HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 6 HENKILÖSTÖTARVE, REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS 8 HENKILÖSTÖN RAKENNE 11 Kansainvälinen henkilöstö ja henkilöstön liikkuvuus 13 Henkilöstön ikärakenne 14 Henkilöstön koulutusrakenne 15 Määräaikainen henkilökunta 16 Kokemusvuodet 17 Sukupuolijakauma 18 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN TYÖAJAN KÄYTTÖ 19 POISSAOLOT 20 PALKKA JA PALKITSEMINEN 23 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 23 Suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä 25 Työhyvinvointi lisää valmiuksia selviytyä muuttuvissa tehtävissä ja työolosuhteissa

2 Kansainvälisyys syntyy ihmisten ja ajatusten liikkuvuudesta Strategiansa mukaisesti Tampereen yliopiston visiona on olla vuonna 2020 kansainvälinen tutkimusyliopisto ja merkittävä uuden ja vaikuttavan tiedon tuottaja. Strategiakaudella yliopisto painottaa neljää teemaa, joita edistämällä ja joiden avulla se pyrkii päämääräänsä. Nämä teemat ovat monitieteisyys, oppiminen, kansainvälisyys ja yliopistoyhteisö. Yliopisto korostaa toiminnassaan opetuksen ja tutkimuksen tiivistä yhteyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopisto arvostaa avointa ja vapaata tutkimusta ja edistää tutkijoidensa edellytyksiä sen toteuttamiseksi. Yliopisto on vuoden 2016 aikana tehostanut käytäntöjä, jotka tukevat kansainvälisten rekrytointien lisäämistä ja liikkuvuutta. Hakutoimikunta (Search Committee) aloitti kansainvälisistä asioista vastaavan vararehtorin johdolla työskentelynsä vuoden 2016 aikana. Hakutoimikunnan tavoitteena on kannustaa ja auttaa tiedekuntia löytämään tenure track tai professorin tehtävään potentiaalisia kansain välisiä/kansainvälisen tason hakijoita. Yliopisto käynnisti 12 tenure track -tehtävän täyttöä, jotka ovat pääsääntöisesti olleet kansainvälisesti haettavana. Kansainvälisen henkilöstön määrä opetus- ja tutkimustehtävissä vuoden 2016 lopussa oli 138 henkilöä, joka on 23 % enemmän kuin vuonna Tampereen yliopisto on kansainvälinen EU- RAXESS-palvelukeskus, joka tarjoaa tutkijoille tietoa maahanmuutosta, asumisesta ja työskentelystä Suomessa. Tampereen yliopisto on sitoutunut tutkijoiden aseman ja työolosuhteiden jatkuvaan kehittämiseen Tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja Säännöstön tutkijoiden työhönotosta tavoitteiden mukaisesti. Euroopan komissio myönsi vuonna 2015 yliopistolle HR Excellence in Research laatuleiman hyväksyttyään Hyvä tehdä tutkimusta! toimintasuunnitelman vuoteen 2017 mennessä toteutettavista kehittämistoimenpiteistä. Vuonna 2016 yliopisto käynnisti arvioinnin toimintasuunnitelman toteutuksesta, joka toteutetaan kevään 2017 aikana. 2

3 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Tampereen yliopiston henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin suuntaviivat perustuvat kestävän työelämän periaatteisiin. Se kohdentuu ammatilliseen osaamiseen, työssä oppimisen mahdollisuuksiin, työn mielekkyyteen ja työurien pidentämiseen. Henkilöstön osaamista kehittäviä ja työhyvinvointia parantavia toimia ovat johtamisen kehittäminen, tutkimustyön edellytysten parantaminen, työn tekemisen edellytysten luominen, työn hallinnan taitojen vahvistaminen, prosessien ja menettelyjen sujuvoittaminen sekä yhteisöllisyyden, yhteistyön, vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentaminen ja vahvistaminen. Tampereen yliopiston tavoitteena on aidosti monimuotoisen, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yliopiston rakentaminen. Avoin ja monimuotoinen yliopistoyhteisö tarjoaa jäsenilleen mahdollisuudet kehittyä, oppia ja vaikuttaa yliopistoyhteisön kehitykseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma määrittelee tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat neljään asiakokonaisuuteen: johtaminen ja toimintakulttuuri; rekrytointi, palkkaus ja urakehitys; opetus ja opiskelu sekä tutkimus. Suunnitelma korostaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ovat koko yliopiston toimintaa läpikäyvä periaate ja kukin toimija on velvoitettu toteuttamaan sitä omalla tahollaan. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat yhdessä lähteneet kehittämään uutta toimintamallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Tavoitteena on luoda monialainen, innostava ja globaalisti kiinnostava tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa ja vetovoimaa. Vuoden 2016 aikana selvitys- ja suunnittelutyötä tehtiin lukuisissa eri osa-alueiden valmisteluryhmissä. Tampereen yliopisto kävi keväällä 2016 talouden tasapainottamiseen liittyvät neuvottelut yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaneuvotteluissa ei käsitelty henkilöstön irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista, vaan tavoitteena oli yhdessä henkilöstön kanssa löytää keinoja yliopiston kustannustehokkuuden paran- 3

4 tamiseksi. Tavoitteena oli kustannusten vähentäminen noin kahdella miljoonalla eurolla vuoden 2016 aikana ja pysyvien kustannusten aleneminen vuosina 2017 ja Vuoden 2016 tavoite saavutettiin mm. vapaaehtoisuuteen perustuen lomarahan vaihtamisella vapaaseen, ns. kannustinvapailla, rajoittamalla tuntiopetuksen määrää ja karsimalla muita kuluja. Vuonna 2016 Tampereen yliopistossa työskenteli keskimäärin 2152 henkilöä. Henkilöstövoimavaroja on edelleen voitu kohdentaa opetukseen ja tutkimukseen. Näissä tehtävissä henkilötyövuosien 4 määrässä (1190 htv) on 25 henkilötyövuoden lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin kasvu (13 %) on yliopiston tavoitteiden mukaisesti tutkijauravaiheen 2 (post doc) henkilötyövuosissa. Muun henkilöstön määrä on vähentynyt vastaavasti 25 henkilötyövuotta ja suurin osa hallintohenkilöstöstä (13 htv). Määräaikaisten työsuhteiden osuus yliopistossa on vähentynyt. Vuoden 2016 lopussa määräaikaisten työsuhteiden osuus oli 54 %, joka on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin.

5 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden 2016 lopussa yliopistossa työskenteli yhteensä kuukausipalkkaista henkilöä, joista professoreja ja tutkimusjohtajia oli 224. Edellisestä vuodesta henkilöstön määrä on kasvanut hieman (0,6 %). Keskimäärin yliopistossa työskenteli vuoden aikana henkilöä. Kaikista työsuhteista 84 % oli kokoaikaisia. Henkilötyövuosia Tampereen yliopistossa tehtiin vuonna yhteensä 1 981, joista n. 5 % normaalikoulussa (93 henkilötyövuotta) 1. Henkilötyövuosien määrä pysyi samana edellisvuoteen verrattuna. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus suhteessa muuhun henkilöstöön on kasvanut edelleen aiempiin vuosiin verrattuna. Opetus- ja tutkimustehtävien osuus henkilötyövuosista oli 60 % ja tukipalvelutehtävien 40 %. Suomen yliopistoissa osuus oli lähes sama (59 % / 41 %) 2. 1 Normaalikoulun opettajat sisältyvät luokkaan Opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu normaalikoulun henkilöstö luokkaan Muu henkilöstö, ellei muuta ole mainittu. 2 Yliopistot 2015, Opetushallinnon Vipunen-raportointiportaali osoitteessa Henkilöstö yksiköittäin henkilötyövuosina vuonna 2016 Tieteenalayksiköt BioMediTech 122 Informaatiotieteiden yksikkö 137 Johtamiskorkeakoulu 207 Kasvatustieteiden yksikkö (ml. normaalikoulu) 189 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 88 Lääketieteen yksikkö 233 Terveystieteiden yksikkö 98 Viestinnän, median ja teatterin yksikkö 83 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 252 Erillisyksiköt 208 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 23 Kielikeskus 39 Kirjasto 62 Laboratoriopalvelut 85 Yliopistopalvelut 366 Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet tehtäväryhmittäin vuosina Muu henkilöstö Opetus- ja tutkimushenkilöstö 5

6 HENKILÖSTÖTARVE, REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS Henkilöstötarve arvioidaan tulosyksiköittäin neljäksi vuodeksi eteenpäin laadittavissa vuosittaisissa henkilöstösuunnitelmissa. Vuoden 2016 aikana oli haettavana yhteensä 141 tehtävää, niistä opetus- ja tutkimustehtäviä oli 82 % (116). Luvut eivät sisällä harjoittelijoita. Yliopisto käynnisti vuoden aikana yhteensä 12 tenure track tehtävän täyttöä. Yliopisto ilmoittaa tehtävät haettavaksi kansainvälisissä verkkopalveluissa (mm. EURAXESS ja Academic Positions-verkosto). Opetus- ja tutkimustehtävistä reilu kolmasosa (34 %) oli kansainvälisesti haettavana. Kaikki tohtoriopiskelijoiden työsuhteiset tehtävät oli suunnattu myös ulkomaalaisille hakijoille; hakijoista vajaa puolet oli ulkomaalaisia. Hakijoita kaikkiin avoinna olleisiin tehtäviin oli yhteensä 3 347, joista 56 % oli miehiä ja 44 % naisia. Hakijoista useamman kuin joka neljännen kansalaisuus oli muu kuin Suomi (28 %). Vähintään viideksi vuodeksi täytetyistä 60 tehtävästä vajaa kolmannes (30 %) oli haettavana myös kansainvälisesti. Professorin tehtävässä aloitti vuoden aikana yhdeksän henkilöä. Yliopistoon rekrytoitiin vuoden 2016 aikana uusina työntekijöinä 227 henkilöä; harjoittelijat pois lukien yhteensä 170 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen heistä tuli 4. Uudella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei aikaisemmin ole ollut kuukausipalkkaista työsuhdetta Tampereen yliopistoon. Uusista työntekijöistä puolet jatkoi yliopiston palveluksessa vuoden 2017 alussa. Vaihtuvuuteen on laskettu tarkasteluvuoden ajalta vain ulkoinen vaihtuvuus eli sisäiset siirtymiset tehtävistä toisiin eivät ole mukana luvuissa. Tulovaihtuvuudella tarkoitetaan Tampereen yliopiston palvelukseen vuoden aikana tulleita uusia henkilöitä (vakinaiset ja määräaikaiset, pl. harjoittelijat) ja lähtövaihtuvuudella yliopiston palveluksesta pois siirtyneitä (vakinaiset). Haettavana olleet opetus- ja tutkimustehtävät uravaiheittain vuonna 2016 Lkm Osuus Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) % Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) % Tutkijanura 2 (tutkijatohtori jne.) % Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) % Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö 10 9 % Normaalikoulun opettajat 6 5 % Yhteensä % 6

7 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Tulovaihtuvuus (uusi henkilöstö) henkilöstöryhmittäin vuonna 2016 Lkm Osuus Opetus- ja tutkimushenkilöstö % Muu henkilöstö % Yhteensä % Tulovaihtuvuus 8 % Lähtövaihtuvuus (vakituisesta työsuhteesta lähteneet) henkilöstöryhmittäin vuonna 2016 Lkm Osuus Opetus- ja tutkimushenkilöstö % Muu henkilöstö % Yliopistossa varsinkin tutkimushenkilökunnan vaihtuvuus ja liikkuvuus on suurempaa kuin muun henkilöstön liikkuvuus. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus johtui kolmessa tapauksessa neljästä vanhuuseläkkeelle siirtymisestä. Vuoden aikana yhteensä 99 työntekijää oli vapaalla omasta tehtävästään ja työskenteli toisessa tehtävässä yliopiston sisällä. Toisen työnantajan palveluksessa oli 33 työntekijää. Vuonna 2016 siirtyi vanhuuseläkkeelle 40 henkilöä ja muulle eläkkeelle kolme, heidän keski-ikänsä oli 64,3 vuotta. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli yhteensä 20 henkilöä, vuoden 2016 aikana osa-aikaeläkkeelle jäi kymmenen työntekijää. Yhteensä % Lähtövaihtuvuus, vakinaiset 5 % 7

8 HENKILÖSTÖN RAKENNE Opetus- ja tutkimushenkilöstön suurimman ammattiryhmän muodosti tutkijauran kolmanteen vaiheeseen sijoittuva henkilöstö. Professorien ja tutkimusjohtajien osuus oli 10 % kaikista henkilötyövuosista. IT-, laboratorio-, kirjasto- ja muissa opetusta ja tutkimusta avustavissa tehtävissä toimi viidesosa henkilöstöstä, samoin kuin hallintotehtävissä. Tutkijauran toiseen vaiheeseen sijoittuvaa henkilöstöä on Tampereen yliopistossa vähemmän kuin Suomen yliopistoissa keskimäärin. Henkilöstö tehtäväryhmittäin henkilötyövuosina vuonna 2016 Htv Osuus henkilöstöstä Opetus- ja tutkimushenkilöstö yhteensä % Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) % Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) % Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) % Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) % Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö % Normaalikoulun opetushenkilöstö* 76 4 % Tuntiopetus 68 3 % Muu henkilöstö yhteensä % Opetusta ja tutkimusta avustava % Laboratorio- ja huoltohenkilöstö 96 5 % Kirjastohenkilöstö 55 3 % It-henkilöstö 82 4 % Normaalikoulun muu henkilöstö 9 0 % Hallintohenkilöstö % Yhteensä % * Ei sisällä normaalikoulun tuntiopetuksen osuutta (8 htv). 8

9 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien osuus koko henkilöstöstä tehtäväryhmittäin vuosina 2016 ja 2014 Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö Normaalikoulun opettajat Tuntiopetus 4 % 4 % 3 % 4 % 6 % 10 % 10 % 9 % 7 % 10 % 8 % 13 % 16 % 15 % 2016, yht htv 2014, yht htv 9

10 Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta tehtäväryhmittäin vuonna 2015* Tutkijaura 1** Tutkijaura 2 Tutkijaura 3 Tutkijaura 4 Tuntiopettaja Yhteensä Yhteensä, htv Aalto-yliopisto 42 % 21 % 15 % 9 % 12 % 100 % Helsingin yliopisto 34 % 21 % 28 % 13 % 4 % 100 % Itä-Suomen yliopisto 30 % 20 % 28 % 18 % 3 % 100 % Jyväskylän yliopisto 40 % 16 % 25 % 15 % 4 % 100 % Lapin yliopisto 45 % 19 % 12 % 17 % 6 % 100 % 297 Lappeenrannan teknill. yliopisto 46 % 16 % 19 % 13 % 6 % 100 % 555 Oulun yliopisto 47 % 18 % 18 % 12 % 5 % 100 % Svenska handelshögskolan 6 % 36 % 26 % 25 % 8 % 100 % 122 Taideyliopisto 7 % 1 % 39 % 13 % 41 % 100 % 411 Tampereen teknill. yliopisto 48 % 26 % 9 % 12 % 5 % 100 % Tampereen yliopisto 34 % 14 % 28 % 18 % 6 % 100 % Turun yliopisto 30 % 31 % 19 % 16 % 4 % 100 % Vaasan yliopisto 33 % 24 % 19 % 19 % 4 % 100 % 285 Åbo Akademi 29 % 34 % 14 % 17 % 5 % 100 % 672 Yhteensä 37 % 21 % 22 % 14 % 7 % 100 % * Yliopistot 2015, Opetushallinnon Vipunen-raportointiportaali osoitteessa ** OKM:n tiedonkeruussa uravaiheeseen 1 sijoitetaan myös ne opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät, joihin ei sisälly jatkotutkintotavoitetta. Tampereen yliopiston omassa tehtäväryhmittelyssä nämä tehtävät ovat luokassa Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö. 10

11 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kansainvälinen henkilöstö ja henkilöstön liikkuvuus Tampereen yliopistossa työskenteli vuoden 2016 aikana yhteensä 191 ulkomaalaista kaikkiaan 53 maasta. Heistä 87 % työskenteli opetus- ja tutkimustehtävissä. Eniten työntekijöitä tuli Venäjältä (20), Britanniasta (18), Saksasta (16) ja Yhdysvalloista (16). Vuoden 2016 lopussa ulkomaiden kansalaisia oli koko henkilöstöstä 7 % ja opetusja tutkimushenkilöstöstä 12 % (vuonna %). Vuoden 2016 aikana 39 yliopiston työntekijää oli ulkomailla töissä joko lähetettynä työntekijänä tai etätyösopimuksella. Suosituimpina kohteina olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska. Ulkomaantyöskentelyjaksojen määrä oli hienoisessa nousussa edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 aikana Erasmus-henkilökuntavaihdossa kävi 24 henkilöä ja Erasmus-opettajavaihdossa 27 henkilöä. Opettajavaihtojen määrä on kasvanut tuntuvasti edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön ulkomaan työmatkat (kesto yli 5 pv) kohdemaittain vuonna Pisteen koko kuvaa matkojen lukumäärää. 11

12 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus, lyhyiden ja pitkien vierailujen lukumäärät vuonna 2016 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus (lähtevät) 5 29 päivää kestäneet vierailut ulkomaille päivää kestäneet vierailut ulkomaille Lähtevät vierailut yhteensä Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus (saapuvat) 5 29 päivää kestäneet vierailut ulkomailta yliopistoon päivää kestäneet vierailut ulkomailta yliopistoon 25 Saapuvat vierailut yhteensä

13 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön ikärakenne Tampereen yliopiston henkilöstön iän keski arvo oli vuoden lopussa 45 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan 51 vuotta ja määräaikaisen 40 vuotta. Määräaikainen henkilökunta on siten viisi vuotta nuorempaa kuin koko henkilöstö keskimäärin ja 11 vuotta nuorempaa kuin vakinainen henkilöstö. Henkilöstöstä noin joka viides oli alle 35-vuotias, 45-vuotiaita tai vanhempia oli henkilöstöstä puolet. Henkilöstöryhmien keski-iät eroavat merkittävästi toisistaan. Professorit ja tutkimusjohtajat ovat keski-iältään 56-vuotiaita, kun tutkijauravaiheeseen 1 sijoittuvan henkilöstön keski-ikä on 34 vuotta. Sekä miesten että naisten iän keskiarvo oli 45 vuotta. 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia oli vakinaisessa henkilöstössä vuoden 2016 lopussa 24, heistä 18 kuului opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 10 henkilöä. Emeritus- ja emeritaprofessoreja oli Tampereen yliopistossa vuoden lopussa 77. Vuoden 2016 lopussa palveluksessa olleesta vakinaisesta henkilökunnasta kaksi viidestä (389 henkilöä) saavuttaa 65-vuoden iän kymmenvuotisajanjaksona Erityisenä haasteena toiminnan suunnittelussa on opetushenkilöstön ikärakenne, sillä vakinaisesta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä noin joka neljäs (95 henkilöä) täyttää 65 vuotta seuraavan viiden vuoden kuluessa, näistä suurimpana ryhmänä professorit (43), lehtorit (24) ja yliopistonlehtorit (20). Melkein puolet (44 %) vakinaisesta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeiän kymmenen vuoden kuluessa (185 henkilöä). Henkilöstön ikäjakauma henkilöryhmittäin Muu henkilöstö, N=860 Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N=

14 Henkilöstön koulutusrakenne Tampereen yliopiston henkilöstöstä 69 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon, miehet useammin kuin naiset. Kun tarkastellaan vain henkilöitä, joiden koulutusaste on rekisteröity, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut neljä viidestä henkilöstä. Koulutusaste sukupuolittain Mies Nainen Kaikki Keskiaste 2 % 5 % 4 % Alin korkea-aste 1 % 6 % 5 % Alempi korkeakouluaste 5 % 8 % 7 % Ylempi korkeakouluaste 28 % 38 % 34 % Tutkijakoulutusaste 45 % 29 % 34 % Tuntematon 18 % 15 % 16 % Yhteensä 100 % 100 % 100 %

15 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Määräaikainen henkilökunta Määräaikaisten työsuhteiden osuus Tampereen yliopistossa on vähentynyt. Vuoden 2016 lopussa työsuhteista 54 % oli määräaikaisia, kun viisi vuotta aikaisemmin määräaikaisia oli 64 %. Varsinaisia määräaikaisia eli henkilöitä, joilla ei ole määrä aikaisen työsopimuksensa taustalla vakinaista tehtävää, oli 51 %. Työn luonteen vuoksi määrä- aikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 37 % henkilöstöstä. Syyskuussa 2015 Suomen yliopistojen opetusja tutkimushenkilöstön työsuhteista 71 % oli määräaikaisia, muussa henkilöstössä määräaikaisten osuus oli 18 % ja harjoittelukouluissa 23 % 1. 1 Sivistystyönantajat ry: Tilastojulkaisu 2015 yliopistot Määräaikaisten työsuhteiden %-osuus tehtäväryhmittäin Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö Normaalikoulun opettajat Muu henkilöstö Kaikki 1001 Työsuhde toistaiseksi 1161 Määräaikainen Määräaikaiset työsuhteet määräaikaisuuden syyn mukaan Määräaikaisuuden syy Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Työn luonne 65 % 82 % Sijaisuus 11 % 10 % Avoimen tehtävän hoito 3 % 1 % Opintoja tukeva 21 % 5 % Harjoittelu 0 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % Määräaikaisia kaikista 68 % 33 % 15

16 Kokemusvuodet Kaksi viidestä työntekijästä (42 %) on työskennellyt Tampereen yliopistossa korkeintaan viisi vuotta; yli 10 vuoden työura yliopistossa on hiukan useam- malla (43 %). Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä kokemusvuosia on keskimäärin 9 vuotta ja muulla henkilöstöllä 13 vuotta. Kokemusvuodet Tampereen yliopistossa henkilöstöryhmittäin Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö 16

17 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sukupuolijakauma Miehiä yliopiston henkilöstöstä on reilu kolmannes. Naisten osuus henkilöstöstä (65 %) on pysynyt samana edellisiin vuosiin verrattuna. Naisten osuus opetus- ja tutkimustehtävissä toimivasta vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 54 %. Suomen yliopistoissa uravaiheen 4 henkilötyövuosista vajaa kolmannes (28 %) oli naisten tekemiä vuonna 2015, kun niitä oli Tampereen yliopistossa vuonna 2016 selvästi enemmän (38 %). Vuonna 2016 professorin tehtävässä aloittaneista yhdeksästä professorista kuusi oli naisia. Yliopiston henkilökunnasta kirjasto-, laboratorio- ja hallintohenkilöstöön kuuluvat ovat pääasiassa naisia, kun taas suurin osa professoreista ja IT-henkilöstöstä on miehiä. Naisten osuus vakinaisesta henkilökunnasta (68 %) on suurempi kuin naisten osuus määräaikaisesta (62 %) henkilökunnasta. Naisten ja miesten osuus henkilöstöryhmittäin Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N=1289 Muu henkilöstö, N=860 Kaikki, N= % 42 % 35 % Miehet 75 % Naiset 58 % 65 % Naisten ja miesten osuus tehtäväryhmittäin Kaikki Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö Normaalikoulun opettajat Normaalikoulun muu henkilökunta Opetusta ja tutkimusta avustava henkilöstö Laboratorio- ja huoltohenkilöstö Kirjastohenkilöstö It-henkilöstö Hallintohenkilöstö Miehet Naiset 17

18 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN TYÖAJAN KÄYTTÖ Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on sovittu opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajasta. Kokonaistyöajan piirissä oleva opetus- ja tutkimushenkilöstö laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Vuosittaisen työsuunnitelman mukainen työaika vuonna 2016 oli tuntia, joka suunnitelmassa jaotellaan eri tehtäväalueille. Vuosittaisesta työajasta keskimäärin 49 % kului tutkimukseen ja 42 % koulutukseen. Tukitoimintoihin työaikaa käytettiin noin 6 %. Tukitoiminnoilla tarkoitetaan yleistä kehittämistoimintaa ja hallinnollisia tehtäviä, kuten esimies- ja valmistelutyötä. Tutkimukseen käytetty aika on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä vuodesta Koulutukseen käytetty aika on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Eri tehtäväalueille käytetyssä ajassa on suuria yksikkökohtaisia vaihteluja. Työsuunnitelmien tuntijakauma lukuvuonna 2016 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Tukitoiminnot 6 % 4 % Aikuiskoulutus 1 % Taiteellinen toiminta 0 % Jatkotutkintokoulutus 11 % Tutkimus 49 % Perustutkintokoulutus 30 % Yhteensä tuntia 18

19 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS POISSAOLOT Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohden on laskenut päivällä toissa vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 sairauspäiviä oli jokaista henkilötyövuotta kohden 5,7 kalenteripäivää kun niitä oli kaksi vuotta aikaisemmin 6,7. Sairauspäivistä muodostui vuonna 2016 yhteensä noin 30 henkilötyövuotta (2015: 29 henkilötyövuotta ja 2014: 35 henkilötyövuotta). Tavoitteena on, että myös kokonaistyöaikaa noudattava henkilöstö ilmoittaa lyhyetkin poissaolot kattavasti. Sairauspoissaolon pituus sairastapausta kohti oli noin 5 päivää. Valtaosa sairastapauksista oli lyhyitä 1 3 päivää kestäneitä poissaoloja. Työterveyshuollossakäyntejä oli henkilötyövuotta kohden kaksi. Osakuntoutustuella tai osasairausvapaalla oli vuoden aikana yhteensä 14 henkilöä. Työterveyspalvelujen menot kasvoivat edellisvuodesta 16 %. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairauspoissaolot, päivää/henkilötyövuosi 6,7 5,6 5,7 Sairauspoissaolojen pituus, päivää/tapaus 6,1 4,9 5,1 Sairauspoissaoloprosentti 2,7 2,2 2,2 1 3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista 66 % 72 % 71 % Tapaturmapoissaolot, päivää/henkilötyövuosi 0,1 0,2 0,2 Tapaturmapoissaolojen pituus, päivää/tapaus 7,5 22,1 11,8 Terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden % -osuus) 68,5 % 67,3 % 67,8 % Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa käyntien lukumäärä/henkilötyövuodet 2,9 1,2 2,1 Työterveyspalvelujen bruttomenot, euroa/henkilötyövuosi Ennaltaehkäisevä työterveyshuollon osuus 44 % 40 % 42 % Sairaanhoidon osuus 52 % 55 % 48 % Muiden sairaanhoitokulujen (ei KELA-korvausta) osuus 4 % 5 % 10 % 19

20 PALKKA JA PALKITSEMINEN Vuoden 2016 palkkausmenot olivat yhteensä noin 117,4 miljoonaa euroa. Palkkausmenot henkilötyövuotta kohden laskivat edellisvuodesta 0,3 % ja olivat euroa. Normaalikoulun palkkausmenot sisältyvät edellä mainittuihin menoihin. Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin (yritykset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli euroa kuukaudessa vuonna Tampereen yliopistossa keskiansio vuoden 2016 lopussa oli euroa kuukaudessa. Suomen yliopistoissa YPJ:n piirissä olevan opetus- ja tutkimushenkilöstön keskiansio vuonna 2015 oli euroa, muun henkilöstön euroa ja harjoittelukouluissa euroa 1. 1 Sivistystyönantajat ry: Tilastojulkaisu 2015 yliopistot Täydenajan varsinainen palkka, keskiarvo ( ) ammattiryhmittäin 2016 Opetus- ja tutkimushenkilöstö Kaikki Nainen Mies Naisen palkka/ miehen palkka Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) % Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) % Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) % Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) % Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö % Normaalikoulun opettajat % Muu henkilöstö Opetusta ja tutkimusta avustava % Laboratorio- ja huoltohenkilöstö % Kirjastohenkilöstö % It-henkilöstö % Hallintohenkilöstö % 20

21 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Tampereen yliopistossa naisten ja miesten palkat eivät eroa, kun keskipalkkoja tarkastellaan ammattiryhmittäin tai tehtävän vaativuustasoittain. Hallintohenkilökunnassa miesten keskipalkka on selvästi korkeampi kuin naisten, tässä ryhmässä miehiä on vaativimmissa tehtävissä (vaativuustasot 12 14) enemmän kuin naisia. Naisten keskipalkka on jonkin verran korkeampi opetusta ja tutkimusta avustavassa henkilöstössä samoin kuin kirjasto- ja it-henkilöstössä. Kaikilla vaativuustasoilla keskipalkat ovat samat, joten suoriutumiseen perustuvassa henkilökohtaisessa palkanosassa ei näyttäisi olevan eroa miesten ja naisten välillä. Täydenajan varsinainen palkka, keskiarvo ( ) tehtävän vaativuustasoittain 2016 Tehtävän vaativuustaso Lkm Kaikki Nainen Mies Opetus- ja tutkimushenkilöstö Naisen palkka/ miehen palkka % % % % % % % % % Muu henkilöstö % % % % % % % % % 21

22 Yliopisto nostaa esiin hyvää työtä ja uusia avauksia. Yliopiston hallitus on määritellyt yliopistossa noudatettavat palkitsemisen periaatteet. Palkitsemismuotoja ovat yliopiston ja tulosyksikön tunnustukset ja rahalliset palkkiot. Yksilö tai ryhmä voidaan palkita välittömällä tunnustuksella tai palkkiolla esimerkiksi merkittävästä tutkimussaavu tuksesta, opetusinnovaatiosta, täydentävän rahoituksen hankkeesta, muutosprosessin läpiviemisestä, toimintatapojen uudistamisesta, työtilanteen esimerkillisestä hoitamisesta, työ hyvinvoinnin parantamisesta tai uudesta ideasta ja aloitteesta. Vuositason tunnustukset ja palkkiot perustuvat vuoden aikana saavutettuihin tuloksiin tutkimuksessa, tutkinto-opetuksessa, tutkintoa täydentävässä koulutuksessa tai palvelutehtävässä. Vuonna 2016 Vuoden yliopistoteko -palkinnon sai geriatrian professori Jaakko Valvanne. Vanhusten hoidon puolesta toimiva Valvanne on yksi Tampereen yliopiston näkyvimmistä yhteiskunnallisista vaikuttajista. Hän on mm. nostanut esiin vanhustenhoidon synkät puolet, vaatinut toimintakulttuurin muutosta ja esittänyt ongelmiin yksinkertaisia ja tehokkaita ratkaisuja. Vuoden tiedeteko -palkinnon sai tietojenkäsittelyopin professori Jyrki Nummenmaan johtama informaatiotieteiden yksikön liikennetutki musryhmä uraauurtavasta työstään avoimen liikennedatan hyödyntämisessä. Tutkijat luovat liikenne datan pohjalta sovelluksia, jotka auttavat välttämään ruuhkia, sujuvoittavat liikkumista ja helpottavat pysäköintiä. Liikennedatasta jalostetaan informaatiopalveluja sekä yksityisille liikkujille että viranomaisille. Vuoden Hyvä opettaja -palkinnon sai hallintotieteen yliopistonlehtori Klaus af Ursin. Opiskelijat kiittävät af Ursinia opiskelijaläheisyydestä ja opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottamisesta sekä jatkuvasta kurssien ja opetusmenetelmien kehittämisestä. Opiskelijoiden mukaan uudet opetusmetodit yhdessä opettajan lämpimän persoonan kanssa tekevät af Ursinin luennoista hyväntuulisia, mielenkiintoisia ja mukavia seurata. Tampereen yliopiston koulutuksen laatu- ja kehittämispalkinto Ällästikku myönnettiin informaatiotieteiden yksikölle. Tunnustus annettiin innovatiivisen, opiskelijoita monipuolisesti aktivoivan sekä yliopistoyhteisön arjessa toimivan oppimisympäristön kehittämisestä. 22

23 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä Keskitettyjä henkilöstön kehittämis- ja koulutuspalveluja tuottavat yliopistopalvelut, Tampereen yliopiston kirjasto, kielikeskus ja kasvatustieteiden yksikkö, joka vastaa yliopistopedagogisesta koulutuksesta. Lisäksi yksiköt järjestävät ja hankkivat koulutuspalveluja henkilöstölleen. Koulutuksia rekisteröitiin yhteensä osallistujalle 1. Osallistujista tasan puolet oli opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja puolet muuta henkilöstöä. Tieteenalayksiköt vastaavat henkilöstölleen suunnatuista, erityisesti substanssiosaamiseen liittyvistä koulutuksista. Keskitetyn kehittämistoiminnan toteuttajat tekevät yhteistyötä yksiköiden kanssa ja tukevat niitä kehittämistyössä. Yliopistossa opetusta antavalle henkilöstölle tarjotaan yliopistopedagogiset opinnot jatko-opintojen yhteydessä tai henkilöstökoulutuksena. Yliopistopedagogiikan opintoja Tampereen yliopistossa suoritti vuoden aikana 85 henkilöstöön kuuluvaa. Vuoden lopun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (pl. normaalikoulu) opettajan pedagogiset opinnot oli suorittanut 9 % (106 henkilöä), osasuorituksia oli 27 %:lla (319 henkilöllä). Muusta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä opettajan pedagogiset opinnot on suorittanut 4 % (35 henkilöä) ja osaopintoja on yhtä monella (36 henkilöllä). Henkilöstön kehittämisessä huomioidaan edelleen kestävän työelämän periaatteet: kestävät inhimilliset voimavarat, kestävä johtaminen, kestävät rakenteet, kestävät yhteistyösuhteet ja kestävä kehittäminen. Työnantajan järjestämä keskitetty, työajalla tapahtuva ja työnantajan maksama koulutus, kehittäminen ja muu hyvinvointia tukeva toiminta perustuu vuosittaiseen henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointisuunnitelmaan. Ajankohtainen tarjonta on koottu henkilöstön koulutuskalenteriin. 1 Sama henkilö on laskettu osallistujaksi vain kerran siitä huolimatta, että hän on voinut osallistua useaan koulutustilaisuuteen. Henkilöstön kehittämistoimien tarjonta oli laaja-alaista. Henkilöstökoulutusta järjestettiin eri henkilöstöryhmille ja organisaatiotasoille. Esimiesten osaamista kehitettiin edelleen valmennuksilla, työpajoilla ja ohjauksella korostaen lähiesimiestehtävän merkitystä. Yksilöille ja ryhmille järjestettiin työnohjausta ja coachausta. Keskeisiä kehittämisteemoja olivat mm. esimiestyö, asiantuntijatyö, Kaupin kampuksen uudistuva työyhteisö ja -ympäristö, tutkimusetiikka, tutkijan ja tutkimuksen näkyvyys, yhteisöllisyys ja osallistuminen, työkykyjohtaminen, työhyvinvointiryhmätoiminta sekä työhyvinvointi ja terveys. Toiminnassa hyödynnettiin webinaareja ja muuta verkkokoulutusta. Webinaarit toimivat myös erilaisten työelämäteemojen keskustelufoorumeina. Toiminnassa otettiin huomioon Hyvä tehdä tutkimusta! -hankkeen (HRS4R) tavoitteet ja toimintasuunnitelma kiinnittämällä erityistä huomiota tutkijoiden ammatilliseen ja muuhun tukeen. Keskitetyn kehittämistuen lisäksi tuettiin kohdennetusti yksiköitä ja yliopistopalveluiden vastuualueita. Osallistumismahdollisuutta koulutuksiin ja tilaisuuksiin tarjottiin myös Tampere3-korkeakoulujen henkilöstölle. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstön kehittäjät järjestivät yhteistyössä valtakunnallisen Yliopistojen henkilöstön kehittäjien verkostotapaamisen kesällä Koulutuksia rekisteröitiin yhteensä osallistujalle. 23

24 Aihealue Henkilötyöpäivien jakauma koulutusteemoittain vuonna 2016 Osallistumiskertoja Henkilötyöpäiviä (7,25 h) Osuus Opetus- ja tutkimus teemat yhteensä % 100 % Yliopistopedagoginen koulutus % Muu opetus ja tutkimus % Muu teemat yhteensä % 100 % Hallintopalvelut % Johtaminen ja esimiestyö % Julkaiseminen ja tiedonhaku % Kielet ja viestintä % Laboratoriotyö % Muu ammatillinen osaaminen % Terveys ja liikunta % Tieto- ja viestintätekniikka % Toimintakulttuuri ja uudistuminen % Työhyvinvointi ja työelämän laatu % Työsuojelu ja turvallisuus % Verkostot ja sidosryhmät % Kaikki yhteensä % 24

25 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS Työhyvinvointi lisää valmiuksia selviytyä muuttuvissa tehtävissä ja työolosuhteissa Työhyvinvointi sisältyy yksiköiden kanssa käytäviin tavoite- ja tulosneuvotteluihin osana henkilöstösuunnittelua ja henkilöstövoimavarojen hallintaa. Työhyvinvointitoiminta on kokonaisvaltaista työn, työolojen sekä työssäjaksamisen varmistamista ja kehittämistä. Se rakentuu kestävän työelämän periaatteille. Työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan työhyvinvointiselvitysten ja sairauspoissaoloseurannan avulla. Työhyvinvointitoiminta sisältää ennaltaehkäiseviä, parantavia ja korjaavia toimenpiteitä. Työterveyshuoltopalvelut ovat osa Tampereen yliopiston työhyvinvointitoimintaa. Henkilöstön tilaa ja vuosittaisen työterveyspalvelujen toimintasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Ennaltaehkäisyllä ja henkisellä työsuojelulla torjutaan riskejä, jotka uhkaavat hyvinvointia ja työssä selviytymistä. Olennainen työväline riskien tunnistamisessa ja sairauspoissaolojen kertymän seurannassa on varhaisen reagoinnin ja tuen malli. Seurannassa noudatetaan sään töä. Muun muassa työhönpaluun tukemiseksi järjestetään verkostoneuvotteluja. Työkykyjohtamisen osa-alueita kehitettiin edelleen ja yksiköiden työhyvinvointiryhmäverkostoa vahvistettiin. Vuoden 2016 työhyvinvointi toimenpiteet kohdistuivat sekä yksilöihin että ryhmiin. Niillä tuettiin työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työhyvinvointi oli keskeisenä teemana työyhteisösovitteluissa sekä esimiesten valmennuksissa ja konsultaatioissa. 25