811120P Diskreetit rakenteet
|
|
- Marja Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 811120P Diskreetit rakenteet Lukujen esittäminen ja aritmetiikka
2 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut IN + = {1,2,3,... } Kokonaisluvut Z = {...,-3,-2,-1,0,1,2,3,...} Rationaaliluvut Q Reaaliluvut IR x P(x) x P(x) Rationaaliluku muotoa p /q, missä p Z ja q IN + Reaaliluvut kymmenjärjestelmässä numerojonona joukosta {0,1,2,..., 9}, negatiivisen luvun edessä miinusmerkki, desimaalipilkku tarvittaessa Irrationaaliluku on reaaliluku, joka ei ole rationaaliluku P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 2
3 2.1.1 Kymmenjärjestelmä Kymmenjärjestelmä paikkaan perustuva, kantaluku 10 Jokaisella jonon numerolla paikka-arvo:..., 10 3, 10 2, 10 1, 10 0 =1,.,10-1, 10-2, 10-3,... Desimaaliluvun arvo: kerrotaan kukin numero paikkaarvollaan ja lasketaan saadut luvut yhteen = Oikeaa puolta sanotaan luvun laajennetuksi esitykseksi P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 3
4 2.1.2 Binaarijärjestelmä Luonnollisin kantajärjestelmä tietokoneissa (tietokoneissa data muodossa, jota helppo merkitä symbolein 0 ja 1) Kantaluku 2, numerot joukosta {0,1} = = = Muunnos 10-järjestelmään helppo laskemalla auki Miten muunnos toisinpäin? Kokonaisluvun viimeinen bitti 0, jos luku parillinen ja 1, jos luku pariton -> Algoritmi: Lasketaan toistuvasti jakojäännös 2:n suhteen ja jaetaan luku kahdella P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 4
5 2.1.2 Binaarijärjestelmä (2) Algoritmi luonnollisen luvun muuntamiseksi binaarijärjestelmään n mod 2 jakojäännös jaettaessa kahdella n div 2 kokonaisosa jaettaessa kahdella Input: Luonnollinen luku n Output: Luvun n binaariesitys lopusta alkuun tulostettuna MUUNNA_BIN(n) 1. do 2. print n mod 2 3. n = n div 2 4. while n!= P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 5
6 2.1.2 Binaarijärjestelmä (3) Miten muunnetaan desimaaliluvun murto-osa? Jos desimaaliluvun murto-osa on alle 0.5, niin binaariesitys alkaa 0.0, muuten se alkaa 0.1 Näin saadaan algoritmi: Kerrotaan murto-osaa toistuvasti kahdella. Jos syntyy kokonaisosa, poistetaan se ja merkitään esitykseen 1, muuten esitykseen 0. Merkintöjä: x on reaaliluvun x kokonaisosa ( 2.7 =2) frac(x) on reaaliluvun x murto-osa (frac(2.7)=0.7) P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 6
7 2.1.2 Binaarijärjestelmä (4) Algoritmi: desimaaliluvun murto-osa binaarijärjestelmään Input: Murto-osa x, numeroiden lukumäärä d Output: Luvun x binaariesitys tulostettuna MUUNNA_MURTO_BIN(x,d) 1. print i = 0 3. do 4. i = i+1 5. y = 2*x 6. print y 7. x = frac(y) 8. while (x!=0 and i!=d) P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 7
8 2.1.2 Binaarijärjestelmä (4) Tehtävä: Muunna kymmenjärjestelmän luku binaarijärjestelmään niin, että desimaalipisteen jälkeen tulee kuusi numeroa Vastaus: P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 8
9 2.1.2 Oktaali- ja heksadesimaalijärjestelmät x P(x) x P(x) Oktaalijärjestelmässä kantaluku 8 -> Luvut esitetään numeroilla {0,1,,7} Heksadesimaalijärjestelmässä kantaluku 16 -> Luvut esitetään numeroilla {0,1,,9,A,B,C,D,E,F} Kumpikin usein käytössä tietotekniikassa Algoritmit desimaalijärjestelmästä muuntamiseksi samankaltaiset kuin binaarimuunnos: kantaluku 2 korvataan 8:lla tai 16:lla Binaariluvun muuntaminen 8- tai 16-järjestelmään suoraviivaista P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 9
10 2.1.2 Oktaali- ja heksadesimaalijärjestelmät x P(x) x P(x) Tehtävä 1: Muunna luvut ja B19.A3 16 binäärijärjestelmään Vastaus: ja Tehtävä 2: Muunna luku sekä oktaali- että heksadesimaalijärjestelmään Vastaus: ja 24A Tehtävä 3: Muunna kymmenjärjestelmän luku sekä oktaali- että heksadesimaalijärjestelmään niin, että desimaalipisteen jälkeen tulee kolme numeroa Vastaus: ja 7A.48B P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 10
11 2.1.3 Merkitsevät numerot Desimaaliluvuilla ilmaistaan reaalilukuja ja niiden likiarvoja Merkitsevien numeroiden määrä ilmaisee tarkkuuden Sääntö merkitsevien numeroiden määrälle: 1. Desimaaliluvun alussa olevia nollia ei lasketa merkitseviksi numeroiksi; 2. ilman desimaalipilkkua esitetyn luvun lopussa olevia nollia ei lasketa merkitseviksi numeroiksi; 3. kaikki muut luvussa esiintyvät numerot ovat merkitseviä P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 11
12 2.1.3 Merkitsevät numerot (2) Esimerkkejä: Luku 75000; kaksi merkitsevää numeroa Luku ; neljä merkitsevää numeroa Luku ; kuusi merkitsevää numeroa P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 12
13 2.2 Lukujen tietokone-esitys Luvut tietokoneessa kiinteänpituisina bittijonoina Kokonaislukuja käsitellään eri tavalla kuin muita reaalilukuja -> käsitellään erikseen Kokonaisluvut tallennetaan tavuina Tavu koostuu kahdeksasta bitistä Tässä tarkastellaan kaksitavuisia kokonaislukuja, periaatteet täysin samat kuin useampitavuisissa tapauksissa Useimmin tietokoneohjelmissa kokonaisluku 32- tai 64-bittinen P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 13
14 2.2.1 Etumerkillisten kokonaislukujen esittäminen 16-bittisiä lukuja 2 16 = kappaletta -> etumerkillisinä esitetään luvut Positiiviset luvut esitetään siten, että ylin bitti on 0 ja 15 alinta bittiä antaa luvun Negatiivisissa luvuissa ylin bitti on 1 Negatiiviset luvut esitetään ns. kakkosen komplementtina: kun n < 0, ylin bitti 1 ja 15 alinta (ei-negatiivisen) luvun n = n binaariesitys P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 14
15 2.2.1 Etumerkillisten kokonaislukujen esittäminen (2) P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 15
16 Kakkosen komplementin muodostaminen Olkoon x luvun (16-bittinen) binaariesitys. Alkuun lisätään tarvittaessa nollabitit Tapa 1: 1. Haetaan luvun x oikeanpuolimmaisin ykkönen, joka säilyy ykkösenä 2. Em. ykkösen oikeanpuoleiset nollat säilyvät nollina 3. Kohdan 1 ykkösen vasemmanpuoleiset bitit käännetään (nolla ykköseksi ja ykkönen nollaksi) Tapa 2: Käännetään luvun x kaikki bitit (ns. ykkösen komplementti) ja lisätään saatuun lukuun P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 16
17 Tehtäviä Muodosta seuraavien kokonaislukujen 16-bittinen tietokone-esitys. Negatiivisten lukujen tapauksessa etsi kakkosen komplementti kahdella eri tavalla Muodosta kokonaisluvun bittinen tietokoneesitys P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 17
18 Kokonaislukuaritmetiikka tietokoneessa Tarkastellaan laskutoimitusta x+y, kun x ja y ovat 16- bittisiä kokonaislukuja {-32768,..., 32767} Ongelma: kahden positiivisen luvun binaarisummassa voi ylin bitti olla 1 -> tulkitaan negatiiviseksi Esim = = = Ongelma 2: kahden negatiivisen luvun binaarisummassa syntyy ylivuotobitti -> kun pudotetaan, summa voidaan tulkita positiiviseksi Esim (-32767) 10 = = = 2 10 (kun ylivuotobitti pudotettu) P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 18
19 Kokonaislukuaritmetiikka tietokoneessa (2) Havaitaan: Kun x ja y ovat 16-bittisiä kokonaislukuja {-32768,..., 32767} sekä x+y {-32768,..., 32767}, niin yhteenlasku antaa oikean tuloksen kun ylivuotobitti pudotetaan Tehtävä. Suorita seuraavat 16-bittisten kokonaislukujen laskutoimitukset kuten tietokoneessa: , Tarkista, onko lopputulos oikea P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 19
20 2.2.2 Reaalilukujen esittäminen tietokoneessa Mutkikkaampaa kuin kokonaislukujen esittäminen Tavallinen desimaaliesitys soveltuu huonosti tietokoneessa käytettäväksi Perustuu eksponentiaaliseen merkintään: käytetään muotoa a 10 e, missä a (0,1) ja e on kokonaisluku Esim = , = Terminologiaa: luvussa on signifikantti (eli mantissa) 10 on kanta(luku) 25 on eksponentti jos signifikantti välillä [0.1,1), esitys normaalimuodossa P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 20
21 2.2.2 Reaalilukujen esittäminen tietokoneessa (2) Useimmiten 32- tai 64-bittinen esitys Esitetään useimmiten IEEE:n standardilla 754 Muunnetaan luku normaalimuotoiseen binaariseen eksponettimuotoon Kiinteä määrä bittejä esitykseen Ensimmäinen bitti etumerkkibitti (1 tarkoittaa negatiivista lukua) Seuraavaksi sovittu määrä bittejä määräämään eksponentti Loput bitit signifikantille 32-bittisessä esityksessä 8 bittiä eksponenttia varten ja 23 bittiä signifikantille P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 21
22 2.2.2 Reaalilukujen esittäminen tietokoneessa (3) Jotta voitaisiin esittää itseisarvoltaan hyvin pieniä lukuja, on sallittava negatiiviset eksponentit -> lukuun tallennetaan karakteristika = eksponentti + eksponenttipoikkeama 32-bittisissä luvuissa eksponenttipoikkeama = = 127 Esim. Mitä reaalilukua vastaa 32-bittinen esitys ? em karakteristika signifikantti Vastaus: P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 22
23 Reaaliluvun muuntaminen tietokoneesitykseksi Muuta luku binaarimuotoon Signifikanttiin varattujen bittien lukumäärän sallimalla tarkkuudella Esitä binaariluku normeeratussa binaarisessa eksponenttimuodossa Laske karakteristika käyttäen eksponenttipoikkeamaa Kirjoita tietokone-esitys 1. bitti on etumerkkibitti, tämän jälkeen karakteristikan bittijono, viimeisenä signifikantti Tehtävä: Etsi luvun bittinen tietokoneesitys (Vastaus: ) P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 23
24 Tietokoneella esitettävien reaalilukujen koko Tarkastellaan 32-bittistä esitystä Karakteristika voi saada arvoja 0:sta lukuun = 255 -> Koska eksponenttipoikkeama = 127, voi eksponentti saada arvoja -127,,128 Signifikantti vaihtelee luvusta lukuun 1 2 -> ne positiiviset luvut, joita tietokone voi esittää, tulevat välille [ , ) Vastaavasti negatiiviset luvut välille ( , ] P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 24
25 Reaalilukuaritmetiikka tietokoneessa x P(x) x P(x) Reaalilukujen tietokone-esitysten aritmetiikka hankalaa suorittaa käsin Tarkastellaan, miten aritmeettisia operaatioita suoritetaan normalisoidussa eksponenttimuodossa olevilla reaaliluvuilla -> saadaan yleiskuva siitä miten tietokone suorittaa reaalilukuaritmetiikkaa P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 25
26 Yhteen- ja vähennyslasku 1. Kirjoitetaan luvut eksponenttimuodossa yhteistä eksponenttia käyttäen siten, että signifikantti on pienempi kuin yksi. 2. Lasketaan signifikantit yhteen; saadaan summan signifikantti; yhteinen eksponentti on vastauksen eksponentti. Vähennyslaskussa lasketaan signifikanttien erotus 3. Normalisoidaan tulos tarvittaessa P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 26
27 Kertolasku 1. Kerrotaan signifikantit; saadaan tulon signifikantti. 2. Lasketaan eksponentit yhteen; saadaan tulon eksponentti. 3. Normalisoidaan vastaus tarvittaessa P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 27
28 Jakolasku 1. Jaetaan signifikantit; saadaan osamäärän signifikantti. 2. Vähennetään jakajan eksponentti jaettavan eksponentista; saadaan tulon osamäärän eksponentti. 3. Normalisoidaan vastaus tarvittaessa P Diskreetit rakenteet, Lukujen esittäminen 28
Diskreetit rakenteet. Juha Kortelainen
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op Juha Kortelainen Syksy 2015 Sisältö 1 Algoritmin käsite 4 1.1 Mitä algoritmi on?........................ 4 1.2 Kontrollirakenteet......................... 6 1.3 Muita
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet Juha Kortelainen Ari Vesanen Syksy 2018 Esipuhe Tämä moniste on pääosin Juha Kortelaisen laatima. Olen muuttanut algoritmien esitystavan ja tehnyt pieniä korjauksia. Ari Vesanen
LisätiedotDiskreetit rakenteet P 5 op
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op Juha Kortelainen Ari Vesanen Syksy 2016 Esipuhe Tämä moniste on pääosin Juha Kortelaisen laatima. Olen muuttanut algoritmien esitystavan ja tehnyt pieniä korjauksia. Ari
LisätiedotPalautteita. Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi
Palautteita Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi 504 Mitä range() tekee? range on funktio, joka palauttaa listan esim. a = range(5,10) Palauttaa listan [5,6,7,8,9] Siis nämä kolme
LisätiedotLukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen.9.2 Fe Lukujärjestelmät Kymmen- eli desimaalijärjestelmä: kantaluku perinteisesti käytetty ja tuttu numerot,,
Lisätiedot1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
LisätiedotANSI/IEEE Std
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 1 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen ANSI/IEEE Std 754-2008 0 1 0 1 1 0 0 0 B = Σ B i 2 i Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 2 (26) Johdanto
Lisätiedot5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä
5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä Lukujen esitykset eri lukujärjestelmissä Muunnokset lukujärjestelmien välillä Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä. 5.1. Muunnokset lukujärjestelmien välillä
LisätiedotPaavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotSISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA
SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2
LisätiedotMerkitse kertolasku 3 3 3 3 potenssin avulla ja laske sen arvo.
13 Luvun potenssi Kertolasku, jonka kaikki tekijät ovat samoja, voidaan merkitä lyhyemmin potenssin avulla. Potenssimerkinnässä eksponentti ilmaisee, kuinka monta kertaa kantaluku esiintyy tulossa. Potenssin
LisätiedotOhjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Tietokoneen rakenne Luento 6 Tietokonearitmetiikka Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU: Aritmeettis-Looginen Yksikkö ALU = Aritmetic
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Luento 6 ALU: Aritmeettis-Looginen Yksikkö Tietokonearitmetiikka Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU = Aritmetic Logic Unit
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 6. Alkeislukuteoria 6.1 Jaollisuus Käsitellään kokonaislukujen perusominaisuuksia: erityisesti jaollisuutta Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,...
LisätiedotC = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out
Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Tietokoneen rakenne Luento 6 Tietokonearitmetiikka (Computer Arithmetic) Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU: Aritmeettis-Looginen
LisätiedotKappale 20: Kantaluvut
Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!
Lisätiedot8.1 Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta
8. Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta - oheisessa kuvassa ympyrä on jaettu kolmeen yhtä suureen osaan, joista kukin osa on yksi kolmasosa koko ympyrästä
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Luento 6 ALU: Aritmeettis-Looginen Yksikkö Tietokonearitmetiikka (Computer Arithmetic) Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU =
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 1 (14) Lukujärjestelmämuunnokset. 2 s s
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 1 (14) k 10 2 10 2 s 10 10 8 10 16 10 2 10 2 s 2 8 8 2 2 16 16 2 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 10 Sivu 2 (14) Johdanto Tässä luvussa perustellaan, miksi
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
LisätiedotHuom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä
61 7.1 Potenssin määritelmä Potenssi on lyhennetty merkintä tulolle, jossa kantaluku kerrotaan itsellään niin monta kertaa kuin eksponentti ilmaisee. - luvun toinen potenssi on nimeltään luvun neliö o
LisätiedotLiukulukulaskenta. Pekka Hotokka
Liukulukulaskenta Pekka Hotokka pejuhoto@cc.jyu.fi 10.11.2004 Tiivistelmä Liukulukuja tarvitaan, kun joudutaan esittämään reaalilukuja tietokoneella. Niiden esittämistavasta johtuen syntyy laskennassa
LisätiedotLUKUTEORIA johdantoa
LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,
Lisätiedot7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31
7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31 Johdanto Lukujen esitykset eri lukujärjestelmissä Muunnokset lukujärjestelmien välillä Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä. 2 / 31 7.1. Muunnokset
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 4 Tietokoneen sisäinen toiminta Edellisisää osioiss aon tarkasteltu tietokoneen kehittymistä ja sen
LisätiedotJäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan
Jäännösluokat LUKUTEORIA JA TODIS- TAMINEN, MAA Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan lukujoukkoja 3k k Z =, 6, 3, 0, 3, 6, 3k + k Z =,,,,, 7, 3k + k Z =,,,,, 8, Osoita,
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon
LisätiedotTekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2
Tekijä Pitkä matematiikka 11 0..017 170 a) Koska 8 = 4 7, luku 8 on jaollinen luvulla 4. b) Koska 104 = 4 6, luku 104 on jaollinen luvulla 4. c) Koska 4 0 = 80 < 8 ja 4 1 = 84 > 8, luku 8 ei ole jaollinen
LisätiedotTestaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo 1. a) Laadi lauseen A (B A) totuustaulu. b) Millä lauseiden A ja B totuusarvoilla a-kohdan lause on tosi? c) Suomenna a-kohdan lause, kun lause A on olen vihainen ja
LisätiedotKokonaisluvut. eivät ole kokonaislukuja!
Luvut Lähdetään liikkeelle kertaamalla mitä tiedämme luvuista. Mitä erilaiset luvut kuvaavat ja millaisia ominaisuuksia niillä on? Mikä voisi olla luonnollisin luku aloittaa? Luonnolliset luvut Luonnolliset
Lisätiedot2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt
. Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt MÄÄRITELMÄ 3: Lukua b sanotaan luvun a neliöjuureksi, merkitään a b, jos b täyttää kaksi ehtoa: 1o b > 0 o b a Esim.1 Määritä a) 64 b) 0 c) 36 a) Luvun 64 neliöjuuri
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 2 To 8.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 1/33 p. 1/33 Lukujen tallennus Kiintoluvut (integer) tarkka esitys aritmeettiset operaatiot
Lisätiedota) Tutki algoritmin toimintaa syötteellä b) Listaa algoritmin kaikki mahdolliset tulosteet.
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op Syksy 2016 Harjoitustehtävät Tähdellä merkityt tehtävät ovat keskimääräistä vaativampia Algoritmeista 1. Kirjoita algoritmi, joka saa syötteenä ajan, joka on ilmoitettu
Lisätiedot1. Kirjoita algoritmi, joka saa syötteenä pallon säteen ja tulostaa pallon tilavuuden.
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op Syksy 2015 Harjoitustehtävät 1. Kirjoita algoritmi, joka saa syötteenä pallon säteen ja tulostaa pallon tilavuuden. 2. Kirjoita algoritmi, joka saa syötteenä ajan, joka
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi
LisätiedotReaaliluvut 1/7 Sisältö ESITIEDOT:
Reaaliluvut 1/7 Sisältö Reaalilukujoukko Reaalilukujoukkoa voidaan luonnollisimmin ajatella lukusuorana, molemmissa suunnissa äärettömyyteen ulottuvana suorana, jonka pisteet ja reaaliluvut vastaavat toisiaan:
LisätiedotHarjoitustehtävien ratkaisut. Joukko-opin harjoituksia. MAB1: Luvut ja lukujoukot 2
MAB: Luvut ja lukujoukot Harjoitustehtävien ratkaisut Joukko-opin harjoituksia T Joukossa W V ovat kaikki joukkojen W ja V alkiot, siis alkiot, jotka ovat joko W :n tai V :n tai molempien alkioita. Siis
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet Harjoitustehtävät Syksy 2017 Tähdellä merkityt tehtävät ovat keskimääräistä vaativampia. Algoritmeista 1. Kirjoita algoritmi, joka saa syötteenä ajan, joka on ilmoitettu tunteina,
LisätiedotJokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d.
Jakoyhtälö: Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) n = d*q + r Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d. n = d * q + r number divisor quotient residue numero
Lisätiedot1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? =?
Tehtävät 1 1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? 3. 16 125 250 =? 4. Kirjoita lausekkeeseen sulut siten, että tulos on nolla. 2 + 2 2 2 : 2 + 2 2 2
Lisätiedot1 Lukujen jaollisuudesta
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 1 1 Lukujen jaollisuudesta Lukujoukoille käytetään seuraavia merkintöjä: N = {1, 2, 3, 4,... } Luonnolliset luvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Kokonaisluvut Kun
LisätiedotPUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai
PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan
Lisätiedot3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät luentokalvoihin 1 14. Erityisesti esimerkistä 4 ja esimerkin
Lisätiedota b 1 c b n c n
Algebra Syksy 2007 Harjoitukset 1. Olkoon a Z. Totea, että aina a 0, 1 a, a a ja a a. 2. Olkoot a, b, c, d Z. Todista implikaatiot: a) a b ja c d ac bd, b) a b ja b c a c. 3. Olkoon a b i kaikilla i =
LisätiedotDesimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?
Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat? Matti Lehtinen Desimaaliluvut ovat niin jokapäiväisiä ja niillä laskemiseen niin totuttu, ettei yleensä tule miettineeksi, mitä ne oikeastaan ovat. Joskus kauan
Lisätiedot2 j =
1. Modulaariaritmetiikkaa Yksinkertaisissa salausjärjestelmissä käytettävä matematiikka on paljolti lukuteoriaan pohjautuvaa suurten lukujen modulaariaritmetiikkaa (lasketaan kokonaisluvuilla modulo n).
LisätiedotLiite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa
Liite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa - johdanto - matemaattinen induktiotodistus - matriisien kertolaskun käyttömahdollisuus - käsinlaskuesimerkkejä - kaikki välivaiheet esittävä
Lisätiedot1.1. RATIONAALILUVUN NELIÖ
1.1. RATIONAALILUVUN NELIÖ 1. Käyttäen tietoa a = a a laske: a) 8 b) ) c) 0, d) ) 1 e) 1) f) +,) g) 7 h) ) i). Laske näiden lukujen neliöt: 17 9 1,6 1. Laske: ) a) ) b). Laske a, kun 5) 1 ) 11 11 81. j)
Lisätiedot802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LUKUTEORIA 1 / 25 Lukujoukkoja N = {0, 1, 2,..., GOOGOL 10,...} = {ei-negatiiviset
LisätiedotNELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä
NELIÖJUURI POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA2 Tarkoittaa positiivista tai nollaa Määritelmä, neliöjuuri: Luvun a R neliöjuuri, merkitään a, on se ei-negatiivinen luku, jonka neliö (eli toiseen potenssiin
LisätiedotLUKUJÄRJESTELMÄT. Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä. Binäärilukujärjestelmä
Ammatti-Instituutti Lukujärjestelmistä Sivu 1 (5) LUKUJÄRJESTELMÄT Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä Kymmenjärjestemä on meille se tutuin järjestelmä jonka tunnemme x Siinä on (10) kymmenen numeroa,
Lisätiedotc) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,
Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. 1. Lukion A ja lukion B oppilasmäärien suhde oli a/b vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 aikana
LisätiedotFunktiot ja raja-arvo P, 5op
Funktiot ja raja-arvo 800119P, 5op Pekka Salmi 15. syyskuuta 2017 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 1 / 122 Yleistä Luennot: ke 810, to 1214 (ensi viikosta lähtien) Luennoitsija: Pekka Salmi, MA327 Laskupäivä:
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
LisätiedotR1 Harjoitustehtävien ratkaisut
MAB R Harjoitustehtävien ratkaisut R Harjoitustehtävien ratkaisut. Jos lämpötila nousee asteesta asteella, mikä on uusi lämpötila? +. Lämpötila nousee viiteen asteeseen. Lukusuoralla: 0 + Nuolen pituus.
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 4: Modulaariaritmetiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Modulaariaritmetiikka Jakoyhtälö Määritelmä 1 Luku
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä
arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu
Lisätiedot1 Numeroista lukuja 1.
1 1 Numeroista lukuja Mitä lukuyksikköä edustaa numero a) 4 luvussa 5 469 satoja b) 7 luvussa 35,271 sadasosia c) 1 luvussa 0,5281? kymmenestuhannesosia Kirjoita lukuyksiköiden mukaisena summalausekkeena.
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 6 Mikko Salo 6.9.2017 Sisältö 1. Kompleksitaso 2. Joukko-oppia Kompleksiluvut Edellisellä luennolla huomattiin, että toisen asteen yhtälö ratkeaa aina, jos ratkaisujen annetaan
LisätiedotAloitustunti MAA22 Starttikurssi pitkän matematiikan opiskeluun
Aloitustunti MAA22 Starttikurssi pitkän matematiikan opiskeluun 13. elokuuta 2015 Miksi matikkaa Erityisen tärkeää teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla Ohjelmointi ja tietojenkäsittelytiede Lääketieteellinen
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-
LisätiedotAlgebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) 31.1.-4.2.2011 OT 1. Määritellään kokonaisluvuille laskutoimitus n m = n + m + 5. Osoita, että (Z, ) on ryhmä.
LisätiedotJuuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K1. a) 72 = 2 36 = 2 2 18 = 2 2 2 9 = 2 2 2 3 3 = 2 3 3 2 252 = 2 126 = 2 2 63 = 2 2 3 21 = 2 2 3 3 7 = 2 2 3 2 7 syt(72, 252) = 2 2 3 2 = 36 b) 252 = 72 3 + 36 72 = 36 2 syt(72, 252) = 36 c) pym(72,
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotMAY01 Lukion matematiikka 1
MAY01 Lukion matematiikka 1 - Oppikirja: Yhteinen tekijä, Lukion matematiikka 1: Luvut ja lukujonot (paperisena tai sähköisenä ) - Kurssilla tarvitaan myös tietokone, TI-laskinohjelma, geogebraohjelma,
LisätiedotEsitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:
MATP00 Johdatus matematiikkaan Ylimääräisten tehtävien ratkaisuehdotuksia. Osoita, että 00 002 < 000 000. Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa. Lähdetään sieventämään epäyhtälön
LisätiedotValitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.
Joukon määritelmä Joukko on alkioidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus syksy 008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä Todista ketjumurtoluvun peräkkäisille konvergenteille kaava ( ) n induktiolla käyttämällä jonojen ( ) ja ( ) rekursiokaavaa.
Lisätiedot1. Muutamia erityisongelmia murtolukujen käsitteen oppimisessa
1. Muutamia erityisongelmia murtolukujen käsitteen oppimisessa (Lähde: Lamon, S. 1999. Teaching fractions and ratios for understanding. New Jersey: Lawrence Erlbaum Publishers.) Murtolukujen alueelle siirryttäessä
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 4 Mikko Salo 4.9.2017 Sisältö 1. Rationaali ja irrationaaliluvut 2. Induktiotodistus Rationaaliluvut Määritelmä Reaaliluku x on rationaaliluku, jos x = m n kokonaisluvuille
LisätiedotNeure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05
Neure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05 Matematiikka Huom! Mikäli tehtävällä ei vielä ole molempia teknisiä koodeja, tarkoittaa se sitä, että tehtävä ei ole vielä valmis jaettavaksi käyttöön, vaan
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotRatkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...
Ratkaisut 1 1. Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,.... Nolla, koska kerrotaan nollalla. 3. 16 15 50 = ( 8) 15 50 = (8 15) ( 50) = 1000 500 = 500 000. 4.
LisätiedotLuento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3)
Tietokoneen toiminta 3.4.24 Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa
LisätiedotLuento 6 Tiedon esitysmuodot
Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston
Lisätiedoty z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z
LisätiedotTiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto
Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Monitavuinen tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon
LisätiedotKOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut
KOMPLEKSILUVUT C Luonnolliset luvut N Kokonaisluvut Z Rationaaliluvut Q Reaaliluvut R Kompleksi luvut C Negat kokonaisluvut Murtoluvut Irrationaaliluvut Imaginaariluvut Erilaisten yhtälöiden ratkaiseminen
LisätiedotReaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
LisätiedotValitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.
MAA11 Koe 8.4.013 5 5 1. Luvut 6 38 ja 43 4 jaetaan luvulla 17. Osoita, että tällöin jakojäännökset ovat yhtäsuuret. Paljonko tämä jakojäännös on?. a) Tutki onko 101 alkuluku. Esitä tutkimuksesi tueksi
LisätiedotPERUSKOULUSTA PITKÄLLE
Raimo Seppänen Tytti Kiiski PERUSKOULUSTA PITKÄLLE KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ LUKION PITKÄLLE MATEMATIIKALLE JA MATEMATIIKKAA VAATIVAAN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN MFKA-KUSTANNUS OY HELSINKI 2007 SISÄLLYS
Lisätiedot8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä
1 8 Joukoista Joukko on alkoidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukkooppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä tehdä
Lisätiedota) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon
Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus 3, ratkaisuista. Kokonaisluvut määriteltiin luonnollisten lukujen avulla ekvivalenssiluokkina [a, b], jotka määrää (jo demoissa ekvivalenssirelaatioksi osoitettu)
LisätiedotSeguinin lauta A: 11-19
Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 1 31.1.-1.2.2018 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka tutkii onko kokonaisluku tasan jaollinen jollain toisella kokonaisluvulla siten, että ei käytetä lainkaan jakolaskuja Jaettava
LisätiedotTiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto
Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi
LisätiedotTeema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32
1 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki 4B.2 Esimerkki 4B.3 Esimerkki 4C.1 Esimerkki 4C.2 Esimerkki 4C.3 2 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki
LisätiedotLuento 6 Tiedon esitysmuodot. Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?)
Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston
LisätiedotLuento 6 Tiedon esitysmuodot
Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) 1 Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen kanssa kuva, ääni, merkit, Laitteiston
LisätiedotLuento 6 Tiedon esitysmuodot
Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon esitys laitteistossa (2) Tietoa siirretään muistiväylää pitkin sanoina
Lisätiedot2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)
Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee
LisätiedotLuento 6 Tiedon esitysmuodot. Tiedon esitys laitteistossa (3)
Tietokoneen toiminta, Kesä 22 4.8.22 Luento 6 Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut Liukuluvut Merkit, merkkijonot Totuusarvot Kuvat, äänet, hajut(?) Tiedon tyypit (3) Kommunikointi ihmisen
LisätiedotJoukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
LisätiedotSuurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.)
Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.) LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Määritelmä, yhteinen tekijä ja suurin yhteinen tekijä: Annettujen lukujen a ja b yhteinen tekijä
LisätiedotTietorakenteet (syksy 2013)
Tietorakenteet (syksy 2013) Harjoitus 1 (6.9.2013) Huom. Sinun on osallistuttava perjantain laskuharjoitustilaisuuteen ja tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. Näiden laskuharjoitusten
LisätiedotLukuteorian kertausta
Lukuteorian kertausta Jakoalgoritmi Jos a, b Z ja b 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvut q ja r, että a = qb+r, missä 0 r < b. Esimerkki 1: Jos a = 60 ja b = 11, niin 60 = 5 11 +
Lisätiedot