Henkilöstökertomus 2015

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2015 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 HENKILÖSTÖTARVE, REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS... 5 HENKILÖSTÖN RAKENNE... 6 Kansainvälinen henkilöstö ja henkilöstön liikkuvuus... 8 Henkilöstön ikärakenne... 8 Henkilöstön koulutusrakenne... 9 Määräaikainen henkilökunta... 9 Kokemusvuodet Sukupuolijakauma OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN TYÖAJAN KÄYTTÖ POISSAOLOT PALKKA JA PALKITSEMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä Työhyvinvointi lisää valmiuksia selviytyä muuttuvissa tehtävissä ja työolosuhteissa... 16

2 Tampere 3 edellyttää vahvaa sitoutumista opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä 2 Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat yhdessä lähteneet kehittämään uutta toimintamallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Tampere3-prosessin tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti kiinnostava tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa ja vetovoimaa. Uudessa yliopistossa kohtaisivat ainutlaatuisella tavalla talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Korkeatasoinen koulutus mahdollistaisi opiskelijoille uudenlaiset, joustavat opintopolut ja monipuoliset työelämän ja tieteen tarpeita palvelevat tutkinnot. Eri osa-alueiden selvitys- ja suunnittelutyötä varten on nimetty moni alaisia valmisteluryhmiä, joissa ovat edustettuina eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat. Yhteistyön tiivistäminen on käynnistynyt myös hankkeilla, jotka tukevat korkeakoulujen toiminnan kehittämistä ja edesauttavat uuden yliopiston perustamista.

3 Henkilöstöohjelman toteuttaminen Tampereen yliopistossa henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen linjauk set on täsmennetty vuosiksi osana strategian toteuttamista yliopiston henkilöstöohjelmassa. Tavoitteeksi on asetettu tukea jokaisen työntekijän osaamista, osaamisen kehittymistä ja uralla etenemistä, parantaa yliopistotyön houkuttelevuutta ja kannustavuutta, lisätä avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta yliopisto yhteisössä, varmistaa, että työyhteisössä toteutuvat oikeudenmukaisuuden, tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Hallitus päättää vuosittain yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta, jossa se linjaa myös henkilöstövoimavarojen kehittämistoimet. Tampereen yliopiston henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin suuntaviivat perustuvat kestävän työelämän periaatteisiin. Kestävä työelämä Tampereen yliopistossa tarkoittaa inhimillisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Se kohdentuu ammatilliseen osaamiseen, työssä oppimisen mahdollisuuksiin, työn mielekkyyteen ja työurien pidentämiseen. Vuoden 2015 työhyvinvointikyselyn tuloksista kävi ilmi, että yliopiston työhyvinvointi on kehittynyt kaikilla osa alueilla myönteisesti aiempiin kyselyihin verrattuna. Tulosten perusteella tyytyväisimpiä ollaan lähiesimiestyöhön, oman työn sisältöön ja osaamiseen sekä yksikön strategiseen johtamiseen. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma määrittelee tavoitteet, toimen piteet ja vastuutahot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Tampereen yliopistossa. Tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat neljään asia koko naisuuteen: johtaminen ja toimintakulttuuri; rekrytointi, palkkaus ja ura kehitys; opetus ja opiskelu sekä tutkimus. Suunnitelma korostaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ovat koko yliopiston toimintaa läpikäyvä periaate ja kukin toimija on velvoitettu toteuttamaan sitä omalla tahollaan. Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä arvioi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden toteutumista. Yleisenä johtopäätöksenä raportissa todetaan, että Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tarjoaa hyvät puitteet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle. Ohjelmaa ja käytännön työtä olisi kuitenkin määrätietoisesti kehitettävä ja arvioitava, missä suhteessa se on yliopisto-organisaation sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Yliopistossa ei ole tarkasteluajanjaksolla esiintynyt merkittäviä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoikeuksien loukkauksia. Myönteistä on, että kyselyjen mukaan opiskelijat ja henkilöstö ovat tietoisia ja valveutuneita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä. Työryhmä katsoi käytössään olleen dokumentaation perusteella, että tasa-arvo-ongelmia esiintyy tarkasteltaessa naisten ja miesten palkkausta ja urakehitystä. Tampereen yliopisto on sitoutunut tutkijoiden aseman ja työolosuhteiden jatkuvaan kehittämiseen Tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja Säännöstön tutkijoiden työhönotosta tavoitteiden mukaisesti. Yliopisto teki vuonna 2014 Euroopan komission ohjeiden mukaisen sisäisen analyysin ja laati Hyvä tehdä tutkimusta! toimintasuunnitelman. Komissio myönsi vuonna 2015 yliopistolle HR Excellence in Research -laatuleiman hyväksyttyään toimintasuunnitelman vuoteen 2017 mennessä toteutettavista kehittämistoimenpiteistä. Yliopistoyhteisön jäsenet voivat seurata kehittämishankkeen etenemistä hankkeen verkkosivuilta HR-toimintasuunnitelma Hyvä tehdä tutkimusta! Vuonna 2015 yliopistossa työskenteli keskimäärin 2136 henkilöä. Henkilöstön määrä on viime vuosina hiukan laskenut, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus (66 %) koko henkilöstöstä on kolmen vuoden aikana kasvanut kaksi prosenttiyksikköä. Yliopiston tavoitteiden mukaisesti henkilöstövoimavaroja on voitu kohdentaa opetukseen ja tutkimukseen, kun hallinto- ja tukipalveluja on järjestetty uudella tavalla. Yliopistotyön luonteen takia suuri osa erityisesti tutkimustehtävistä on määräaikaisia, mutta Tampereen yliopiston tavoitteena on vähentää määräaikaisten työsuhteiden osuutta vuosittain. Henkilöstöstä oli määräaikaisia 52 %, joka on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Yliopisto on kolmen vuoden aikana käynnistänyt yhteensä 18 tenure track tehtävän täyttöä. Tehtäviin on hakenut 273 henkilöä, joista noin 40 prosenttia ulkomaalaisia. Tampereen yliopisto on kansainvälinen EURAXESS-palvelukeskus, joka tarjoaa tutkijoille tietoa maahanmuutosta, asumisesta ja työskentelystä Suomessa. 3

4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 Vuoden 2015 lopussa yliopistossa työskenteli yhteensä kuukausipalkkaista henkilöä, joista professoreja ja tutkimusjohtajia oli 231. Edellisestä vuodesta henkilöstön määrä on vähentynyt vajaalla prosentilla (-0,7 %). Keskimäärin yliopistossa työskenteli vuoden aikana henkilöä. Kaikista työsuhteista 86 % oli kokoaikaisia. Henkilötyövuosia Tampereen yliopistossa tehtiin vuonna yhteensä 1 982, joista n. 5 % normaalikoulussa (92 henkilötyövuotta) 1. Henkilötyövuosien määrä laski noin prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus suhteessa muuhun henkilöstöön on kasvanut edelleen aiempiin vuosiin verrattuna. Opetus- ja tutkimustehtävien osuus henkilötyövuosista oli 59 % ja tukipalvelutehtävien 41 %. Suomen yliopistoissa osuus oli täysin sama 2. Kuvio 1. Henkilötyövuodet tehtäväryhmittäin vuosina Taulukko 1. Henkilöstö yksiköittäin henkilötyövuosina vuonna 2015 Htv Tieteenalayksiköt BioMediTech 147 Informaatiotieteiden yksikkö 141 Johtamiskorkeakoulu 204 Kasvatustieteiden yksikkö (ml. normaalikoulu) 185 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 90 Lääketieteen yksikkö 248 Terveystieteiden yksikkö 91 Viestinnän, median ja teatterin yksikkö 87 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 226 Vuosi Erillisyksiköt Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 24 Kielikeskus Kirjasto 68 Laboratoriopalvelut Yliopistopalvelut Yhteensä Muu henkilöstö Opetus- ja tutkimushenkilöstö 1 Normaalikoulun opettajat sisältyvät luokkaan Opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu normaalikoulun henkilöstö luokkaan Muu henkilöstö, ellei muuta ole mainittu. 2 Yliopistot 2015, Opetushallinnon Vipunen-raportointiportaali osoitteessa

5 HENKILÖSTÖTARVE, REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS 5 Henkilöstötarve arvioidaan tulosyksiköittäin neljäksi vuodeksi eteenpäin laadittavissa vuosittaisissa henkilöstösuunnitelmissa. Vuoden 2015 aikana oli haettavana yhteensä 159 tehtävää, niistä opetus- ja tutkimustehtäviä oli 76 % (121). Luvut eivät sisällä harjoittelijoita. Opetus- ja tutkimustehtävistä reilu kolmasosa (36 %) oli kansainvälisesti haettavana. Kaikki tohtoriopiskelijoiden työsuhteiset tehtävät oli suunnattu myös ulkomaalaisille hakijoille; hakijoista vajaa puolet oli ulkomaalaisia. Yliopisto on kolmen vuoden aikana käynnistänyt yhteensä 18 tenure track tehtävän täyttöä. Taulukko 2. Haettavana olleet opetus- ja tutkimustehtävät uravaiheittain vuonna 2015 Lkm Osuus Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) % Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) % Tutkijanura 2 (tutkijatohtori jne.) % Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) % Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö 3 2 % Harjoittelukoulun opettajat 10 8 % Yhteensä % Hakemuksia kaikkiin haettavana olleisiin tehtäviin saatiin noin Hakijoita oli yhteensä 1 861, joista 57 % oli naisia ja 43 % miehiä. Hakijoista useamman kuin joka neljännen kansalaisuus oli muu kuin Suomi (28 %). Yliopisto on lisännyt rekrytointien kansainvälistä näkyvyyttä ilmoittamalla tehtävät haettavaksi kansainvälisissä verkkopalveluissa (mm. EURAXESS ja Academic Positionsverkosto). Yli neljäksi vuodeksi täytetyistä 45 tehtävästä vajaa kolmannes (29 %) oli haettavana myös kansainvälisesti. Professorin tehtävässä aloitti vuoden aikana 10 henkilöä. Yliopistoon rekrytoitiin vuoden 2015 aikana uusina työntekijöinä 212 henkilöä; harjoittelijat pois lukien yhteensä 116 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen heistä tuli 7. Uudella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei aikaisemmin ole ollut kuukausipalkkaista työsuhdetta Tampereen yliopistoon. Uusista työntekijöistä kaksi viidestä jatkoi yliopiston palveluksessa vuoden 2016 alussa. Vaihtuvuuteen on laskettu tarkasteluvuoden ajalta vain ulkoinen vaihtuvuus eli sisäiset siirtymiset tehtävistä toisiin eivät ole mukana luvuissa. Tulovaihtuvuudella tarkoitetaan Tampereen yliopiston palvelukseen vuoden aikana otettuja uusia henkilöitä (vakinaiset ja määräaikaiset) ja lähtövaihtuvuudella yliopiston palveluksesta pois siirtyneitä (vakinaiset). Taulukko 3. Tulovaihtuvuus (uusi henkilöstö) henkilöstöryhmittäin vuonna 2015 Lkm Osuus Opetus- ja tutkimushenkilöstö % Muu henkilöstö % Yhteensä % Tulovaihtuvuus 5 % Taulukko 4. Lähtövaihtuvuus (palveluksesta pois siirtyneet) henkilöstöryhmittäin vuonna 2015, vakinaiset Lkm Osuus Opetus- ja tutkimushenkilöstö % Muu henkilöstö % Yhteensä % Lähtövaihtuvuus, vakinaiset 5 % Yliopistossa varsinkin tutkimushenkilökunnan vaihtuvuus ja liikkuvuus on suurempaa kuin muun henkilöstön liikkuvuus. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus johtui neljässä tapauksessa viidestä vanhuuseläkkeelle siirtymisestä. Vuoden aikana yhteensä 103 työntekijää oli vapaana omasta tehtävästään ja työskenteli toisessa tehtävässä yliopiston sisällä. Toisen työnantajan palveluksessa oli 34 työntekijää. Vuonna 2015 siirtyi vanhuuseläkkeelle 41 henkilöä ja muulle eläkkeelle neljä, heidän keski-ikänsä oli 64,8 vuotta. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli yhteensä 11 henkilöä, vuoden 2015 aikana osa-aikaeläkkeelle jäi neljä työntekijää.

6 HENKILÖSTÖN RAKENNE 6 Opetus- ja tutkimushenkilöstön suurimman ammattiryhmän muodosti tutkijauran kolmanteen vaiheeseen sijoittuva henkilöstö. Professorien ja tutkimusjohtajien osuus oli 10 % kaikista henkilötyövuosista. IT-, laboratorio-, kirjasto- ja muissa opetusta ja tutkimusta avustavissa tehtävissä toimi viidesosa henkilöstöstä, samoin kuin hallintotehtävissä. Taulukko 5. Henkilöstö tehtäväryhmittäin henkilötyövuosina vuonna 2015 Ammattiryhmä HTV Osuus henkilöstöstä Opetus- ja tutkimushenkilöstö yhteensä % Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) % Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) % Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) % Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) % Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö % Normaalikoulun opetushenkilöstö * 74 4 % Tuntiopetus 73 4 % Kuvio 2. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien osuus koko henkilöstöstä tehtäväryhmittäin vuonna 2015 Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö Normaalikoulun opettajat Tuntiopetus 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 4% 4% 6% 8% 10% Yhteensä htv 12% 15% Muu henkilöstö yhteensä % Opetusta ja tutkimusta avustava % Laboratorio- ja huoltohenkilöstö 98 5 % Kirjastohenkilöstö 58 3 % It -henkilöstö 82 4 % Normaalikoulun muu henkilöstö 9 0 % Hallintohenkilöstö % Yhteensä % * Ei sisällä normaalikoulun tuntiopetuksen osuutta (7 htv).

7 7 Taulukko 6. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta tehtäväryhmittäin vuonna Tutkijaura 1 * Tutkijaura 2 Tutkijaura 3 Tutkijaura 4 Tuntiopettaja Yhteensä Yhteensä, htv Aalto-yliopisto 42 % 21 % 15 % 9 % 12 % 100 % Helsingin yliopisto 35 % 21 % 27 % 13 % 4 % 100 % Itä-Suomen yliopisto 30 % 20 % 28 % 18 % 3 % 100 % Jyväskylän yliopisto 40 % 16 % 25 % 15 % 4 % 100 % Lapin yliopisto 45 % 19 % 12 % 17 % 6 % 100 % 297 Lappeenrannan teknill. yliopisto 46 % 16 % 19 % 13 % 6 % 100 % 555 Oulun yliopisto 47 % 18 % 18 % 12 % 5 % 100 % Svenska handelshögskolan 6 % 36 % 26 % 25 % 8 % 100 % 122 Taideyliopisto 7 % 1 % 39 % 13 % 41 % 100 % 411 Tampereen teknill. yliopisto 48 % 26 % 9 % 12 % 5 % 100 % Tampereen yliopisto 34 % 14 % 28 % 18 % 6 % 100 % Turun yliopisto 30 % 31 % 19 % 16 % 4 % 100 % Vaasan yliopisto 33 % 24 % 19 % 19 % 4 % 100 % 285 Åbo Akademi 29 % 34 % 14 % 17 % 5 % 100 % 672 Yhteensä 37 % 21 % 22 % 14 % 7 % 100 % * OKM:n tiedonkeruussa uravaiheeseen 1 sijoitetaan myös ne opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät, joihin ei sisälly jatkotutkintotavoitetta. Tampereen yliopiston omassa tehtäväryhmittelyssä nämä tehtävät ovat luokassa Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö. Tutkijauran toiseen vaiheeseen sijoittuvaa henkilöstöä on Tampereen yliopistossa vähemmän kuin Suomen yliopistoissa keskimäärin. 3 Yliopistot 2015, Opetushallinnon Vipunen-raportointiportaali osoitteessa

8 8 Kansainvälinen henkilöstö ja henkilöstön liikkuvuus Tampereen yliopistossa työskenteli vuoden 2015 aikana yhteensä 177 ulkomaalaista kaikkiaan 51 maasta. Heistä 85 % työskenteli opetus- ja tutkimustehtävissä. Eniten työntekijöitä tuli Venäjältä (28), Yhdysvalloista (22), Saksasta (20), Britanniasta (18) ja Kiinasta (18). Vuoden 2015 lopussa ulkomaiden kansalaisia oli koko henkilöstöstä 7 % (vuonna %) ja opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 11 % (10 %). Kuvio 3. Henkilöstön ulkomaan työmatkat kohdemaittain vuonna Pisteen koko kuvaa matkojen lukumäärää. Vuoden 2015 aikana 35 yliopiston työntekijää oli ulkomailla töissä joko lähetettynä työntekijänä tai etätyösopimuksella. Suosituimpina kohteina olivat Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia. Ulkomaantyöskentelyjaksojen määrä oli hienoisessa nousussa edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2015 alusta ulkomaantyöskentelyn raja muuttui kolmesta kuukaudesta 30 päivään. Vuoden 2015 aikana Erasmus-henkilökuntavaihdossa kävi 41 henkilöä ja Erasmus-opettajavaihdossa 20 henkilöä. Muun henkilökunnan vierailujaksot Erasmus-henkilökuntavaihtojen muodossa ovat niin ikään hienoisessa nousussa aikaisempaan vuoteen verrattuna. Henkilöstön ikärakenne Tampereen yliopiston henkilöstön iän keskiarvo vuoden lopussa oli 45 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan 51 vuotta ja määräaikaisen 40 vuotta. Määräaikainen henkilökunta on siten noin neljä vuotta nuorempaa kuin koko henkilöstö keskimäärin ja noin 11 vuotta nuorempaa kuin vakinainen henkilöstö. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 15 %. Henkilöstöstä noin joka viides oli alle 35-vuotias, 45-vuotiaita tai vanhempia oli henkilöstöstä puolet. Henkilöstöryhmien keski-iät eroavat merkittävästi toisistaan. Professorit ja tutkimusjohtajat ovat keski-iältään 55-vuotiaita, kun tutkijauravaiheeseen 1 sijoittuvan henkilöstön keski-ikä on 34 vuotta. Miesten iän keskiarvo on 46 vuotta ja naisten 45 vuotta. Kuvio 4. Henkilöstön ikäjakauma henkilöryhmittäin Taulukko 7. Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus, lyhyiden ja pitkien vierailujen lukumäärät vuonna 2015 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus (lähtevät) päivää kestäneet vierailut ulkomaille päivää kestäneet vierailut ulkomaille 34 Lähtevät vierailut yhteensä 494 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälinen liikkuvuus (saapuvat) päivää kestäneet vierailut ulkomailta yliopistoon päivää kestäneet vierailut ulkomailta yliopistoon 22 Saapuvat vierailut yhteensä Muu henkilöstö, N=861 Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N=1 272

9 9 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia oli vakinaisessa henkilöstössä vuoden 2015 lopussa 25, heistä 18 kuului opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 11 henkilöä. Emeritus- ja emeritaprofessoreja oli Tampereen yliopistossa vuoden lopussa 76. Vuoden 2015 lopussa palveluksessa olleesta vakinaisesta henkilökunnasta kaksi viidestä (374 henkilöä) saavuttaa 65-vuoden iän kymmenvuotisajanjaksona Erityisenä haasteena toiminnan suunnittelussa on opetushenkilöstön ikärakenne, sillä vakinaisesta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä noin joka neljäs (95 henkilöä) täyttää 65 vuotta seuraavan viiden vuoden kuluessa, näistä suurimpana ryhmänä professorit (39), lehtorit (26) ja yliopistonlehtorit (23). Melkein puolet vakinaisesta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeiän kymmenen vuoden kuluessa (187 henkilöä). Henkilöstön koulutusrakenne Tampereen yliopiston henkilöstöstä 70 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon, miehet useammin kuin naiset. Kun tarkastellaan vain henkilöitä, joiden koulutusaste on rekisteröity, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut neljä viidestä henkilöstä. Taulukko 8. Koulutusaste sukupuolittain Koulutusaste Mies Nainen Kaikki Keskiaste 2 % 5 % 4 % Alin korkea-aste 1 % 7 % 5 % Alempi korkeakouluaste 5 % 8 % 7 % Ylempi korkeakouluaste 29 % 38 % 35 % Tutkijakoulutusaste 47 % 28 % 34 % Tuntematon 16 % 14 % 15 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Määräaikainen henkilökunta Määräaikaisten työsuhteiden osuus Tampereen yliopistossa on vähentynyt. Vuoden 2015 lopussa työsuhteista 55 % oli määräaikaisia, kun neljä vuotta aikaisemmin määräaikaisia oli 64 %. Varsinaisia määräaikaisia eli henkilöitä, joilla ei ole määräaikaisen työsopimuksensa taustalla vakinaista tehtävää, oli 52 %. Työn luonteen vuoksi määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 36 % henkilöstöstä. Tutkijauravaiheessa 2 tutkijatohtorin tehtävät ovat meritoitumistehtäviä ja siten työsopimukset ovat valtaosin määräaikaisia. Vuoden 2015 aikana voimassa olleista työsopimuksista reilu neljäsosa (27 %) oli kestoltaan vähintään kaksi vuotta, kun niiden osuus vuoden 2014 työsopimuksista oli 30 %. Kuvio 5. Määräaikaisten työsuhteiden %-osuus tehtäväryhmittäin Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) 5 Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö Harjoittelukoulun opettajat Muu henkilöstö Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työsuhde toistaiseksi Määräaikainen Taulukko 9. Määräaikaiset työsuhteet määräaikaisuuden syyn mukaan Määräaikaisuuden syy Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Työn luonne 61 % 82 % Sijaisuus 9 % 9 % Avoimen tehtävän hoito 7 % 1 % Opintoja tukeva 22 % 4 % Harjoittelu 0 % 4 % Yhteensä 100 % 100 % Määräaikaisia kaikista 68 % 35 %

10 10 Syyskuussa 2014 Suomen yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön työsuhteista 71 % oli määräaikaisia, muussa henkilöstössä määräaikaisten osuus oli 21 % ja harjoittelukouluissa 24 % 4. Kokemusvuodet Kaksi viidestä työntekijästä (39 %) on työskennellyt Tampereen yliopistossa korkeintaan viisi vuotta; yli 10 vuoden työura yliopistossa on hiukan useammalla (43 %). Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä kokemusvuosia on keskimäärin 10 vuotta ja muulla henkilöstöllä 13 vuotta. Yliopiston henkilökunnasta kirjasto-, laboratorio- ja hallintohenkilöstöön kuuluvat ovat pääasiassa naisia, kun taas suurin osa professoreista ja IT-henkilöstöstä on miehiä. Naisten osuus vakinaisesta henkilökunnasta (68 %) on hieman suurempi kuin osuus määräaikaisesta (63 %) henkilökunnasta. Kuvio 7. Naisten ja miesten osuus henkilöstöryhmittäin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 6. Henkilöstön kokemusvuodet Tampereen yliopistossa Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N= % 58 % Muu henkilöstö, N= % 76 % Kaikki, N= % 65 % Miehet Naiset Sukupuolijakauma Miehiä yliopiston henkilöstöstä on reilu kolmannes. Naisten osuus henkilöstöstä (65 %) on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten osuus opetus- ja tutkimustehtävissä toimivasta vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa 54 %. Suomen yliopistoissa uravaiheen 4 henkilötyövuosista vajaa kolmannes (28 %) oli naisten tekemiä vuonna 2015, kun niitä oli Tampereen yliopistossa samana vuonna selvästi enemmän (38 %). Vuonna 2015 professorin tehtävässä aloittaneista 10 professorista naisia oli 3. 4 Sivistystyönantajat ry: Tilastojulkaisu 2014 yliopistot. 129 Kuvio 8. Naisten ja miesten osuus tehtäväryhmittäin Kaikki Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö Harjoittelukoulun opettajat Harjoittelukoulun muu henkilökunta Opetusta ja tutkimusta avustava henkilöstö Laboratorio- ja huoltohenkilöstö Kirjastohenkilöstö It-henkilöstö Hallintohenkilöstö Miehet Naiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

11 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖKUNNAN TYÖAJAN KÄYTTÖ 11 Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on sovittu opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajasta. Kokonaistyöajan piirissä oleva opetus- ja tutkimushenkilöstö laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Vuosittaisen työsuunnitelman mukainen työaika on tuntia, joka suunnitelmassa jaotellaan eri tehtäväalueille. Vuosittaisesta työajasta keskimäärin 46 % kuluu tutkimukseen ja 45 % koulutukseen. Tukitoimintoihin työaikaa käytettiin noin 6 %. Tukitoiminnoilla tarkoitetaan yleistä kehittämistoimintaa ja hallinnollisia tehtäviä, kuten esimies- ja valmistelutyötä. Strategiakauden alkupuolelta, vuodesta 2011, tutkimukseen käytetty aika on kasvanut kolme prosenttiyksikköä. Koulutukseen käytetty aika on laskenut 2 prosenttiyksikköä. Eri tehtäväalueille käytetyssä ajassa on suuria yksikkökohtaisia vaihteluja. Kuvio 9. Työsuunnitelmien tuntijakauma lukuvuonna 2015 Aikuiskoulutus; 1 % Yhteiskunnalliset palvelutehtävät; 3 % Tukitoiminnot; 6 % Jatkotutkintokoulutus ; 12 % Perustutkintokoulutus; 32 % Taiteellinen toiminta; 0,1 % Tutkimus; 46 % Yhteensä tuntia

12 POISSAOLOT 12 Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohden on laskenut lähes päivällä edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 sairauspäiviä oli jokaista henkilötyövuotta kohden 5,6 kalenteripäivää kun niitä oli vuotta aikaisemmin 6,7. Sairauspäivistä muodostui vuonna 2015 yhteensä noin 29 henkilötyövuotta, kun niitä oli edellisvuonna 35 henkilötyövuotta. Tavoitteena on, että myös kokonaistyöaikaa noudattava henkilöstö ilmoittaa lyhyetkin poissaolot kattavasti. Myös sairauspoissaolotapausten pituus on lyhentynyt. Valtaosa sairastapauksista oli lyhyitä 1 3 päivää kestäneitä poissaoloja. Työterveyshuollossakäyntien määrä henkilötyövuotta kohden on pudonnut edellisvuoden kolmesta käynnistä yhteen. Osakuntoutustuella tai osasairausvapaalla oli vuoden aikana yhteensä 14 henkilöä. Työterveyspalvelujen menot ovat laskeneet edellisvuodesta merkittävästi (-36 %). Taulukko 10. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairauspoissaolot, päivää/henkilötyövuosi 7,5 6,7 5,6 Sairauspoissaolojen pituus, päivää/tapaus 6,7 6,1 4,9 Sairauspoissaoloprosentti 3,0 2,7 2,2 1 3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista 64 % 66 % 72 % Tapaturmapoissaolot, päivää/henkilötyövuosi 0,2 0,1 0,2 Tapaturmapoissaolojen pituus, päivää/tapaus 20,0 7,5 22,1 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden % -osuus 68,5 % 68,5 % 67,3 % Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa käyntien lukumäärä/henkilötyövuodet 3,0 2,9 1, Työterveyspalvelujen bruttomenot, euroa/htv Ennaltaehkäisevä työterveyshuollon osuus 42 % 44 % 40 % Sairaanhoidon osuus 53 % 52 % 55 % Muiden sairaanhoitokulujen (ei KELA-korvausta) osuus 5 % 4 % 5 %

13 PALKKA JA PALKITSEMINEN 13 Vuoden 2015 palkkausmenot olivat yhteensä noin 117,9 miljoonaa euroa. Palkkaus menot henkilötyövuotta kohden laskivat edellisvuodesta -0,4 % ja olivat euroa. Normaalikoulun palkkausmenot sisältyvät edellä mainittuihin menoihin. Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin (yritykset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli euroa kuukaudessa vuonna Tampereen yliopistossa keskiansio vuonna 2015 oli euroa kuukaudessa. Suomen yliopistoissa vastaava keskiansio oli vuonna 2014 YPJ:n piirissä olevalla opetus- ja tutkimushenkilöstöllä euroa, muulla henkilöstöllä euroa ja harjoittelukouluissa euroa 5. Tampereen yliopistossa naisten ja miesten palkat eivät eroa, kun keskipalkkoja tarkastellaan ammattiryhmittäin tai tehtävän vaativuustasoittain. Vain hallintohenkilökunnassa miesten keskipalkat ovat selvästi korkeammat kuin naisten, tässä ryhmässä miehiä on vaativimmissa tehtävissä (vaativuustasot 12 14) enemmän kuin naisia. Kaikilla vaativuustasoilla keskipalkat ovat samat, joten suoriutumiseen perustuvassa henkilökohtaisessa palkanosassa ei näyttäisi olevan eroa miesten ja naisten välillä. 5 Sivistystyönantajat ry: Tilastojulkaisu 2014 yliopistot. Taulukko 11. Täydenajan varsinainen palkka, keskiarvo ( ) ammattiryhmittäin Kaikki Nainen Mies Naisen palkka/ miehen palkka Opetus- ja tutkimushenkilöstö Tutkijaura 4 (professori, tutkimusjohtaja) % Tutkijaura 3 (yliopistonlehtori, yliopistotutkija jne.) % Tutkijaura 2 (tutkijatohtori jne.) % Tutkijaura 1 (tohtoriopiskelija jne.) % Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö % Harjoittelukoulujen opettajat % Muu henkilöstö Opetusta ja tutkimusta avustava % Laboratorio- ja huoltohenkilöstö % Kirjastohenkilöstö % It-henkilöstö % Hallintohenkilöstö %

14 14 Taulukko 12. Täydenajan varsinainen palkka, keskiarvo ( ) tehtävän vaativuustasoittain Tehtävän vaativuustaso Opetus- ja tutkimushenkilöstö Lkm Kaikki Nainen Mies Naisen palkka/ miehen palkka % % % % % % % % % Muu henkilöstö % % % % % % % % % Yliopiston hallitus on määritellyt yliopistossa noudatettavat palkitsemisen periaatteet. Palkitsemismuotoja ovat yliopiston ja tulosyksikön tunnustukset ja rahalliset palkkiot. Yksilö tai ryhmä voidaan palkita välittömällä tunnustuksella tai palkkiolla esimerkiksi merkittävästä tutkimussaavutuksesta, opetusinnovaatiosta, täydentävän rahoituksen hankkeesta, muutosprosessin läpiviemisestä, toimintatapojen uudistamisesta, työtilanteen esimerkillisestä hoitamisesta, työhyvinvoinnin parantamisesta tai uudesta ideasta ja aloitteesta. Vuositason tunnustukset ja palkkiot perustuvat vuoden aikana saavutettuihin tuloksiin tutkimuksessa, tutkintoopetuksessa, tutkintoa täydentävässä koulutuksessa tai palvelutehtävässä. Vuonna 2015 vuoden yliopistotekona palkittiin Minun yliopistoni 2025 kirjoituskilpailu. Tunnustus myönnettiin kirjoituskilpailun ideoineelle tutkijatohtori, dosentti Maria Mäkelälle sekä toteutuksesta vastanneelle työryhmälle, johon Mäkelän ohella kuuluivat koulutusjohtaja Niina Hietaniemi-Virtanen, kehitysjohtaja Jukka Mäkinen ja koulutussihteeri Nina Väyrynen. Kasvatustieteen professori Pirkko Pitkänen ja hänen ryhmänsä saivat Vuoden tiedeteko -palkinnon, ryhmän hankkeessa tutkitaan globaalia siirtolaisuutta. Vuoden Hyvä opettaja palkinnon sai valtio-opin yliopistonlehtori Elina Kestilä- Kekkonen. Opiskelijoiden mukaan hän on opettajana kannustava ja ottaa huomioon opiskelijoiden tarpeet; hän osaa rohkaista, antaa tilaa omille pohdinnoille, osallistaa ja antaa mahdollisuuden kasvaa tiedeyhteisön jäseniksi. Tampereen yliopiston koulutuksen laatu- ja kehittämispalkinto Ällästikku myönnettiin politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmalle. Palkinto annettiin tunnustuksena hyvin suunnitellusta ja toteutetusta kansainvälistymisen huomioimisesta tutkinto-ohjelmassa. Syyslukukauden avajaispäivänä jaettiin ansiomerkkejä työvuosista.

15 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 15 Suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä Keskitettyjä henkilöstön kehittämis- ja koulutuspalveluja tuottavat yliopistopalvelut, Tampereen yliopiston kirjasto, kielikeskus ja kasvatustieteiden yksikkö, joka vastaa yliopistopedagogisesta koulutuksesta. Lisäksi yksiköt järjestävät ja hankkivat koulutuspalveluja henkilöstölleen. Palveluja käytti yhteensä osallistujaa 6. Osallistujista puolet (47 %) oli opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja puolet (53 %) muuta henkilöstöä. Tieteenalayksiköt vastaavat sisäisesti henkilöstölleen suunnatuista, erityisesti substanssiosaamiseen liittyvistä koulutuksista. Keskitetyn kehittämistoiminnan toteuttajat tekevät yhteistyötä yksiköiden kanssa ja tukevat niitä kehittämistyössä. Yliopistossa opetusta antavalle henkilöstölle tarjotaan yliopistopedagogiset opinnot jatko-opintojen yhteydessä tai henkilöstökoulutuksena. Yliopistopedagogiikan opintoja Tampereen yliopistossa suoritti vuoden aikana 70 henkilöstöön kuuluvaa. Vuoden lopun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (pl. normaalikoulu) opettajan pedagogiset opinnot oli suorittanut 9 % (108 henkilöä), osasuorituksia oli 23 %:lla (265 henkilöllä). Muusta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä opettajan pedagogiset opinnot on suorittanut 4 % (37 henkilöä) ja osaopintoja on yhtä monella (40 henkilöllä). Henkilöstön kehittämisessä huomioidaan kestävän työelämän periaatteet: kestävät inhimilliset voimavarat, kestävä johtaminen, kestävät rakenteet, kestävät yhteistyösuhteet ja kestävä kehittäminen. Työnantajan järjestämä keskitetty, työajalla tapahtuva ja työnantajan maksama koulutus, kehittäminen ja muu hyvinvointia tukeva toiminta perustuu vuosittaiseen henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointisuunnitelmaan. Ajankohtainen tarjonta on koottu henkilöstön koulutuskalenteriin. Henkilöstön kehittämistoimien tarjonta oli laaja-alaista. Henkilöstökoulutusta järjestettiin eri henkilöstöryhmille ja organisaatiotasoille. Esimiesten osaamista kehitettiin edelleen valmennuksilla, työpajoilla ja ohjauksella korostaen lähiesimiestehtävän merkitystä. Yksilöille ja ryhmille järjestettiin työnohjausta ja coachausta. Keskeisiä kehittämisteemoja olivat mm. toimintakulttuurin uudistaminen, projektinhallinta, työyhteisö-, viestintä- ja dialogitaidot sekä sosiaalisen median työkäyttö. Toiminnassa hyödynnettiin aikaisempaa enemmän webinaareja ja muuta verkkokoulutusta. Webinaarit toimivat myös erilaisten työelämäteemojen keskustelufoorumeina. Toiminnassa otettiin huomioon Hyvä tehdä tutkimusta! -hankkeen (HRS4R) tavoitteet ja toimintasuunnitelma kiinnittämällä erityistä huomiota tutkijoiden ammatilliseen ja muuhun tukeen. Keskitetyn kehittämistuen lisäksi tuettiin kohdennetusti yksiköitä ja yliopistopalveluiden vastuualueita. Koulutusja osallistumistiedot pyrittiin keräämään aikaisempaa systemaattisemmin myös muusta kuin keskitetysti järjestetystä kehittämisestä ja kouluttautumisesta. Osallistumismahdollisuutta koulutuksiin ja tilaisuuksiin tarjottiin myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Tampereen yliopisto järjesti valtakunnalliset yliopistojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspäivät keväällä Kaikkiaan puolet henkilöstöstä osallistui keskitetysti järjestettyihin koulutuksiin (1035 henkilöä). 6 Sama henkilö on laskettu osallistujaksi vain kerran siitä huolimatta, että hän on voinut osallistua useaan koulutustilaisuuteen.

16 16 Taulukko 13. Henkilötyöpäivien jakauma koulutusteemoittain vuonna 2015 Aihealue Osallistumiskertoja Henkilötyöpäiviä (7,25 h) Osuus Opetus- ja tutkimus teemat yhteensä % 100 % Yliopistopedagoginen koulutus % Muu opetus ja tutkimus % Muu teemat yhteensä % 100 % Hallintopalvelut % Johtaminen ja esimiestyö % Julkaiseminen ja tiedonhaku % Kielet ja viestintä % Muu ammatillinen osaaminen % Terveys ja liikunta % Tieto- ja viestintätekniikka % Toimintakulttuuri ja uudistuminen % Työhyvinvointi ja työelämän laatu % Työsuojelu ja turvallisuus % Verkostot ja sidosryhmät % Ennaltaehkäisyllä ja henkisellä työsuojelulla torjutaan riskejä, jotka uhkaavat hyvinvointia ja työssä selviytymistä. Olennainen työväline riskien tunnistamisessa ja sairauspoissaolojen kertymän seurannassa on varhaisen reagoinnin ja tuen malli. Seurannassa noudatetaan sääntöä. Muun muassa työhönpaluun tukemiseksi järjestetään verkostoneuvotteluja. Vuoden 2015 työhyvinvointitoimenpiteet kohdistuivat sekä yksilöihin että ryhmiin. Niillä tuettiin työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työhyvinvointi oli keskeisenä teemana työyhteisösovitteluissa sekä esimiesten valmennuksissa ja konsultaatioissa. Työkykyjohtamisen osa-alueita kehitettiin edelleen. Yksiköitä kannustettiin henkilöstönsä työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen ja parantamiseen jakamalla ns. työkykytonni-määrärahoja. Vuonna 2015 perustettiin Tampereen yliopiston työkykyjohtamisen asiantuntijaryhmä. Yksiköiden työhyvinvointiryhmäverkostoa vahvistettiin. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä Kysely oli viides Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman koordinoima yliopistojen yhteinen kysely. Työhyvinvointikyselyllä arvioitiin organisaation tilaa ja kehittämistarpeita. Tuloksia hyödynnetään koko yliopiston ja yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Kaikki yhteensä % Työhyvinvointi lisää valmiuksia selviytyä muuttuvissa tehtävissä ja työolosuhteissa Työhyvinvointi sisältyy yksiköiden kanssa käytäviin tavoite- ja tulosneuvotteluihin osana henkilöstösuunnittelua ja henkilöstövoimavarojen hallintaa. Työhyvinvointitoiminta on kokonaisvaltaista työn, työolojen sekä työssäjaksamisen varmistamista ja kehittämistä. Se rakentuu kestävän työelämän periaatteille. Työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan työhyvinvointiselvitysten ja sairauspoissaoloseurannan avulla. Työhyvinvointitoiminta sisältää ennaltaehkäiseviä, parantavia ja korjaavia toimenpiteitä. Työterveyshuoltopalvelut ovat osa Tampereen yliopiston työhyvinvointitoimintaa. Henkilöstön tilaa ja vuosittaisen työterveyspalvelujen toimintasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

17 17 Kuvio 10. Työhyvinvointikyselyn osa-alueiden keskiarvot 2013 ja 2015 Oman työn sisältö ja osaaminen Lähiesimiestyö Strateginen johtaminen, yksikkö Työolot Yhteisöllisyys yksikössämme Strateginen johtaminen, yliopistotaso Keskiarvot 3,0 3,1 3,0 3,5 3,6 3,4 3,5 3,4 3,3 3,6 3,3 3,2 3,5 3,4 3,3 3,8 3,7 3,6 3,8 3,7 3,6 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Yliopistot 2015 TAY2015, N= 949 (45 %) TAY2013, N=1027 (49 %) Työeläkevakuutusyhtiö Varman mukaan työhyvinvointi yliopistoissa on hyvällä tasolla. Erityisen tyytyväistä yliopistoväki on esimiestyöhön sekä oman työn sisältöön ja osaamiseen. Hyvinvointi on kasvanut systemaattisesti vuodesta Yliopistojen vuoden 2015 työhyvinvointikyselyn tuloksista käy ilmi, että yliopistojen työhyvinvointi on kehittynyt kaikilla osa-alueilla myönteisesti aiempiin kyselyihin verrattuna. Eri yliopistojen kesken ei ole suuria eroja henkilöstön tyytyväisyydessä. Kyselyn perusteella työhyvinvointi on yliopistoissa kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla.