäässä itäise Suome tietyillä alueilla asukkaita o hammaslääkäriä kohde yli Ruotsi Hammaslääkäriliito tilastojulkaisu Tadläkarsiffror Kuvio 1. Hammaslääkärie lukumäärä kehitys mukaa hammaslääkäritiheys oli vuoa 2008 suuri Tukholma lääissä (1/1 124) ja piei Taalaimaa lääissä (1/1 538). Vuode 2014 työvoimaselvitykse mukaa terveyskeskuksissa oli terveyskeskushammaslääkäri vakassia, joista täyttämättä oli 139. Lisäksi erikoishammaslääkäri vakasseja oli yhteesä 220, joista kyselyhetkellä oli avoia 28. Terveyskeskushammaslääkärivaje o yt alimmillaa siitä lähtie, ku ykymuotoisia työvoimaselvityksiä o tehty vuodesta Samaa aikaa yksityise sektori laskeallie vapaa kapasiteetti vastasi 163 kokoaikaise hammaslääkäri kliiistä työpaosta. (Työvoimaselvitys 2014.) Kaikkiaa erikoishammaslääkäreitä o työelämässä hiema alle 700 eli oi 15 % kaikista hammaslääkäreistä (TMT2014). Suuri osa erikoishammaslääkäreistä työsketelee yksityisellä sektorilla. Suome hammaslääkärimäärä oli huipussaa vuoa 2000, mikä jälkee määrä vähei 1990-luvulla supistetu koulutukse seurauksea aia vuotee Viimeiste kahde vuode aikaa määrä o lisäätyyt muutamalla kymmeellä. Syyä aiemmi eustettua opeampaa lukumäärä aallopohja saavuttamisee o ulkomailta tulevie hammaslääkärie määrä lisäätymie. Periteisesti eite ulkomailla tutkio suorittaeita hammaslääkäreitä o tullut Suome työmarkkioille Virosta, mutta viimeiste kahde vuode aikaa erityisesti Espajasta o tullut paljo hammaslääkäreitä, jotka ovat tulleet Suomee pääosi työvoimaa välittävie yrityste kautta. Hammaslääkärie lukumäärä kehitystä o mahdollista arvioida koulutukse sisääottomäärie, valmistumisproseti, ammattikua ikäraketee ja ulkomaalaise työvoima arvioidu määrälisäykse perusteella. Myös ulkomaille muutto, omalla alalla pysymie ja tehdyt todelliset työtuit vaikuttavat työvoima tarjotaa, mutta iide huomioimie eustemalleissa o vaikeaa, ellei mahdotota. Kuviossa 1 esitetää Hammaslääkäriliito kehittämä ja ylläpitämä työikäiste hammaslääkärie lukumääräeuste. Hammaslääkäriliito arvio mukaa keskipitkällä aikavälillä todeäköisi ulkomailta tulleide vuotuie pysyväisluoteie lisäys hammaslääkärityövoimaa o eustee keskimmäie käyrä eli 20 hammaslääkäriä, vaikka viimeise kahde vuo- 6

8 Taulukko 1. Hammaslääkärikoulutukse sisääotto ja laillistetut hammaslääkärit * ** sisääotto laillistetut, tutkito Suomessa laillistetut, tutkito ulkomailla * Turu yliopisto käyisti HLL-koulutukse ** Itä-Suome yliopisto käyisti HLL-koulutukse Lähteet: (Yliopistoje hakija- ja opito-oikeusrekisteri HAREK) ja Valvira de aikaa Suomee o saapuutki selvästi tätä eemmä hammaslääkäreitä. Hammaslääkärimäärää lisää tulevia vuosia kuiteki eemmä Suome oma hammaslääkärikoulutus, joka volyymia o lisätty 2000-luvu aikaa merkittävästi (Taulukko 1). Hammaslääkärie työttömyys o hyvi vähäistä ja verrattua muihi akavalaisii aloihi työmarkkiatilae o ollut erittäi hyvä (Kuvio 2). Vuode 2014 aikaa o kuiteki myös hammaslääkärie työttömyys hiema lisäätyyt. O myös huomattava, että hammaslääkärikuassa o akavalaisista aloista kaikkei eite yrittäjiä, joide kohdalla työttömyystilastot ovat liia mustavalkoie mittari. Yrittäjie ja myös muide yksityishammaslääkärie (harvalla o kiiteä kuukausipalkka) tulotaso riippuu hoido kysyästä. Töide vähetyessä voidaa ajautua tilateesee, jossa tulotaso laskee alle se, Kuvio 2. Työttömie osuus akavalaisilla koulutusaloilla. (Lähde: Akava.) 7

9 mitä tavaomaie palkasaaja saisi asiosidoaista työttömyysturvaa, ilma että hammaslääkäri tilastoituu työttömäksi. Hammaslääkäriliito työmarkkiatutkimukset osoittavat, että maaliskuusta 2013 maaliskuuhu 2014 työmarkkioilla tapahtui kääe huoompaa. Taustalla o aiaki kutie kiristyyt taloustilae ja kasalaiste ostovoima heiketymie. Myös hammaslääkärimäärä kasvu muutamalla kymmeellä osaltaa vaikuttaa työvoima kysyä ja tarjoa tasapaioo. Huolestuttavi työmarkkiatilae o yksityisellä sektorilla, jossa erityisesti itseäisiä ammatiharjoittajia toimivat hammaslääkärit ovat raportoieet potilasmäärie vähetymisestä. Vaikei tilae o pääkaupukiseudulla, jossa lähes kolmasosa yksityishammaslääkäreistä kokee, että potilaita o liia vähä. Yksityie sektori toisaalta elää myös sisäistä murrosta, jossa hammaslääkäriketjut ovat koko aja vallaeet markkia-alaa pieemmiltä toimijoilta, pääasiassa yritysostoje kautta. Moessa Euroopa maassa tilae o samakaltaie, ja yksityiste lääkäripalveluje osalta lääkäriasemaketjut ovat jo pitkää hallieet markkioita. Yksityiste hammaslääkäripalveluje (kute lääkäripalvelujeki) juuret ovat kuiteki syvällä itseäisessä ammatiharjoittamisessa. Liiketoimitalogiika muutokse ohella kyse o myös uorte hammaslääkärie ja lääkärie valioista. Viimeiste vuosikymmete aikaa yrittäjyyde vetovoima o hiipuut, ja valtaosa vastavalmistueita o haluut työskeellä mieluummi työsuhteessa kui itseäiseä ammatiharjoittajaa. Toisaalta suhteellise moi o haluut työskeellä ammatiharjoittajaa vuokralaisea, jolloi osa yrittäjä vastuusta jää pois, mutta palkka määräytyy kuiteki yrittäjä tavoi potilasmaksuje mukaa. Keväällä 2014 työelämässä mukaa olevat hammaslääkärit jakaatuivat päätoimie mukaa site, että terveyskeskuksissa työsketeli lähes puolet hammaslääkäreistä. Tämä jälkee eljä seuraavaksi suosituita päätoimea edustivat yksityistä sektoria (ammatiharjoittaja itseäie tai vuokralla, työsuhteessa itseäisessä asemassa tai tavallisessa työsuhteesssa). Noi kaksi prosettia hammaslääkärie päätoimista oli sairaaloissa, yliopistoissa tai Ylioppilaide terveydehoitosäätiöllä. Tämä lisäksi päätoimia oli työvoimaa vuokraavissa yrityksissä, puolustusvoimissa ja julkishalliossa sekä järjestöissä. Sivutoimista suosituita oli toimia ammatiharjoittajaa vuokralaisea. (TMT2014.) Hammaslääkärie tulevaisuude työllistymismahdollisuuksie kaalta o ratkaiseva tärkeää se, mite hammaslääkäri koulutusta edellyttävä hoido kysytä kehittyy. Hoido kysytää vaikuttavat useat tekijät, joista hoido tarpee muutokset ovat vai yksi. Hoido kysytää vaikuttavat myös esimerkiksi terveyspoliittiset päätökset (laisäädätö, rahoitus), kotitalouksie taloustilae, terveysturismi, tekologia ja tietee kehitys, muutokset työ tuottavuudessa sekä ammattiryhmie välie työjako. Hammaslääkärie työmarkkiatilae o tällä hetkellä hyvä, mutta äyttää todeäköiseltä, että kilpailu potilaista ja työpaikoista tulevaisuudessa kiristyy. Työttömyyttä o mahdollista ehkäistä ratioaalisella aloituspaikkamitoituksella, joskaa sekää ei auta, jos työ kysytä romahtaa äkillisesti esimerkiksi joki terveyspoliittise päätökse seurauksea. 8

10 1.2. Hammaslääkärikoulutus Suomessa Hammaslääketietee perustutkito, hammaslääketietee lisesiaatti, o ylempi korkeakoulututkito, joka laajuus o 330 opitopistettä ja kesto 5,5 vuotta. Opitoihi sisältyy 6 kuukaude mittaie syvetävä käytäö harjoittelu. 2 Perustutkio voi suorittaa eljässä koulutusyksikössä: Helsigi, Oulu ja Turu yliopistoje hammaslääketietee laitoksissa sekä Itä-Suome yliopisto lääketieteellise laitokse hammaslääketietee yksikössä, josta esimmäiset hammaslääkärit (uudellee avaamise jälkee) valmistuvat vuode 2015 loppupuolella. Helsigi yliopistossa o myös ruotsikielie opitolija. Hammaslääketietee perusopiot jakautuvat prekliiisee ja kliiisee vaiheesee. Prekliiie vaihe kestää kaksi vuotta ja o suurelta osi yhteevä lääketietee opitoje kassa. 3 Kliiie vaihe koostuu pääasiassa teoreettisista opioista, iihi liittyvistä taitopajaharjoituksista ja potilastöistä. Hammaslääketietee lisesiaati tutkitoo kuuluu myös syvetävie opitoje jakso, jossa yhteä osaa o tutkielma kirjoittamie. Suome hammaslääkärikoulutus o paiottuut periteisesti vakkaa biomedisiiisee ja hammaslääketieteellisee tietoo ja käde taitoihi. Nii saotu Bologa julistukse myötä tietoje ja taitoje ohee o ostettu aseteelliset pätevyydet ja koulutusohjelmii eemmä yleisii taitoihi paiottuvaa aiesta, kute ammattimaise asetee omaksumista, viestitätaitoja ja kaustusta kriittisee ajatteluu. (Vikka- Puhakka, ks. Koivumäki ym. 2011, ) Hammaslääkäri uravalitaa miettivä uore äkökulmasta hampaalle pääsemie vaatii hyvää koulumeestystä tai aiaki erittäi kovaa työtä pääsykokeisii valmistautumisessa. Keväällä 2014 hammaslääketietee koulutuksee oli hakijoita 1 405, joista valitakokeisii osallistui 965 hekilöä. Koulutuksee valittii 180 opiskelijaa. (Suome Hammaslääkärilehti 9/14, 16.) Vuoa 2014 hakijoide määrä oli jakautuut varsi tasaisesti kaikkie koulutusta atavie yksiköide keske. Hakijoista suurempi osa oli aisia kui miehiä. Naiste osuus oli joki verra suurempi kui lääketietee koulutusohjelmaa hakijoide, mutta kuiteki selvästi pieempi kui eläilääketieteellisee korkeakouluu hakeeista. (Taulukko 2.) Hammaslääkäri voi jatkokouluttautua suorittamalla hammaslääketietee tohtori tutkio (tieteellie jatkokoulutus) ja/tai erikoishammaslääkäri tutkio (ammatillie jatkokoulutus). Hammaslääketietee tohtori tutkitoo kouluttaudutaa esimerkiksi tutkijakouluissa. Tutkitoo kuuluu teoreettie osuus ja väitöskirja tekemie. Nykyää kaikki kuuluvat tohtoriohjelmaa siiä yliopistossa, joho väitöskirja rekisteröidää. 4 2 Vuotee 2020 saakka tutkito o mahdollista suorittaa vielä vahalla kaksiosaise laillistukse mallilla, jossa lisesiaati tutkio saa 5 vuode opitoje jälkee ja s. täyde laillistukse suoritettuaa tämä jälkee 9 kuukaude mittaise käytäö palvelu kaikki tämä tutkimukse vastaajat ovat valmistueet vaha malli mukaisesti. 3 Prekliiisii opitoihi o pyritty vertikaalise itergraatio avulla tuomaa myös kliiistä oppisisältöä luvu alussa väitös johti joko lääketietee tai filosofia tohtori arvoo, kues vuoa 1917 perustettii hammaslääketietee (odotologia) tohtori arvo. Vuoa 1992 hammaslääkärie koulutukse täyttäessä 100 vuotta hiema yli 200 hammaslääkäriä oli väitellyt; vuode 2010 loppuu meessä heitä oli jo 472. HLT o hammaslääkäreillä yleisi (90 %) tohtori tutkito, muut ovat LKT ja LT (8 %) sekä FT (2 %). Väittelyikä o vaihdellut paljo. Hammaslääkärie väitöskirjoje määrä o kasvaut ja kasaivälistyyt, ja aiste osuus o kasvaut miehiä suuremmaksi. (Vehkalahti M, Kihlberg E, Rytömaa I ) 9

11 Taulukko 2. Hakijoide sukupuoli ja koulutusohjelmaa valittavie määrät hakijat Naisia Miehiä Nais% 2014 kiitiö hakijat/ aloituspaikka Eläilääketiede ,6 % 68 11,4 Helsiki lääketiede ,2 % ,3 Helsiki hammaslääketiede ,5 % 50 7,7 Oulu lääketiede ,7 % 145 7,3 Oulu hammaslääketiede ,9 % 50 6,5 Turku lääketiede ,9 % 153 7,8 Turku hammaslääketiede ,8 % 45 7,6 Itä-Suomi lääketiede ,7 % 164 7,4 Itä-Suomi hammaslääketiede ,3 % 40 9,0 Tampere lääketiede ,2 % ,8 Lähde: Lääketieteelliste aloje valtakuallie valitatoimikuta. Erikoishammaslääkäri tutkitoo johtava koulutusohjelma pituus täysipäiväiseä o kolme vuotta (diagostiikka, oikomishoito, kliiie hammashoito, terveydehuolto) tai kuusi vuotta (suu- ja leukakirurgia). Kliiie hammashoito o jakautuut paiotusalueisii, jotka ovat kariesoppi ja edodotia, parodotologia, laste hammashoito sekä protetiikka ja puretafysiologia. Hammaslääketieteellise diagostiika suutautumisvaihtoehdot ovat suuradiologia, suupatologia ja suumikrobiologia. Erikoishammaslääkäri tutkito voidaa suorittaa Helsigi, Itä-Suome, Oulu, Tamperee ja Turu yliopistoissa. Erikoishammaslääkäri koulutusta suorittamaa voidaa ottaa hekilö, joka o saaut oikeude tai luva harjoittaa Suomessa hammaslääkäri ammattia laillistettua ammattihekilöä ja joka o työskeellyt päätoimisesti hammaslääkäriä kliiisissä tehtävissä vähitää kaksi vuotta. Erikoishammaslääkärikoulutus o uudistumassa. Erikoishammaslääkärikoulutus siirtyi vuoa 1984 yliopistoje tutkitomuotoiseksi koulutukseksi. Sitä ee hammaslääkärie erikoistumista ohjasi Lääkitöhallitukse hammaslääkärie spesialiteettieuvottelukuta. Helmikuu 2015 alusta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus ei ole eää tutkitoo johtavaa koulutusta, vaa ammatillista jatkokoulutusta. Uudistukse tarkoituksea o parataa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukse valtakuallista strategista ohjausta sekä koulutusmäärie parempaa eakoitia ja kohdetamista. Tarkoitus o vahvistaa yliopistoje roolia koulutukse sisällöllisessä ja laadullisessa ohjauksessa ja sosiaali- ja terveysmiisteriö asemaa koulutukse ohjaajaa palvelujärjestelmä tarpeista lähtie. Erikoishammaslääkäreistä o pula kaikilla hammaslääketietee erikoisaloilla, kuiteki erityisesti kliiisillä aloilla. Lisäksi erikoishammaslääkärie määrissä o suuria eroja maa eri osissa (Forss ym. 2013). 10

12 Erikoishammaslääkärikoulutusta täydetää Hammaslääkäriliito ylläpitämä erityispätevyysjärjestelmä, jossa tarjotaa jatkokoulutusta alueilta, joihi ei ole mahdollista erikoistua. Erityispätevyyde voi suorittaa esimerkiksi suugeriatria ja oikeushammaslääketietee aloilta ( [ ]). Edellä kuvattu jatkokouluttautumie ei kosketa kaikkia, mutta osaamise ylläpitämie ja kehittämie o jokaise hammaslääkäri oikeus ja velvollisuus. Hammaslääkärijärjestöje suosituksessa Täydeyskoulutus kuuluu kaikille (2014) todetaa, että hammaslääkäri ajatasaie tietotaito o korkeatasoise ja turvallise hammaslääketieteellise hoido perusta. Suosituksessa korostetaa sitä, että täydeyskoulutuksessa kyse o eliikäise oppimise aseteesta ja suuitelmallisuudesta. Sosiaali- ja terveysmiisteriö suositukse mukaa hammaslääkäri tulisi täydeyskouluttautua vähitää 8 9 päivää vuodessa, mutta käytäössä vai sairaaloissa ja yliopistoissa ylletää koulutuspäivie keskiarvossa suositukse tasolle (TMT2014). 2. Tutkimukse toteutus Tutkimukse toteutus oli tällä toisella kertaa helpompi prosessi kui kolme vuotta aiemmi, jolloi tehtii esimmäie Nuori hammaslääkäri -tutkimus. Silloi erityisesti kyselylomakkee laatimisee käytettii paljo aikaa, koska ajatuksea oli ja o, että samoja kysymyksiä toistetaa uusissa tutkimuksissa. Tällä tavoi o mahdollista seurata yli aja tapahtuvia muutoksia ja arvioida kehittämistyö vaikuttavuutta. Tutkimus muodostuu edellise tutkimukse tapaa kahdesta erillisestä kyselystä. Pääaieisto muodostaa vuosia 2011, 2012 ja 2013 laillistetuille käytäö palvelu jo suorittaeille hammaslääkäreille osoitettu kysely. Tätä aieistoa täydetää kokeeemmille hammaslääkäreille suuattu kysely, jossa he omie kokemustesa pohjalta arvioivat uorte hammaslääkärie valmiuksia Nuorte hammaslääkärie kysely Nuorte hammaslääkärie tutkimusaieisto kerättii sähköisellä kyselyllä Kysely lähettii 243:lle vuosia laillistukse saaeelle hammaslääkärille. 20:ltä kohdejoukkoo kuuluvalta hekilöltä puuttui sähköpostiosoite Hammaslääkäriliito jäserekisteristä, eikä osoitetta löytyyt myöskää ime perusteella tehdyillä ettihauilla. Vuosia siis laillistettii kaikkiaa 263 Suomessa tutkio suorittautta hammaslääkäriä; vuosia , joihi edellie tutkimus kohdistettii, laillistettii 213 hammaslääkäriä, eli uorte hammaslääkärie määrä o lisäätyyt 23 %. Esimmäisessä vaiheessa kohdejoukko (pl. sähköpostiosoitteettomat) sai sähköpostiisa hekilökohtaise liki kyselylomakkeesee. Tämä jälkee vastaamisesta muis- 11

13 tutettii kaksi kertaa. Lopuksi vielä iille, jotka eivät olleet vastaeet määräaikaa meessä, lähetettii tekstiviestimuistutus, jossa oli kaikille sama (ei siis hekilökohtaie) likki kyselyy. Kyselyä markkioitii myös Hammaslääkärilehdessä ja Hammaslääkäriliito uutiskirjeessä. Lisäksi kaikilla vastaeilla oli mahdollisuus osallistua kahde miikokoise tablettitietokoee arvotaa. Näide poisteluje jälkee kertyi 125 vastausta kyselyy, ja vastausprosetiksi tuli kelvollie 51. Vuoa 2011 tehdyssä Nuori hammaslääkäri -tutkimuksessa vastausprosetti oli 43. Silloi kysely toteutettii paperilomakkeilla, mutta ilma palkitoje arvotaa. Naiste vastausaste oli 53 % ja mieste 40 %. Naiste parempi vastausaktiivisuus o tyypillie ilmiö kyselytutkimuksissa. Kysely tehtii toukokuussa, jolloi vuode 2013 lopulla laillistetut hammaslääkärit olivat ehtieet olla työelämässä (täyslaillistettuia) vähitää 4 5 kuukautta. Vuode 2011 alussa valmistueide vastaajie laillistamisesta oli kuluut kolme vuotta ja 4 5 kuukautta. Suuri osa vastaajista sijoittuu äide ääripäide välii, ja keskimääri työelämässä o ehditty olla rusaat puolitoista vuotta. Aieisto edustavuudesta Taulukko 3. Aieisto edustavuus. 12 Aieisto (vastaeet) Perusjoukko (kysely saaeet) Sukupuoli % % miehet % % aiset % % Ikä Alle % % % % Yli % % Laillistusvuosi % % % % % % Yliopisto Helsiki % % Oulu % % Turku % % Taulukossa 3 vertaillaa kyselyy vastaeide ja perusjouko jakaumia sukupuole, iä, laillistusvuode ja yliopisto osalta. Voidaa havaita, että aiset ovat lievästi yliedustettuia vastaajissa ja yli 30-vuotiaat vastaavasti aliedustettuia. Toisaalta laillistusvuode osalta vahimmat eli vuoa 2011 valmistueet ovat vastaeet hiema muita aktiivisemmi. Yliopistoje osalta aieisto edustavuus o eriomaie. Kaikkiaa vastaeet edustavat riittävä hyvi vuosia laillistettuja hammaslääkäreitä, jotta tulokset voi yleistää koskemaa koko perusjoukkoa. Aieisto o yt joki verra edustavampi kui edellisessä Nuori hammaslääkäri -tutkimuksessa. Erityise ilahduttavaa o yliopistoje hyvä edustavuus, joka yhdessä hyvä vastausproseti kassa mahdollistaa tuloste tarkastelemise yliopistoittai.

14 2.2. Kokeeempie kollegoje kysely Kokeeempie kollegoje aieisto kerättii sähköpostikyselyllä Kysely sai 800 Hammaslääkäriliito jäserekisteristä satuaisotaalla valittua ee vuotta 2011 laillistettua hammaslääkäriä, joista 400:llä oli päätoimi terveyskeskuksessa ja 400:llä yksityisellä sektorilla. Vastaajaksi haettii hekilöitä, jotka olivat olleet lähiaikoia työssää tekemissä vastalaillistettuje hammaslääkärie kassa. Kyselyy vastasi määräaikaa meessä 102 hammaslääkäriä. Vastaamisesta ei muistutettu kertaakaa, koska muistutuksilla mukaa olisi luultavasti tullut paljo hekilöiltä, jotka vastaavat tuollisuudesta vaikka kokemukset uorte hammaslääkärie kassa työsketelystä olisivat hyvi vähäisiä. Nyt o oletettavaa, että vastaajissa o eimmäksee iitä, joilla todella o kokemuksia ja myös puittuja omia äkemyksiä uorte kollegoje valmiuksista. Vastaajista 66 % ilmoitti työsketeleväsä terveyskeskuksessa ja 34 % yksityissektorilla. 37 % työsketeli HUS: miljooapiiri (erva) alueella ja vastaavasti 20 % Kuopio, 17 % Tamperee, 15 % Turu ja 11 % Oulu yliopistosairaala miljooapiiri alueella. Kaksi kolmasosaa vastaajista o valmistuut vuosie 1976 ja 1990 välillä (Kuvio 3). Vai kuusi prosettia o valmistuut 2000-luvulla. Vastaukset paiottuvat site kokeeemma hammaslääkärikua äkemyksii. Kuvio 3. Kokeeempie kollegoje laillistusvuodet. 13

15 3. Tulokset 3.1. Nuoret hammaslääkärit työmarkkioilla Esimmäie työpaikka Esimmäie laillistukse jälkeie työpaikka oli suurimmalla osalla vastaeista terveyskeskuksessa (78 %). Heidä osuutesa oli kasvaut vuode 2011 tutkimuksee verrattua, jolloi terveyskeskus oli esimmäie työpaikka 70 %:lla vastaeista. Huomattava muutos oli ähtävissä siiä, kuika moella esimmäie työpaikka oli työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa; vuoa % vastaeista ilmoitti se esimmäiseksi työpaikaksee, ku vastaava luku vuoa 2014 oli eää 8 %. Yksityise sektori osuus säilyi edellee vähäiseä (2014: 8 % vs. 2011: 10 %). Esimmäise työpaika valitaa vaikuttavia tekijöitä kysyttii kysymyksellä, jossa vastaajaa pyydettii vuode 2011 tutkimukse tapaa valitsemaa se seikka, jota hä piti kaikkei tärkeimpää hakeutuessaa esimmäisee laillistukse jälkeisee työpaikkaasa. Lisäksi vastaajaa pyydettii arvioimaa valitaa vaikuttavie tekijöide merkitystä asteikolla erittäi paljo melko paljo joki verra melko vähä ei laikaa. Kysymyksessä oli mukaa vuode 2011 tutkimuksee verrattua kaksi uutta tekijää: potilasmateriaali (millaisia potilaita työssä pääsi hoitamaa) ja työpaika sijaiti lähellä sehetkistä asuipaikkaa, jote luvut 2011 ja 2014 tutkimuste välillä tärkeimmäksi valitu seika suhtee eivät suoraa ole vertailukelpoisia. (Kuvio 4.) Työpaika sijaiti lähellä sehetkistä asuipaikkaa ousi tärkeimmäksi tekijäksi 24 %:lla vastaajista. Seuraavaksi tärkeimmät tekijät olivat vuode 2011 tutkimuksessa esimmäisellä sijalla ollut käytäö palvelu suorituspaikka, jossa pyydettii jatkamaa, joka oli tärkei tekijä 21 %:lle vastaajista (2011: 31 %) ja vuode 2011 tutkimuksessa toisella sijalla ollut mahdollisuus moipuolisee kliiisee työhö, joka oli tärkei tekijä 19 %:lla vastaajista (2011: 23 %). Tarkasteltaessa erittäi paljo ja melko paljo -vastaeide osuutta, tärkeimmiksi seikoiksi tällä tavoi arvioitaessa muodostuivat työ varmuus ja pysyvyys 58 %:lla vastaajista, mahdollisuus moipuolisee kliiisee työhö 56 %:lla vastaajista ja työ haasteellisuus ja vastuullisuus 50 %:lla vastaajista. Vastaeista 62 %:lla oli perehdyttäjä esimmäisessä työpaikassaa. Tässä oliki otettu askel parempaa suutaa, sillä vuode 2011 tutkimuksessa perehdyttäjä oli 56 %:lla. Perehdytykse saaeista tosi 27 % ilmoitti, etteivät he olleet tyytyväisiä saamaasa perehdytyksee. Niistä, joilla perehdyttäjää ei ollut, olisi perehdyttäjää kaivaut 74 % (2011: 61 %). Kiristyyt taloudellie tilae verrattua aikaisempaa tutkimusajakohtaa o osaltaa todeäköisesti vaikuttaut edellä maiittuihi esimmäistä työpaikkaa koskevii tuloksii. Työvoimaa vuokraavie yrityste palveluksessa ei välttämättä ole samassa määri työtä tarjolla kui aikaisemmi. Nii ikää taloudellie epävarmuus tulee vastauksissa esille työ varmuude ja pysyvyyde arvostamisea. Lähes puolet vastaajista valitsi tärkeimmäksi tekijäksi esimmäise työpaika valiassa työpaika sijaii lähellä sehetkistä asuipaikkaa tai vaihtoehdo käytäö palvelu suorituspaikka, jossa pyydettii jatkamaa. Voidaaki päätellä, että käytäö palvelu (jatkossa syvetävä käytäö harjoittelu) paika valialla ja palvelu oistumisella o tärkeä merkitys siihe, mihi uoret hammaslääkärit jatkossa sijoittuvat. Työatajie kaattaa site edellee paostaa käytäö palvelu suorittajii. 14

16 Kuvio 4. Missä määri eri tekijät vaikuttivat esimmäise työpaika valitaa. Ilahduttavaa o myös vastaajie toive mahdollisuudesta moipuolisee kliiisee työhö esimmäisessä työpaikassaa ja työ haasteellisuude ja vastuullisuude tavoittelu. Nykyie työpaikka Vastaeista 69 % oli kokopäivätyössä ja 15 % osa-aikatyössä. Jakauma vastaa esimerkiksi hammaslääkärie työhyvivoititutkimukse jakaumaa (Hakae ja Seppälä 2015). Osa-aikatyötä tekevie osuus oli pieetyyt verrattua vuode 2011 kyselyy (2011: 21 %). Kyselyhetkellä poissa työstä (esim. äitiys- tai vahempaivapaalla tai asevelvollisuutta suorittamassa) oli 15 % ja muute työelämä ulkopuolella 1 %. Vakituisessa työsuhteessa oli 67 % vastaeista ja määräaikaisessa 33 %, eikä jakaumassa ole maiittavaa muutosta vuode 2011 kyselyy verrattua. Nykyie työ oli, kute edellise kysely aikaa, suurimmalla osalla (70 %) julkisella sektorilla ja tavallisimmi terveyskeskuksessa (63 %). Sairaalassa työsketelevie osuus oli yt 7 %, ku vuode 2011 kyselyy vastaeista sairaalassa työsketeli 2 %. Yksityissektorilla työsketelevie osuus (20 %) oli säilyyt lähes eallaa (2011: 21 %). Yksityissektorilla vuokralla ammatiharjoittajaa työsketelevie osuus oli pieetyyt 5 prosettiyksikköä vuode %:sta. Kute edellä esimmäistä työpaikkaa koskie, oli myös ykyie työpaikka aiempaa harvemmalla työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa. Heidä osuutesa vastaeista oli yt 4 %, ku se vuode 2011 kyselyssä oli 10 %. (Kuvio 5.) 15

17 Kuvio 5. Nykyie työpaikka 2011 ja 2014 Nuori hammaslääkäri -kyselyissä. % Nuorte hammaslääkärie maatieteellistä liikkumista tarkasteltii kysymällä lapsuude kotiseudusta ja ykyise työpaika sijaiista karkealla alueluokituksella käyttäe lähtökohtaa yliopistosairaaloide erityisvastuualueita, ii saottuja miljooapiirejä, jotka jakavat Suome viitee osaa. Tämä lisäksi tiedossa oli yliopisto, josta hekilö o valmistuut. Työpaikkaa sijoittumisessa äkyy sekä opiskelupaikkakua (Kuvio 6) että kotipaikkakua (Kuvio 7) vaikutus. Nykyie työpaikka oli 36 %:lla (45 %:lla vuoa 2011) vastaeista eteläise (HYKS erva) miljooapiiri alueella. 17 % (26 % vuoa 2011) työsketeli pohjoise (OYS erva) miljooapiiri alueella, 15 % (14 % vuoa 2011) keskise (TAYS erva), 11 % (9 % vuoa 2011) itäise (KYS erva) ja 22 % (7 % vuoa 2011) lätise (TYKS erva) miljooapiiri alueella. Helsigi yliopistosta valmistueista aiempaa harvempi (65 %; 85 % vuoa 2011) oli sijoittuut eteläise miljooapiiri ja aiempaa useampi (22 %, 8 % vuoa 2011) keskise miljooapiiri alueelle. 7 % oli sijoittuut itäisee miljooapiirii (8 % vuoa 2011), 4 % pohjoisee miljooapiirii ja 2 % lätisee miljooapiirii. Oulu yliopistosta valmistueista edellee rusas puolet (51 %; 54 % vuoa 2011) oli asettuut pohjoisee miljooapiirii. Itäisee miljooapiirii sijoittueide osuus oli kasvaut (24 %; 12 % vuoa 2011) eteläise kustauksella (4 %; 14 % vuoa 2011). Keskisee miljooapiirii oli sijoittuut 18 % (16 % vuoa 2011), ja lätisee 4 % (5 % vuoa 2011). Turu yliopistosta valmistueista useampi kui kolme eljästä (78 %) oli sijoittuut lätisee miljooapiirii. 19 % oli sijoittuut eteläise ja 4 % keskise miljooapiiri alueelle. Vertailulukuja vuode 2011 kyselyy ei Turu yliopistosta valmistueide osalta ole, koska 2011 Turusta valmistueita oli vielä kovi vähä. Eteläise miljooapiiri alueelta kotoisi olevat olivat sijoittueet eimmäksee eteläise miljooapiiri alueelle (83 %). Lätisee ja keskisee miljooapiirii heistä oli sijoittuut 8 % kumpaaki. 16

18 Kuvio 6. Mistä yliopistosta o valmistuut ja missä o yt töissä. Kuvio 7. Miltä alueelta o kotoisi ja missä o yt töissä. Lätisestä miljooapiiristä lähtöisi olevista kolme eljästä (75 %) oli sijoittuut lätisee miljooapiirii, 17 % eteläisee ja 8 % keskisee. Pohjois-Suomesta kotoisi olevista kaksi kolmesta (67 %) työsketeli pohjoise miljooapiiri alueella. Keskisee miljooapiirii oli sijoittuut 15 % ja eteläisee ja lätisee 7 % kumpaaki. Itäise miljooapiiri alueelle heistä oli sijoittuut yllättävä harva, vai 4 %. Itä-Suomesta kotoisi olevista 73 % oli löytäyt paikkasa itäisestä miljooapiiristä, 20 % keskisestä ja 7 % eteläisestä. Keskise miljooapiiri alueelta kotoisi olevat olivat maatieteellisesti tasaisimmi sijoittueet. Heistä 33 % oli sijoittuut keskisee ja hiema useampi, 39 %, eteläisee miljooapiirii. Sekä lätisee että pohjoisee miljooapiirii oli sijoittuut 11 % keskise miljooapiiri alueelta kotoisi olevista ja 6 % itäisee. 17

19 Työtyytyväisyys ja kokemukset suu terveydehuollo asemasta Vastaeet olivat eimmäksee tyytyväisiä ykyisee työhösä. Työhösä vähitää melko tyytyväisiä oli hiema eemmä (81 %) kui vuoa 2011 (75 %). Erittäi tyytyväisiä oli 30 % (2011: 28 %) ja melko tyytyväisiä 51 % (2011: 47 %). Tyytymättömie osuus oli vastaavasti hiema pieetyyt. Ku vuoa 2011 työhösä tyytymättömiä oli useampi kui joka kymmees (erittäi tyytymätö 2 %, melko tyytymätö 9 %), oli tyytymättömie osuus yt 8 % (erittäi tyytymätö 1 %, melko tyytymätö 7 %). 12 % ei osaut ottaa kataa kysymyksee. Työhö tyytyväisyys oli samaa tasoa mukaa lukie hieoie tyytyväisyyde kasvu kui koko hammaslääkärikutaa koskevissa työhyvivoititutkimuksissa (Hakae ja Seppälä 2015). Suu terveydehuollo asemasta o käyty keskustelua erityisesti syksystä 2013 alkae, ku maa hallitus etsi kutie tehtävistä miljardi euro säästöjä. Säästöpaieet kohdistuivat vahvasti myös terveydehuoltoo, ja aikuiste julkista hammashoitoa esitettii yhdeksi mahdolliseksi säästökohteeksi. Koska asia oli hyvi ajakohtaie, haluttii myös uorte hammaslääkärie kyselyllä selvittää, millaisea suu terveydehuollo asema äyttäytyy arkityössä. Vastaajista joka toie (49 %) koki suu terveydehuollo asema muuta terveydehuoltoa heikommaksi. Kolmasosa (34 %) mielestä suu terveydehuolto ei erotu asemaltaa muusta terveydehuollosta. Muuta terveydehuoltoa vahvemmaksi suu terveydehuollo asema koki 4 % vastaeista. Taloude taatuma ja resurssie iukkuus vaikuttivat hyvi moe vastaaja työsketelyy. Lähes puolet (48 %) heistä koki taloude taatuma ja resurssie iukkuude vaikuttava siihe, mite pystyy työsketelemää hammaslääkäriä. Hiema harvempi (42 %) katsoi pystyväsä työsketelemää hammaslääkäriä ii kui haluaa. Sivutyöt 34 %:lla vastaajista oli joki sivutyö hammaslääkäriä, mikä o samaa tasoa kui 2011 kyselyssä (32 %). Useimmi vastaajat tekivät sivutyötä yksityissektorilla ja tavallisimmi ammatiharjoittajaa vuokralla (22 %). Julkisella sektorilla terveyskeskuksessa sivutyö oli 19 %:lla vastaeista. Työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa sivutyö oli 19 %:lla vastaeista, mikä oli vähemmä kui vuode 2011 kyselyssä (27 %). Urasuuitelmat Kysymyksee, missä uskoo työsketeleväsä viide vuode kuluttua, vastasivat uoret hammaslääkärit yt muute melko samoi kui vuoa 2011, mutta joki verra aiempaa useampi uskoi päätyväsä yksityishammaslääkäriksi. Joka toie (50 %) uskoi työsketeleväsä terveyskeskuksessa (2011: 51 %) ja joka kolmas (33 %) yksityissektorilla, ku vuode 2011 kyselyssä oi joka eljäs vastaeista (26 %) uskoi työsketeleväsä yksityissektorilla. Hiema aiempaa harvempi äki itsesä työssä sairaalassa (7 %; 10 % vuoa 2011) tai työvoimaa vuokraava yritykse palveluksessa (2 %; 6 % vuoa 2011). (Kuvio 8.) 18

20 Kuvio 8. Nuorte hammaslääkärie uraliikkuvuus: esimmäie, ykyie ja tuleva (arvio) työsketelysektori vuosie 2014 ja 2011 kyselyissä Näkemyksiä hammaslääkärikoulutuksesta Nuorilta hammaslääkäreiltä kysyttii koulutuksee liittye, mite he arvioivat peruskoulutukse ataee valmiuksia hammaslääkäri kliiisee työhö (Kuviot 9 ja 11). Hammaslääketieteellisiä valmiuksia arvioitii oppiaieittai ja yleiste valmiuksie osalta. Asteikkoa oli liia vähä valmiuksia, sopivasti valmiuksia ja osa-alue paiottui liikaa. Nuorte hammaslääkärie arvioiteja peruskoulutukse atamista valmiuksista verrattii myös yliopistoittai (Helsiki, Oulu ja Turku). Tuloste aalysoiissa käytettii arviota liia vähä valmiuksia. Hammaslääketieteelliset valmiudet oppiaieittai Suurimmaksi osaksi uoret hammaslääkärit kokivat, että peruskoulutus oli ataut heille sopivasti valmiuksia eri oppiaieissa (yli 50 % sopivasti valmiuksia -vastauksia). Verrattua vuode 2011 Nuori hammaslääkäri -tutkimuksee olivat tulokset yt samakaltaiset, ja järjestys liia vähä valmiuksia ataeide oppiaieide osalta oli lähes muuttumato. Vai hammasprotetiikasta (61 %) ja ortodotiasta (51 %) yli puolet vastaajista koki saaeesa liia vähä valmiuksia kliiisee työhö. Suulääketieteessä ja rötgediagostiikassa suurempi osa uoria hammaslääkäreitä vuoa 2014 kui vuoa 2011 koki, että he olivat saaeet liia vähä valmiuksia, ku taas suu- ja leukakirurgiassa valmiudet olivat paratueet aikaisempaa kyselyy verrattua. O huomattava, että vuode 2011 kyselyssä kysymykset oli jaoteltu kliiisii ja teoreettisii valmiuksii, mutta lukuu ottamatta suugerotologiaa samat oppiaieet löytyivät myös vuode 2011 kyselystä. Yliopistoittai vertailtaessa liia vähä valmiuksia -osuudet olivat hammasprotetiikassa 80 % (Helsiki), 51 % (Oulu) ja 43 % (Turku) (Kuvio 10). 19

21 Kuvio 9. Arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista hammaslääketieteellisistä valmiuksista. 20 Kuvio 10. Liia vähä -arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista hammaslääketieteellisistä valmiuksista yliopistoittai.

22 Kuvio 11. Arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista yleisistä valmiuksista. Ortodotiassa vastaavat osuudet olivat Helsigissä 61 %, Oulussa 59 % ja Turussa 36 %. Yli puolet vastaajista koki myös puretafysiologia opetukse ataee liia vähä valmiuksia Helsigissä (83 %), ku vastaavat luvut Oulussa ja Turussa olivat 35 % ja 18 %. Edelliste lisäksi liia vähä valmiuksia saaeide osuus oli yli 50 % suugerotologia oppiaieessa Helsigissä (52 %; vastaavat luvut Oulu 33 % ja Turku 43 %) sekä suulääketietee (suupatologia ja limakalvosairaudet) oppiaieessa Oulussa (51 %; vastaavat luvut Helsiki 46 % ja Turku 32 %). Muista oppiaieista korostui pedodotia osuus Oulu yliopistossa (39 %) verrattua Helsigi (11 %) ja Turu yliopistoihi (14 %). Vuode 2011 kyselyssä ei tehty vastauste vertailua yliopistoittai. Yliopistoittai tarkasteltua suurimmat liia vähä valmiuksia -osuudet olivat Helsigissä valmistueilla uorilla hammaslääkäreillä puretafysiologiassa (83 %), hammasprotetiikassa (80 %) ja ortodotiassa (61 %), Oulussa ortodotiassa (59 %), hammasprotetiikassa (51 %) ja suulääketieteessä (suupatologia ja limakalvosairaudet) (51 %) ja Turussa hammasprotetiikassa (42 %), suugerotologiassa (43 %) ja suu- ja leukakirurgiassa (36 %). Yleiset valmiudet Nuoret hammaslääkärit kokivat, että suurimmaksi osaksi (yli 50 % vastaajista) peruskoulutus oli ataut heille sopivasti yleisiä valmiuksia. Hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisee ja päivystystoimitaa koettii saadu vähite valmiuksia (60 % ja 57 % liia vähä valmiuksia -vastauksia). Tyytyväisimpiä uoret hammaslääkärit olivat eettisii valmiuksiisa sekä valmiuksii potilaa kohtaamisessa ja terveyde edistämisessä. Myös yliopistoittai samat osiot korostuivat. Helsigi yliopistossa vähite valmiuksia koettii saadu hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisee (70 %), päivystysvalmiuksii (67 %), esiapuvalmiutee (35 %) ja ergoomisee työsketelyy (35 %). Oulu yliopistossa puutteita koettii esiapuvalmiudessa (61 %), hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisessa (55 %) ja päivystysvalmiuksissa (45 %). Turu yliopistossa puolestaa koettii liia vähä valmiuksia saadu päivystystyksee (57 %), farmakologiaa (54 %) ja yleislääketieteesee (43 %). Eite eroja yliopistoje välillä oli esiapuvalmiuksissa ja farmakologiassa. (Kuvio 12.) 21

23 Potilaa kohtaamistaidoissa koettii oleva hyvät valmiudet kute vuode 2011 kyselyssäki ja esiapuvalmiuksissa, farmakologiassa ja ergoomisessa työsketelyssä valmiudet olivat paratueet verrattua aiempaa kyselyy. Vuode 2011 kyselyy verrattua tähä osioo oli tullut mota uutta kohtaa tai kohtia oli yhdistetty eri osioista ja vertailua ei voitu moi osi tehdä. Avovastaukset hammaslääketietee peruskoulutuksesta Ehdottomasti eite toivottii lisäystä protetiika ja puretafysiologia opetuksee (22 maiitaa). Paljo toiveita opetukse lisäämisee saivat myös päivystystilateet (14 maiitaa) ja toimimie ammatiharjoittajaa tai yrittäjää (13 maiitaa). Kliiistä hoitoharjoittelua toivottii lisättävä varsi moessa vastauksessa, myös yleissairaudet ja oikomishoito saivat 6 maiitaa. Suuri osa vähetämisee kohdistuvista avoimista kommeteista koski opitoje yleisrakeetta tai byrokraattisia seikkoja. Prekliiisiä opitoja toivottii suppeammiksi, jotta substasioppimiselle jäisi eemmä aikaa (8 maiitaa), byrokratiaa toivottii kevyemmäksi ja umeerista arvioitia toivottii oleva vähemmä. (Taulukko 4 a ja b.) 22 Kuvio 12. Liia vähä -arviot hammaslääketietee peruskoulutukse atamista yleisistä valmiuksista yliopistoittai.

24 Esimerkkitoimepiteistä selviämie Kyselyssä esitettii useita käytäö toimepiteitä, joista selviämistä uoret hammaslääkärit arvioivat asteikolla sujuisi vaivatta, vaatisi erityistä paeutumista ja e tekisi (Kuvio 13). Toimepiteissä selviytymistä tarkasteltii myös yliopistoittai (arvio e tekisi ) sekä sukupuolittai. Vastaeista uorista hammaslääkäreistä sujuisi lähes kaikilta puretakisko tekemie (98 %). Suurelta osalta vastaajista sujuisi vaivatta myös vahikoperforaatio hoito uore pysyvässä hampaassa (77 %), puretavirhee diagosoiti kehittyvässä pureassa (69 %), hampaa poisto yhteydessä katkeee juure leikkauksellie poisto (52 %) tai irrotettava proteesi tekemie (52 %). Nuoret hammaslääkärit arvioivat, että he kyllä tekisivät toimepitee, mutta se vaatisi erityistä paeutumista, ku kyseessä o juurikaavaa katkeee eula poisto/ohittamie (74 %), avojuurise pysyvä hampaa avulsio hoito (65 %), peri-implattikudoste ylläpitohoito (57 %) tai 3 4 yksikö silla tekemie (54 %). Yli puolet uorista hammaslääkäreistä arvioi, että he eivät ryhtyisi tekemää juurepää resektiota (65 % vastaajista) tai parodotiiti hoitoa läppäleikkauksella (52 %). Näide toimepiteide suhtee yliopistoje väliset erot eivät olleet merkittäviä. Muista toimepiteistä korostuivat arviossa e tekisi Helsigissä juurikaavaa katkeee eula poisto/ ohittamie sekä Oulussa suu ulkopuolella valmistetu täyttee valmistamie ja implattikruuu tekemie. Sukupuolierot äkyivät toimepiteide suorittamisvalmiuksissa (Taulukko 5). Miehet tekisivät rohkeammi useimpia toimepiteitä kui aiskollegasa. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Vuode 2011 kyselyy verrattua arvio useide toimepiteide selviämisestä Taulukko 4a. Asioita, joita esitettii lisättäväksi peruskoulutuksee. Osaamisalue maiiat Protetiikka ja puretafysiologia 22 Päivystystilateissa toimimie 14 Toimimie ammatiharjoittajaa ja yritystoimita 13 Kirurgia 8 Kliiie harjoittelu 7 Yleissairaudet ja suu 6 Oikomishoito 6 Vuorovaikutustaidot 5 Asiakirjat 4 Implatologia 4 Farmakologia 4 Ruotsi 3 Tiedohaku, geriatrie hammashoito, etiikka, ergoomia, eglati 2 Esimiestaidot, valtakuallie suu terveydehuollo orgaisaatio, kriittie ajattelu, pedodotia, 1 limakalvosairaudet, kariesdiagostiikka Taulukko 4b. Asioita, joita toivottii väheettävä peruskoulutuksesta. Osaamisalue maiiat Parodotologia 11 Sosiaalihammaslääketiede/suuterveystiede 9 Prekliikkaa toivotaa lyhyemmäksi 8 Kariologia 6 Vähemmä päällekkäisyyttä 2 Suppeammat syvetävät opiot 2 Kasvamie hammaslääkäriksi opiot 2 Vähemmä byrokratiaa 2 Vähemmä umeerista arvioitia 1 Ehkäisevä hammashoito, patologia, puretafysiologia 1 23

25 Kuvio 13. Mite arvioi selviäväsä kuvatuista tilateista/toimepiteistä. oli samalla tasolla myös tässä kyselyssä. E tekisi -arvio ataeide uorte hammaslääkärie osuus oli kasvaut juurepää resektio suorittamisessa, parodotiiti hoido läppäleikkauksessa, Quad helix -kojee semetoimisessa ja irrotettava proteesi tekemisessä verrattua aiempaa kyselyy. Vuode 2011 kyselyy verrattua toimepidelistaa oli otettu viisi uutta toimepidettä (implattikruuu tekemie, juurikaavaa katkeee eula poisto/ohittamie, peri-implattikudoste ylläpitohoito, vahikoperforaatio hoito uore pysyvässä hampaassa ja avojuurise pysyvä hampaa avulsio hoito). Toisaalta paoraamarötgekuva tulkitsemie oli jätetty pois toimepidelistasta ja hammashoitotiimi työjohtajaa toimimie oli siirretty yleisii valmiuksii Valmiudet kokeeempie kollegoje arvioimaa Nuorte hammaslääkärie valmiuksia selvitettii paitsi uorte itsesä arvioimaa, myös kokeeemmille kollegoille lähetetyllä kyselyllä. Kokeeempie kollegoje äkemys uorte hammaslääkärie valmiuksista täydetää hyvi kokoaiskuvaa siitä, mite yliopistoje atama koulutus ja opiskelijoide kyky omaksua tietoa sekä soveltaa opittua käytätöö, vastaa tämä päivä työelämätarpeisii. Kokeeemmat kollegat olivat uorte hammaslääkärie työelämävalmiuksii tyytyväisempiä terveyskeskuksissa kui yksityissektorilla. Erittäi tai melko tyytyväisiä oli kaikista vastaajista 79 % (Kuvio 14), terveyskeskuksissa työsketelevistä peräti 90 %, mutta yksityissektori kollegoista vai 58 %. Vuoa 2011 tehdyssä kyselyssä, jossa 24

26 Taulukko 5. Esimerkkitoimepiteide suorittamie sukupuole mukaa (aiset = 97, miehet = 27). Toimepide (merkitsevyys) Naie % Mies % Yhteesä % Sujuisi vaivatta Puretavirhee diagosoiti kehittyvässä pureassa (s) Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Quad helix kojee Vaatisi erityistä paeutumista semetoimie (s) E tekisi Avojuurise pysyvä hampaa avulsio hoito (p<0.001) Vahikoperforaatio hoito uore pysyvässä hampaassa (s) Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Juurikaavaa katkeee Sujuisi vaivatta eula poisto/ohittamie Vaatisi erityistä paeutumista (s) E tekisi Sujuisi vaivatta Juurepää resektio Vaatisi erityistä paeutumista (p<0.001) E tekisi Sujuisi vaivatta Koepala ottamie (p<0.01) Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Viisaudehampaa leikkauksellie Sujuisi vaivatta poisto, hammas osit- Vaatisi erityistä paeutumista tai puhjeut (p<0.001) E tekisi Hampaa poisto yhteydessä katkeee juure leikkauksellie poisto (p<0.001) Peri-implattikudoste ylläpitohoito (p<0.05) Parodotiiti hoito läppäleikkauksella (p<0.001) Puretakisko (s) Irrotettava proteesi (p<0.01) 3-4 yksikö silta (p<0.001) Suu ulkopuolella valmistettu täyte (p<0.05) Implattikruuu (p<0.01) Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi Sujuisi vaivatta Vaatisi erityistä paeutumista E tekisi

27 Kuvio 14. Vastaeide tyytyväisyys yleisesti ottae uorte hammaslääkärie työelämävalmiuksii (%). erittäi tai melko tyytyväiste vastaajie osuus oli 88 %, ei ollut eroa terveyskeskuste ja yksityissektori vastauksissa. Kokeeempie kollegoje arvioimaa uorte hammaslääkärie valmiudet vaihtelevat hyvi paljo tarkasteltava osa-aluee mukaa. Esimerkiksi 81 % vastaajista oli sitä mieltä, että peruskoulutus oli ataut sopivasti valmiuksia kariologiaa, mutta vai 48 %: mielestä päivystyksee. Merkittävää o, että usealla osa-alueella vastaajie oli vaikea arvioida uorte hammaslääkärie valmiuksia. Eite epävarmuutta aiheuttivat sosiaalihammaslääketiede/suuterveystiede, jota 56 % vastaajista ei osaut arvioida ja suugerotologia, josta 43 % ei osaut ataa arviota. Liia vähä valmiuksia arveltii saadu erityisesti hammashoitotiimi työjohtajaa toimimisessa (47 % mielestä) ja hammasprotetiikassa (43 % mielestä). (Kuvio 15.) Kuvio 15. Kokeeempie kollegoje arviot siitä, mite hammaslääketietee peruskoulutus o ataut valmiuksia uorille hammaslääkäreille työhö eri osa-alueilla (%). 26

28 Verrattua kokeeempie kollegoje arvioo vuoa 2011, suurempi osa kollegoista arvioi yt uorte hammaslääkärie saaee liia vähä valmiuksia lähes kaikkia osa-alueita tarkasteltaessa. Liia vähä -vastaeide osuus kasvoi erityisesti parodotologiassa (8 %-yksikköä), edodotiassa (7 %-yksikköä), yleislääketieteessä sekä suu- ja leukakirurgiassa (molemmissa 5 %-yksikköä). Liia vähä -vastaeide osuus puolestaa pieei ergoomisessa työsketelyssä (8 %-yksikköä) ja suulääketieteessä (6 %-yksikköä). Ku verrattii liia vähä -vastaeide osuuksia yksityisellä sektorilla ja terveyskeskuksissa, yksityissektorilla heitä oli selkeästi eemmä. Yksityisellä sektorilla työsketelevät kokeeemmat kollegat arvioivat terveyskeskuksissa työsketeleviä useammi, että hammaslääkärikoulutus oli ataut liia vähä valmiuksia edodotiassa, parodotologiassa, hammasprotetiikassa, puretafysiologiassa, rötgediagostiikassa, yleislääketieteessä, päivystysvalmiuksissa sekä myös eettisissä valmiuksissa ja potilaa kohtaamistaidoissa. Hammashoitotiimi työjohtajaa toimimise valmiudet yksityise sektori kollegoista peräti 67 % koki puutteellisiksi. Terveyskeskuste vastaajat puolestaa arvioivat yksityisellä sektorilla työsketeleviä useammi liia vähä valmiuksia oleva ortodotiassa. Avokysymyksissä kokeeemmilta kollegoilta tiedusteltii, millä osa-alueella he olivat havaieet suurimmat puutteet uorte hammaslääkärie valmiuksissa. Eite maiitoja tuli julkise puole kollegoilta oikomisesta ja laste hammashoidosta sekä kirurgiasta ja hampaide poistoista. Yksityiseltä puolelta tuli eite maiitoja hoitosuuitelma tekemisestä, kirurgiasta, protetiikasta sekä yrittäjyytee liittyvie asioide tutemisesta tai ymmärtämisestä. Avovastauksissa tuli esii myös huoli uorte hammaslääkärie kyvystä ähdä laajempia kokoaisuuksia kui vai yksittäise potilaa suu hoidotarve. (Taulukko 6.) Vastaajilta kysyttii lisäksi, olivatko he havaieet eroja eri yliopistoista valmistueide hammaslääkärie työelämävalmiuksissa. Kysymyksee vastasi 18 hekilöä ja heistä suuri osa (10 hekilöä) oli sitä mieltä, ettei eroja eri yliopistosta valmistueide välillä ole. Eroje ähtii oleva eemmä yksilö- kui yliopistokohtaisia. Neljä vastaaja mielestä Helsigistä valmistueet olivat muualta valmistueita epävarmempia ja lähettivät potilaa herkemmi erikoishammaslääkärille. Yleiset tiedot ja taidot Kliiiste valmiuksie ohella hammaslääkärie osaamista voidaa arvioida yleiste valmiuksie kautta. Vastaajia pyydettii arvioimaa paitsi uorte hammaslääkärie osaamista eri yleiste valmiuksie alueilla myös äide valmiuksie merkitystä hammaslääkäri työssä. Nuorte hammaslääkärie yleiset tiedot ja taidot vastasivat melko hyvi työelämä tarpeita kokeeempie kollegoje mielestä. Työssä tärkeiksi maiituista taidoista viestitää suome kielellä, tiedohakitataitoja ja oma ala teoreettista osaamista opiskelu arvioitii kehittäee hyvi. Se sijaa tärkeäksi katsotuista taidoista opiskelu arveltii kehittäee puutteellisesti orgaisoiti- ja koordioititaitoja sekä laisäädäö tutemusta. Vuoa 2011 tehdyssä tutkimuksessa arviot olivat hyvi samakaltaisia. Nyt kokeeemmat kollegat arvioivat taloussuuittelu- ja budjetoititaitoje merkitykse työssä joki verra tärkeämmäksi kui vuoa (Kuvio 16.) 27

29 Taulukko 6. Suurimmat puutteet uorte hammaslääkärie valmiuksissa kokeeide kollegoide arvioimaa yhteesä sekä julkie ja yksityissektori eriksee. Puutteet valmiuksissa Maiitoja avovastauksissa (lkm) yhteesä julkie sektori yksityissektori kirurgia ja poistot hammasprotetiikka hoido suuittelu, kokoaisuude hahmottamie oikomie 5 5 laste hammashoito 4 4 yrittäjyys 4 4 kliiie osaamie 3 3 kariologia edodotia 3 3 kollegiaalisuus 3 3 terveyspalvelujärjestelmä kokoaisuude ymmärtämie 3 3 parodotologia 2 2 diagostiikka 2 2 päivystysvalmiudet 2 2 potilaa kohtaamie 2 2 työhö sitoutumie Ku verrattii yksityisellä sektorilla (ys) ja terveyskeskuksissa (tk) työsketelevie kokeeempie kollegoje äkemyksiä tietoje ja taitoje merkityksestä työssä, poikkesivat keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi yritystoimia perusteide tutemuksessa (ys = 4,2; tk = 3,2), taloussuuittelussa ja budjetoiissa (ys = 4,1; tk = 3,1) sekä esimiestaidoissa (ys = 4,3; tk = 3,6). Yksityissektorilla äitä kaikkia pidettii tärkeämpiä. Julkise puole vastaajat pitivät osaamise tasoa uorilla hammaslääkäreillä tilastollisesti merkitsevästi parempaa kui yksityissektori vastaajat 61 %:ssa osa-alueista. Kokeeempia kollegoja pyydettii myös arvioimaa vastavalmistueide hammaslääkärie tiedollisia ja taidollisia valmiuksista verrattua vastavalmistueide valmiuksii iihi aikoihi, ku he itse valmistuivat. Kaikista vastaeista 50 % oli sitä mieltä, että uorte hammaslääkärie valmiudet ovat paratueet siitä ajasta, ku he itse valmistuivat. Vuoa 2011 äi arvioi 43 % vastaajista. Valmiuksie arveli oleva samaa tasoa 30 % vastaajista (2011: 38 %) ja 20 % arvioi valmiuksie heiketyee (2011: 19 %). Julkise ja yksityise sektori vastaajie atamat arviot poikkesivat toisistaa tilastollisesti merkitsevästi. Yksityissektorilla työsketelevistä kokeeemmista kollegoista vai 28 % arvioi valmiuksie paratuee ja 44 % arvioi iide huootuee. Kokeeempie kollegoje arvio uorte hammaslääkärie valmiuksista kliiisee työhö perustuu lähiä erilaisii vuorovaikutus- ja kosultaatiotilateisii, koska vastaaotolla ei yleesä ole mahdollista seurata uore kollega potilastyösketelyä. Ko- 28

30 Osaamise taso uorilla hammaslääkäreillä (1 = erittäi puutteellie...6 = eriomaie) Kuvio 16. Kokeeempie hammaslääkärie arviot uorte hammaslääkärie yleisistä tiedoista ja taidoista (keskiarvoja). sultaatiomahdollisuude järjestämie o esiarvoise tärkeää uore hammaslääkäri osaamise kehittämise, työviihtyvyyde ja työssäjaksamise kaalta. Toisaalta uore hammaslääkäri tuoma uusi teoreettie tieto o koko vastaaotolle arvokasta ja työyhteisössä uorta tulisiki kaustaa se jakamisee. Nuorte hammaslääkärie ja kokeeempie kollegoje äkemykset koulutukse atamista valmiuksista olivat hyvi samasuutaisia. Parhaimmat valmiudet arvioitii saadu parodotologiassa ja kariologiassa. Puutteellisiksi arvioitii valmiudet hammashoitotiimi johtajaa toimimisessa, hammasprotetiikassa ja päivystyksessä. Näide valmiuksie lisäämisee tulisiki opetuksessa kiiittää etistä eemmä huomiota. Myös hammaslääketietee kadidaattie syvetävä käytäö harjoittelu voisi osaltaa tukea kyseiste valmiuksie kehittämistä. Vuode 2011 kyselyy verrattua uorte hammaslääkärie valmiudet ergoomisee työsketelyy ovat paratueet selvästi sekä uorte hammaslääkärie että kokeeempie kollegoje mielestä. Nuorte hammaslääkärie etistä parempi ergoomia mahdollistaa myös hammashoitajatyöpari ergoomise työsketely. Asiaa huomio kiiittämie vaikuttaa parhaimmillaa myöteisesti koko vastaaoto ergoomiaa ja työhyvivoitii. Tämä tukee hyvi pyrkimyksiä vähetää sairauspoissaoloja ja pidetää työuria. Vuoa 2011 kokeeempie kollegoje joukosta vai 10 % edusti yksityissektoria, ku tässä kyselyssä osuus oli oi 34 %. Tämä vuoksi tutkimukse kokoaistulosta tarkasteltaessa yksityissektori edustajie arviot paiottuivat vuoa 2011 vähemmä kui yt toteutetussa tutkimuksessa. Yksityise sektori kokeeempie kollegoje arviot uorista hammaslääkäreistä olivat pääosi kriittisempiä kui kommetit julkiselta puolelta. Kyseistä eroa ei vuoa 2011 toteutetussa tutkimuksessa havaittu, mikä saattaa liittyä äide kahde kysely vastaajie erilaisuutee: Vuoa 2011 kokeeempie kol- 29

31 legoje kyselyy yksityissektorilla vastasi yt tehtyä kyselyä suurempi joukko kollegoja työvoimavuokrausalalta, jossa kokeeemmat kollegat arvioivat uoria hammaslääkäreitä terveyskeskusympäristössä. Yksityissektori kollegoje julkista sektoria kriittisempii arvioihi vaikuttaee osaltaa se, että julkise puole kollegoilla o kokemusta yt arvioitikohteea olevie jo joki verra kokeeide uorte hammaslääkärie lisäksi työurasa aiva alkumetreillä olevista hammaslääketietee opiskelijoista ja käytäö palvelu suorittajista. Vielä opiskeluvaiheessa olevie uorte osaamisee verrattua jo laillistettuje uorte hammaslääkärie osaamie o luoollisesti keskimääri parempaa. Erot yksityise ja julkise sektori kokeeempie kollegoje atamissa arvioissa uorte hammaslääkärie valmiuksista heijastelevat myös suu terveydehuollo rahoituksee liittyvää yksityise ja julkise sektori erilaista roolia ja asemaa. Julkise sektori vastauksissa korostuivat muu muassa laste hammashoido ja ortodotia merkitys työssä, ku taas yksityise sektori vastauksissa korostuivat yrittäjyytee liittyvät seikat. Eteki ykyisessä taloustilateessa o sektorista riippumatta välttämätötä tarkastella hammaslääkäri työ asiakkaalle tuomaa arvoa, laatua, vaikuttavuutta ja kustaustehokkuutta rita ria. Tähä tulisi jo opiskeluaikaa saada ykyistä eemmä valmiuksia. Eri yliopistoista saatuje työelämävalmiuksie vertailu ja arvioiti jo joki verra työelämässä olleide uorte hammaslääkärie osalta o haasteellista. Ammatillise osaamise kehittymisee vaikuttaa yliopisto-opetukse lisäksi mm. terveyskeskuksissa ja yksityissektorilla opiskeluaikaisessa kesätyössä ja käytäöpalvelussa saatu ohjaus sekä silloie työsketely-ympäristö. Kokeeemmat kollegat arvioivat, että uorte hammaslääkärie kyky hahmottaa isoja kokoaisuuksia oli puutteellista. Väestö ikäätyessä ja hampaalliste ikäihmiste määrä lisäätyessä korostuu etisestää tarve ymmärtää suu terveys osaa ihmise kokoaisvaltaista terveyttä ja hyvivoitia. Suu terveydehuollo rooli terveys- ja hyvivoitieroje kavetamisessa o merkittävä. Nuorte hammaslääkärie tulisi perehtyä yksittäiste toimepiteide ja hoitokokoaisuuksie lisäksi koko sosiaali- ja terveydehuollo toimitaympäristöö. Sosiaalihammaslääketietee/suuterveystietee opiot luovat pohjaa tälle ymmärrykselle, vaikkei kyselytuloste perusteella tätä yhteyttä oltu ähty Nuorte hammaslääkärie kotitausta ja arvot Tässä viimeisessä tuloksia esittelevässä luvussa siirrytää eemmä yhteiskutatieteide ketälle. Tarkoituksea o tutkia hiema tarkemmi, keitä uoret hammaslääkärit ovat: mistä he tulevat, mite he elävät ja millaisia arvoja heillä o. Yhteä taustakysymykseä uorilta hammaslääkäreiltä kysyttii heidä vahempiesa koulutuksesta. Erityiseä mielekiitoa oli hammaslääkäri ammati periytymie. Vuode 2011 tutkimuksessa havaittii, että uorte hammaslääkärie äideillä oli huomattava usei terveydehuoltoala koulutus, jopa 44 %:lla. Nyt terveydehuoltoala koulutus o 34 %:lla vastaajie äideistä (Kuvio 17). Kute edellisessä tutkimuksessa, myös yt joka kymmeee uore hammaslääkäri äiti o hammaslääkäri, mikä o huomattava osuus ottae huomioo hammaslääkärie osuude kaikista ammateista. Nuorte hammaslääkärie isistä vai joka kymmeeellä o joki terveydehuoltoala koulutus (Kuvio 18), vuoa 2011 osuus oli käytäössä sama (13 %). Isistä lääkärei- 30

32 Kuvio 17. Vastaajie äitie terveydehuoltoala koulutus. Kuvio 18. Vastaajie isie terveydehuoltoala koulutus. tä o kuusi prosettia (2011: 8 %) ja hammaslääkäreitä kaksi prosettia (2011: 3 %). Ammati periytymie oli samakaltaista riippumatta vastaaja sukupuolesta. Kute vuode 2011 tutkimuksessa, myös yt yli puolella kumpikaa vahemmista ei toimiut laikaa terveydehuoltoalalla. Valtaosalla hammaslääkäri ammattii päätyvistä ei siis ole perhetausta tuomaa erityissuhdetta alaa. Moi uori hammaslääkäri o jo itse vahemma asemassa; 44 %:lla o lapsia tai lapsi o tulossa (2011: 34 %). Lisäksi 30 % (2011: 38 %) ilmoitti, että lapse hakkimie o suuitteilla lähivuosia. Ruuhkavuodet luoollisesti vaikuttavat työuraa koskevii ratkaisuihi. Hammaslääkäreillä esimerkiksi osaaikatyö o yleistä laste ollessa pieiä. Tämä äkyy erityisesti aisilla: tämä tutkimukse vastaajista iistä aisista, joilla o lapsia (tai tulossa), 38 % oli perhevapaalla, 35 % kokopäivätöissä ja 28 % osa-aikatöissä. Isillä tai isiksi tulevilla vastaavat luvut olivat 7 %, 87 % ja 7 %. Mitä ilmeisimmi juuri lapsista johtuva osa-aikatyö o äi olle moikertaisesti yleisempää aisilla kui miehillä. Arvot ohjaavat valitojamme ja vaikuttavat mielipiteisiimme. Arvot kertovat siitä, mitä asioita pidetää hyviä, kauiia ja tavoittelemise arvoisia. Arvot ovat suhteellise pysyviä. Perhe ja kotikasvatus, tärkeät läheiset, koulu ja uskoto ovat tyypillisiä arvoje lähteitä. Arvot myös muuttuvat elämä myös työelämä kokemuste karttuessa. Kyselylomakkeessa lueteltii elämäarvoja/asioita, joide tärkeyttä vastaajia pyydettii arvioimaa. Listaa oli lyheetty joki verra edellisestä Nuori hammaslääkäri -kyselystä. Listaa valitut asiat olivat suurelta osi mukaa myös Kottose (2009) tutkimuksessa. Kottose tutkimuksessa terveys oli tärkei arvo, kute se oli edellisessä Nuori hammaslääkäri -kyselyssä, jossa 88 % piti sitä erittäi tärkeää. Terveyttä pidetää edellee tärkeimpää arvoa. Vastaajista 84 % piti sitä yt erittäi tärkeää, ja loput vastaajista vähitää melko tärkeää. Ihmisyyde kuioitus koettii toiseksi tärkeimpää arvoa, ja yt sitä piti erittäi tärkeää 72 % vastaajista, ku osuus oli vuode 2011 tutkimuksessa 52 %. Perhe-elämä o säilyttäyt paikkasa kolmaeksi tärkeimpää arvoa ja myös erittäi tärkeä -maiitoje osuus, 66 %, oli täsmällee sama kui kolme vuotta sitte. Vuoa 2011 toiseksi tärkeimpää arvoa/asia- 31