Työmarkkina- tutkimus Nuutti Pursiainen

Transkriptio

1 Työmarkkina- tutkimus 201 Nuutti Pursiainen

2 Työmarkkinatutkimus 201 Nuutti Pursiainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, Helsinki Puhelin Taitto: Aki Reinimäki Helsinki 2016 ISSN Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

3 Sisällys 1 Yleistä Vastausaktiivisuus ja työtilanne Työvoiman ikärakenne Tutkinnot ja pääaineet Jäsenistön maantieteellinen jakautuminen 7 2 Sijoittuminen työmarkkinoillle Toimiasemaluokittelu Sijoittuminen työnantajasektoreittain Ensimmäinen työpaikka 9 3 Määräaikaisuus Ikäryhmittäin ja sukupuolittain Toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan 11 4 Työaika Viikkotyöaika asettunut alle 40 tuntiin Työmäärän kokeminen Ylitöiden korvaaminen 13 Palkkaus 13.1 Taustatiedot 13.2 Luontoisedut, ylityöt ja tulospalkkiot 14.3 Palkkatunnusluvut nousivat sopimuskorotuksia enemmän 1.4 Sukupuoli 1. Iän vaikutus palkkaan ja verotus 16.6 Toimiasema 16.7 Valtio 17.8 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 17.9 Kunnat Yritykset Järjestöt 18 Esipuhe Tämä on kahdeksastoista raportti työmarkkinoistamme. Liitto on tehnyt työmarkkinakyselyitä vuodesta 1994 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta 2002 lähtien vuosittain. Jäsenistöä koskevaa tietoa työmarkkinoista on ehtinyt kertyä runsaasti. Palkat, työmarkkinoille sijoittuminen ja työaika ovat aina olleet työmarkkinatutkimuksen perusteemoja. Näihin seikkoihin paneudutaan tässäkin raportissa. Myös vastavalmistuneiden tilannetta käsitellään omana lukunaan. TMT201-raportti on luettavissa sähköisenä versiona liiton kotisivujen jäsenosiossa. Työmarkkinatutkimuksista saatava tieto on liiton toiminnan kannalta keskeistä. Ilman tätä faktatietoa jouduttaisiin turvautumaan enemmän tapauskohtaisiin, usein tulkinnanvaraisiinkin esimerkkeihin. Vuosittaisen kyselyn tuloksia käytetään liiton edunvalvonnan linjausten muodostamiseen sekä palkkaneuvontapalvelumme pohjana. Kiitos jälleen kaikille kyselyyn vastanneille! Aikatalossa vappuviikolla 2016 Nuutti Pursiainen 6 Vastavalmistuneet 19 Liitteet 21 4

4 1 Yleistä meisten kahden vuoden aikana kokeneita oli vastaajis- taisesta tarkastelusta voidaan nähdä vuosittaiset vaih- mää olivat osuudeltaan muita suurempia ja niiden yh- ta 23 % (2014: 20 %, 2013: 18 %). Ero miesten ja naisten telut vastaajajoukossa. teisosuus oli noin 62 % vastaajien pääainejakaumasta. 1.1 Vastausaktiivisuus ja työtilanne välillä kokopäivätyössä käynnin osuuden suhteen pysyi Jakaumassa näkyy selviä eroja miesten ja naisten välil- Kutsu kyselyyn lähetettiin marraskuussa 201 kaikille lii- lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Miehistä ko- 1.3 Tutkinnot ja pääaineet lä. Hallintotieteellisissä pääaineissa vastaajien osuudet ton 9 6 työmarkkinoilla olevalle jäsenelle. Kutsu lähe- kopäiväisessä työsuhteessa oli 88 % ja naisista 8 %, Valtiotieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai vaihtelivat viiden prosentin molemmin puolin. Suuria tettiin jäsenen sähköpostiosoitteeseen ja jos sellaista kun vuonna 2014 miehillä osuus oli 89 % ja naisilla 8 %. tohtorin tutkinnon oli suorittanut 47 % vastaajista. Yh- muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna ei ole ta- ei ollut, niin kirjeitse. Itse kysely toteutettiin www-kyse- Työttömyysaste oli nyt sama sekä miehillä että naisilla. teiskuntatieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin pahtunut. Tarkat pääainekohtaiset jakaumat on esitetty lylomakkeen avulla. Vastausaktiivisuudeksi muodostui tai tohtorin tutkinto oli puolestaan 31 %:lla vastaajista. liitetaulukossa 1. 2 % (2014: 26 %, 2013: 24 %, 2012: 32 %, 2011: 38 %, Naisten osuus työvoimaan kuuluvista vastaajista on Vastaajista 14 %:lla oli puolestaan hallintotieteiden kan- 2010: 4 %). Vastausaktiivisuus siis heikkeni aavistuk- asettunut noin 2/3 tasolle. Nyt työvoimaan kuuluvista didaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, ja 1.4 Jäsenistön maantieteellinen jakautuminen sen edellisvuoteen verrattuna. Iän ja sukupuolen perus- vastaajista naisia oli 68 % ja miehiä 32 %. Vuonna 2014 ryhmän osuus kasvoi prosenttiyksikön vuoden takai- Maantieteellisesti työvoimaa tarkasteltaessa ilmenee teella otos kuvaa liiton jäsenistöä. vastaavat osuudet olivat 69 % ja 31 %. sesta tilanteesta. Muita tutkintoja yleisimmät tutkin- työvoiman sijoittuminen etelään ja suurimpiin kau- not FM, KM, TTM oli 8 prosentilla vastaajista. Osuudet punkeihin. Tilanne on pysynyt vuodesta toiseen lähes Vastanneista työvoimaan luokiteltiin kuuluvaksi Työvoiman ikärakenne säilyivät lähes muuttumattomina edelliseen vuoteen muuttumattomana. henkilöä, eli 97 % vastanneista. Työvoiman ulkopuolelle Työvoiman keski-ikä nousi yhdellä vuodella 42 vuoteen. verrattuna. Tohtorin tutkinnon oli suorittanut % vas- on rajattu päätoimiset opiskelijat, eläkeläiset ja hoitova- Naiset hallitsevat nuorempia ikäryhmiä suvereenisti ja taajista. Kaiken kaikkiaan yleisin tutkinto oli edelleen Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun merkitys työs- paalla sekä pitkäaikaisella sairaslomalla olevat. Vuoden miesten osuus nousee sitä suuremmaksi mitä vanhem- VTM, joka oli 42 prosentilla vastaajista. Vuonna 2014 säkäyntialueena on huomattava. Helsingissä sijaitsee 2014 tutkimuksessa työvoimaan kuului samoin 97 % paan ikäryhmään edetään. Miesten osuus oli suurem- VTM-tutkinnon suorittaneiden osuus oli 40 %. lähes puolet jäsenistön työpaikoista. Osuus on pysynyt vastanneista. Taulukossa 1 työvoima on jaoteltu työti- pi ainoastaan 60 vuotta ja vanhemmat -ikäryhmässä. ennallaan vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Pää- lanteen mukaan ja kuviossa 1 palvelussuhteen ja suku- Naisten keski-ikä oli 41 vuotta ja miesten 44 vuotta. Kuviosta 2 näkyy työvoiman jakautuminen perustutkin- kaupunkiseudun metropolialueen työpaikkaosuus oli puolen mukaan. Molempien sukupuolten keski-ikä nousi vuodella edel- non suorittamisvuoden mukaan. Jo aiemmin esille tullut yhteensä 60 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työ- liseen kyselyyn verrattuna. sukupuolten ikäjakauma jäsenistössä näkyy myös tut- paikat löytyvät todennäköisimmin yliopistopaikkakun- Vastaajista noin 86 % työskenteli kokopäiväisesti ja kinnon suorittamisvuosissa. nilta ja alueellisilta keskuspaikkakunnilta. noin 3 % osa-aikaisesti. Työttömänä vastaajista oli 8 Liiton työvoimaan kuuluvasta jäsenistöstä hieman alle %. Yleinen talouden matalasuhdanne näkyy nyt myös 0 % on alle 40-vuotiaita. Naisvaltaisin ryhmä on alle Työvoimaan kuuluvan jäsenistön jakautuminen pääai- Kotikuntana Helsinki on runsaalla kolmanneksella vas- jäsenistön työmarkkinatilanteessa. Työttömyyden vii- 30-vuotiaiden ikäluokka, josta 80 % on naisia. Ikäluokit- neittain näkyy kuviosta 3. Neljä yleisintä pääaineryh- taajista (38 %), eli Helsingissä käydään töissä edelleen Määrä Osuus työvoimasta, % Kokopäivätyö , (83,4 / 86,7) Osa-aikatyö 9 2, (2,8 / 2,0) Osa-aikaeläke 1 0,6 (0, / 1,0) Pienten lasten vanhempien lyhennetty työviikko 30 1,3 (1,6 / 1,7) Vuorotteluvapaa 8 0,3 (0,3 / 0,1) Opintovapaa tai apuraha 41 1,8 (1,4 / 1,0) Perhevapaa 47 2,0 (2,4 / 2,1) Työtön 187 8,0 (7,1 / 4,9) Muu 19 0,8 (0,4 / 0,4) Yhteensä Taulukko 1. Työvoiman työtilanne lokakuussa 201, % (vuoden 2014 / 2013 vastaavat osuudet). Kaikki Nainen Mies 86 % 8 % 88 % 3 % 8 % 3 % 8 % 4 % 8 % 7 % 80 % 8 % 90 % 9 % 100 % Kokoaikatyö Osa-aikatyö Työtön Muu Kuvio 1. Työvoima sukupuolen ja palvelussuhteen mukaan, %. Ikäryhmä Miehet, % Naiset, % Kaikki, % 3 % % 1 % Naisten osuus, % Alle 30 6 (7/ 7) 11 (11 / 14) 9 (10 / 11) 80 (79 / 82) (34 / 33) 39 (42 / 40) 37 (39 / 38) 73 (73 / 73) (32 / 33) 30 (29 / 28) 30 (30 / 29) 67 (66 / 64) (18 / 16) 17 (1 / 14) 19 (16 / 1) 62 (64 / 6) 60 ja yli 9 (9 / 11) 3 (3 / 4) ( / 7) 44 (4 / 4) Yht (69 / 68) Lkm Taulukko 2. Työvoiman ikäjakauma sukupuolittain ja naisten osuus ikäryhmittäin, % (vuosien 2014 / 2013 vast. osuudet) tai ennen Kaikki Miehet Naiset 2, 24,7 23,1 20,8 18,4 17,2 18,0 17,0 14,3 14,8 12,7 13,1 8,7 10,0 8,8 6,1 3, 4,4 4,9 3,0 1,6 2,3 0, Kuvio 2. Työvoima perustutkinnon suorittamisvuoden mukaan, % Miehistä Naisista Kaikista Sosiologia, sos.psyk. Valtio-oppi, kv-pol/suhteet Sos./yhteiskuntapol., sos.työ Muu, mikä? Taloustieteet Kuvio 3. Neljä yleisintä pääaineryhmää, %. 6 7

5 myös muualta käsin. Edelliseen tutkimukseen verrattu- vissä toimivien osuus kyselyyn vastanneista laski yh- sen tasaisemmin sekä johto- että asiantuntijatehtäviin, ryhmissä sen osuus työllistäjänä jää 1 prosenttiin tai na Helsingissä asuvien osuus kasvoi aavistuksen. den prosenttiyksikön kun taas johtotehtävissä toimivi- 31 % ja 6 % -osuuksin, kun taas naiset jakautuivat eri allekin, kun taas vanhimmissa ikäryhmissä osuus on en osuus pysyi ennallaan. Heikentynyt työmarkkinoiden toimiasemiin miehiä epätasaisemmin: 70 % naisista selkeästi suurempi. Julkisen sektorin osuutta vanhem- 2 Sijoittuminen työmarkkinoillle tilanne ei paisuttanut myöskään muita tehtäviä tekevien joukkoa. Tarkempi toimiasemakohtainen jakauma on työskenteli asiantuntijatehtävissä ja vain 23 % johtotehtävissä. Kategoriassa muut tehtävät naisista oli 6 % pien ikäluokkien työllistäjänä vahvistaa 0 9- ja 60- ryhmien tunnusluvut. Näissä ikäluokissa noin kaksi kol- esitetty liitetaulukossa 2. ja miehistä 2 %. mesta vastaajasta on julkisen sektorin palveluksessa. 2.1 Toimiasemaluokittelu Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä valtiosektorin merkitys Tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien toimiasemaa, jo- Ikäryhmittäiset erot osoittavat luonnollisen urakehityk- 2.2 Sijoittuminen työnantajasektoreittain työllistäjänä on edelleen suuri. Nyt valtiosektorin osuus hon he katsoivat sijoittuvansa. Johtotehtäviin kuuluvat sen olemassaolon. Työura alkaa useimmiten perusasi- Työantajasektoreittain jaoteltuna kokopäivätyössä ole- oli 36 % kun se edellisen kyselyn yhteydessä oli 32 %. ylin johto, ylempi keskijohto, keskijohto ja alempi kes- antuntijatehtävissä ja ajan kuluessa on mahdollista siir- vista vastaajista 34 % sijoittui valtion palvelukseen, 19 % Suurimmillaan osuus oli 42 %, vuonna Yritysten kijohto siis kaikki johto- ja esimiestehtävissä toimi- tyä esimies- ja johtotehtäviin, kuten kuviosta 6 näkyy. kuntiin, 20 % yrityksien palvelukseen, 16 % järjestöihin ja palveluksessa olevien osuus on suurin vuotiai- vat. Asiantuntijoiksi luokitellaan erilaisissa suunnittelu-, Alle 30-vuotiailla Muu tehtävät -ryhmän osuus kasvoi säätiöihin, 10 % yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen den ikäryhmässä, jossa osuus on 24 %. Järjestöjen pal- tutkimus- ja kehitystehtävissä toimivat sekä koulutuk- parilla prosenttiyksiköllä 16 % tasolle. Tämä viittaisi sii- palvelukseen. Edellisvuoteen verrattuna voidaan havai- veluksessa olevia on puolestaan eniten vuotiai- sellista asiantuntijuutta tehtävissään tarvitsevat. Ope- hen, että vastavalmistuneilla koulutusta vastaaviin teh- ta parin prosenttiyksikön suuruinen siirtymä julkiselta den ryhmässä, 22 %. tustehtäviin on sisällytetty opettajat sekä yliopistojen, täviin työllistyminen on vaikeutunut. Toisaalta on syytä sektorilta yrityksiin ja järjestöihin. korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja huomata, että tämän ikäryhmän vastaajien näkemykset 2.3 Ensimmäinen työpaikka tutkimushenkilöstö. Muihin tehtäviin kuuluvat yrittäjät, koulutuksen ja työn vastaavuudesta vaihtelivat eniten, Sukupuolittain tarkasteltuna eri työantajasektoreille si- Kaikista työmarkkinatutkimukseen vastanneista 9 toimihenkilöt sekä täysin koulutusta vastaamatonta joka näkyi mm. siten, että samalla tehtävänimikkeellä joittumisessa ei suuria eroja ole havaittavissa, kuten prosentilla oli ollut pysyvä tai määräaikainen koulutusta suorittavaa työtä tekevät. työskentelevät sijoittivat tehtävänsä eri toimiasemiin. kuviosta 7 näkyy. Eri sektorien suuruusjärjestys työllis- vastaava työpaikka jo valmistumishetkellä. Edelliseen Koulutuksen ja työn vastaavuus oli heikoimmillaan täs- täjänä miesten ja naisten välillä eroaa vain yritysten ja vuoteen verrattuna tämän ryhmän osuus nousi viidel- Kokopäivätyössä olevista enemmistö, 68 %, toimi erilai- sä ikäryhmässä vuonna 200 jolloin 18 % alle 30-vuoti- kuntien suhteen. Naisilla kuntasektori on toiseksi suu- lä prosenttiyksiköllä. Valmistumisen jälkeen työpaikkaa sissa asiantuntijatehtävissä. Toiseksi suurimman ryh- aista luokitteli toimiasemansa ryhmään muu tehtävät. rin työllistäjä valtion jälkeen, kun taas miehillä näiden hakeneiden työnetsintä oli tyypillisimmin kestänyt yh- män muodostivat erilaisissa johtotehtävissä työskente- osuudet työllistäjinä ovat yhtä suuret. den kuukauden ja puolella työtä hakeneista haku oli levät 2 % osuudella. Opetustehtävissä toimivien osuus Toimiasemien nelijaon kautta on havaittavissa eroja kestänyt neljä kuukautta tai vähemmän. Työnhaun kes- oli 2 % ja kategoriaan muut kuului % vastanneista. myös vastaajajoukon miesten ja naisten sijoittumises- Ikäryhmittäisessä tarkasteltussa voidaan havaita kun- ton keskiarvo oli puolestaan kuusi kuukautta. Vallitseva Edelliseen tutkimukseen verrattuna asiantuntijatehtä- sa työmarkkinoille. Miehet olivat jakautuneet aavistuk- tasektorin merkityksen muutos nuoremmassa ikä- taloussuhdanne näkyy näissä tunnusluvuissa siten, Muu Uusimaa, Vantaa, Espoo, 10 Turku, 7 Helsinki, 38 Muu Varsinais- Suomi, 2 Muu Tampere, 7 Pirkanmaa, 2 Vaasa, 3 Joensuu, 2 Jyväskylä, 2 Kuopio, 2 Oulu, 2 Lahti, 2 Hämeenlinna, 1 Rovaniemi, 1 Vantaa, 3 Espoo, Muu Uusimaa, 3 Turku, 7 Muu Varsinais- Suomi, 1 Tampere, 7 Vaasa, 2 Kuopio, 2 Joensuu, 2 Jyväskylä, 2 Oulu, 2 Lahti, 2 Hämeenlinna, 1 Rovaniemi, 1 Seinäjoki, 1 Nainen Alle 30 Muu Muu Helsinki, 49 Suomi, 10 Suomi, 9 60 tai yli 42 Kaikki Mies % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Johto Asiantuntijat Opetus Muu Kaikki 34 Mies 36 Nainen 33 Alle tai yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu 8 Kuvio 4. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön asuinpaikkakunta, %. Kuvio. Työvoimaan kuuluvan jäsenistön työssäkäyntipaikkakunta, %. Kuvio 6. Toimiasemajakauma sukupuolen ja iän mukaan, kokopäivätyössä olevat, %. Kuvio 7. Työnantajasektori iän ja sukupuolen mukaan, kokopäivätyössä olevat, %. 9

6 että työnahaun keston mediaani nousi kolmesta kuu- pieneni kaksi prosenttiyksikköä edellisen kyselyn tulok- työntekijä- ja työnantajaosapuolten yhteisen intressin lisvuoteen verrattuna. Järjestöjen palveluksessa työs- kaudesta neljään kuukauteen. siin verrattuna. mukaista työtä. Nyt osuus laski prosenttiyksiköllä eikä kentelevistä useampi kuin joka neljäs (29 %) oli määrä- suurisuuntaisia johtopäätöksiä tästä kaikesta ole ve- aikainen. Tämäkin osuus laski kolme prosenttiyksikköä Valmistuneiden työllistymisajoissa on kuitenkin edel- Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan selkeästi havaita dettävissä. edellisvuodesta. Valtiosektorilla noin viidennes (21 %), leen suurta eroavaisuutta, sillä vastaajien joukosta löy- (kuvio 8), että mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään, kuten myös kuntasektorilla (22 %), palvelussuhteista oli tyi yksittäistapauksia, joissa työnhaku oli kestänyt jopa sitä harvinaisempaa määräaikaisuus on. Alle kolme- Miesten ja naisten välillä on havaittavissa ero kysely- määräaikaisia. Yritysten palveluksessa olevien jäsenten viisi vuotta. Alle 30-vuotiaiden ryhmässä jonka voi aja- kymppisistä 3 % työskenteli määräaikaisena ja yli kuu- hetken palvelussuhteen luonteessa. Nykyinen palve- työsuhteista joka kymmenes (10 %) oli määräaikaisia. tella parhaiten kuvaavan nykytilannetta 8 prosentilla sikymppisistä vain 2 %. Erityisesti alle 30-vuotiaidenkin lussuhde oli määräaikainen vain 16 %:lla miehistä kun Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus pieneni nyt oli ollut työtä jo valmistumishetkellä. Vuoden kuluttua ikäryhmän määräaikaisuus ilmentää työmarkkinoiden naisista puolestaan 24 % työskenteli määräaikaisena. kolmatta vuotta peräkkäin.tyypillinen määräaikainen lii- valmistumisesta kuitenkin enää kaksi prosenttia koko suhdannevaihteluja. Toisaalta tämän joukon määrä- Edelliseen kyselyyn verrattuna määräaikaisten osuus ton jäsen on edelleenkin hieman yleistäen profilotuina tästä ikäryhmästä oli vailla työtä. Valmistumishetkellä aikaisuuksia selittää osaltaan myös aiemmin esitelty laski naisilla prosenttiyksikön ja miehillä jopa prosent- valtiosektorilla asiantuntijatehtävässä työskentelevä työtä saaneiden tai jo sitä ennen työllistyneiden osuus toimiasemajakauma, kun 16 % ryhmästä työskentelee tiyksikköä. nuorehko, äskettäin valmistunut nainen. nousi yhdeksän prosenttiyksikköä vuoden takaiseen ti- koulutusta vastaamattomissa tehtävissä tähdäten vaa- lanteeseen verrattuna. Enemmän kuin työmarkkinoiden imusta tämän voisi ajatella kertovan siitä, että valmis- tivampaan työhön. 3.2 Toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan Myös toimiasemien välillä on eroa määräaikaisuuksien 4 Työaika tumisen ajoittamista pohditaan tässä taloustilantees- On syytä huomioida myös määräaikaisuuksien ja työt- yleisyyden suhteen. Johtotehtävissä työskentelevis- sa tarkemmin. Liitetaulukosta 4 löytyvät tarkemmat tömyyden välinen yhteys: Erilaisen hankerahoituksen tä harvempi kuin joka kymmenes (7%) oli määräaikai- 4.1 Viikkotyöaika asettunut alle 40 tuntiin ikäryhmittäiset jakaumat valmistumisen jälkeisen työn- vähennyttyä myös määräaikaisten projektien määrä vä- nen, kun puolestaan asiantuntijatehtävissä joka neljäs Kokopäivätyötä tekevien keskimääräinen viikkotunti- haun kestosta. henee mikä näkyy vähentyneinä työmahdollisuuksina (2 %) ja opetustehtävissä useampi kuin joka kolmas määrä oli kyselyn tekohetkellä 39,3 tuntia. Tilanne pysyi lisäten osaltaan työttömyysastetta. (38 %) oli määräaikaisia. Toimiasemakategoriassa muut lähes muuttumattomana vuoden takaiseen kyselyyn 3 Määräaikaisuus Vuonna 2014 vanhimman ikäluokan määräaikaisten tehtävät määräaikaisia oli 42 % palvelussuhteista. verrattuna, jolloin keskiarvo oli 39,4 tuntia. Vertailun vuoksi todettakoon, että kaikkien akavalaisten keskiar- osuuden kasvoi kaksi prosenttiyksikköä tasolle 3 % ja Suhteessa eniten määräaikaisia palvelussuhteita oli vo oli Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan 40,4 tuntia 3.1 Ikäryhmittäin ja sukupuolittain tuolloin pohdittiin oliko kyseessä otokseen liittyvä ilmiö yliopistosektorilla, jossa lähes joka kolmas (31 %) oli vuonna Liiton jäsenistön työtuntien määrä on ol- Vastaajajoukosta 21 % työskenteli kyselyhetkellä mää- vai enteilikö se työuran loppupään uutta trendiä, jossa määräaikainen. Yliopistosektorin määräaikaisten osuus lut laskussa vuodesta 1998 lähtien, joka oli viikkotun- räaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus vakiintuneen työuran lopuksi tehdään määräaikaisena kuitenkin laski edelleen kolme prosenttiyksikköä edel- timäärällä mitattuna rankin vuosi. Huomionarvoista on, Kaikki Nainen Mies Johtotehtävät Asiantuntijat Opetus Muut tehtävät Alle tai yli Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Määräaikainen Pysyvä Kuvio 8. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus sukupuolen, työnantajasektorin, toimiaseman ja ikäryhmän mukaan, % Määräaikaisten osuus Valtiosektorin osuus Naisten osuus Kuvio 9. Naisjäsenten, valtiosektorin, ja määräaikaisuuksien osuuden kehitys jäsenistössä , % , ,6 43,8 43,7 42,3 42,2 41,2 40,6 40,2 39,9 39,8 39, ,8 39,4 39,3 39,3 39, Kuvio 10. Työmarkkinatutkimuksissa ( ) ilmoitettujen viikkotuntimäärien keskiarvot h / vko Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat Vaativat Asiantuntijatehtävät Opettajat Toimihenkilö ,3 39,6 39,0 38,2 37,8 39, 40,9 Kuvio 11. Ilmoitettujen viikkotuntimäärien keskiarvot toimiasemittain (kokopäivätyötä tekevät). 43,1 42,4 11

7 että 9 prosentilla vastaajista työsopimuksessa sovittu ovat pieniä. Jakauma kuitenkin osoittaa, että työtaakkaa Jatkuvasti liian suureksi työmääränsä kokevien osuus Kokonaiskuukausiansio koostuu lokakuussa 201 mak- viikkotyöaika on 37, tuntia tai vähemmän. on syytä seurata. Pahimmillaan jatkuva aliresurssointi vaihtelee työnantajittain välillä 11 1 %. setusta bruttomääräisestä rahapalkasta sekä mahdol- johtaa työssä jaksamisen ongelmiin ja tuottavuuden lisista bonuksista ja muista palkkioista kuukausikohtai- Miesten ja naisten välinen ero keskimääräisissä todel- laskuun. Kolme prosenttia kaikista töitä tehneistä vas- 4.3 Ylitöiden korvaaminen sesti jaettuna, rahana maksetuista ylityökorvauksista lisissa viikkotyöajoissa oli noin 1 minuuttia. Miesten taajista olisi halunnut tehdä enemmänkin töitä. Tämän Korvaustavoista yleisin oli edelleen ylitöiden korvaami- ja luontoisetujen verotusarvosta. keskimääräinen toteutunut työaika oli 39, tuntia viikos- ryhmän osuus pieneni prosenttiyksikön. nen vapaa-aikana ilman korotuksia (ns. 1:1), kuten kuvi- sa ja naisilla 39,2 tuntia. Mediaaneilla mitattuna eroa osta 14 näkyy. Tällaisen korvauksen sai 44 % ylitöitä teh- Säännöllisen työajan ansiot muodostivat jäsenistön ei ole laisinkaan, molemmilla viikkotuntimediaani oli 38. Alle 30-vuotiaat, vasta työelämään tulleet, kokevat neistä. Noin joka viidennen vastaajan ylityöt korvattiin keskimääräisestä kokonaisbruttopalkasta 97 %. Pe- Sovittu säännöllinen työaika oli mediaaneilla mitaten työmäärän siedettävämmäksi kuin pidempään työelä- työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mukaisesti ruspalkan merkitys palkanmuodostuksessa laski pro- miehillä ja naisilla molemmilla 37, tuntia. mässä olleet ikäryhmät. Ikäryhmästä lähes puolet piti joko korotettuna rahana (12 %) tai korotettuna vapaa- senttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Luontoisetujen työmääräänsä sopivana tai liian pienenä. Selittäviä te- aikana (10 %). Joka neljäs (26 %) ylitöitä tehnyt ei puo- verotusarvo, liikkuvat palkanerät ja ylityökorvaukset Mitä korkeammassa toimiasemassa henkilö työskente- kijöitä kuten vanhempien ikäryhmien vaativammat lestaan saanut ylitöistään mitään korvausta tai niiden muodostivat jäljelle jäävän kolmen prosentin osan. lee sitä pidempi työviikko on. Ylin johto teki keskimää- tehtävänkuvat, esimiestyön vastuut jne. on varmasti katsottiin kuuluvan peruspalkkaan. Vajaa kolmannes rin noin 43 tuntia viikossa, noin neljä tuntia pidempää löydettävissä useita. Yli 40-vuotiaiden ikäryhmiä tar- vastaajista (30 %) ei puolestaan ollut tehnyt lainkaan Palkkakysymyksiin riittävin tiedoin vastanneiden työn- työviikkoa kuin alempi keskijohto. Eri asiantijaryhmien kasteltaessa runsas 60 % vastaajista koki työmäärän ylitöitä. antajasektorijakauma valtio 34 %, kunnat 19 %, yliopis- väliset erot työviikon pituudessa asettuivat noin puo- joko jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. Toisaalta posi- tot ja ammattikorkeakoulut 10 %, yritykset 20 %, järjestöt lentoista tunnin marginaaliin (38,2 39,6 tuntia). tiivisena seikkana todettakoon, että useampi kuin joka kolmas näihinkin ikäryhmiin kuuluvista vastaajista piti Palkkaus 16 % vastaa jäsenistön jakautumista työmarkkinoille. 4.2 Työmäärän kokeminen työmääräänsä puolestaan sopivana..2 Luontoisedut, ylityöt ja tulospalkkiot Kaikista vastaajista useampi kuin joka kymmenes (12 %).1 Taustatiedot Runsas kolmasosa (38 %) joukosta sai luontoisetuja ja koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. (Kuvio 12.) Työnantajasektoreittain asiaa tarkasteltaessa tasai- Palkkatiedot on laskettu lokakuussa 201 kokopäivä- niiden arvo oli keskimäärin 113 euroa. Tilanne säilyi lähes Näin vastanneiden osuus laski prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna. Vastaajista 46 % koki työmäärän ajoittain liian suureksi ja kutakuinkin kaksi viidestä vastaajasta (39 %) oli puolestaan sitä mieltä, että työmäärä on sopiva. Muutokset työmääräkokemusten osuuksissa Sopiva, 39 Liian pieni, 3 Jatkuvasti liian suuri, 12 Ajoittain liian suuri, 46 sen linjan rikkoo toisaalta yliopistosektorilla ajoittain työmääränsä liians suureksi tuntevien osuus (6 %) ja toisaalta valtiosektorilla työmääränsä sopivaksi tuntevien suhteellisen suuri osuus muihin verrattuna (43 %). Alle tai yli Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni työtä tehneiden vastaajien palkoista. Heistä kaikkiaan henkilöä antoi palkkalukuihin riittävät tiedot. Kyseinen joukko vastaa profiililtaan jäsenrekisteristä poimittua jäsenkunnan profiilia ja on näin vertailukelpoinen edellisvuoden palkkatunnuslukuihin. Korotettuna rahana Korotettuna vapaa-aikana Ilman korotuksia rahana (1-1) Ilman korotuksia vapaa-aikana (1-1) Ilman korotuksia osittain rahana Ilman korotuksia osittain vapaaaikana Kiinteä rahakorvaus Muu korvaustapa Ei korvata Eos 0 % 20 % 40 % 60 % 1 % 1 % 1 % 12 % 10 % 8 % 4 % 2 % 26 % 44 % ,3 0,6 1,0 0,6 2,0 0,,2 1,6 2,1 3,4 1,1 1,1 4,1 3,3,2,6,9 3,9,4 6,2,1 6,1 6,6 4,4 3,0 3,1 2,3 1,0 1,1 1,6 0, 0,4 3,4 3,9 9, 1, 1,7 3,7 1,9 3,9 7, 4,8 3,4 4,3,6,7,7 8,7 7,0 9,0 8,2 4,2 Miehet Naiset Kuvio 12. Työmäärän kokeminen, %. Kuvio 13. Työmäärän kokeminen, ikäryhmittäin ja työnantajasektoreittain, % Kuvio 14. Ylitöiden korvaaminen, kokopäivätyötä tekevät, %. Kuvio 1. Bruttopalkkojen (ml. bonukset) jakautuminen sukupuolen mukaan, %

8 muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Ylityökor- Yritysten palveluksessa tulospalkkioita oli vuoden aika- mediaanipalkan erotus oli 372 euroa. Mediaanipalkka 60 eurolla euroon. Taulukossa on eritelty lisää vauksia kysyttynä ajanjaksona ilmoitti saaneensa % na saanut 2 %, järjestöjen, kuntien ja yliopistojen sekä nousi 30 euroa euroon. Säännöllisen työajan an- palkkatunnuslukuja. joukosta, keskimäärin 232 euroa. ammattikorkeakoulujen puolella kussakin 12 % ja valtio- sion keskiarvo oli euroa ja mediaani 3 80 euroa. sektorilla 7 % tarkasteltavasta ryhmästä. Yrityspuolella Säännöllisen työajan keskiarvopalkka nousi 1, % ja me-.4 Sukupuoli Edellisen vuoden ( ) aikana sään- tulospalkkioiden suuruus oli keskimäärin euroa diaanipalkka 1,3 %. Nettopalkalla mitattuna ansiotaso Kokopäivätyössä olevat naiset ansaitsivat lokakuussa nöllisen kuukausiansion lisäksi päätoimesta oli saanut vuodessa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 3 nousi keskiarvopalkalla mitattuna 1,2 % (nyt eu- 201 keskimäärin 83% kokopäivätyötä tekevien miesten tulospalkkioita, bonuksia, voitonjakoja tms. liikkuvia 711 euroa, järjestöissä euroa, valtiolla euroa roa) kun taas mediaanipalkka pysyin ennallaan palkoista. Ero kasvoi lähes viisi prosenttiyksikköä edel- palkaneriä 18 % tarkasteltavasta ryhmästä. Tässä oli ja kunnissa euroa. eurossa. lisvuoteen verrattuna. Miehillä keskikuukausipalkka oli kasvua neljä prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Keski euroa ja naisilla euroa. Miehillä keskiarvo- määräinen liikkuvien palkanerien summa oli 07 euroa Taulukossa 3 on eritelty tulospalkkiot ikäryhmittäin. Liik- Taulukosta 4 ilmenevät keskiarvopalkat työmarkkina- palkka nousi 6 %, naisilla vain noin 0, %. vuodessa kun vuonna 2014 vastaava summa oli kuvia palkaneriä saaneita oli kaikissa ikäryhmissä. Nii- tutkimusvuosilta sekä muutosten suuruus- euroa ja vuonna 2013 puolestaan 796 euroa. Tyypilli- den merkitys lopullisen palkkauksen määrittymisessä luokka. Vuosien 1998 ja 2002 suurehkoa prosentuaalis- Miehet ansaitsivat pysyvässä kokopäiväisessä palve- sin vuosibonusten määrä oli euroa. Vuonna 2014 kosketti erityisesti vuotiaiden ikäryhmää, mutta ta palkkatason nousua selittää luonnollisesti osaltaan lussuhteessa keskimäärin 07 euroa, kun naisilla tu- vastaava summa oli euroa. niitä saaneiden osuus kasvoi kaikissa ikäluokissa. kahden vuoden tutkimusväli. lot jäivät euroon. Ero on pienempi (3 463 euroa / euroa), jos tarkastellaan määräaikaisia työsuhteita. Tarkasteluryhmän miehistä 21 % ja naisista 17 % sai bonuksia ja muita liikkuvia palkaneriä. Liikkuvien palkan-.3 Palkkatunnusluvut nousivat sopimuskorotuksia enemmän Vastaajista 10 % ansaitsi vähemmän kuin /kk ja 10 % puolestaan enemmän kuin /kk. Vuonna Kuviosta 1 näkyy, kuinka naisten bruttopalkat painottuvat edelleen palkkahaitarin keskivälin alapuolelle, kun osien summissa sukupuolten välinen ero leveni: miehet Kokopäivätyössä olevan, ikäryhmä- ja sukupuolipaino vastaavat summat olivat /kk ja / taas miesten palkkojen hajonnassa painottuvat myös olivat saaneet vuoden aikana bonuksia keskimäärin tetun tarkasteluryhmän kokonaispalkan keskiarvo nou- kk ja vuonna 2013 puolestaan /kk ja /kk. suuremmat palkat euroa ja naiset puolestaan euroa. Edelli- si vuoden 2014 työmarkkinatutkimukseen verrattuna Fraktiilien F2 ja F7 väliin jää 0 % tarkasteluryhmän sessä tutkimuksessa sukupuolten välinen ero keskiar- 2,4 %, eurosta euroon. Keskiarvopalkan ja palkoista ja vaihteluväliksi muotoutui / vosummissa oli noin euroa (miehet euroa ja naiset euroa). Mediaanisummissa ero oli nytkin vain noin euron luokkaa (miehet euroa ja naiset euroa). Ikäryhmä 14 Tulospalkkiot yms. palkanlisät edellisen vuoden aikana keskimäärin, (TMT 2014) Tulospalkkioita saaneita ikäryhmästä, % Alle (4267) 14 (7) (2749) 18 (16) (4438) 22 (17) (4006) 16 (14) 60 ja yli 603 (394) 1 (10) Kaikki 019 (3683) 18 (14) Taulukko 3. Tulospalkkiot edellisen vuoden aikana ikäryhmittäin (suluissa vuoden 2014 tiedot) Vuosi Keskipalkka /kk Muutos edelliseen tutkimukseen, % Prosenttia vuoden 2014 keskipalkasta *201 *4272 2,4 100 *2014 *4171-0,1 97,6 *2013 *417 3,1 97,8 *2012 *400-2,6 94,8 *2011 * , , ,9 93, ,3 90, , 88, ,8 81, ,9 79, ,7 76, ,4 73, ,1 70, , 70, , 6, ,4 63, ,8 9, ,8 Taulukko 4. Bruttopalkan (ml. bonukset) keskiarvo ja muutos vuosina ja painokertoimin kk. Näiden fraktiilien välinen ero kasvoi edellisvuodesta Säännöllisen työajan ansio Luontoisetujen verotusarvo Ylityö- yms. korvaukset Päätoimen kuukausiansio Nettopalkka Liikkuvat palkanerät/kk Kokonaiskuukausiansio Keskiarvo Mediaani F F F F Taulukko. Ilmoitettujen palkkojen tunnusluvut, /kk Ylin johto 7230 (80) 664 (101) 671 (86) 603 (82) 7679 (80) 6810 (87) 6640 (83) 6660 (73) 960 (78) Johto 688 (8) 668 (91) 774 (78) 708 (103) 6097 (9) 6870 (83) 810 (91) 6270 (76) 180 (83) Ylempi keskijohto 6009 (82) 11 (96) 306 (90) 09 (93) 868 (79) 4910 (97) 40 (79) 4840 (90) 4820 (82) Alempi keskijohto 4461 (9) 42 (92) 476 (87) 4411 (94) 409 (87) 4690 (80) 4000 (89) 4190 (86) 3860 (84) Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 060 (94) 4973 (96) 028 (92) 098 (88) 02 (90) 4700 (94) 470 (91) 460 (90) 4300 (89) Vaativat asiantuntijatehtävät 4481 (91) 4388 (91) 4442 (94) 4239 (94) 4168 (94) 3820 (9) 4010 (94) 4180 (89) 3730 (90) Asiantuntijatehtävät 3468 (9) 3288 (99) 3487 (94) 3384 (93) 3338 (94) 3390 (94) 3290 (93) 310 (94) 2940 (93) Korkeakoulujen opettajat ja tutkimushenkilöstö 4070 (96) 3498 (117) 3739 (96) 4023 (93) 449 (84) 3620 (98) 3740 (91) 3620 (88) 3440 (80) Toimihenkilö 20 (10) 278 (92) 2807 (90) 2407 (110) 2762 (90) 2210 (103) 240 (92) 210 (101) 1860 (11) Taulukko 6. Miesten keskiarvopalkat toimiasemittain, /kk (naisten palkkojen osuus miesten palkoista toimiasemittain, %). 1

9 Sukupuolten välisiä eroja palkkauksessa on syytä tar- saisempia, joskin naiset ovat niissäkin enemmistönä yli.7 Valtio taavien toimiasemaryhmien keskiarvopalkkatunnuslu- kastella toimiasemittain. Taulukosta 6 näkyvät käytän- 60-vuotiaiden ryhmää lukuun ottamatta. Valtiosektorilla keskiarvopalkka oli 4 20 /kk, mikä on vut olivat 3 77 /kk, 114 /kk ja /kk. Yliopisto- nön palkkaerot toimiasemien sisällä. hieman matalampi kuin kaikkien vastanneiden keskiar- ja aammattikorkeakoulusektorilla F10-tunnuslukupalkka Tuloveroaste laskettiin palkoista, joissa ei ollut mukana vo /kk. Mediaanipalkka oli puolestaan / oli /kk ja F90-tunnuslukupalkka 000 /kk. Pal- Perinteisesti kaksi ylintä toimiasemaa ovat olleet mies- liikkuvia palkaneriä. Vielä vuonna 2000 jäsenkunnan tu- kk. Valtiosektorin F10-tunnuslukupalkka oli /kk koista 0 % asettui välille /kk. ten miehittämiä. Nyt enää ylimmässä johdossa mies- loveroaste oli 41,7 %. Siitä lähtien tämä tunnusluku on ja F90-tunnuslukupalkka 800 /kk. Puolella vastan- ten osuus (1 %) oli suurempi. Tässä ryhmässä naisten ollut laskussa. neista palkka asettui vaihteluvälille /kk.9 Kunnat keskipalkan osuus miesten keskipalkasta oli pienin. Su- (F2 F7). Kuntasektorilla kokonaisansioiden keskiarvopalkka oli kupuolten väliset palkkaerot lavenivat kaikissa muissa.6 Toimiasema /kk. Mediaanipalkka oli puolestaan /kk. toimiasemissa paitsi alemmassa keskijohdossa, vaati- Kokonaisansioiden keskiarvot nousivat tai pysyivät Sukupuolittain tarkasteltuna miehillä keskipalkka oli F10-palkka oli 2 79 /kk ja F90-tunnuslukupalkka oli vissa asiantuntijatehtävissä ja toimihenkilötehtävissä. ennallaan kaikissa muissa toimiasemissa paitsi ylim euroa ja naisilla euroa. Vastaavat mediaani- 439 euroa. Palkkahaarukka tunnuslukujen F2 ja F7 Viimeksi mainittu ryhmä oli nyt ainoa toimiasema, jossa mässä johdossa, jossa sekä keskiarvo- että mediaani- palkat olivat euroa ja euroa. välillä oli /kk. naisten keskipalkka oli miesten keskipalkkaa suurempi. tunnusluvut laskivat yhden prosenttiyksikön. Ylimmän johdon ja johdon kokonaisansioiden muutosherkkyyttä Valtiolla lähes 80 % vastaajista työskenteli jonkinlaisis- Miesten keskiarvokuukausipalkka kuntasektorilla oli Palkkaerojen syitä selvitettäessä pohdinnan arvoinen selittää osaltaan toimiaseman alttius liikkuvien palka- sa asiantuntijatehtävissä, joissa keskipalkaksi muo euroa ja naisten euroa. Vastaavat mediaani- seikka on myös oman osaamisen hinnoittelu. Edelleen- nerien muutoksille. dostui euroa. Valtiosektorin jäsenistöstä runsas palkat olivat miehillä 4 01 euroa ja naisilla euroa. kin nimenomaan naiset miettivät oman osaamisensa 1 % toimi johtotehtävissä, joiden keskipalkka oli 39 ylihinnoittelun vaaraa. Tämä näkyy liiton palkkaneuvon- Palkkojen hajonta on edelliseen tutkimukseen verrattu- euroa. Kuntasektorilla vastaajista noin 30 % toimi johtotehtä- tapalvelussa, mutta myös rekrytoinneista vastaavat na pysynyt ennallaan. Selkeä hajonta ylimmässä joh- vissä. Heidän keskipalkkansa oli /kk. Asiantun- henkilöt ovat tuoneet esille saman ilmiön. dossa ja johdossa (minimi runsaat ja maksimi.8 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tijatehtävissä toimivien osuus oli 64 % kuntasektorin noin ) on toisaalta hyvinkin luonnollista mah- Sektorin keskiarvopalkka oli /kk, miehillä vastanneista ja keskipalkka 3 06 /kk.. Iän vaikutus palkkaan ja verotus tuuhan samaan kategoriaan ylintä johtoa yhtä lailla yri- /kk ja naisilla /kk. Vastaava mediaanipalkka oli Kuviossa 16 näkyy palkkatunnuslukuja ikäryhmittäin. tysmaailmasta, järjestöistä kuin julkiselta sektorilta. Ky /kk, miehillä /kk ja naisilla 3 81 /kk. Yli-.10 Yritykset Naisten osuus nuorimmissa ikäryhmissä on miehiin selyn maksimipalkkaa ( ) maksettiin nyt erittäin opistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevistä Yrityksien palveluksessa työskentelevän jäsenistön verrattuna moninkertainen. Alle 30-vuotiaista yli 80 % vaativasta asiantuntijatehtävästä. Osaamisesta ollaan jäsenistä noin 7 % toimi asiantuntijatehtävissä, noin 1 keskiarvopalkka oli 183 euroa ja mediaanipalkka 4 60 on naisia. Vanhimmissa ikäryhmissä osuudet ovat ta- työmarkkinoilla edelleen valmiita maksamaan. % johtotehtävissä ja noin 10 % opetustehtävissä. Vas- euroa kuukaudessa. Palkkatunnusluvuista F10 oli < Brutto Netto Tuloveroaste 29,0 31,3 3,0 3,7 36,4 36,4 37,4 39,9 Naisia ikäryhmästä (%) , 43,0 40,9 41,7 36,9 3,6 3,9 3,2 34,7 3,1 33,7 34,6 3,2 34, 33,6 33,8 34,7 3, Keskiarvo (muutos, %) Mediaani (muutos, %) Ylin johto (8) 612 (-1) 6237 (-1) Johto (116) 628 (1) 918 (2) Ylempi keskijohto (137) 307 (6) 4901 (-2) Alempi keskijohto (12) 4318 (0) 4100 (-2) Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät (22) 489 (0) 4700 (-1) Vaativat asiantuntijatehtävät (433) 4224 (2) 4067 (2) Asiantuntijatehtävät (79) 333 (2) 3220 (1) Opettajat (36) 3964 (2) 3969 (2) Toimihenkilö (82) 296 (1) 211 (0) Taulukko 7. Bruttopalkka ml. bonukset toimiasemittain (vastaajien lkm), /kk (%-muutos vuoteen 2014). euroa ja F euroa. Palkoista 0 % asettui välille /kk. Miesten keskiarvopalkka oli yrityksissä euroa ja mediaanipalkka 717 euroa. Naisilla keskiarvopalkka oli 4 81 euroa ja mediaanipalkka euroa. Yritysten palveluksessa työskentelevistä vastaajista 37 % toimi johtotehtävissä. Heidän keskiarvopalkkansa asettui nyt 199 /kk. Asiantuntijatehtävissä työskenteli puolestaan 8 % yrityssektorin jäsenistöstä ja tämän ryhmän keskiarvopalkka asettui 4 /kk. Kuvio 16. Brutto- ja nettopalkat ikäryhmittäin, /kk. Kuvio 17. Tuloveroaste ja painokertoimin

10 .11 Järjestöt 6 Vastavalmistuneet keen. Tästä joukosta puolet oli ollut työttömänä vähem- työskenteli 73 % vastavalmistuneista. Erilaisissa joh- Järjestöjen palveluksessa työskentelevien keskiarvo- Vastavalmistuneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä joko män kuin 20 viikkoa. Vuoden takaisiin tuloksiin verrat- totehtävissä toimi 8 % vastaajista. Opetustehtävissä palkka oli lokakuussa 201 puolestaan /kk. Jär- kyselyn toteuttamisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna tuna vastavalmistuneiden tilanne pysyi työttömyyden toimivien osuus on asettunut % tasolle. Työmarkki- jestösektorin mediaanipalkka oli 3 8 /kk. Palkkatun- siis vuosina valmistuneita vastaajia. Hei- kokeneiden osalta ennallaan, mutta työttömyyden noiden heikentynyt tilanne näkyy edelleen myös kou- nusluku F10 oli euroa ja tunnusluku F tä oli 8 % koko vastaajajoukosta. Vastavalmistuneiden keston mediaani nousi kuudella viikolla. Vielä vuonna lutusta vastaamattomissa toimihenkilötehtävissä toi- euroa. Puolet palkoista oli välillä /kk. ryhmässä useampi kuin kolme neljästä (78 %) vastaa- 2011puolestaan vain noin neljäsosa (27 %) vastavalmis- mivien vastavalmistuneiden osuudessa, joka oli vajaan jasta oli naisia. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuon- tuneista oli kokenut työttömyysjakson jossain vaihees- 1 %:n tasoa. Työnantajasektorien välisiä eroja tarkas- Miehillä keskiarvopalkka oli /kk ja mediaanipalk- na 2012 naisia oli kaksi kolmasosaa ryhmästä. Alaa sa valmistumisensa jälkeen mediaanityöttömyysjak- teltaessa hämmentävin huomio on valtiosektorin toimi- ka 4 9 /kk. Järjestösektorin naisjäsenistön keskiar- opiskelevien naisvaltaisuus näkyy suoraan myös vas- son ollessa 14 viikkoa. henkilötehtävissä toimivat: tähän kategoriaan sijoitti 31 vopalkka oli puolestaan /kk ja mediaanipalkka tavalmistuneiden jäsenten ryhmässä. Vastavalmistu- % valtiosektorilla työskentelevistä vastavalmistuneista /kk. neiden ryhmän keski-ikä oli kyselyhetkellä 32 vuotta ja Vastavalmistuneista 6 % oli saanut ensimmäisen työ- Muilla työnantajasektoreilla vastaava osuus oli alle 10 %. mediaani-ikä 30 vuotta. Molemmat iät nousivat yhdellä paikan heti, useimmat jo ennen valmistumistaan. Tässä Järjestösektorin jäsenistä 34 % työskenteli johtotehtä- edellisvuoteen verrattuna. Ryhmästä 71 % oli syntynyt oli nousua kolme prosenttiyksikköä vuoden takaiseen Arvioidessaan omaa tulevaisuuttaan työpaikalla use- vissä, joissa keskiarvopalkka oli /kk. Asiantun luvulla, hieman yli puolet (1 %) vuonna 198 tai tilanteeseen verrattuna. Niistä, jotka olivat työpaikkaa ampi kuin kaksi kolmesta (70 %) näki tilanteen vakaa- tijatehtävissä työskentelevien osuus oli 63 % ja tähän myöhemmin. Keski-ikää vanhempien vastaajien ikäja- hetken joutuneet hakemaan, puolet oli saanut sen alle na tai melko vakaana ja toisaalta hieman useampi kuin ryhmään kuuluvien keskiarvopalkka asettui /kk. kauma oli lavea ylettyen vuoteen 19. Ryhmästä 8 % neljän kuukauden kuluessa valmistumisesta. Tämä tun- joka kymmenes (16 %) vastanneista piti irtisanomista oli puolestaan syntynyt 1990-luvulla. Vastavalmistunei- nusluku nousi ensimmäistä kertaa 4 kk:n tasoon. jonkinlaisena uhkatekijänä. Näillä mittareilla valmistu- Liiteosion Palkkataulukoissa 1 3 on esitetty palkkatun- den tutkintojakaumassa VTM-tutkinnon suorittaneita oli neiden näkemys on muuttunut aavistuksen positiivi- nusluvut tarkemmin työnantajasektoreittain ja suku- 37% (koko vastaajajoukko 42 %), YTM-tutkinnon suorit- Määräaikaisuus on perinteisesti ollut vastavalmistunei- semmaksi edellisvuoteen verrattuna. Koko jäsenistöön puolittain. taneita 2 % (28 %) ja HTM-tutkinnon suorittaneita 1 % den työsuhteille tunnusomainen piirre. Määräaikaisissa verrattuna vastavalmistuneet arvioivat tilannettaan aa- (12 %). Muun tutkinnon suorittaneita oli 4 % (8 %). Tässä palvelussuhteissa toimivien osuus oli nyt 8 % ja se py- vistuksen varovaisemmin, kun koko jäsenistöstä 77 % ei ole huomioitu kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin syi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. piti omaa tulevaisuuttaan työpaikalla vakaana tai melko tutkinnon suorittaneita. Vastavalmistuneiden YTM-tut- vakaana. Toisaalta vastavalmistuneista useampi kuin kinnon suorittaneiden osuus laski yhdeksän prosent- Vastavalmistuneiden suurimpana työllistäjänä pysyi joka kymmenes (13 %) ei puolestaan osannut luonneh- tiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. edelleen valtiosektori 30 % osuudella. Valtiosektorin tia työpaikan lähitulevaisuuden näkymiä. osuus laski kuusi prosenttiyksikköä. Järjestösektorin Vastavalmistuneiden työllisyystilanne oli heikentynyt osuus vastavalmistuneiden työllistäjänä nousi nyt viisi Lokakuussa 201 vastavalmistuneiden keskipalkka oli Kaikki Yliopisto tai amk selvästi edellisvuodesta. Kokoaikatyössä oli vastaushetkellä 73,9 % työvoimaan kuuluvista vastaajista, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 83, %. Toisaalta prosenttiyksikköä ollen 2 %. Kuntasektori työllistäjänä nousi pari prosenttiyksikköä 17 % osuuteen. Yrityssektorin osuus laski kolme prosenttiyksikköä 16 prosenttiin /kk, mikä on 7 euroa enemmän kuin vuonna Naisilla keskipalkka asettui euroon ja miehillä se oli 3 34 euroa, siis 301 euroa naisia enemmän. Järjestö vuonna 2011 vastaava osuus oli vielä niinkin korkea 88 %. Osa-aikatyötä teki 6 % vastanneista. Työttömänä oli Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen palveluksessa työskentelevien osuus ennallaan 10 %:n tasolla. Kuriosi- Vuonna 2014 palkkaero oli naisten hyväksi 78 euroa. Palkkojen vaihteluväli on aiempiin vuosiin verrattuna Yritys vastaushetkellä 1,8 % työvoimaan kuuluvista vasta- teettina voidaan todeta, että vielä vuonna 2006 vasta- kasvanut (nyt vajaa euroa) liikkuen haarukassa Kunta valmistuneista. Tässä on nousua viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2014 verrattuna. Koko jäsenistön työttömyys- valmistuneista 0 % sijoittui valtion palvelukseen. Sen jälkeen valtiosektori ja yksityinen sektori ovat vuorotel euroa. Valtio aste oli samaan aikaan 8,0 %. leet vastavalmistuneiden suurimpana työllistäjänä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Johto Asiantuntijat Opetus Muu Kuvio 18. Vastavalmistuneiden toimiasemajakauma työnantajasektoreittain, %. Hieman useampi kuin kaksi viidestä (43 %) oli kokenut työttömyyden jossain vaiheessa valmistumisensa jäl- Toimiasemajakaumassa painottuivat työelämän alkuvaiheeseen liittyen erilaiset asiantuntijatehtävät, joissa 18 19

11 Liitteet Liitetaulukot LIITETAULUKKO 1. Työvoima pääaineittain. Pääaine Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Lkm Kansantaloustiede, taloustieteet Filosofia Sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka, sosiaalityö Sosiologia, sosiaalipsykologia Tiedotusoppi, viestintä Valtio-oppi, kv-politiikka, kv-suhteet Poliittinen, yhteiskunta-, talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede Aluetiede, -suunnittelu Julkishallinto, hallintotiede 121 Julkisoikeus, hallinto-oikeus Kunnallispolitiikka, -tiede Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Kehitysmaatutkimus Muu Yhteensä LIITETAULUKKO 2. Kokopäivätyössä olevat toimiasemittain. Toimiasema Miehet, % Naiset, % Kaikki, % Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö Yhteensä LIITETAULUKKO 3. Kokopäivätyössä olevat ikäryhmittäin ja työnantajasektoreittain. Ikä Valtio, % Kunta, % Yritys, % Järjestö, % Yliopisto/amk, % Lkm Lkm Alle tai yli Kaikki LIITETAULUKKO 4. Työllistymisaika valmistumisen jälkeen ikäryhmittäin, %. Ikä 0 kk Enint. 1 kk Enint. 3 kk Enint. 6 kk Enint. 12 kk Yli vuosi Lkm Alle tai yli Kaikki Palkkataulukot PALKKATAULUKKO 1. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan. Työnantaja Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu Yhteensä PALKKATAULUKKO 2. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan, miehet. Työnantaja Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu Yhteensä PALKKATAULUKKO 3. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) työnantajasektorin mukaan, naiset. Työnantaja Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Valtio Kunta Yritys Järjestö Yliopisto tai amk Muu Yhteensä PALKKATAULUKKO 4. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) sukupuolen mukaan. Sukupuoli Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Miehet Naiset Yhteensä PALKKATAULUKKO. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, miehet. Toimiasema Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö

12 PALKKATAULUKKO 6. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, naiset. Toimiasema Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opetustehtävät Toimihenkilö PALKKATAULUKKO 7. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu. Toimiasema Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus Muut PALKKATAULUKKO 8. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu, miehet. Toimiasema Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus Muut PALKKATAULUKKO 9. Kokonaispalkka /kk (ml. tulospalkkiot) toimiaseman mukaan, yleisempi jaottelu, naiset. Toimiasema Keskiarvo F10 F2 F0 F7 F90 Lkm Johto Asiantuntijat Opetus Muut