TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016

Transkriptio

1 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016 Nuutti Pursiainen Jaakko Kalske

2 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, Helsinki Puhelin Taitto: Aki Reinimäki & Jaakko Kalske Helsinki 2017 ISSN

3 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016 Nuutti Pursiainen Jaakko Kalske Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

4 SISÄLLYS ESIPUHE 5 1 YLEISTÄ Vastausaktiivisuus ja työtilanne Työvoiman ikärakenne Tutkinnot ja pääaineet Jäsenistön maantieteellinen jakautuminen 7 2 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE Toimiasemaluokittelu Sijoittuminen työnantajasektoreittain Ensimmäinen työpaikka 9 3 MÄÄRÄAIKAISUUS Ikäryhmittäin ja sukupuolittain Toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan 9 4 TYÖAIKA Todellinen viikkotyöaika asettunut 40 tuntiin Työmäärän kokeminen Ylitöiden korvaaminen 11 5 PALKKAUS Taustatiedot Luontoisedut, ylityöt ja tulospalkkiot Palkkataso nousi Sukupuoli Iän vaikutus palkkaan ja verotus Toimiasema Valtio Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Kunnat Yritykset Järjestöt 15 6 VASTAVALMISTUNEET 15 LIITTEET 17 Liitetaulukot 17 Palkkataulukot 18 4

5 ESIPUHE Luettavissa on nyt yhdeksästoista raportti työmarkkinoistamme. Liitto on tehnyt työmarkkinakyselyitä vuodesta 1994 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta 2002 lähtien vuosittain. Jäsenistöä koskevaa tietoa työmarkkinoista on ehtinyt kertyä runsaasti. Palkat, työmarkkinoille sijoittuminen ja työaika ovat aina olleet työmarkkinatutkimuksen perusteemoja. Näihin seikkoihin paneudutaan tässäkin raportissa. Myös vastavalmistuneiden tilannetta käsitellään omana lukunaan. Työmarkkinatutkimuksista saatava tieto on liiton toiminnan kannalta keskeistä. Vuosittaisen kyselyn tuloksia käytetään liiton edunvalvonnan linjausten muodostamiseen sekä palkkaneuvontapalvelumme pohjana. Vastausaktiivisuuden nostaminen nykyisestä on haaste, johon täytyy tarttua. Kiitos jälleen kaikille kyselyyn vastanneille! Aikatalossa helatorstaiviikolla 2016 Nuutti Pursiainen 5

6 1 YLEISTÄ Kaikki 87% 3 % 6 % 4 % 1.1 Vastausaktiivisuus ja työtilanne Kutsu kyselyyn lähetettiin marraskuussa 2016 kaikille liiton työmarkkinoilla olevalle jäsenelle. Kutsu lähetettiin jäsenen sähköpostiosoitteeseen ja jos sellaista ei ollut, niin kirjeitse. Itse kysely toteutettiin www-kyselylomakkeen avulla. Vastausaktiivisuudeksi muodostui 21 % (2015: 25 %, 2014: 26 %, 2013: 24 %, 2012: 32 %, 2011: 38 %, 2010: 45 %). Vastausaktiivisuus siis heikkeni edelleen. Iän ja sukupuolen perusteella otos kuvaa liiton jäsenistöä. Vastanneista työvoimaan luokiteltiin kuuluvaksi henkilöä, eli 96 % vastanneista. Työvoiman ulkopuolelle on rajattu päätoimiset opiskelijat, eläkeläiset, kotiäidit ja hoitovapaalla sekä pitkäaikaisella sairaslomalla olevat. Vuoden 2015 tutkimuksessa työvoimaan kuului 97 % vastanneista. Taulukossa 1 työvoima on jaoteltu työtilanteen mukaan ja kuviossa 1 palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan. Määrä Osuus työvoimasta, % Kokopäivätyö ,7 (82,5 / 83,4) Osa-aikatyö 59 2,9 (2,5 / 2,8) Osa-aikaeläke 3 0,2 (0,6 / 0,5) Pienten lasten vanhempien lyhennetty työviikko 23 1,2 (1,3 / 1,6) Vuorotteluvapaa 4 0,2 (0,2 / 0,3) Opintovapaa tai apuraha 36 1,9 (1,8 / 1,4) Perhevapaa 34 1,8 (2,0 / 2,4) Työtön 112 5,8 (8,0 / 7,1) Muu 7 0,4 (0,8 / 0,4) Yhteensä ,0 Taulukko 1. Työvoiman työtilanne lokakuussa 2016 (suluissa vastaavat 2015 / 2014 osuudet) Vastaajista noin 86 % työskenteli vastaushetkellä kokopäiväisesti ja noin 4 % osa-aikaisesti. Työttömänä vastaajista oli vajaa 6 %. Jäsenistön työmarkkinatilanne näyttäisi kääntyneen parempaan suuntaan vuoden 2015 pohjalukemista. Työttömyyden viimeisten kahden vuoden aikana kokeneita oli vastaajista 18 % (2015: 23 %, 2014: 20 %, 2013: 18 %). Ero miesten ja naisten välillä kokopäivätyössä käynnin osuuden suhteen pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Miehistä kokopäiväisessä työsuhteessa oli nyt 89 % ja naisista 86 %, kun vuonna 2015 miehillä osuus oli 88 % ja naisilla 85 %. Työttömyysaste oli miehillä kaksi prosenttiyksikköä naisia suurempi. Nainen Mies 86% 89% Kuvio 1: Työvoima sukupuolen ja palvelussuhteen mukaan, % Naisten osuus työvoimaan kuuluvista vastaajista on asettunut noin 2/3 tasolle. Nyt työvoimaan kuuluvista vastaajista naisia oli 69 % ja miehiä 31 %. Vuonna 2015 vastaavat osuudet olivat 68 % ja 32 %. 1.2 Työvoiman ikärakenne Työvoiman keski-ikä pysyi ennallaan ollen 42 vuotta. Naiset dominoivat nuorempia ikäryhmiä suvereenisti ja miesten osuus nousee vanhempiin ikäryhmiin edettäessä. Miesten osuus oli suurempi ainoastaan 60 vuotta ja vanhemmat ikäryhmässä. Naisten keski-ikä oli 41 vuotta ja miesten 44 vuotta. Molempien sukupuolten keskiikä pysyi samana edelliseen kyselyyn verrattuna. Ikäryhmä Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Naisten osuus, % Alle 30 5 (6 / 7) 10 (11 / 11) 8 (9 / 10) 81 (80 / 79) (31 / 34) 37 (39 / 42) 36 (37 / 39) 73 (73 / 73) (32 / 32) 30 (30 / 29) 31 (30 / 30) 69 (67 / 66) (22 / 18) 19 (17 / 15) 21 (19 / 16) 65 (62 / 64) 60 tai yli 8 (9 / 9) 3 (3 / 3) 5 (5 / 5) 49 (44 / 45) Yht. % (68 / 69) Lkm Taulukko 2. Työvoiman ikäjakauma sukupuolittain ja naisten osuus ikäryhmittäin, % (vuosien 2015 ja 2014 vast. osuudet). Liiton työvoimaan kuuluvasta jäsenistöstä hieman alle 50 % on alle 40-vuotiaita. Naisvaltaisin ryhmä on alle 30 vuotiaiden ikäluokka, josta jo 81 % on naisia. Ikäluokittaisesta tarkastelusta voidaan nähdä havaita vastaajajoukon naisistuminen. 1.3 Tutkinnot ja pääaineet Valtiotieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon oli suorittanut 46% vastaajista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto oli puolestaan 30 %:lla vastaajista. Vastaajista 15 %:lla oli puolestaan hallintotieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Muita 4 % 75% 80% 85% 90% 95% 100% 3 % 5 % 7 % Kokoaikatyö Osa-aikatyö Työtön Muu 5 % 2 % 6

7 Kaikki Miehet Naiset Espoo; 10 Muu Uusimaa; 6 Vantaa; 5 Turku; 6 Muu Varsinais- Suomi; 1 Tampere; 8 Muu Pirkanmaa; 2 Vaasa; 3 Joensuu; 2 Jyväskylä; 2 Kuopio; 2 Oulu; 2 ; 1 Hämeenlinna;1 Rovaniemi; 1 Kuvio 2. Työvoima perustutkinnon suorittamisvuoden mukaan, %. Helsinki; 38 Muu Suomi; 10 Miehistä Naisista Kaikista 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 22 % 19 % 10 % Sosiologia, sos.psyk. 24 % 21 % 19 % 9 % 14 % 12 % Sos. / yht.pol, sosiaalityö 13 % 3 % 6 % Kuvio 4. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön asuinpaikkakunta, %. Muu Uusimaa; 2Turku; 5 Vantaa; 3 Espoo; 5 Muu Varsinais- Suomi; 2 Tampere; 7 Vaasa; 2 Kuopio; 2 Joensuu; 2 Jyväskylä; 2 Oulu; 2 ; 1 Hämeenlinna; 1 Rovaniemi; 1 Seinäjoki; 1 Kuvio 3. Neljä yleisintä pääaineryhmää, %. tutkintoja - yleisimmät tutkinnot FM, KM, TTM - oli 9 prosentilla vastaajista. Osuudet säilyivät lähes muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna. Tohtorin tutkinnon oli suorittanut 5 % vastaajista. Kaiken kaikkiaan yleisin tutkinto oli edelleen VTM, joka oli 42 prosentilla vastaajista. Kuviosta 2 näkyy työvoiman jakautuminen perustutkinnon suorittamisvuoden mukaan. Jo aiemmin esille tullut sukupuolten ikäjakaumaero jäsenistössä näkyy myös tutkinnon suorittamisvuosissa. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön jakautuminen pääaineittain näkyy kuviosta 3. Neljä yleisintä pääaineryhmää olivat osuudeltaan muita suurempia ja niiden yhteisosuus oli noin 60 % vastaajien pääainejakaumasta. Jakaumassa näkyy selviä eroja miesten ja naisten välillä. Hallintotieteellisissä pääaineissa vastaajien osuudet vaihtelivat viiden prosentin molemmin puolin. Suuria muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna ei ole tapahtunut. Tarkemmat pääainekohtaiset jakaumat on esitetty liitetaulukossa 1. Helsinki; 49 Kuvio 5. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön työssäkäyntipaikkakunta, %. Muu Suomi; Jäsenistön maantieteellinen jakautuminen Maantieteellisesti työvoimaa tarkasteltaessa ilmenee työvoiman sijoittuminen etelään ja suurimpiin kaupunkeihin. Tilanne on pysynyt vuodesta toiseen lähes muuttumattomana. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun merkitys työssäkäyntialueena on huomattava. Helsingissä sijaitsee lähes puolet jäsenistön työpaikoista. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Pääkaupunkiseudun metropolialueen työpaikkaosuus oli yhteensä lähes 60 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työpaikat löytyvät todennäköisimmin yliopistopaikkakunnilta ja alueellisilta keskuspaikkakunnilta. Kotiosoitteena Helsinki oli runsaalla kolmanneksella vastaajista (38 %), eli Helsingissä käydään töissä edelleen myös muualta käsin. Edelliseen tutkimukseen verrattuna Helsingissä asuvien osuus pysyi ennallaan. 7

8 2 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE 2.1 Toimiasemaluokittelu Tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien toimiasemaa, johon he katsoivat sijoittuvansa. Johtotehtäviin kuuluvat ylin johto, ylempi keskijohto, keskijohto ja alempi keskijohto siis kaikki johto- ja esimiestehtävissä toimivat. Asiantuntijoiksi luokitellaan erilaisissa suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävissä toimivat sekä koulutuksellista asiantuntijuutta tehtävissään tarvitsevat. Opetustehtäviin on sisällytetty opettajat sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö. Muihin tehtäviin kuuluvat yrittäjät, toimihenkilöt sekä täysin koulutusta vastaamatonta suorittavaa työtä tekevät. Kokopäivätyössä olevista enemmistö, 66 %, toimi erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat erilaisissa johtotehtävissä työskentelevät 26 % osuudella. Opetustehtävissä toimivien osuus oli 2 % ja kategoriaan muut kuului 6 % vastanneista. Edelliseen tutkimukseen verrattuna asiantuntijatehtävissä toimivien osuus kyselyyn vastanneista laski kaksi prosenttiyksikköä kun taas johtotehtävissä toimivien osuus nousi prosenttiyksikön. Tarkempi toimiasemakohtainen jakauma on esitetty liitetaulukossa 2. Kaikki Mies Nainen Alle tai yli Kuvio 6. Toimiasemajakauma sukupuolen ja iän mukaan, kokopäivätyössä olevat, %. Ikäryhmittäiset erot osoittavat luonnollisen urakehityksen olemassaolon. Työura alkaa useimmiten perusasiantuntijatehtävissä ja ajan kuluessa on mahdollista siirtyä esimies- ja johtotehtäviin, kuten kuviosta 6 näkyy. Alle 30-vuotiailla Muu tehtävät -ryhmän osuus kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä 22 % tasolle. Tämä viittaa siihen, että vastavalmistuneilla koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistyminen on vaikeutunut entisestään. Toisaalta on syytä huomata, että tämän ikäryhmän vastaajien näkemykset koulutuksen ja työn vastaavuudesta vaihtelivat eniten, joka näkyi mm. siten, että samalla tehtävänimikkeellä työskentelevät sijoittivat tehtävänsä eri toimiasemiin. Koulutuksen ja työn vastaavuus toimiasematarkas % 20% 40% 60% 80% 100 Johto Opetus Muu 3 telun perusteella oli nyt joka tapauksessa kautta aikojen heikoimmillaan tässä ikäryhmässä. Toimiasemien nelijaon kautta aiemmin havaitut pienet erot vastaajajoukon miesten ja naisten sijoittumisessa työmarkkinoille ovat entisestään kaventuneet. Asiantuntijatehtävssä toimivien miesten ja naisten osuudet olivat lähes yhtäsuuria ja johtotehtävissä toimivien naisten ja miesten osuuksien ero on enää viisi prosenttiyksikköä. Kategoriassa muut tehtävät naisista oli 7 % ja miehistä 2 %. 2.2 Sijoittuminen työnantajasektoreittain Työantajasektoreittain jaoteltuna kokopäivätyössä olevista vastaajista 35 % sijoittui valtion palvelukseen, 20 % kuntiin, 18 % yrityksien palvelukseen, 15 % järjestöihin ja säätiöihin sekä 10 % yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen palvelukseen. Edellisvuoteen verrattuna voidaan havaita parin prosenttiyksikön suuruinen siirtymä julkiselle sektorille. Edellisvuonna siirtymä oli pänvastaiseen suuntaan. Kaikki Mies Nainen Alle tai yli Kuvio 7. Työnantajasektori iän ja sukupuolen Tarkasteltaessa eri työantajasektoreille sijoittumista sukupuolittain suurin ero voidaan havaita yritysten palvelukseen sijoittumisessa, kuten kuviosta 7 näkyy. Miehistä useampi kuin joka viides työskenteli yritysten palveluksessa kun vastaavasti naisista vain noin joka kymmenes. Naisilla kuntasektori on toiseksi suurin työllistäjä valtion jälkeen, kun taas miehillä yritykset ovat valtiosektorin jälkeen toiseksi suurin työllistäjä. Ikäryhmittäisessä tarkasteltussa voidaan havaita kuntasektorin merkityksen muutos työllistäjänä. Nuoremmissa ikäryhmissä sen osuus työllistäjänä jää noin 15 prosenttiin tai allekin, kun taas vanhimmissa ikäryhmissä osuus on selkeästi suurempi. Vanhemmissa ikäluokissa noin kaksi kolmesta vastaajasta on julkisen sektorin palveluksessa. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä valtiosektorin merkitys työllistäjänä on edelleen suuri. Nyt valtiosektorin osuus oli 39 % kun se edellisen kyselyn yhteydessä oli 36 % ja kaksi vuotta sitten 32 %. Suurimmillaan osuus % 20% 40% 60% 80% 100% Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu

9 oli 42 %, vuonna Yritysten palveluksessa olevien osuus on suurin vuotiaiden ikäryhmässä, jossa osuus on 21 %. Järjestöjen palveluksessa olevia on puolestaan eniten alle 30-vuotiaiden ryhmässä, 22 %. 2.3 Ensimmäinen työpaikka Kaikista työmarkkinatutkimukseen vastanneista 61 prosentilla oli ollut pysyvä tai määräaikainen koulutusta vastaava työpaikka jo valmistumishetkellä. Edelliseen vuoteen verrattuna tämän ryhmän osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Valmistumisen jälkeen työpaikkaa hakeneiden työnetsintä oli tyypillisimmin kestänyt yhden kuukauden ja puolella työtä hakeneista haku oli kestänyt neljä kuukautta tai vähemmän. Työnhaun keston keskiarvo oli puolestaan kuusi kuukautta. Näiden tunnuslukujen valossa työn saaminen ei ole helpottunut, muttei myöskään vakeutunut edellisvuoteen verrattuna. Valmistuneiden työllistymisajoissa on kuitenkin edelleen suurta eroavaisuutta, sillä vastaajien joukosta löytyi yksittäistapauksia, joissa työnhaku oli kestänyt jopa viisi vuotta tai enemmän. Toisaalta alle 30-vuotiaiden ryhmässä jonka voi ajatella parhaiten kuvaavan nykytilannetta 61 prosentilla oli ollut työtä jo valmistumishetkellä. Vuoden kuluttua valmistumisesta kuitenkin enää kaksi prosenttia koko tästä ikäryhmästä oli vailla työtä. Valmistumishetkellä työtä saaneiden tai jo sitä ennen työllistyneiden osuus nousi kolme prosenttiyksikköä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Enemmän kuin työmarkkinoiden imusta tämän voisi ajatella kertovan siitä, että valmistumisen ajoittamista pohditaan tässä taloustilanteessa tarkemmin. Liitetaulukosta 4 löytyvät tarkemmat ikäryhmittäiset jakaumat valmistumisen jälkeisen työnhaun kestosta. 3 MÄÄRÄAIKAISUUS 3.1 Ikäryhmittäin ja sukupuolittain Vastaajajoukosta 23 % työskenteli kyselyhetkellä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan selkeästi havaita, että mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään, sitä harvinaisempaa määräaikaisuus on (kuvio 8). Alle kolmekymppisistä lähes 60 % työskenteli määräaikaisena ja yli kuusikymppisistä vain 4 %. Erityisesti alle 30-vuotiaidenkin ikäryhmän määräaikaisuus ilmentää työmarkkinoiden suhdannevaihteluja. Toisaalta tämän joukon määräaikaisuuksia selittää osaltaan myös aiemmin esitelty toimiasemajakauma, kun kyseisestä ryhmästä 22 % työskentelee koulutusta vastaamattomissa tehtävissä tähdäten vaativampaan työhön. Vanhimman ikäluokan määräaikaisten osuuden kaksinkertaistui tasolle 4 %. Pohdinnanarvoista on onko kyseessä otokseen liittyvä ilmiö vai enteileekö tämä työuran loppupään uutta trendiä, jossa vakiintuneen työuran lopuksi tehdään määräaikaisena työntekijä- ja työnantajaosapuolten yhteisen intressin mukaista työtä. Miesten ja naisten välillä on havaittavissa selkeä ero palvelussuhteen luonteessa. Nykyinen palvelussuhde oli määräaikainen vain 17 %:lla miehistä kun naisista puolestaan 25 % työskenteli määräaikaisena. Edelliseen kyselyyn verrattuna määräaikaisten osuudet eivät juuri muuttuneet. Kuvio 8. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus sukupuolen, työnantajasektorin, toimiaseman ja ikäryhmän mukaan, %. 3.2 Toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan Myös toimiasemien välillä on eroa määräaikaisuuksien yleisyyden suhteen. Johtotehtävissä työskentelevistä harvempi kuin joka kymmenes (9 %) oli määräaikainen, kun puolestaan asiantuntijatehtävissä joka neljäs (26 %) ja opetustehtävissä noin joka viides (19 %) oli määräaikaisia. Toimiasemakategoriassa muut tehtävät määräaikaisia oli 45 % palvelussuhteista Kaikki Nainen Mies Johtotehtävät Opetus Muut tehtävät Alle tai yli Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Naisten osuus Määräaikaisten osuus Kuvio 9. Naisjäsenten, valtiosektorin, ja määräaikaisuuksien osuuden kehitys jäsenistössä , % % 20% 40% 60% 80% 100% Määräaikainen Pysyvä

10 Suhteessa eniten määräaikaisia palvelussuhteita oli yliopistosektorilla, jossa joka kolmas ( 33 %) oli määräaikainen. Järjestöjen palveluksessa työskentelevistä hieman useampi kuin joka neljäs (28 %) oli määräaikainen. Valtiosektorilla lähes joka neljäs (23 %), kuten myös kuntasektorilla (22 %), palvelussuhteista oli määräaikaisia. Yritysten palveluksessa olevien jäsenten työsuhteista harvempi kuin joka kymmenes (8 %) oli määräaikaisia. Tyypillinen määräaikainen liiton jäsen on edelleenkin - hieman yleistäen profilotuina - valtiosektorilla asiantuntijatehtävässä työskentelevä nuorehko, äskettäin valmistunut nainen. 4 TYÖAIKA 4.1 Todellinen viikkotyöaika asettunut 40 tuntiin Kokopäivätyötä tekevien keskimääräinen viikkotuntimäärä oli kyselyn tekohetkellä 39,3 tuntia. Tilanne pysyi muuttumattomana vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Vertailun vuoksi todettakoon, että kaikkien akavalaisten keskiarvo oli Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan 40,2 tuntia vuonna Liiton jäsenistön työtuntien määrä on ollut laskussa vuodesta 1998 lähtien, joka oli viikkotuntimäärällä mitattuna rankin vuosi. Huomionarvoista on, että 95 prosentilla vastaajista työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 37,5 tuntia tai vähemmän. Työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen (Kiky) vuosittaista työaikaa lisäävä vaikutus (+ 24 tuntia / vuosi) ei näy vielä vuoden 2016 työajan tunnusluvuissa ,8 43,2 44,6 43,7 42,3 42,2 41,2 40,6 40,2 39,9 39,8 39,7 39,8 39,3 39,3 39,4 39,3 39,3 Mitä korkeammassa toimiasemassa henkilö työskentelee sitä pidempi työviikko on. Ylin johto teki keskimäärin noin 44 tuntia viikossa, noin viisi tuntia pidempää työviikkoa kuin alempi keskijohto. Eri asiantijaryhmien väliset erot työviikon pituudessa asettuivat vajaan kahden tunnin vaihteluvälille (38,2-40 tuntia). Kuvio 11. Ilmoitettujen viikkotuntimäärien keskiarvot toimiasemittain (kokopäivätyötä tekevät). 4.2 Työmäärän kokeminen Kaikista vastaajista hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %) koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. (Kuvio 12.) Näin vastanneiden osuus nousi prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Vastaajista 46 % koki työmäärän ajoittain liian suureksi ja 37 % vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että työmäärä on sopiva. Muutokset työmääräkokemusten osuuksissa ovat pieniä. Jakauma kuitenkin osoittaa, että työtaakkaa on syytä seurata. Pahimmillaan jatkuva aliresurssointi johtaa työssä jaksamisen ongelmiin ja tuottavuuden laskuun. Kolme prosenttia kaikista töitä tehneistä vastaajista olisi halunnut tehdä enemmänkin töitä. Tämän ryhmän osuus pysyi ennallaan. Sopiva 36,9 Toimihenkilö Alempi keskijohto Ylempi keskijohto Johto Ylin johto 37,6 39,8 38,2 38,7 40,1 38,9 40,5 41,7 43, Liian pieni 3,3 13,2 Kuvio 10. Työmarkkinatutkimuksissa ( ) ilmoitettujen viikkotuntimäärien keskiarvot. Miesten ja naisten välinen ero keskimääräisissä todellisissa viikkotyöajoissa oli runsas 10 minuuttia. Miesten keskimääräinen toteutunut työaika oli 39,4 tuntia viikossa ja naisilla 39,2 tuntia. Mediaaneilla mitattuna eroa ei ole laisinkaan, molemmilla viikkotuntimediaani oli 38. Sovittu säännöllinen työaika oli sekä keskiarvoisesti että mediaaneilla mitaten miehillä ja naisilla molemmilla 37,5 tuntia. Kuvio 12. Työmäärän kokeminen, %. suuri 46,3 Ikäryhmittäin vastauksia tarkasteltaessa (kuvio 13) on perinteisesti näkynyt iän ja työelämäuran pituuden vaikutus työmäärän kokemiseen: Alle 30-vuotiaat, vasta työelämään tulleet, ovat kokeneet työmäärän siedettävämmäksi kuin pidempään työelämässä olleet ikäryhmät. Ikäryhmästä lähes puolet piti työmääräänsä sopivana tai liian pienenä. Selittäviä tekijöitä kuten van- 10

11 hempien ikäryhmien vaativammat tehtävänkuvat, esimiestyön vastuut jne. on varmasti löydettävissä useita. Näin on siis edelleenkin, mutta huomionarvoista on, että nyt työmääränsä jatkuvasti liian suureksi kokevien alle 30-vuotiaiden osuus kaksinkertaistui. Yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä kaksi kolmesta vastaajasta koki työmäärän joko jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. Työnantajasektoreittain asiaa tarkasteltaessa jatkuvasti liian suureksi työmääränsä kokevien osuus vaihtelee työnantajittain välillä %. Valtiosektorilla näin kokevien osuus nousi neljä prosenttiyksikkö edellisvuoteen verrattuna. Yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen palveuksessa työskentelevistä kaksi kolmasosaa koki työmäärän jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. 4.3 Ylitöiden korvaaminen Alle tai yli Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Kuvio 13. Työmäärän kokeminen, ikäryhmittäin ja työnantajasektoreittain Vastaajista runsas kaksi kolmasosaa (68 %) oli tehnyt ylitöitä. Korvaustavoista yleisin oli edelleen ylitöiden korvaaminen vapaa-aikana ilman korotuksia (ns. 1:1), kuten kuviosta 14 näkyy. Tällaisen korvauksen sai 43 % ylitöitä tehneistä. Noin joka viidennen vastaajan ylityöt korvattiin työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mukaisesti joko korotettuna rahana (13 %) tai korotettuna vapaaaikana (14 %). Joka neljäs (26 %) ylitöitä tehnyt ei puolestaan saanut ylitöistään mitään korvausta tai niiden katsottiin kuuluvan peruspalkkaan. Korotettuna rahana Korotettuna vapaa-aikana Ilman korotuksia rahana (1-1) Ilman korotuksia vapaa-aikana (1-1) Ilman korotuksia osittain rahana Ilman korotuksia osittain vapaa- Kiinteä rahakorvaus Muu korvaustapa Ei korvata Eos % 20 % 40 % 60 % 1 % 0 % 1 % 5 % 3 % 8 % 13 % 14 % 26 % % % 20% 40% 60% 80% 100% Sopiva Liian pieni En osaa sanoa Kuvio 14. Ylitöiden korvaaminen, kokopäivätyötä tekevät, %. 5 PALKKAUS 5.1 Taustatiedot Palkkatiedot on laskettu lokakuussa 2016 kokopäivätyötä tehneiden vastaajien palkoista. Heistä kaikkiaan henkilöä antoi palkkalukuihin riittävät tiedot. Kyseinen joukko vastaa profiililtaan jäsenrekisteristä poimittua jäsenkunnan profiilia ja on näin vertailukelpoinen edellisvuoden palkkatunnuslukuihin. Kokonaiskuukausiansio koostuu lokakuussa 2016 maksetusta bruttomääräisestä rahapalkasta sekä mahdollisista bonuksista ja muista palkkioista kuukausikohtaisesti jaettuna, rahana maksetuista ylityökorvauksista ja luontoisetujen verotusarvosta. Säännöllisen työajan ansiot muodostivat jäsenistön keskimääräisestä kokonaisbruttopalkasta 96 %. Peruspalkan merkitys palkanmuodostuksessa laski prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Luontoisetujen verotusarvo, liikkuvat palkanerät ja ylityökorvaukset muodostivat jäljelle jäävän neljän prosentin osan. Palkkakysymyksiin riittävin tiedoin vastanneiden työnantajasektorijakauma valtio 34 %, kunnat 20 %, yliopistot ja ammattikorkeakoulut 10 %, yritykset 19 %, järjestöt 17 % vastaa jäsenistön jakautumista työmarkkinoille. 5.2 Luontoisedut, ylityöt ja tulospalkkiot Runsas kolmasosa (36 %) joukosta sai luontoisetuja ja niiden arvo oli keskimäärin 119 euroa. Tilanne säilyi lähes muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Ylityökorvauksia kysyttynä ajanjaksona ilmoitti saaneensa 7 % joukosta, keskimäärin 224 euroa. Edellisen vuoden ( ) aikana säännöllisen kuukausiansion lisäksi päätoimesta oli saanut tulospalkkioita, bonuksia, voitonjakoja tms. liikkuvia palkaneriä 17 % tarkasteltavasta ryhmästä. Tämän ryhmän osuus pieneni prosenttiyksikön edellisvuodesta. Keskimääräinen liikkuvien palkanerien summa oli euroa vuodessa, kun vuonna 2015 vastaava summa oli euroa ja vuonna 2014 puolestaan euroa. Tyypillisin vuosibonusten määrä oli euroa. Vuonna 2015 vastaava summa oli euroa ja vuonna euroa. Tarkasteluryhmän miehistä 20 % ja naisista 17 % sai bonuksia ja muita liikkuvia palkaneriä. Liikkuvien palkanosien summissa sukupuolten välinen ero leveni edelleen: Miehet olivat saaneet vuoden aikana bonuksia keskimäärin euroa ja naiset puolestaan euroa. Edellisessä tutkimuksessakin sukupuolten välinen ero keskiarvosummissa oli jo lähes euroa (miehet euroa ja naiset euroa). Mediaanisummissa ero 11

12 oli kapeampi, vain noin euron luokkaa (miehet euroa ja naiset euroa). Yritysten palveluksessa tulospalkkioita oli vuoden aikana saanut 44%, järjestöjen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen puolella ja valtiosektorilla 8 % sekä kunnissa 18 % tarkasteltavasta ryhmästä. Yrityspuolella tulospalkkioiden suuruus oli keskimäärin euroa vuodessa, järjestöissä euroa, valtiolla euroa, kunnissa euroa sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa euroa. Taulukossa 3 on eritelty tulospalkkiot ikäryhmittäin. Liikkuvia palkaneriä saaneita oli kaikissa ikäryhmissä. Niiden merkitys lopullisen palkkauksen määrittymisessä kosketti erityisesti vuotiaiden ikäryhmää. Ikäryhmä Tulospalkkiot yms. palkanlisät edellisen vuoden aikana keskimäärin, (TMT 2015) Tulospalkkioita saaneita ikäryhmästä, % Alle (2 171) 13 (14) (3 689) 17 (18) (6 656) 19 (22) (4 967) 14 (16) 60 tai yli 2241 (5 603) 22 (15) Kaikki 5160 (5075) 17 (18) Taulukko 3. Tulospalkkiot edellisen vuoden aikana ikäryhmittäin (suluissa vuoden 2015 tiedot) 5.3 Palkkataso nousi Kokopäivätyössä olevan, ikäryhmä- ja sukupuolipainotetun tarkasteluryhmän kokonaispalkan keskiarvo nousi vuoden 2015 työmarkkinatutkimukseen verrattuna 1,9 %, eurosta euroon. Keskiarvopalkan ja mediaanipalkan erotus oli 353 euroa. Mediaanipalkka nousi 100 euroa euroon. Säännöllisen työajan ansion keskiarvo oli euroa ja mediaani euroa. Säännöllisen työajan keskiarvopalkka nousi 1,2 % ja mediaanipalkka 1,3 %. Nettopalkalla mitattuna ansiotaso nousi keskiarvopalkassa 1,7 % (nyt euroa) ja mediaanipalkassa 1,3 % eurossa. Taulukosta 4 ilmenevät keskiarvopalkat työmarkkinatutkimusvuosilta sekä muutosten suuruusluokka. Vuosien 1998 ja 2002 suurehkoa prosentuaalista palkkatason nousua selittää luonnollisesti osaltaan kahden vuoden tutkimusväli. Vastaajista 10 % ansaitsi vähemmän kuin /kk ja 10 % puolestaan enemmän kuin /kk. Vuonna 2015 vastaavat summat olivat /kk ja /kk ja vuonna 2014 puolestaan /kk ja /kk. Fraktiilien F25 ja F75 väliin jää 50 % tarkasteluryhmän palkoista ja vaihteluväliksi muotoutui euroa/ kk. Näiden fraktiilien välinen ero kasvoi edellisvuodesta 20 eurolla euroon. Taulukossa 5 on eritelty lisää palkkatunnuslukuja. Vuosi Keskipalkka /kk Muutos edelliseen tutkimukseen, % Prosenttia vuoden 2016 keskipalkasta , ,4 98, ,1 97, ,1 97,8 *2012 *4050-2,6 94,8 *2011 * , , ,9 93, ,3 90, ,5 88, ,8 81, ,9 79, ,7 76, ,4 73, ,1 70, ,5 70, ,5 65, ,4 63, ,8 59, ,8 Taulukko 4. Bruttopalkan (ml. bonukset) keskiarvo ja muutos vuosina Painokertoimin ,. vuosien osalta on tarkastettu vastaajajoukon edustavuus.. Säännöllisen työajan ansio Luontoisetujen verotusarvo Ylityö- yms. korvaukset Päätoimen kuukausiansio Nettopalkka Liikkuvat palkanerät/kk Kokonaiskuukausiansio Keskiarvo Mediaani F F F F Taulukko 5. Ilmoitettujen palkkojen tunnusluvut, /kk. 12

13 5.4 Sukupuoli Kokopäivätyössä olevat naiset ansaitsivat lokakuussa 2016 keskimäärin 85% kokopäivätyötä tekevien miesten palkoista. Ero pieneni kaksi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Miehillä keskikuukausipalkka oli euroa ja naisilla euroa. Miehillä keskipalkka pysyi lähes ennallaan kun naisilla se nousi 3,1 %. Miehet ansaitsivat pysyvässä kokopäiväisessä palvelussuhteessa keskimäärin euroa, kun naisilla tulot jäivät euroon. Ero on selvästi pienempi (3 569 euroa/3 283 euroa), jos tarkastellaan määräaikaisia työsuhteita. Kuviosta 15 näkyy, kuinka naisten bruttopalkat painottuvat edelleen palkkahaitarin keskivälin alapuolelle, kun taas miesten palkkojen hajonnassa painottuvat myös suuremmat palkat ,9 0,2 2,1 0,4 1,7 1,0 4,3 3,1 2,5 3,1 4,3 7,9 1,4 2,3 1,1 4,3 7,2 3,1 5,4 4,6 4,6 6,2 4,3 7,0 5,4 5,6 3,9 1,9 4,3 0,8 4,2 2,5 2,2 1,9 0,8 0,4 0,7 2,2 4,4 Miehet 3,3 2,7 4,8 3,6 5,5 6,2 Naiset Kuvio 15. Bruttopalkkojen (ml. bonukset) jakautuminen sukupuolen mukaan, %. Sukupuolten välisiä eroja palkkauksessa on syytä tarkastella toimiasemittain. Taulukosta 6 näkyvät käytännön palkkaerot toimiasemien sisällä. 7,2 8,4 8, ,6 6,9 4,9 8,3 Perinteisesti kaksi ylintä toimiasemaa ovat olleet miesten miehittämiä. Nyt ei enää näissäkään toimiasemissa ollut miesenemmistöä. Näissä ryhmissä naisten keskipalkkojen osuudet miesten keskipalkoista ovat kuitenkin edelleen pienimpiä. Sukupuolten väliset palkkaerot kapenivat kaikissa muissa toimiasemissa. Opetustehtävissä ja toimihenkilötehtävissä naisten keskipalkat olivat miesten palkkoja korkeammat. Määrällisesti suurimmissa asiantuntijatehtävissä sukupuolten väliset palkkakerot ovat pienimpiä. Liiton palkkaneuvonnalla on osaltaan pyritty kaventamaan tätä eroa rohkaisemalla jäseniä hinnoittelemaan osaamisensa oikealle tasolle, sukupuolesta riippumatta. 5.5 Iän vaikutus palkkaan ja verotus Kuviossa 16 näkyy palkkatunnuslukuja ikäryhmittäin. Naisten osuus nuorimmissa ikäryhmissä on miehiin verrattuna moninkertainen. Alle 30-vuotiaista yli 80 % on naisia. Vanhimmissa ikäryhmissä osuudet ovat hieman tasaisempia, joskin naiset ovat niissäkin enemmistönä Alle tai yli Tuloveroaste 29,1 31,4 33,7 36,0 36,9 37,3 37,2 39,9 Naisia ikäryhmästä (%) Kuvio 16. Brutto- ja nettopalkat ikäryhmittäin, /kk Ylin johto 8014 (72) 7230 (80) 6564 (101) 6715 (86) 6503 (82) 7679 (80) 6810 (87) 6640 (83) 6660 (73) Johto 7378 (73) 6858 (85) 6568 (91) 7745 (78) 5708 (103) 6097 (95) 6870 (83) 5810 (91) 6270 (76) Ylempi keskijohto 5909 (85) 6009 (82) 5115 (96) 5306 (90) 5059 (93) 5868 (79) 4910 (97) 5540 (79) 4840 (90) Alempi keskijohto 4280 (99) 4461 (95) 4525 (92) 4765 (87) 4411 (94) 4509 (87) 4690 (80) 4000 (89) 4190 (86) Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät 5155 (95) 5060 (94) 4973 (96) 5028 (92) 5098 (88) 5052 (90) 4700 (94) 4750 (91) 4650 (90) 4396 (94) 4481 (91) 4388 (91) 4442 (94) 4239 (94) 4168 (94) 3820 (95) 4010 (94) 4180 (89) Asiantuntijatehtävät 3489 (97) 3468 (95) 3288 (99) 3487 (94) 3384 (93) 3338 (94) 3390 (94) 3290 (93) 3150 (94) Opettajat Korkeakoulujen opettajat ja tutkimushenkilöstö 4271 (103) 4070 (96) 3498 (117) 3739 (96) 4023 (93) 4549 (84) 3620 (98) 3740 (91) 3620 (88) Toimihenkilö 2562 (110) 2505 (105) 2758 (92) 2807 (90) 2407 (110) 2762 (90) 2210 (103) 2450 (92) 2150 (101) Taulukko 6. Miesten keskiarvopalkat toimiasemittain, /kk (naisten palkkojen osuus miesten palkoista toimiasemittain, %). 13

14 Tuloveroaste laskettiin palkoista, joissa ei ollut mukana liikkuvia palkaneriä. Vielä vuonna 2000 jäsenkunnan tuloveroaste oli 41,7 %. Siitä lähtien tämä tunnusluku oli laskusuunnassa vuoteen 2013 asti nousten hienoisesti sen jälkeen ,0 41,7 35,6 35,2 43,5 40,9 36,9 35,9 34,7 35,1 33,7 5.6 Toimiasema Kokonaisansioiden keskiarvot nousivat tai pysyivät ennallaan kaikissa muissa toimiasemissa paitsi johdossa ja alemmassa keskijohdossa, jossa sekä keskiarvotunnusluvut laskivat kaksi prosenttiyksikköä. Mediaanitunnusluvuissa muutos oli epätasaisempaa. Ylimmän johdon ja johdon kokonaisansioiden muutosherkkyyttä selittää osaltaan toimiaseman alttius liikkuvien palkanerien muutoksille. Keskiarvo (muutos, %) Mediaani (muutos, %) Ylin johto (76) 6626 (2) 5890 (-6) Johto (100) 6157(-2) 5800 (-2) Ylempi keskijohto (128) 5320 (0) 5200 (6) Alempi keskijohto (91) 4244 (-2) 4060 (-1) Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät (186) Vaativat asiantuntijatehtävät (351) 34,6 35,2 34,5 Tarkistamaton Kuvio 17. Tuloveroaste ,6 34,7 35,3 33,8 35, (2) 4892 (4) 4214 (0) 4100 (1) Asiantuntijatehtävät (472) 3414 (2) 3300 (2) Opettajat (30) 4357 (10) 4300 (8) Toimihenkilö (63) 2776 (7) 2720 (8) Taulukko 7. Bruttopalkka ml. bonukset toimiasemittain (vastaajien lkm), /kk (%-muutos vuoteen 2015). Palkkojen hajonta on edelliseen tutkimukseen verrattuna pysynyt ennallaan. Selkeä hajonta ylimmässä johdossa ja johdossa (minimi runsaat ja maksimi noin ) on toisaalta hyvinkin luonnollista mahtuuhan samaan kategoriaan ylintä johtoa yhtä lailla yritysmaailmasta, järjestöistä kuin julkiselta sektorilta. Kyselyn maksimipalkkaa ( euroa) maksettiin erittäin vaativasta asiantuntijatehtävästä. Osaamisesta ollaan työmarkkinoilla edelleen valmiita maksamaan. 5.7 Valtio Valtiosektorilla keskiarvopalkka oli /kk, mikä on hieman matalampi kuin kaikkien vastanneiden keskiar- vo /kk. Mediaanipalkka oli puolestaan / kk. Valtiosektorin F10-tunnuslukupalkka oli /kk ja F90-tunnuslukupalkka /kk. Puolella vastanneista palkka asettui vaihteluvälille euroa/kk (F25- F75). Sukupuolittain tarkasteltuna miehillä keskipalkka oli euroa ja naisilla euroa. Vastaavat mediaanipalkat olivat euroa ja euroa. Valtiolla yli 80 % vastaajista työskenteli jonkinlaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa keskipalkaksi muodostui euroa. Valtiosektorin jäsenistöstä runsas 15 % toimi johtotehtävissä, joiden keskipalkka oli euroa 5.8 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Sektorin keskiarvopalkka oli /kk, miehillä /kk ja naisilla /kk. Vastaava mediaanipalkka oli /kk, miehillä /kk ja naisilla /kk. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevistä jäsenistä lähes 75 % toimi asiantuntijatehtävissä, noin 15 % johtotehtävissä ja noin 10 % opetustehtävissä. Vastaavien toimiasemaryhmien keskiarvopalkkatunnusluvut olivat /kk, /kk ja 4 368/kk. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla F10-tunnuslukupalkka oli /kk ja F90-tunnuslukupalkka /kk. Palkoista 50 % asettui välille euroa/kk. 5.9 Kunnat Kuntasektorilla kokonaisansioiden keskiarvopalkka oli 4 030euroa/kk. Mediaanipalkka oli puolestaan euroa/kk. F10-palkka oli euroa/kk ja F90-tunnuslukupalkka oli euroa. Palkkahaarukka tunnuslukujen F25 ja F75 välillä oli euroa/kk. Miesten keskiarvokuukausipalkka kuntasektorilla oli euroa ja naisten euroa. Vastaavat mediaanipalkat olivat miehillä euroa ja naisilla euroa. Kuntasektorilla vastaajista kolmasosa toimi johtotehtävissä. Heidän keskipalkkansa oli euroa/kk. Asiantuntijatehtävissä toimivien osuus oli puolestaan lähes kaksi kolmasosaa kuntasektorin vastanneista ja keskipalkka euroa/kk Yritykset Yrityksien palveluksessa työskentelevän jäsenistön keskiarvopalkka oli euroa ja mediaanipalkka euroa kuukaudessa. Palkkatunnusluvuista F10 oli euroa ja F euroa. Palkoista 50 % asettui välille euroa/kk. 14

15 Miesten keskiarvopalkka oli yrityksissä euroa ja mediaanipalkka euroa. Naisilla keskiarvopalkka oli euroa ja mediaanipalkka euroa. Yritysten palveluksessa työskentelevistä vastaajista 35% toimi johtotehtävissä. Heidän keskiarvopalkkansa asettui nyt euroon/kk. Asiantuntijatehtävissä työskenteli puolestaan 57 % yrityssektorin jäsenistöstä ja tämän ryhmän keskiarvopalkka asettui 4 516euroon/ kk Järjestöt Järjestöjen palveluksessa työskentelevien keskiarvopalkka oli euroa/kk. Järjestösektorin mediaanipalkka oli euroa/kk. Palkkatunnusluku F10 oli euroa ja tunnusluku F euroa. Puolet palkoista oli välillä euroa/kk. Miehillä keskiarvopalkka oli euroa/kk ja mediaanipalkka euroa/kk. Järjestösektorin naisjäsenistön keskiarvopalkka oli puolestaan euroa/kk ja mediaanipalkka euroa/kk. Järjestösektorin jäsenistä 37 % työskenteli johtotehtävissä, joissa keskiarvopalkka oli euroa/kk. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuus oli 57% ja tähän ryhmään kuuluvien keskiarvopalkka asettui euroon/kk. Liiteosion palkkataulukoissa 1-3 on esitetty palkkatunnusluvut tarkemmin työnantajasektoreittain ja sukupuolittain. 6 VASTAVALMISTUNEET Vastavalmistuneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä joko kyselyn toteuttamisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna siis vuosina valmistuneita vastaajia. Heitä oli 7,8 % koko vastaajajoukosta. Vastavalmistuneiden ryhmässä reilut kaksi kolmasosaa (71,2 %) vastaajista oli naisia. Luku on liikkunut vuosien mittaan, vuodentakaisen osuuden ollessa yli kolme neljäsosaa ja 2012 kaksi kolmasosaa. Alaa opiskelevien naisvaltaisuus näkyy suoraan myös vastavalmistuneiden jäsenten ryhmässä. Vastavalmistuneiden ryhmän keski-ikä oli kyselyhetkellä 32 vuotta ja mediaani-ikä 30 vuotta. Mediaani-ikä laski yhdellä edellisvuoteen verrattuna keski-iän pysyessä ennallaan. Ryhmästä 77 % oli syntynyt 1980-luvulla, hieman yli puolet (51 %) vuonna 1986 tai myöhemmin. Yleisin syntymävuosi oli 1988, kattaen noin 13 % vastavalmistuneista. Keski-ikää vanhempien vastaajien ikäjakauma oli lavea ylettyen vuoteen Ryhmästä 11 % oli puolestaan syntynyt 1990-luvulla. Vastavalmistuneiden tutkintojakaumassa VTM-tutkinnon suorittaneita oli 34,2 % (koko vastaajajoukko 39,5 %), YTM-tutkinnon suorittaneita 24,7 % (27,1 %) ja HTMtutkinnon suorittaneita 18,4 % (13,4 %). Muun tutkinnon suorittaneita oli 9,5 % (8,7 %). Tässä ei ole huomioitu kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita. Vastavalmistuneiden YTM-tutkinnon suorittaneiden osuus laski vuosi sitten noin yhdeksän prosenttiyksikköä edelliseen nähden ja pysyi nyt vuodentakaisessa tasossaan. Vastavalmistuneiden HTM-tutkinnon suorittaneiden osuus taas kasvoi vuodentakaiseen noin neljä prosenttiyksikköä. Vastavalmistuneiden työllisyystilanne parani edellisvuodesta. Kokoaikatyössä oli vastaushetkellä 80,4 % työvoimaan kuuluvista vastavalmistuneista, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 73,9 %. Vuonna 2014 vastaava luku oli 83,5 %. Työttömänä oli vastaushetkellä 12,4 % työvoimaan kuuluvista vastavalmistuneista. Luku laski yli kolme prosenttiyksikköä vuodentakaisesta, mutta on edelleen hieman korkea verrattina jopa vuoteen 2014, jolloin luku oli 10,8 %. Koko jäsenistön työttömyysaste samaan aikaan oli 5,8 %, joka on taas verrattain matala muihin indikaattoreihin nähden. Hieman useampi kuin kaksi viidestä (n. 45 %) oli kokenut työttömyyden tai lomautuksen jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. Tästä joukosta puolet oli ollut työttömänä vähemmän kuin 12 viikkoa. Vuodentakaisiin tuloksiin verrattuna vastavalmistuneiden tilanne työttömyyden kokeneiden osalta pysyi lähes ennallaan, mutta työttömyyden keston mediaani laski kahdeksalla viikolla. Jopa kahden vuoden takaiseen tulokseen nähden kesto laski kahdella viikolla. Pidemmälle tarkasteltaessa, vuonna 2011, vain noin neljäsosa (27 %) vastavalmistuneista oli kokenut työttömyysjakson jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen mediaanityöttömyysjakso tällöin oli 14 viikkoa. Vastavalmistuneista 59 %:lla oli työpaikka valmistumishetkellä. Tässä tapahtui nousua vuodentakaiseen kolme prosenttiyksikköä. Työpaikkaa hetken hakeneista puolet oli saanut sen alle kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta. Vuodentakaisesta hypystä neljään kuukauteen palattiin siis nyt suht tavanomaiselle tasolle. Määräaikaisuus on perinteisesti ollut vastavalmistuneiden työsuhteille tunnusomainen piirre. Määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivien osuus oli nyt 58,5 % ja se nousi puoli prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Vastavalmistuneiden suurimpana työllistäjänä pysyi valtiosektori, joka kasvatti osuuttaan 11 prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta, 41 % osuudella. Seuraavaksi suurim- 15

16 pana työllistäjänä pysyi järjestösektori 18,9 % osuudella, tosin laskua tapahtui noin kuusi prosenttiyksikköä vuodentakaiseen. Yrityssektorin osuus kasvoi pari prosenttiyksikköä 18 % osuuteen. Kuntasektorin osuus laski hieman, ollen 16,4 %. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osuus puolittui, ollen tällä kertaa 4,9 %. Yliopisto ja amksektorin osuuden puolittuminen on melko mielenkiintoinen kehityssuunta, ja jääkin nähtäväksi tulevaisuudessa, onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä trendi. Toimiasemajakaumassa painottuivat työelämän alkuvaiheeseen liittyen erilaiset asiantuntijatehtävät, joissa työskenteli 71,3 % vastavalmistuneista. Erilaisissa johtotehtävissä toimi 10,7 % vastaajista. Opetustehtävissä toimivien osuus on tavallisesti asettunut 5 % tasolle, mutta tällä kertaa opetustehtävissä ei toiminut yksikään vastavalmistunut vastaaja. Työmarkkinoiden edelleen heikentynyt tilanne näkyy jälleen myös koulutusta vastaamattomissa toimihenkilötehtävissä toimivien vastavalmistuneiden osuudessa, joka oli 18 %:n tasoa, vastaavan luvun ollessa edellisessä tutkimuksessa vajaan 15 % tasoa. Työnantajasektorien välisiä eroja tarkasteltaessa mielenkiintoisin huomio näyttäytyy yksityisen sektorin toimiasemajakaumassa, jossa vastavalmistuneilla on samaan aikaan suurin suhteellinen osuus sekä johtotehtävissä että toimihenkilötehtävissä, molemmissa noin 27 % tasolla. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi kuitenkin johtopäätökset sektorikohtaisista toimiasemajakaumista ovat enimmillään suuntaa antavia. jäsenistöstä 76 % piti omaa tulevaisuuttaan työpaikalla vakaana tai melko vakaana. Toisaalta vastavalmistuneista useampi kuin joka kymmenes (13 %) ei puolestaan osannut luonnehtia työpaikan lähitulevaisuuden näkymiä. Lokakuussa 2016 vastavalmistuneiden keskipalkka oli 3065 euroa/kk, mikä on 35 euroa vähemmän kuin vuonna Naisilla keskipalkka asettui euroon ja miehillä se oli euroa, siis 27 euroa naisia vähemmän. Vuonna 2014 palkkaero oli naisten hyväksi 78 euroa ja 2015 miesten hyväksi 301 euroa. Palkkojen vaihteluväli on aiempiin vuosiin verrattuna kasvanut (nyt vajaa euroa) liikkuen haarukassa euroa. Vuodentakaiseen verrattuna alin palkka aleni ja suurin palkka kasvoi. Mediaanipalkka vastavalmistuneilla oli 2900 euroa/kk (miehillä 3003 / kk ja naisilla 2883 / kk). Sukupuolten välinen keskipalkkaero on vastavalmistuneilla melko pieni, tällä kertaa naisten hyväksi. Edellisessä kahdessa tutkimuksessa keskipalkkaero on vaihdellut, 2015 tutkimuksessa sen ollessa 301 euroa miesten hyväksi ja euroa naisten hyväksi. Kaikki Yliopisto tai amk Järjestö Yritys Kunta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Johto Opetus Muu Kuvio 18. Vastavalmistuneiden toimiasemajakauma työnantajasektoreittain, % Arvioidessaan omaa tulevaisuuttaan työpaikalla, noin kaksi kolmesta (66,4 %) näki tilanteen vakaana tai melko vakaana ja toisaalta noin joka viides (18,9 %) vastanneista piti irtisanomista jonkinlaisena uhkatekijänä. Näillä mittareilla vastavalmistuneiden näkemys on muuttunut aavistuksen negatiivisemmaksi edellisvuoteen verrattuna. Koko jäsenistöön verrattuna vastavalmistuneet arvioivat tilannettaan aavistuksen varovaisemmin, kun koko 16

17 LIITTEET Liitetaulukot LIITETAULUKKO 1. Työvoima pääaineittain. Pääaine Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Lkm Aluetiede, -suunnittelu 4,9 2,4 3,2 % 61 Filosofia 3,6 0,7 1,6 % 30 Julkishallinto, hallintotiede 7,8 5,3 6,1 % 117 Julkisoikeus, hallinto-oikeus 3,4 5,3 4,7 % 91 Kansantaloustiede, taloustieteet 13,3 3,3 6,4 % 122 Kehitysmaatutkimus 0,3 1 0,8 % 15 Kunnallispolitiikka, -tiede 2,2 0,7 1,1 % 22 Poliittinen, yhteiskunta-, talous- ja sosiaalihistoria 5,8 4,9 5,2 % 99 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 0,3 1,4 1,0 % 20 Sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka, sosiaalityö 9 17,6 15,1 % 290 Sosiologia, sosiaalipsykologia 10,2 22,2 18,5 % 355 Tiedotusoppi, viestintä 0,9 2,8 2,2 % 42 Tilastotiede 2,9 0,9 1,5 % 29 Valtio-oppi, kv-politiikka, kv-suhteet 23,7 19,2 20,6 % 394 Muu 11,1 12,4 12,0 % 230 Yhteensä LIITETAULUKKO 2. Kokopäivätyössä olevat toimiasemittain. Toimiasema Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö Yhteensä LIITETAULUKKO 3. Kokopäivätyössä olevat ikäryhmittäin ja työnantajasektoreittain. Ikä Valtio, % Kunta, % Yritys, % Järjestö, % Yliopisto/amk, % Muu % Lkm Alle tai yli Kaikki LIITETAULUKKO 4. Työllistymisaika valmistumisen jälkeen ikäryhmittäin, %. Ikä 0 kk Enint. 1 kk Enint. 3 kk Enint. 6 kk Enint. 12 kk Yli vuosi Lkm Alle tai yli Kaikki

18 Palkkataulukot PALKKATAULUKKO 1. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan. Työnantaja Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu Yhteensä PALKKATAULUKKO 2. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan, miehet. Työnantaja Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu Yhteensä PALKKATAULUKKO 3. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan, naiset. Työnantaja Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu Yhteensä PALKKATAULUKKO 4. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) sukupuolen mukaan. Sukupuoli Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Miehet Naiset Yhteensä PALKKATAULUKKO 5. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, miehet. Toimiasema Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö

19 PALKKATAULUKKO 6. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, naiset. Toimiasema Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö PALKKATAULUKKO 7. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu. Toimiasema Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus Muut PALKKATAULUKKO 8. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu, miehet. Toimiasema Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus Muut PALKKATAULUKKO 9. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu, naiset. Toimiasema Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus Muut