Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Transkriptio

1 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2005 Anja Eerola Tauno Sinisalo

2 Sisällys Kyselyjen tausta 3 Aikaisemmat selvitykset 3 Miten tiedot kerättiin 3 Mitä terveyskeskushammaslääkäritilanteesta saatiin selville 4 12,6 % terveyskeskushammaslääkärin viroista oli kyselypäivänä ilman viranhaltijaa tai sijaista... 5 Ostopalvelujen osuus Alueellinen vaihtelu Terveyskeskusten vakanssisuunnitelmat vuodelle Mitä saatiin selville erikoishammaslääkäritilanteesta 10 Kyselyn tulokset antavat aihetta pohdintaan 12 Hoitamattomien terveyskeskushammaslääkärivirkojen määrä on lisääntynyt Työvoimatarpeen ennustaminen on vaikeaa Mitä pitäisi tehdä 13 Kirjallisuus 14 Taulukot Liitteet Taulukko 1. Terveyskeskushammaslääkäritilanne lukumäärinä Taulukko 2. Terveyskeskushammaslääkäritilanne prosenttiosuuksina Taulukko 3. Erittely vakansseista, joiden viranhaltija on tilapäisesti poissa Taulukko 4. Hammaslääkärivaje lokakuussa Ryhmä Sijainen tai ei sijaistarvetta sisältää myös ne avoimet virat, joihin ei säästösyistä haeta viranhaltijaa (ns. jäädytetyt virat ) Taulukko 5. Muu ostopalvelu. Keskimäärin on mediaani Taulukko 6. Erittely avoimista vakansseista Taulukko 7. Terveyskeskusten lukumäärä ja yhteenlaskettu väestöpohja hammaslääkärivajeen mukaan Taulukko 8. Hammaslääkärivaje väestöpohjan mukaan Taulukko 9. Ryhmitellyn hammaslääkärivajeen jakauma sairaanhoitopiireittäin Taulukko 10. Terveyskeskusten vakanssisuunnitelmat vuodelle Taulukko 11. Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin Taulukko 12. Oikomishoidon erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin Taulukko 13. Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin. Lukumäärät on poikkeuksellisesti esitetty yhden desimaalin tarkkuudella, koska virkoja oli niin vähän Taulukko 14. Terveyden- ja hammashuollon erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin Taulukko 15. Arvio terveyskeskuksista eläkkeelle jäävien ja valmistuvien hammaslääkärien lukumääristä. Näiden lisäksi ulkomailta tulleita hammaslääkäreitä laillistetaan nykyään vuosittain noin Taulukko 16. Päätoimisten yksityis- ja terveyskeskushammaslääkärien lukumäärät Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterissä vuosina Siirtymissä on kuvattu vuonna 2005 työssä olevien hammaslääkärien liikettä eri toimintasektoreiden välillä vuodesta Liite 1. Kyselylomake, johon on täytetty vastausten yhteenveto.

3 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2005 Kyselyjen tausta Työikäisten hammaslääkärien lukumäärä kääntyi Suomessa laskuun 2000-luvun taitteessa. Tämä on johdonmukainen seuraus 1990-luvun alussa tehdyistä päätöksistä, joilla hammaslääkärikoulutus lakkautettiin Turun ja Kuopion yliopistoissa. Lukumäärän huippu 4841 saavutettiin vuonna 1999 (1). Hammaslääkäreitä on nyt suurin piirtein saman verran kuin 1980-luvun lopussa. Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin tietojen perusteella työssä olevien hammaslääkärien lukumäärä vähenee muutaman seuraavan vuoden ajan noin 50:llä vuosittain. Terveyskeskusten hammaslääkärivirkojen määrä on kuitenkin samaan aikaan lisääntynyt, sillä 2000-luvun alun lainsäädäntömuutosten myötä terveyskeskuksiin on tullut nettomääräisesti noin sata virkaa lisää ja myös aiemmin jäädytettyinä olleita virkoja on otettu käyttöön. Hammaslääkärimäärän vähentyessä ja toisaalta palvelujen kysynnän kasvaessa oli tärkeää kartoittaa työvoimatilanne. Jotta hammaslääkärityövoimasta saataisiin kattava tilannekatsaus, selvitettiin myös yksityissektorin tilanne ja mahdollinen vapaa kapasiteetti erillisellä niin ikään lokakuussa toteutetulla kyselyllä. Aiempina vuosina käytetty terveyskeskuksille osoitettu lomake uudistettiin vastaamaan Lääkäriliiton käyttämää lomaketta, jolla Lääkäriliitto samaan aikaan selvitti terveyskeskusten lääkäritilanteen (2). Tavoitteena oli helpottaa kyselyyn vastaamista, yhtenäistää käsitteet ja saada tietoa myös ostopalveluista, joiden käyttöä ei aiemmissa kyselyissä ole selvitetty. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) kanssa päällekkäisen tiedon keräämisen välttämiseksi. Tässä kirjoituksessa käytetään pääasiassa virka-sanaa, jolla tarkoitetaan kaikkia sekä virka- että työsuhdepohjaisia hammaslääkärityöpaikkoja terveyskeskuksissa. Aikaisemmat selvitykset Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta lähes vuosittain paikallisorganisaationsa kautta. Terveyskeskuksista on kysytty virkojen lukumääriä ja niiden täyttötilannetta, kuten hoitaako virkaa vakinainen viranhaltija vai sijainen, eikö sijaista saatu vai onko virka ilman viranhaltijaa. Osa-aikatyön osuus otettiin Hammaslääkäriliiton selvityksiin mukaan vuonna STM, Stakes ja KT ovat myös tehneet omia tutkimuksiaan. Toisinaan selvitystyö on ollut päällekkäistä ja siten saattanut turhaan rasittaa vastaajia. STM:n vuosina 1999, 2001 ja 2003 toteutetuissa terveyskeskus- ja sairaalahammaslääkäriselvityksissä otettiin käyttöön käsite hammaslääkärivaje, jolla tarkoitettiin kyselypäivänä ilman viranhaltijaa olevien vakanssien osuutta kaikista vakansseista. STM:n selvityksessä vuonna 1999 terveyskeskushammaslääkärivaje oli noin kolme prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia (3, 4). Eri tahojen selvitysten tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata keskenään. Syynä tähän on paitsi se, että vajeen käsite on saatettu määritellä eri tavoin, myös koko ilmiön eli hammaslääkärimäärän vaihtelun ja siihen vaikuttavien syiden monimuotoisuus. Niin ikään vastausprosentit ovat vaihdelleet. Miten tiedot kerättiin Kyselylomake lähetettiin postitse terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille. Selvityksessä ovat mukana Suomen kaikki 254 terveyskeskusta (5). Näistä kuudessa ei ole hammaslääkärivirkoja, joten niihin kyselylomaketta ei lähetetty. Näiden terveyskeskusten hammashoitojärjestelyistä tiedusteltiin erikseen sähköpostitse. Lomakkeella kysyttiin erikseen tilanne sekä terveyskeskus- että erikoishammaslääkärien osalta. Tiedot pyydettiin hammaslääkärivirkojen yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Lomakkeessa eriteltiin kyselypäivänä terveyskeskuksessa työskennelleet, tilapäisesti työstä poissa olevat viranhaltijat ja avoimet virat. Virkojen lukumäärät pyydettiin muuntamaan 37 viikkotunnin vakansseiksi. Näin esimerkiksi 30 tuntia viikossa tekevän hammaslääkärin virka vastaa 0,8 vakanssia. Tämä aiheutti jonkin verran ongelmia lähinnä sellaisissa terveyskeskuksissa, joissa on paljon vakansseja. Lisäksi kysyttiin, miten työstä poissaolevien henkilöiden ja avoimien virkojen tehtäviä hoidettiin kyselypäivänä. Ostopalvelutoiminnasta kysyttiin erikseen virkojen tai toimien hoitoon käytetty ostopalvelu sekä muu edellisen ulkopuolelle jäävä ostopalvelu. Lomakkeessa pyydettiin erittelemään päivystykseen, normaaliin toimintaan päiväaikana sekä erikoishammashoitoon päiväaikana käytetyt tunnit keskimäärin kuukaudessa. Lopuksi tiedusteltiin suunnitteilla olevia muutoksia terveyskeskuksen hammaslääkärityövoimassa vuonna Lomakkeet palautettiin Hammaslääkäriliittoon, joka vastasi aineiston tallennuksesta. Siinä yhteydessä lomakkeet käytiin läpi yksityiskohtaisesti ja tarvittaessa kysyttiin lisätietoja sähköpostitse tai puhelimitse. Näin aineisto saatiin kattavaksi. Saatuja terveyskeskuskohtaisia tietoja tarkasteltiin sairaanhoitopiireittäin ja väestömäärän suhteessa. 3

4 Mitä terveyskeskushammaslääkäritilanteesta saatiin selville Tutkimuspäivänä terveyskeskuksissa oli yhteensä 2099 terveyskeskushammaslääkärin virkaa (taulukko 1). Näistä hiukan yli 80 prosentissa vakituinen viranhaltija oli työssä kyselypäivänä (taulukko 2). Noin 11 prosenttia viranhaltijoista oli tilapäisesti poissa työstä. Heidän tilallaan noin neljäsosaa viroista hoiti sijainen. Viidesosa viranhaltijoiden poissaoloista oli sellaisia, ettei tilalle tarvittu sijaista. Syynä oli yleensä poissaolon lyhytaikaisuus (vuosiloma tai tilapäinen sairaus). Sijaista ei ollut haettu noin 26 prosenttiin tilapäisistä poissaoloista. Syyksi ilmoitettiin tavallisimmin se, että sijaisia ei saa. Ostopalvelulla hoidettiin kuuden hammaslääkärin tilapäinen poissaolo. Tilapäisistä poissaoloista aiheutui yhteensä 118 kokoaikaisen hammaslääkärin vaje (taulukko 3). Avoimia virkoja oli tutkimuspäivänä 147, joka on 7,0 prosenttia terveyskeskushammaslääkärinvirkojen kokonaismäärästä. Virka merkittiin avoimeksi, kun tehtävään oli haettu hammaslääkäriä tai hausta huolimatta tehtävään ei oltu saatu hammaslääkäriä myöskään sijaiseksi. Hiukan yli puoleen viroista oli viranhaltijaa haettu kerran tai useammin. 24 virkaan oltiin parhaillaan hakemassa hammaslääkäriä. Edellisten lisäksi taloudellisista tai muista syistä ns. jäädytettyjä virkoja oli 17. Hammaslääkäriliiton keväällä 2004 tekemässä selvityksessä niitä oli 81 ja STM:n lokakuussa 2003 tekemässä tutkimuksessa 116 (4, 6). Ostopalvelulla hoi- Taulukko 1. Terveyskeskushammaslääkäritilanne lukumäärinä. Tilapäisesti poissa työstä Avoin Sairaanhoitopiiri Yhteensä Työssä Poissa Sijainen Ostopalv. Ei tarvetta Poissa yht. Avoin Ostopalv. Jäädytetty Avoin yht. Vaje yht. Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Etelä-Savon SHP Helsingin ja Uudenmaan SHP Itä-Savon SHP Kainuun SHP Kanta-Hämeen SHP Keski-Pohjanmaan SHP Keski-Suomen SHP Kymenlaakson SHP Lapin SHP Länsi-Pohjan SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Savon SHP Päijät-Hämeen SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Varsinais-Suomen SHP Ålands hälso- och sjukvård Koko Suomi yhteensä Sarakkeiden selitykset Yhteensä: kaikki terveyskeskushammaslääkärin vakanssit yhteensä Työssä: vakanssi on täytetty vakinaisesti tai määräaikaisesti ja viranhaltija on työssä Tilapäisesti poissa työstä Poissa: viranhaltija on tilapäisesti poissa työstä Sijainen: tilapäistä poissaoloa hoitaa sijainen Ostopalv.: tilapäistä poissaoloa hoidetaan ostopalvelulla/vuokratyövoimalla Ei tarvetta: tilapäisen poissaolon sijaistamiseen ei ole tarvetta tai määrärahaa Poissa yht.: Poissa - Sijainen - Ostopalv. - Ei tarvetta (ilman sijaista) Avoin Avoin: Virka on avoin Ostopalv.: Avointa virkaa hoidetaan ostopalvelulla/vuokratyövoimalla Jäädytetty: Avoin virka on jäädytetty eli siihen ei oteta viranhaltijaa syystä tai toisesta Avoin yht.: Avoin - Ostopalv. - Jäädytetty Vaje yht.: Hammaslääkärivaje yhteensä 4

5 dettiin 17 virkaa (taulukko 6). 12,6 % terveyskeskushammaslääkärin viroista oli kyselypäivänä ilman viranhaltijaa tai sijaista Terveyskeskushammaslääkärivajeeksi laskettiin kaikki hoitamattomat avoimet virat (147 kpl) ja viranhaltijoiden tilapäiset poissaolot (118 kpl), joihin oli yritetty saada korvaava hammaslääkäri. Ns. vuokrahammaslääkärin hoitamaa hammaslääkärin työtä ei laskettu mukaan vajeeseen. Sen sijaan suuhygienistillä tai hammashoitajalla täytetyt avoimet terveyskeskushammaslääkärinvirat (17 kpl) laskettiin vajeeseen. Ilman viranhaltijaa oli kokoaikaisiksi 37 viikkotunnin vakansseiksi muutettuna lokakuussa 265 virkaa eli 12,6 prosenttia kaikista viroista (kuvio 1 ja taulukko 4). Kuvio 1. Hammaslääkärivaje lokakuussa Taulukko 2. Terveyskeskushammaslääkäritilanne prosenttiosuuksina. Tilapäisesti poissa työstä Avoin Sairaanhoitopiiri Yhteensä Työssä Poissa Sijainen Ostopalv. Ei tarvetta Poissa yht. Avoin Ostopalv. Jäädytetty Avoin yht. Vaje yht. Etelä-Karjalan SHP 1,9 % 77,9 % 7,5 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 5,0 % 14,7 % 0,3 % 0,0 % 14,4 % 19,4 % Etelä-Pohjanmaan SHP 3,9 % 81,6 % 9,5 % 1,2 % 0,6 % 2,0 % 5,7 % 8,9 % 0,5 % 0,0 % 8,4 % 14,1 % Etelä-Savon SHP 1,9 % 74,0 % 16,0 % 0,0 % 0,0 % 2,5 % 13,5 % 10,0 % 4,4 % 0,0 % 5,6 % 19,1 % Helsingin ja Uudenmaan SHP 26,1 % 84,2 % 10,0 % 5,0 % 0,5 % 1,7 % 2,8 % 5,8 % 0,5 % 0,3 % 5,0 % 7,8 % Itä-Savon SHP 1,5 % 84,0 % 2,2 % 0,0 % 0,0 % 0,6 % 1,5 % 13,8 % 3,0 % 0,0 % 10,9 % 12,4 % Kainuun SHP 1,9 % 88,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 11,1 % 0,0 % 0,0 % 11,1 % 11,1 % Kanta-Hämeen SHP 3,8 % 76,8 % 10,8 % 2,2 % 0,0 % 0,2 % 8,3 % 12,3 % 2,5 % 0,0 % 9,8 % 18,1 % Keski-Pohjanmaan SHP 1,7 % 84,6 % 10,0 % 0,0 % 0,0 % 2,9 % 7,1 % 5,4 % 0,6 % 2,9 % 2,0 % 9,1 % Keski-Suomen SHP 5,4 % 72,7 % 13,4 % 0,9 % 0,0 % 2,2 % 10,4 % 13,9 % 1,7 % 0,0 % 12,2 % 22,5 % Kymenlaakson SHP 3,5 % 76,9 % 13,6 % 1,4 % 0,0 % 5,4 % 6,8 % 9,5 % 2,0 % 0,0 % 7,5 % 14,3 % Lapin SHP 2,7 % 73,8 % 10,8 % 0,9 % 0,0 % 0,9 % 9,0 % 15,4 % 0,2 % 5,0 % 10,2 % 19,1 % Länsi-Pohjan SHP 1,4 % 89,9 % 10,1 % 10,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Pirkanmaan SHP 8,2 % 75,7 % 9,8 % 1,2 % 0,1 % 2,2 % 6,4 % 15,0 % 1,2 % 1,4 % 12,1 % 18,5 % Pohjois-Karjalan SHP 3,5 % 75,1 % 11,2 % 1,4 % 0,0 % 3,0 % 6,8 % 13,7 % 1,8 % 2,7 % 9,1 % 16,0 % Pohjois-Pohjanmaan SHP 7,4 % 88,5 % 8,6 % 6,7 % 0,0 % 0,6 % 1,2 % 2,9 % 0,0 % 1,0 % 1,9 % 3,1 % Pohjois-Savon SHP 4,4 % 76,6 % 12,6 % 0,0 % 1,1 % 3,5 % 8,0 % 10,8 % 0,1 % 1,1 % 9,6 % 17,6 % Päijät-Hämeen SHP 3,4 % 78,2 % 11,6 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 8,8 % 10,2 % 2,2 % 1,4 % 6,6 % 15,4 % Satakunnan SHP 5,0 % 71,3 % 17,8 % 0,0 % 0,0 % 10,7 % 7,1 % 10,9 % 0,0 % 3,3 % 7,5 % 14,7 % Vaasan SHP 3,8 % 80,6 % 18,0 % 2,5 % 0,0 % 2,6 % 12,9 % 1,4 % 0,0 % 0,0 % 1,4 % 14,3 % Varsinais-Suomen SHP 8,1 % 84,7 % 9,7 % 2,0 % 0,9 % 0,6 % 6,3 % 5,5 % 0,0 % 0,0 % 5,5 % 11,8 % Ålands hälso- och sjukvård 0,3 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Koko Suomi yhteensä 100,0 % 80,6 % 10,8 % 2,8 % 0,3 % 2,1 % 5,6 % 8,6 % 0,8 % 0,8 % 7,0 % 12,6 % Sarakkeiden selitykset Yhteensä: kaikki terveyskeskushammaslääkärin vakanssit yhteensä, prosenttiluvut tässä sarakkeessa viittaavat ko. sairaanhoitopiirin vakanssien osuuteen kaikista vakansseista Työssä: vakanssi on täytetty vakinaisesti tai määräaikaisesti ja viranhaltija on työssä Tilapäisesti poissa työstä Poissa: viranhaltija on tilapäisesti poissa työstä Sijainen: tilapäistä poissaoloa hoitaa sijainen Ostopalv.: tilapäistä poissaoloa hoidetaan ostopalvelulla/vuokratyövoimalla Ei tarvetta: tilapäisen poissaolon sijaistamiseen ei ole tarvetta tai määrärahaa Poissa yht.: Poissa - Sijainen - Ostopalv. - Ei tarvetta Avoin Avoin: Virka on avoin Ostopalv.: Avointa virkaa hoidetaan ostopalvelulla/vuokratyövoimalla Jäädytetty: Avoin virka on jäädytetty eli siihen ei oteta viranhaltijaa syystä tai toisesta Avoin yht.: Avoin - Ostopalv. - Jäädytetty Vaje yht.: Hammaslääkärivaje yhteensä 5

6 Taulukko 3. Erittely vakansseista, joiden viranhaltija on tilapäisesti poissa. Taulukko 6. Erittely avoimista vakansseista. 6 lkm % Tilapäisesti poissa työstä ,0 - Sijainen hoitaa ,7 - Hoidetaan ostopalveluna -6 2,7 - Ei tarvetta sijaiselle ,9 Tilapäisesti poissa yhteensä ,0 - Sijaista ei saatu 60 50,8 - Sijaista ei haettu vaikka tarvetta olisi ollut Taulukko 4. Hammaslääkärivaje lokakuussa Ryhmä Sijainen tai ei sijaistarvetta sisältää myös ne avoimet virat, joihin ei säästösyistä haeta viranhaltijaa (ns. jäädytetyt virat ). Virat ja toimet n % Viranhaltija työssä ,6 Sijainen tai ei sijaistarvetta 120 5,7 Ostopalvelu 23 1,1 Hammaslääkärivaje ,6 Yhteensä , ,2 Ostopalvelujen osuus Terveyskeskukset hankkivat poissaolojen ja avointen virkojen korvaamiseksi yhteensä 23 kokoaikaisen hammaslääkäriviran verran ostopalveluja, mikä on 1,1 prosenttia kaikista viroista. Terveyskeskushammaslääkärivajeen korvaamiseksi hankitun ostopalvelun lisäksi terveyskeskukset ostivat myös muuta päiväaikaista hammaslääkärintyötä joko lkm % Avoin ,0 - Hoidetaan ostopalveluna -17 9,4 - Jäädytetty -17 9,4 Avoin yhteensä ,2 Viranhaltijaa aiotaan hakea tänä vuonna Viranhaltijaa haetaan, mutta ei ole vielä saatu Viranhaltijaa on haettu, mutta ei ole saatu Viranhaltijaa ei haeta, vaikka virka ei ole jäädytetty Taulukko 5. Muu ostopalvelu. Keskimäärin on mediaani. M uu osto p alve lu ke s k i määrin tuntia kuukaudess a Päivystykseen Normaaliin toimintaan Erikoishammashoitoon Sairaanhoitopiiri Yhteensä Keskimäärin Yhteensä Keskimäärin Yhteensä Keskimäärin Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Etelä-Savon SHP 36 8 Helsingin ja Uudenmaan SHP Itä-Savon SHP Kainuun SHP 8 8 Kanta-Hämeen SHP Keski-Pohjanmaan SHP Keski-Suomen SHP Kymenlaakson SHP Lapin SHP Länsi-Pohjan SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Savon SHP Päijät-Hämeen SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Varsinais-Suomen SHP Ahvenanmaa Koko Suomi yhteensä h/vko vakansseina yksityisiltä palveluntuottajilta tai toisilta terveyskeskuksilta. Muuta hammaslääkärintyötä osti päivystykseen 26 terveyskeskusta keskimäärin 2 tuntia kuukaudessa. 32 terveyskeskusta 15 sairaanhoitopiiristä osti normaaliin päiväaikaiseen toimintaan keskimäärin 45 tuntia kuukaudessa. Yhteensä nämä vastaavat noin 51 hammaslääkärin työpanosta (taulukko 5). Näiden lisäksi joissakin lomakkeissa oli ilmoitettu vuodessa ko. ostopalveluihin

7 käytetty euromäärä ilman, että sitä oli saatu muutettua tuntimääriksi. Päiväaikaiseen toimintaan käytetty ostopalvelu kohdentui pääasiassa muutamaan suurimpaan kaupunkiin (Helsinki, Espoo, Tampere) ja pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle (66 prosenttia). Kunnat, joissa ei ole omia terveyskeskushammaslääkärinvirkoja, ostivat hammashoitopalvelut joko naapuriterveyskeskuksesta, yksityisiltä palveluntuottajilta tai molemmilta. Tarkkoja tietoja näistä ostopalveluista ei saatu. Aiemmin mainittu avointen virkojen korvaaminen ostopalveluilla ja muu ostopalvelu poikkeavat toisistaan huomattavasti. Edellisessä on kyse hammaslääkärin työn korvaamisesta vuokrahammaslääkärillä. Jälkimmäisessä tapauksessa käytetään useimmiten ostopalvelusopimusta, jolloin terveyskeskus lähettää potilaat kokonaishoitoon ostopalvelusopimuksen tehneelle yksityishammaslääkärille. Jälkimmäisessä tapauksessa ostetaan siis kokonaishoitoa tai toimenpiteitä, kun edellisessä ostetaan hammaslääkärin työaikaa omaan terveyskeskukseen. Kuvio 3. Hammaslääkärivaje sairaanhoitopiireittäin. Kuvio 4. Hammaslääkärivaje lukumäärinä sairaanhoitopiireittäin vuosina 2003 ja Alueellinen Kuvio 2. Terveyskeskushammaslääkärivaje sairaanhoitopiireittäin. vaihtelu Tutkimuspäivänä noin 42 prosentilla terveyskeskuksista olivat kaikki virat täynnä (kuvio 6). Näiden terveyskeskusten alueilla asuu 1,2 miljoonaa suomalaista eli noin 22 prosenttia koko väestöstä. Noin 55 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa vaje on enintään 10 prosenttia. Vähintään 40 prosenttia terveys- keskushammaslääkärinviroista on hoitamatta 9 prosentissa terveyskeskuksista. Näiden terveyskeskusten väestöpohja on 0,2 miljoonaa (taulukko 7). Seitsemästä terveyskeskuksesta puuttuivat kaikki viranhaltijat, yhteensä noin 10 vakanssin verran. Hoitamattomien virkojen määrä vaihtelee alueellisesti huomattavas7

8 ti, sekä sairaanhoitopiireittäin että niiden sisällä. Sairaanhoitopiireissä, joissa on hammaslääkärikoulutusta, terveyskeskusten työvoimatilanne on aina ollut hyvä. Pienimmät hammaslääkärivajeet ovatkin Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Ahvenanmaan ja Länsi-Pohjan kaikki terveyskeskushammaslääkärivirat olivat kyselypäivänä täytettyinä, kuten edellisissäkin kyselyissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli ainoa, jossa vaje oli yli 20 prosenttia. Muutamassa sairaanhoitopiirissä vaje oli 20 prosentin tuntumassa (kuviot 2 ja 3). Terveyskeskushammaslääkärivaje vaihteli myös terveyskeskusten väestöpohjan mukaan. Suhteellisesti suurin se oli alle asukkaan terveyskeskuksissa. Alle asukkaan terveyskeskuksissa hammaslääkärivaje on keskimäärin 13,8 prosenttia ja niissä oli eniten yli 20 prosentin vajetta (kuvio 5) asukkaan terveyskeskuksissa vaje oli keskimäärin 16,2 prosenttia (taulukko 8). Suurissa yli asukkaan kaupungeissa vaje oli pienin, mikä johtui lähinnä Oulun ja Vantaan hyvästä tilanteesta. Taulukko 7. Terveyskeskusten lukumäärä ja yhteenlaskettu väestöpohja hammaslääkärivajeen mukaan. Taulukko 8. Hammaslääkärivaje väestöpohjan mukaan. Hammaslääkärivaje Terveyskeskusten lukumäärä Osuus terveyskeskuksista Väestö milj. Hammaslääkärivaje n % n % Ei vajetta ,3 1,2 22,4 9,9 % 36 14,5 1,7 32, ,9 % 33 13,3 1,1 21, ,9 % 51 20,6 1,0 19,0 40 % 23 9,3 0,2 4,1 Yhteensä ,0 5,1 100,0 Osuus vakansseista Terveyskeskuksen väestöpohja n % n % n % , , , , , , , , , ,2 13 5, , ,9 6 2, ,3 Yhteensä , , ,0 Kuvio 5. Yli 20 prosentin hammaslääkärivaje terveyskeskusten väestöpohjan mukaan. 8

9 Taulukko 9. Ryhmitellyn hammaslääkärivajeen jakauma sairaanhoitopiireittäin. H a m m a s l ä ä k ä r i v a j e Ei vajetta 0 10 % % % 40 % Sairaanhoitopiiri n % n % n % n % n % Etelä-Karjalan SHP 3 33,3 1 11,1 3 33,3 1 11,1 1 11,1 Etelä-Pohjanmaan SHP 3 20,0 4 26,7 3 20,0 4 26,7 1 6,7 Etelä-Savon SHP 2 33,3 0 0,0 1 16,7 1 16,7 2 33,3 Helsingin ja Uudenmaan SHP 11 44,0 9 36,0 3 12,0 2 8,0 0 0,0 Itä-Savon SHP 2 40,0 0 0,0 1 20,0 2 40,0 0 0,0 Kainuun SHP 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0,0 Kanta-Hämeen SHP 0 0,0 1 20,0 2 40,0 2 40,0 0 0,0 Keski-Pohjanmaan SHP 4 50,0 1 12,5 0 0,0 2 25,0 1 12,5 Keski-Suomen SHP 5 35,7 1 7,1 1 7,1 4 28,6 3 21,4 Kymenlaakson SHP 4 50,0 2 25,0 0 0,0 0 0,0 2 25,0 Lapin SHP 5 35,7 1 7,1 2 14,3 3 21,4 3 21,4 Länsi-Pohjan SHP 6 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Pirkanmaan SHP 9 42,9 2 9,5 2 9,5 7 33,3 1 4,8 Pohjois-Karjalan SHP 5 35,7 1 7,1 1 7,1 6 42,9 1 7,1 Pohjois-Pohjanmaan SHP 22 78,6 2 7,1 2 7,1 2 7,1 0 0,0 Pohjois-Savon SHP 4 28,6 1 7,1 3 21,4 4 28,6 2 14,3 Päijät-Hämeen SHP 3 30,0 3 30,0 1 10,0 2 20,0 1 10,0 Satakunnan SHP 2 18,2 2 18,2 2 18,2 4 36,4 1 9,1 Vaasan SHP 4 40,0 2 20,0 1 10,0 2 20,0 1 10,0 Varsinais-Suomen SHP 9 42,9 3 14,3 4 19,0 3 14,3 2 9,5 Äland 1 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Koko Suomi yhteensä , , , ,7 22 8,9 n tarkoittaa terveyskeskusten lukumäärää Terveyskeskusten lukumäärä Hammaslääkärivaje % Kuvio 6. Hammaslääkärivajeen jakautuminen. 9

10 Terveyskeskusten vakanssisuunnitelmat vuodelle 2006 Johtavilta hammaslääkäreiltä kysyttiin myös suunnitteilla olevia virkalisäyksiä tai vähennyksiä vuodelle 2006 ja arviota todellisesta tarpeesta. Vastaajat arvioivat, että terveyskeskuksiin ollaan vuonna 2006 perustamassa 27 virkaa 10 eri sairaanhoitopiirin alueella. Vähennystä oli suunniteltu neljän viran verran, joten nettolisäys vuonna 2006 on tämän selvityksen mukaan 23 virkaa. Eniten lisäystä oli suunniteltu Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois-Savon sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Vastaajien arvioima todellinen virkalisäystarve samaan aikaan oli 138. Palvelujen ulkoistamista suunniteltiin viiden viran verran (taulukko 10). Mitä saatiin selville erikoishammaslääkäritilanteesta Terveyskeskushammaslääkärin virkojen lisäksi erikoishammaslääkärin virkoja oli terveyskeskuksissa 187. Eniten oli oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä, 83, ja vähiten suu- ja leukakirurgeja, 9,5 vakanssin verran. Erikoishammaslääkärivaje oli keskimäärin 18,7 prosenttia. Suurin vaje, noin 24 prosenttia, koski oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä (taulukot 10 14). Erikoishammaslääkärien vakanssit jakaantuivat maantieteellisesti epätasaisesti. Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäreistä kaksi kolmasosaa oli Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. Oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä oli edellisten lisäksi useita myös Pirkanmaalla. Suu- ja leukakirurgeja oli vain viiden sairaanhoitopiirin alueella. Terveydenhuollon erikoishammaslääkärit sijoittuivat tasaisimmin eri puolille maata. Vain neljässä sairaanhoitopiirissä ei näitä ollut lainkaan. Erikoishammashoidon ostopalveluihin päiväaikana käytti 124 terveyskeskusta 20 sairaanhoitopiiristä keskimäärin kuusi tuntia kuukaudessa. Yhteensä erikoishammashoitoa ostettiin hiukan yli 1000 tuntia kuukaudessa eli noin 10 Taulukko 10. Terveyskeskusten vakanssisuunnitelmat vuodelle 2006 Sairaanhoitopiiri Suunniteltu lisäys Tarvittava lisäys Vähennys Ulkoistus Etelä-Karjalan SHP 1,5 6,0-1 Etelä-Pohjanmaan SHP 0,5 2,5 - - Etelä-Savon SHP - 2,0 - - Helsingin ja Uudenmaan SHP 7,0 32,0-0,3 Itä-Savon SHP - 3,0 1,0 - Kainuun SHP Kanta-Hämeen SHP - 1,0 - - Keski-Pohjanmaan SHP Keski-Suomen SHP - 2,0 - - Kymenlaakson SHP 1,0 4,5 - - Lapin SHP 0,2 6,2-0,5 Länsi-Pohjan SHP 1,0 2,5 1,0 - Pirkanmaan SHP - 11,0-2,0 Pohjois-Karjalan SHP - 2,3 0,4 - Pohjois-Pohjanmaan SHP 2,0 7,5 - - Pohjois-Savon SHP 4,0 11,0 1,0 - Päijät-Hämeen SHP 2,2 6,2 - - Satakunnan SHP 0,5 4,5 - - Vaasan SHP 2,5 5,5 - - Varsinais-Suomen SHP 4,5 18,5 0,5 1,2 Ålands hälso- och sjukvård - 5,0 - - Koko Suomi yhteensä 26,9 138,2 3,9 5,0 Taulukko 11. Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiiri Yhteensä Työssä Poissa Avoin Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Etelä-Savon SHP Helsingin ja Uudenmaan SHP Itä-Savon SHP Kainuun SHP Kanta-Hämeen SHP Keski-Pohjanmaan SHP Keski-Suomen SHP Kymenlaakson SHP Lapin SHP Länsi-Pohjan SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Savon SHP Päijät-Hämeen SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Varsinais-Suomen SHP Ålands hälso- och sjukvård Koko Suomi yhteensä seitsemän hammaslääkärin viran verran. Lähes poikkeuksetta oli kyse oikomishoidon ostosta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kahden kliinisen hammashoidon vakanssin haltijat olivat tilapäisesti poissa työstä, mutta 86,7% 0% 13,3% poissaolot oli korvattu sijaisella.

11 Taulukko 12. Oikomishoidon erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiiri Yhteensä Työssä Poissa Avoin Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Etelä-Savon SHP Helsingin ja Uudenmaan SHP Itä-Savon SHP Kainuun SHP Kanta-Hämeen SHP Keski-Pohjanmaan SHP Keski-Suomen SHP Kymenlaakson SHP Lapin SHP Länsi-Pohjan SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Savon SHP Päijät-Hämeen SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Varsinais-Suomen SHP Ålands hälso- och sjukvård Koko Suomi yhteensä ,0% 12,0% 12,0% Sarakkeiden selitykset taulukoissa Yhteensä: kaikki terveyskeskushammaslääkärin vakanssit yhteensä Työssä: viranhaltija on työssä eli vakanssi on täytetty vakinaisesti tai määräaikaisesti Poissa: viranhaltija on tilapäisesti poissa työstä Avoin: virka on avoin Taulukko 13. Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin. Lukumäärät on poikkeuksellisesti esitetty yhden desimaalin tarkkuudella, koska virkoja oli niin vähän. Sairaanhoitopiiri Yhteensä Työssä Poissa Avoin Etelä-Karjalan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Etelä-Pohjanmaan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Etelä-Savon SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Helsingin ja Uudenmaan SHP 5,0 4,8 0,2 0,0 Itä-Savon SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Kainuun SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Kanta-Hämeen SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Pohjanmaan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Suomen SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Kymenlaakson SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Lapin SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Länsi-Pohjan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Pirkanmaan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjois-Karjalan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Pohjois-Pohjanmaan SHP 1,0 1,0 0,0 0,0 Pohjois-Savon SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Päijät-Hämeen SHP 1,5 0,5 1,0 0,0 Satakunnan SHP 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaasan SHP 1,0 1,0 0,0 0,0 Varsinais-Suomen SHP 1,0 1,0 0,0 0,0 Ålands hälso- och sjukvård 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko Suomi yhteensä 9,5 8,3 1,2 0,0 87,4% 12,6% 0% 11

12 Taulukko 14. Terveyden- ja hammashuollon erikoishammaslääkärien vakanssien lukumäärät sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiiri Yhteensä Työssä Poissa Avoin Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Etelä-Savon SHP Helsingin ja Uudenmaan SHP Itä-Savon SHP Kainuun SHP Kanta-Hämeen SHP Keski-Pohjanmaan SHP Keski-Suomen SHP Kymenlaakson SHP Lapin SHP Länsi-Pohjan SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Savon SHP Päijät-Hämeen SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Varsinais-Suomen SHP Ålands hälso- och sjukvård Koko Suomi yhteensä Kyselyn tulokset antavat aihetta pohdintaan 12 84,6% 7% 8,4% Lokakuussa 2005 toteutettiin ensimmäisen kerran sekä kunta- että yksityissektorin hammaslääkärien työvoimatilannetta selvittävät kyselyt. Ne suunniteltiin yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, mutta käytännön toteutuksesta terveyskeskusten ja yksityissektorin osalta vastasi Suomen Hammaslääkäriliitto ja sairaalahammaslääkärien osalta Kunnallinen työmarkkinalaitos. Eri tahojen yhteistyö on tärkeää ja myös järkevä voimavaroja säästävä tapa toimia etenkin, kun tehdään näin laajoja ja koko alalle merkityksellisiä selvityksiä. Tässä artikkelissa on esitelty tulokset terveyskeskushammaslääkärikyselystä, joka on siis yksi lokakuussa 2005 toteutetusta kolmesta kyselystä. Saatua tietoa ei kuitenkaan voi käsitellä eikä pohtia ilman, että tarkastellaan sekä kunta- että yksityissektorin tilannetta suun terveydenhuollossa, vaikka yksityishammaslääkärikyselyn tulokset esitelläänkin Hammaslääkärilehdessä kokonaisuudessaan vasta myöhemmin. Hoitamattomien terveyskeskushammaslääkärivirkojen määrä on lisääntynyt Terveyskeskushammaslääkäriviroista oli kyselypäivänä kokonaan ilman hammaslääkäriä 12,6 prosenttia, yhteensä 265 virkaa. Tulosta ei täysin voi verrata mihinkään aikaisempina vuosina tehtyyn selvitykseen, mutta suunta on selvä: vuosina hammaslääkäriviroista oli eri selvitysten mukaan täyttämättä 7 10 prosenttia. Vaje terveyskeskuspuolella on siis kasvanut (kuvio 4). Toinen muutos huonompaan suuntaan terveyskeskusten kannalta on se, että sijaisia on vaikea saada. STM:n vuoden 2003 selvityksessä sijaiset hoitivat 83 prosenttia niistä viroista ja toimista, joissa joko ei ollut vakinaista viranhaltijaa tai vakinainen viranhaltija oli tilapäisesti poissa työstä (4). Tänä vuonna vastaava luku oli vain vajaa kolme prosenttia. Tosin lomakkeen ohjeistus sijaisten osalta ei ollut aivan looginen. Tämän vuoksi mahdollisesti osa tilapäisesti poissa olevien viranhaltijoiden sijaisista oli merkitty työssä oleviksi, mikä siinä tapauksessa vähensi sijaisiksi kirjattujen määrää. On myös muistettava, että 265 virkaa on saatu laskemalla yhteen kaikki terveyskeskusten ilmoittamat vajeet, sekä kokonaiset virat että osittain hoidettujen virkojen hoitamattomat osuudet. Vajetta ei voisi käytännössä paikata 265 hammaslääkärillä, koska osa vajeesta muodostuu useissa terveyskeskuksissa olevista vajaan viran kokoisista osista. Sellaisiin virkoihin on vaikea saada hammaslääkäreitä missään olosuhteissa. Työvoiman vajausta se silti on. Työvoimatarpeen ennustaminen on vaikeaa Perusteena Turun ja Kuopion hammaslääkärikoulutuksen lopettamiselle 1990-luvun alussa oli hammaslääkärimäärän kasvaminen liian suureksi. Näin varmaan olisikin käynyt, jos hammaslääkäreitä olisi valmistunut työelämään entiset määrät. Tällä hetkellä olisi noin hammaslääkäriä enemmän, mikä voisi näkyä työttömyysluvuissa kuntasektorilla ja vajaatyöllisyytenä yksityissektorilla. Oman vaikeutensa sopivan hammaslääkärimäärän ennustamiseen tuo suun terveydenhuollon muusta terveydenhuollosta poikkeava palvelurakenne: puolet aikuisväestön perushammashoidosta tuotetaan yksityissektorilla, puolet terveyskeskuksissa. Näihin aikoihin asti viranomaisten suunnitelmissa on lähinnä huomioitu kuntasektorilla tapahtuvat muutokset. Suun terveydenhuollossa kuitenkin kaikessa suunnittelussa ja muussa toiminnan kehittämisessä pitää ottaa huomioon sekä yksityis- että kuntasektori. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun näyttää siltä, että hammaslääkärityövoimasta on alueellista pulaa. Viime vuosikymmenen alussa ei ollut tiedossa hammashoidon kysynnän kasvu 2000-luvulla, mikä ainakin osaksi johtunee isoista lain-

13 säädäntömuutoksista, joiden ansiosta suun terveydenhuollon asema osana muita terveyspalveluja on vakiintunut. Muutoksia ei ole kuitenkaan tapahtunut vain suun terveydenhuollossa, vaan työelämässä on kautta koko suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisestikin tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena mm. yksittäisen työntekijän vuosityöaika on lyhentynyt. Lisäksi ihmisten keskittyminen suuriin kaupunkeihin on autioittanut maaseutua ja osaltaan hankaloittanut erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman saantia pienempiin ja etäämpänä isoista keskuksista oleviin kuntiin. Kolmen seuraavan vuoden aikana terveyskeskuksista jää eläkkeelle vähintään 130 hammaslääkäriä. Valmistuneista hammaslääkäreistä Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin mukaan noin puolet Taulukko 15. Arvio terveyskeskuksista eläkkeelle jäävien ja valmistuvien hammaslääkärien lukumääristä. Näiden lisäksi ulkomailta tulleita hammaslääkäreitä laillistetaan nykyään vuosittain noin Vuosi Laillistetaan* Eläkkeelle terveyskeskuksista** Arvioitu nettomuutos terveyskeskuksiin*** Yhteensä * Arvio perustuu hammaslääketieteen opinnot aloittaneiden opiskelijoiden lukumääriin vuosina eikä sisällä ulkomailta tulevia. ** 63 vuoden eläkeikään perustuva arvio perustuu Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin tietoihin. *** Arvio perustuu Hammaslääkäriliiton jäsenrekisteriin, jonka mukaan noin puolet valmistuneista sijoittuu terveyskeskuksiin. Taulukko 16. Päätoimisten yksityis- ja terveyskeskushammaslääkärien lukumäärät Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterissä vuosina Siirtymissä on kuvattu vuonna 2005 työssä olevien hammaslääkärien liikettä eri toimintasektoreiden välillä vuodesta 2001 vuoteen Vuosi Päätoimiset yksityishammaslääkärit Siirtymä terveyskeskusten ja yksityissektorin välillä Päätoimiset terveyskeskushammaslääkärit 13 Yks. +25 Tk Yks. +28 Tk Yks. +19 Tk. Yks. Tk. 18 Yks. Tk Kuvio 7. Terveyskeskushammaslääkärivaje vakanssien lukumäärinä (punaiset numerot) sairaanhoitopiireittäin rinnastettuna yksityissektorin vapaaseen kapasiteettiin (30 h/vko) vakansseiksi laskettuna (siniset numerot). sijoittuu terveyskeskuksiin, mikä ei riitä korvaamaan terveyskeskuksista poistuvien hammaslääkärien lukumäärää (taulukko 15). Näillä näkymin tilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta useaan vuoteen, vaikka hammaslääkärien koulutusta onkin lisätty. Lisäys alkaa todennäköisesti näkyä laillistettujen määrässä vuosina Toisaalta samoihin aikoihin tai ehkä vähän sen jälkeen eläkkeelle jää aiempaa hiukan enemmän hammaslääkäreitä. Viiden viime vuoden aikana yksityissektorilta terveyskeskuksiin on Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin mukaan siirtynyt arviol- ta 140 hammaslääkäriä. Samaan aikaan noin 80 terveyskeskushammaslääkäriä on siirtynyt muihin tehtäviin (taulukko 16). Nettolisäys terveyskeskuksiin on siis sisäisten muutosten kautta viiden vuoden aikana ollut noin 60. Mitä pitäisi tehdä Yksityissektorille tehdystä työvoimakyselystä saatujen tietojen mukaan yksityissektorilla on vapaata kapasiteettia, joka tosin jakaantuu epätasaisesti ja sitä on lähinnä isoissa kaupungeissa (kuvio 7). Nyt on kuitenkin tärkeää saada tä- 13

14 mä kapasiteetti käyttöön. Se edellyttää ennakkoluulotonta yhteistyömuotojen kehittämistä niin, että väestö saa tarvitsemansa hammashoitopalvelut kohtuuajassa kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi käynnissä olevan kunta- ja palvelurakennehankkeen osana voisi olla mahdollista kokeilla jotain uutta mallia. Hammaslääkärityövoiman tarpeeseen vaikuttavat oleellisesti myös erilaiset käytössä ja suunnitteilla olevat työnjaon muodot ja muut toimintatavat, joilla palveluja annetaan. Pienessä ammattiryhmässä tällaisella kehittämistyöllä ja toimintatapojen muutoksella saattaa olla yllättäviäkin vaikutuksia työvoiman tarpeeseen. Viime vuosina on jonkin verran huolta aiheuttanut Helsingin ja Oulun yliopistoista valmistuneiden hammaslääketieteen lisensiaattien varsin pieni määrä verrattuna sisäänottoihin. Myös siirtymisiä lääkäritutkinnon puolelle on tapahtunut, mutta tämä ei tällä hetkellä liene enää suuri ongelma. Eri tahojen tavoitteena luonnollisesti on, että kaikki opiskelijat suorittavat tutkinnon ja mielellään suunnitellussa ajassa. Viranomaisten, yliopistojen ja ammattijärjestön yhteistyön tiivistäminen voisi edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista. Anja Eerola EHL Tauno Sinisalo EHL, FK Kirjallisuus 1. Vaalgamaa, K., Ohtonen, J. Terveydenhuollon ammattihenkilöt STAKES, Helsinki Parmanne, P., Vänskä, J. Terveyskeskusten lääkäritilanne lokakuussa Suom Lääkäril (49-50): Sosiaali- ja terveysministeriö. Lääkärija hammaslääkärityövoima lokakuussa Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2002:6. Helsinki Ihalainen, J. Lääkäri- ja hammaslääkärityövoima lokakuussa Sosiaalija terveysministeriön muistioita 2004:I. Helsinki Sosiaali- ja terveydenhuollon hakemisto Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys ry. Pori Natunen, M., Sinisalo, T. Kysely terveyskeskusten hammaslääkärivakanssien täyttöasteesta vuonna Suomen Hammaslääkäriliitto

15 Terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta koskeva selvitys Arvoisa terveyskeskuksen johtava hammaslääkäri Tällä kyselyllä selvitetään terveyskeskusten hammaslääkärityövoiman tämänhetkistä saatavuutta ja alueellisia eroja. Kysely korvaa STM:n aikaisemmat lääkäri- ja hammaslääkärikyselyt sekä Hammaslääkäriliiton vuosittaiset virkatietokyselyt. Kysely toteutetaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Näin vältytään päällekkäisiltä selvityksiltä. Lääkäriliitto selvittää samaan aikaan terveyskeskusten lääkäritilanteen vastaavanlaisella lomakkeella. Työvoimatilannetta selvitetään kysymällä vakanssien (virat ja toimet/työsuhteet) täyttötilannetta sekä yleisiä asioita ostopalveluista ja vakanssien täytöstä. Kysyttäessä virkojen ja toimien lukumääriä tarkoitetaan perinteistä 37 tunnin vakanssia. Sellaiset mahdolliset vakanssit, joiden tuntimäärä on pienempi, pyydetään muuntamaan em. 37 tunnin vakansseja vastaaviksi 0,1 vakanssin tarkkuudella. Esimerkiksi 15 h/vko vastaa 0,4, 18,5 h/vko vastaa 0,5 ja 30 h/vko vastaa 0,8 virkaa/tointa. Kääntöpuolella on täyttöohje helpottamaan kyselyyn vastaamista. Tuloksia tarkastellaan alueittain ja ne tulevat myös STM:n asiantuntijaryhmien, kuten Suun terveydenhuollon työvoiman saatavuttaa selvittävän työryhmän, käyttöön. Pyydämme ystävällisesti palauttamaan täytetyt lomakkeet oheisessa palautuskuoressa mennessä. Tarvittaessa lisätietoja kyselystä antaa Tauno Sinisalo, puh. (09) , sähköposti tai allekirjoittanut. Yhteistyöstä kiittäen, kollegiaalisin terveisin Anja Eerola varatoiminnanjohtaja Suomen Hammaslääkäriliitto ry. puh. (09) sähköposti PALAUTA MENNESSÄ HAMMASLÄÄKÄRILIITTOON

16 OHJE Erittele kaikki terveyskeskuksen hammaslääkärin virat ja toimet 0,1 tarkkuudella ja tuntityöt yhden tunnin tarkkuudella. 1. Kaikki terveyskeskuksen hammaslääkärin virat, toimet ja niiden täyttö A B C A+B+C D Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joita kyselypäivänä hoitavat terveyskeskuksessa ko. virassa tai toimessa toistaiseksi voimassa olevassa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa (myös sijaisuuksissa) olevat hammaslääkärit ja ovat itse työssä. Merkitse myös siinä tapauksessa, että osa-aikaisen henkilön kohdalla kyselypäivä sattuu työvuorotaulukkoon merkityksi vapaapäiväksi. Johtavat/yli-/vastaavat hammaslääkärit, joilla ei ole erikoishammaslääkärin tutkintoa, merkitään sarakkeeseen Terveyskeskushammaslääkärit. Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joita kyselypäivänä tilapäisesti ei hoideta, koska viran/toimen haltija on poissa työstä (esim. vuosiloma, sairausloma, vanhempainvapaa, muu virkavapaa/työloma yms.). Tilapäisellä poissaololla ei tarkoiteta esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä olevan eläkepäivää. Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, jotka ovat avoimia kyselypäivänä. Avoimella viralla tai toimella tarkoitetaan, että tehtävään haetaan tai voidaan hakea hammaslääkäriä tai hausta huolimatta tehtävään ei ole saatu hammaslääkäriä edes sijaiseksi. Virka tai toimi on myös voitu jättää avoimeksi hallinnollisella päätöksellä eli virka on ns. jäädytetty. Jos virkaa/tointa hoitaa sijainen, se ei ole avoin, vaan merkitään kohtaan 1A. Summan tulee vastata terveyskeskuksen virkojen ja toimien yhteenlaskettua lukumäärää. Jos terveyskeskuksessasi on töissä hammaslääkäreitä ilman pohjalla olevaa vakanssia, merkitse lukumäärä tähän. LASKENTAESIMERKKI Terveyskeskuksessa on neljä hammaslääkäriä, joista kaksi tekee 37 h/vko, yksi 30 h/vko (sairauslomalla kyselypäivänä) ja yksi 19 h/vko (osa-aikaeläkkeellä kyselypäivänä). Tällöin 1A = /37 = 2,5 (=kaksi kokopäiväistä + osa-aikaeläkeläinen) 1B = 0,8 (= sairauslomalla oleva 30/37 = 0,8) 1C = 0,5, mikäli taustalla on 37 tunnin vakanssi. 2. Kohdan 1B erittely viroista ja toimista, joiden haltijat ovat tilapäisesti poissa työstä Erittele kohdan 1B virat ja toimet, joiden haltijat ovat kyselypäivänä tilapäisesti poissa työstä. 2.1 Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joita kyselypäivänä hoitaa sijainen. 2.2 Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joita kyselypäivänä hoitaa hammaslääkäripalveluja välittävän tai tuottavan yrityksen hammaslääkäri. 2.3 Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joista poissaolevien hammaslääkärien poissaoloa kyselypäivänä korvaamaan yritettiin löytää hammaslääkäri, mutta tehtävään ei saatu ketään. Ilmoita syy kohtaan Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joista poissaolevien hammaslääkärien poissaoloa korvaamaan ei haettu toista hammaslääkäriä. Ilmoita syy kohtaan Summan tulee vastata kohdassa 1B ilmoitettua lukumäärää. 2.5 Arvioi syy, miksi työstä poissaolevalle hammaslääkärille ei saatu sijaista. 2.6 Ilmoita syy, miksi työstä poissaolevalle hammaslääkärille ei haettu sijaista. 3. Kohdan 1C erittely avoimista viroista ja toimista Erittele kohdan 1C avoimet hammaslääkärin virat ja toimet. 3.1 Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joihin aiotaan hakea hammaslääkäri. 3.2 Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joihin haetaan hammaslääkäriä, mutta jostakin syystä ei ole vielä valittu tai saatu. Ilmoita syy kohtaan Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joihin on haettu hammaslääkäriä mahdollisesti useampaan otteeseen, mutta jostakin syystä ei saatu. Ilmoita syy kohtaan Merkitse virkojen ja toimien lukumäärä, joihin ei aiotakaan hakea hammaslääkäriä. Syynä esimerkiksi se, että ne on jäädytetty eli tehty hallinnollinen päätös, että niitä ei taloudellisesta tai muusta syystä yritetä täyttää (esim. aiotaan ulkoistaa). Ilmoita syy kohtaan Summan tulee vastata kohdassa 1C ilmoitettua lukumäärää. 3.5 Arvioi syy, miksi kohtien 3.2/3.3 avoimeen virkaan tai toimeen ei ole saatu hammaslääkäriä. 3.6 Ilmoita syy, miksi kohtien 3.1/3.4 avoimeen virkaan tai toimeen ei haettu hammaslääkäriä. 3.7 Mikäli joitakin avoimen viran tai toimen tehtäviä hoidettiin kyselypäivänä, ilmoita miten se järjestettiin. Kysymyksessä ei tarkoiteta sijaisia, vaan mahdollisia muita järjestelyjä kuten ostopalvelua, vuokratyövoimaa jne.

17 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRITILANNE Kaikki terveyskeskuksen hammaslääkärin virat, toimet ja niiden täyttö Erikoishammaslääkärit Merkitse virkojen ja toimien lukumäärät 0,1 tarkkuudella (1 virka/toimi = 37 h/vko) A Viran-/toimenhaltijat ovat työssä (eli vakanssit on täytetty vakinaisesti tai määräaikaisesti) 1688 Kliin. 24 Oik. 63 Suukir. 8,3 Terv.huolto Ham. huolto B Viran-/toimenhaltijat ovat tilapäisesti poissa työstä ,2 5 C Virka/toimi on avoin Terveyskeskuksessa virkoja ja toimia yhteensä = ,5 64 D Ilman vakanssia töissä erittely kohdassa 2 erittely kohdassa 3 = A+B+C 2. Kohdan 1B erittely viroista ja toimista, joiden haltijat ovat tilapäisesti poissa työstä Erikoishammaslääkärit Kohdassa 1B ilmoitetut virat ja toimet 0,1 viran tarkkuudella (1 virka/toimi = 37 h/vko) 2.1 Hammaslääkärin poissaolo hoidettiin sijaisella 58 Kliin. 2 Oik. 2 Suukir. 1 Terv.huolto Ham. huolto 2.2 Hammaslääkärin poissaolo hoidettiin ostopalveluna tai käyttämällä vuokratyövoimaa Hammaslääkärille haettiin sijaista, mutta ei saatu Hammaslääkärille ei haettu sijaista Virkoja ja toimia yhteensä = = 1.B 2.5 Jos sijaista ei saatu, niin mistä arvelet sen johtuvan? Tarvittaessa voit jatkaa kääntöpuolelle. 2.6 Jos sijaista ei haettu, niin miksi? 3. Kohdan 1C erittely avoimista viroista ja toimista Kohdassa 1C ilmoitetut virat ja toimet 0,1 viran tarkkuudella (1 virka/toimi = 37 h/vko) 3.1 Viran-/toimenhaltijaa aiotaan hakea tänä vuonna Terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärit 24 Kliin. 0 Erikoishammaslääkärit Oik. 4 Suukir. 0 Terv.huolto Ham. huolto 3.2 Viran-/toimenhaltijaa haetaan, mutta ei ole vielä saatu Viran/toimenhaltijaa on haettu, mutta ei ole saatu Viran-/toimenhaltijaa ei haeta Virkoja ja toimia yhteensä = = 1.C 3.5 Jos avoimeen virkaan tai toimeen ei ole saatu hammaslääkäriä, niin mistä arvelet sen johtuvan? 3.6 Miksi avoimeen virkaan tai toimeen ei ole vielä haettu tai ei haeta hammaslääkäriä? 3.7 Avoimen viran tai toimen tehtäviä hoidettiin kyselypäivänä (ilman sijaista) a. käyttämällä ostopalvelua/vuokratyövoimaa Keskimäärin tuntia viikossa 25 (25 terveyskeskuksessa) b. muulla tavoin, miten (esimerkiksi suuhygienistillä täytettynä)? 17 suuhygienistiä tai hammashoitajaa

18 4. Muu ostopalvelu Kohdissa 2 ja 3 eriteltyjen virkojen ja toimien lisäksi terveyskeskus ostaa hammaslääkärintyötä hammaslääkäripalveluja tarjoavilta ammatinharjoittajilta tai yrityksiltä tai toiselta terveyskeskukselta 4.1 Päivystykseen säännöllisen työajan ulkopuolella Keskimäärin tuntia kuukaudessa Normaaliin toimintaan päiväaikana Erikoishammashoitoon päiväaikana 6 OHJE: Jos ostopalvelua ei käytetä, merkitse viiva tai nolla. 5. Suunnitelmat hammaslääkärityövoimasta vuodelle 2006 Miten terveyskeskuksessasi on suunniteltu hammaslääkärivakanssien lukumäärien muuttuvan vuoden 2006 aikana ja mikä olisi mielestäsi todellinen tarve? Ilmoita vakanssien lukumäärinä (1 vakanssi = 37 h/vko) 5.1 Lisäys Suunniteltu muutos 5.2 Vähennys 4 27 Todellinen tarve 138 OHJE: Merkitse viiva tai nolla, jos ei muutoksia/muutostarvetta. 5.3 Ulkoistetaan palveluja 5 Terveyskeskuksen nimi Puhelin Sähköposti Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus ja nimen selvennös Lisätietoja tai huomautuksia kyselystä ja kyselylomakkeesta KIITOS VASTAUKSESTASI