Takon Soutajat ry Toimintasuunnitelma 2014

Transkriptio

1 Takn Sutajat ry Timintasuunnitelma Takn Sutajat ry Timintasuunnitelma YLEISTÄ SEURAN JOHTO VALMENNUSTOIMINTA JUNIORI- JA NUORISOTOIMINTA KALUSTOTOIMINTA SISÄTARVIKKEET OLYMPIALUOKAT PUUVENEET KILPAILUTOIMINTA OLYMPIALUOKAT JA SISÄSOUTU PUUVENEET (KISATOIMINTA + HARJOITUKSET) TAPAHTUMAT KAUKAJÄRVI REGATTA JA KAUKAJÄRVEN SM-KILPAILUT VIKING SOUTU PIRKAN SOUTU PIENPUUVENEIDEN KESKIMATKAN SM- KISAT TALOUS- JA MARKKINOINTITOIMINTA TIEDOTUSTOIMINTA MUUTA... 14

2 1. Yleistä Viime vusien timintasuunnitelmissa kehittämisen painpiste n llut seuran talustilanteen vakiinnuttamisessa. Tinen keskeinen tavite n llut juniri- ja nurissudun kasvattaminen määrällisesti. Lisäksi viime vusina puuvenesudun merkitys n kasvanut. Taludellisiin tavitteisiin n päästy määrätietisen varainhankinnan kautta. Taludenpidn n jatkuttava tarkkana, vaikkakin investinteihin n tällä hetkellä j mahdllisuus. Vunna 2014 seuran timistssa työskentelee pulipäiväisesti seurasihteeri. Sututimintaa vidaan myös laadullisesti kehittää ilman suuria taludellisia panstuksia. Ohjaaja-/valmentajatimintaa kehitetään edelleen tulevalla kaudella. Seuraan Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuen avulla palkattu valmentaja jatkaa erityisesti juniritiminnan kehittämistä. Juniri- ja nuristiminnan laatu pidetään edelleen Sumen sutuyhteisön parhaalla taslla. Hyvin herännyttä piskelijasutu timintaa jatketaan. Seuran kalusttilanne n melk hyvä. Olympialukan veneissä n tarvetta sekä yksikkö että kaksikk veneille ja puuvenepulella yhteiskäyttöiselle parisutuveneelle. Kaupungin rakentaman yhteiskäyttöisen Kaukajärven kalstsujan hyödyt n kiistattmasti sitettu ja tarve tilan laajentamiseen n lemassa. Tavitteena lisi kknaisvaltaisen valmennustilan rakentaminen eri vesiurheilulajien tarpeisiin. Valtakunnallisen vesiurheilukeskuksen ajatusta ajetaan Olympiakmitean, Tampereen kaupungin, alueiden ppilaitsten, entisen Hämeen piirin muiden sutu- ja melntaseurjen sekä muiden sidsryhmien kautta eteenpäin. Hatanpään Sutukeskuksen kehittämistä jatketaan edelleen. Se n erinmainen sisäsudun ja isjen sututapahtumien järjestelypaikkana sekä avvesikauden pidentäjänä, kska Ratinan suvant pysyy pitkään jäättömänä. Sutukeskuksella järjestetään myös kirkkvenesutua kululaisille, piskelijille sekä erilaisille TYKYryhmille. Tulevaisuudessa tulee panstaa myös kansainvälisen retkisututiminnan kehittämiseen Timintasektrit vat juniri-/ nuristiminta, kilpailutiminta lympialukat/puuveneet, valmennustiminta, sisäsutu, kalust sekä talus ja hallint. Naistimikuntaa ei sanan varsinaisessa merkityksessä le, ja sen käynnistäminen n uusien junirisutajien vanhempien harkintavallassa.

3 2. Seuran jht Seuran timinnasta vastaa hallitus, jnka jäsenet situtuvat yhteisesti valittujen sektreiden hitamiseen. Kukin hallituksen jäsen kkaa tarpeelliseksi katsmansa tiimin avukseen. Seuran päätavitteet ja tehtävät päätetään hallituksen työkkuksessa kk vudeksi kerrallaan, ja tulksia seurataan hallituksen säännöllisissä kkuksissa. Hallitus kkntuu 8-12 kertaa vuden aikana. Kukin hallituksen jäsen vastaa myös timintansa budjetinnista.

4 3. Valmennustiminta Melnta- ja sutuliitn vunna 2013 alitettavaksi kaavailtu aluevalmennusjärjestelmä ei tteutunut. Tivn mukaan liitn tavitteena n kuitenkin edelleen tehdä yhteistyötä ja mahdllistaa nurten tutustuminen lympialukkien sutuun myös puuvenesutupaikkakunnilla viemällä lympialukkien kalusta puuveneseurihin ja järjestämällä lympialukkien hjaajakulutusta puuveneseurissa. Takn Sutajat n valmis laittamaan panksensa tähän kehitystyöhön. Valmennustiminnan kehittämisestä vastaa Takn Sutajien hallituksen nimeämä valmennusvalikunta. Valmennusvalikunnan tulee krdinida urheilijiden valmistautumista ja harjittelua yhteistyössä henkilökhtaisten valmentajien kanssa sekä luda avin ja vurvaikutteinen ilmapiiri valmennustiminnassa levien ihmisten välille. Tällä pyritään lumaan seurallemme valmennusjärjestelmä, jlla saadaan aikaan jatkuvuutta ja kehittymistä valmennustiminnassa. Vuden 2014 tavitteena n edelleen lisätä yhteistyötä seuran sisällä puuvene- ja lympialukan valmennustiminnassa. Seuran päätimisena valmentajana timii Eveliina Sipi ja hänen jhdllaan valmennusvalikunta tekee selkeät timintahjeet urheilijiden valmentautumisesta kilpailukaudelle. Seuraavat asiat edellytetään kaikilta, jtka edustavat seuraa tulevalla kilpailukaudella arvkisissa: urheilijiden tulee kaikkien lla virallisesti seuran jäseniä urheilijiden tulee nudattaa säännöllistä harjitushjelmaa urheilijiden tulee sallistua mahdllisiin ennalta ilmitettuihin testeihin ja karsintihin urheilijilla tulee lla kilpailullinen tavite urheilijiden tulee edustaa täydellä panksella seuraa Sutuliigassa ja SMkilpailuissa, ellei kansainvälinen merkittävä kilpailu (piskelijiden MMkisat/universiadit, maailmancup, MM- tai EM -kisa) tai siihen valmistautuminen sitä estä. Kilpailu- ja harjituskaluststa ja sen käytöstä valmennusvalikunta tekee esityksen talven aikana seuran hallitukselle hyväksyttäväksi. Valmentautuminen suritetaan talviaikaan Sutukeskuksella sekä muissa erikseen järjestettävissä harjittelupaikissa. Avvesikaudella harjittelu tapahtuu Kaukajärvellä ja Pyhäjärvellä. Harjitusajat järjestetään yhteistuumin siten, että aktiiveille ja muille seuran jäsenille varataan riittävästi harjitteluaikaa. Kalustn käytön salta pyritään mahdllisimman tehkkaaseen yhteiskäyttöön etenkin jukkueveneiden salta. Valmennusvalikunta nimeää ne veneet, jtka vat tarkitettu vain tiettyjen urheilijiden käyttöön. Uusille sutajille - sekä juniri- että piskelijasutajille - järjestetään sutukulu talviaikaan vähintään kerran viikssa sekä kesällä erikseen svittavana aikana. Melnta- ja sutuliitn painpiste vunna 2014 n valmennustiminnan ja kansallisen kilpailutiminnan kehittämisessä. Valmennusryhmätimintaa lisätään ja ktaan huipulle tähtäävän sutajan uraplku -materiaali valmennuksen työkaluksi. Arvkilpailuihin liitt tukee 1-3 urheilijaa, jiden näytöt riittävät kisavalintaan. Valintakriteerit kilpailuihin julkaistaan myöhemmin. Takn Sutajat panstaa siihen, että seuran edustajia n liitn valmennusryhmien (maajukkueet, kehitysryhmä) kaikilla tasilla.

5 4. Juniri- ja nuristiminta Seuran juniritiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen panstetaan aikaisempien vusien tapaan. Päätavitteet vat sekä määrälliset (uusia sutajia) että kilpailu- ja menestyspaintteiset (Sutuliitn paras lympialukan juniriseura myös v. 2014). Junirit ja nuret sallistuvat aktiivisesti ergsudun sekä lympialukan liiga- ja SM -kisihin kilpailukaudella Ktimaisten kilpailujen lisäksi pyritään tukemaan nurten sallistumista kansainvälisiin kisihin mm. phjismaiden mestaruuskilpailut ja tätä kautta hankkimaan arvkisakkemusta ja menestystä myös kansainvälisemmällä taslla. Suunnitelmassa n tarjta tukea seuran huipulle tähtääville junireille kevään 2014 avvesileirin kustannuksiin sekä mahdllisiin kisamatkihin PM-kisihin, Baltic Cup:iin sekä mahdllisesti junireiden MM-kisihin, mikäli junireiden kehittyminen antaa hyvät edellytykset sallistua kansainvälisiin kilpailuihin. Kilpailutiminnan hella panstetaan uusien junirien saamiseen mukaan sutuharrastuksen pariin. Vuden 2013 aikana palkattiin Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella nuristimintaan uusi valmentaja yhteistyössä Ylöjärven Ryhdin hiihtjastn kanssa. Tätä timintaa jatketaan vuden 2014 aikana Tavitteena lisi saada erityisesti C- ja B-juniri-ikäisiä nuria kasvamaan lajin pariin. Tässä suhteessa markkinintitiminta erityisesti seudun yläasteisiin esimerkiksi ktiratasutujen mudssa n avainasemassa. Lisäksi alitetulla yhteistyöllä hiihtäjien kanssa tavitellaan hiihtäjänuria kesäharjitteluun sudun pariin. Lisääntyneen valmennusresurssin avulla panstetaan harjittelun mnipulistamiseen, hjattujen harjituskertjen lisäämiseen sekä uusien harrastajien mukaan saamiseen. Tätä vuden 2013 viimeisellä klmanneksella alitettua timintaa jatketaan vuden 2014 aikana. Tavitteena n varmistaa timinnan jatkuvuus myös tukikauden lputtua. Valmennusresurssin lisäämisen myötä hjattuja harjituskertja n j vuden 2013 aikana pystytty lisäämään kahdesta seitsemään kertaan viikssa ja tätä timintaa n tarkitus jatkaa vuden 2014 aikana. Junireille, jtka eivät pääse sallistumaan hjattuihin harjituksiin vidaan tarjta harjitushjelmia matimiharjitteluun. Valmennuksen resurssinti ja sen vakiinnuttaminen saksi seuratimintaa, hjattujen harjitusten lisääntyminen sekä junirimäärän kasvaminen asettaa uusia haasteita seuralle kalustn ja tätä kautta varainhankinnan suhteen vudelle Tavitteena n kuitenkin pitää nurten sutuharrastus matalan kynnyksen lajina, jllin harrastuskustannukset pysyvät khtuullisina. Yhtenä tavitteena n saada nurisa myös puuvenesudun pulelle. Nurisn harjituslsuhteita ja leskelutilja pyritään parantamaan varaamalla heille ma tila iltapäiväsutuspinning tuntien ajaksi entisestä rakennuksen hierntatilasta. Tämä helpttaa kuluikäisten käytännön järjestelyjä kulujen päätyttyä iltapäivästä, kun sutusali ei kuitenkaan le vielä käytettävissä. Tilaa vi käyttää sekä kulutehtävien tekemiseen, että harjituksiin.

6 5. Kalusttiminta 5.1 Sisätarvikkeet Hyvin timivan sutualtaan käyttöä pyritään kasvattamaan. Vimaharjittelua varten painnnstvälineitä uudistettiin vunna 2012 hankkimalla tarkitukseen spivia tanklevy yhdistelmiä ja käsipainja sekä näille spivat käyttö ja säilytystelineet. Harjittelusalissa n lisäksi kaksi WattBike pyörää erityisharjituksiin sekä yksi Cncept 2 Dyn vimalaite lajinmaiseen lihasharjitteluun. Vuden 2013 alussa saliin hankittiin yksi uusi Cncept SkiErg mnipulistamaan harjittelua. Sisäsutua varten vunna 2013 hankittiin 24 kpl Cncept 2 D-mallin sutulaitetta ja 12kpl uusia Cncept 2 E-mallin sutulaittetta PM4-mallin näytöillä. Näiltä sin välineet riittävät tistaiseksi käyttötarpeiseen nähden, vaikkakin harjittelusalin käyttö lisääntyy jatkuvasti. 5.2 Olympialukat Vuden 2014 aikana Takn Sutajat selvittää mahdllisuuden hankkia spivaa kalusta. Tarpeita n kaksikk sekä yksikkö veneisiin. Junireille lisi tarve saada käyttöön käytetty perämiehellinen pariairnelnen (4x+) -vene. Tällaisen krjaamista ja hyödyntämistä tutkitaan man vanhan kalustn salta. Myös ip -kaksikn pariairhankaimien hankkiminen tulee tiedustella Filipiltä. Krjaus- ja päivitystimenpiteitä tehdään tarvittaessa, jtta nykyinen kalust säilyisi käyttökuntisena mahdllisimman pitkään. Myös veneiden hulta käytön jälkeen paintetaan käyttäjille. Veneet n puhdistettava jkaisen käyttökerran jälkeen. Veneiden virittämisestä ja hultamisesta pidetään myös vunna 2014 erilliset kulutustilaisuudet junireille, heidän vanhemmilleen sekä muille kiinnstuneille. 5.3 Puuveneet Kaikki vukrattavat veneet kaipaavat vutuista hintaa ja lakkausta. Osa kirkkveneistä n hullettu j syksyn 2013 aikana. Keväällä 2014 talktyöt jatkuvat kaikkien seuraveneiden salta. Seuran puuveneyksikkö ja kaksikk vat lleet aktiivisessa käytössä niin treeneissä kuin kisissakin. Tulevan kauden aikana seura pyrkii hankimaan tisen kilpailu kaksikn seuran mistukseen. Hankinta tteutetaan kun kilpailukykyinen kaksikk löytyy. Kisja ja liigapisteiden tavittelua varten pyritään hankkimaan parisutuveneen lisäksi myös vursutuvene seuralle. Vajan puuveneiden mistajat n selvitetty ja veneet vat pääsin aktiivisessa käytössä. Venepaikat n jaettu käyttöaktiivisuuden ja kisamenestyksen perusteella. Kisamatkja varten seuran hankintalistalla n puuvenetraileri.

7 6. Kilpailutiminta 6.1 Olympialukat ja sisäsutu Seuran lympialukkien kilpailulliset tavitteet vat vunna 2014 sekä Sutuliigassa että kaikissa SM -kilpailuissa, kuten myös kansainvälisillä vesillä. Kansainvälisistä kilpailuista liitt panstaa erityisesti MM -kisihin, jten se n myös Takn Sutajien kesän 2014 päätavite. Seuran tuki tulee hjata paitsi liitn valmennusryhmäläisille myös junirien PM -kilpailuihin varmistaen näin junirien ja nurten kansainväliselle taslle tähtäävien ja siellä levien nurten kehittymisen. Melnta- ja sutuliitn tuki hjataan ensisijaisesti venekuljetuksiin sekä jukkueenjhdn kuluihin, jllin n mahdllista lähettää kilpailuihin ismpi jukkue. Melnta- ja sutuliitn hyväksymän kilpailukalenterin mukaan kaudella 2014 kilpailtaisiin seuraavasti: Sisäsutukilpailut Alfa m, Tallinna/Vir EM 2000 m, Köpenhamina/Tanska Finnish Open 2000m Helsinki Sumi SM-500m 500m Ktka/Sumi SM-10km 10000m Ktka/Sumi SM-Ergmaratn 42195m Kerava Sumi Sutuliiga (M8+, W4x, JMA1x, JMA2x, JMB1x, JMB2x, JWA1x, JWA2x, JWB1x, JWB2x, -venelukissa) [alustava, ei vielä päätetty] Kansallinen kilpailu, Lappeenrannan kanavasutu Kansallinen kilpailu ja PM -katsastus Tampereen kansainvälinen regatta SM-kilpailut Senirien ja Masters pienvene -SM ja kansallinen juniriregatta, Tampere Junirien ja alle 23-vutiaiden pienvene-sm ja kansallinen regatta senirit, Jämsänkski Sprintti -SM (junirit, senirit), Prv (?!) Isvene -SM (junirit, senirit), Valkeakski Muut ktimaan kisat syyskuu: Ylipistregatta, Turku Kansainväliset kilpailut 2014 Maailmancup MC1, Sydney/ AUS (Ei tdennäköisesti sumalaisia) MC2, Aiguebelette/FRA

8 MC3 Luzern/CH MM-, EM- ja PM -kisat Junirien EM-kilpailut, Hazewinkel/BEL EM-kilpailut, Belgrad/SRB PM -kisat Kööpenhamina/DEN Alle 23-vutiaiden MM-kilpailut, Varese/ITA Junirien MM-kilpailut, Hampuri/GER MM-kilpailut, Amsterdam/BEL Muut KV -kisat Baltic Open Champs, Pärnu/EST Eur Masters-regatta, Munchen / GER Baltic cup (15-17 v.), paikka? (NOR, SWE, DEN, LTU, LAT, EST, POL) Tart Emäjgi -regatta, Tart/EST Masters-regatta, Ballarat/AUS Kansainvälisenä tavitteena n saada Takn edustajia maajukkuetehtäviin kahteen venekuntaan EM -kisihin kahteen venekuntaan PM -kisihin klmeen venekuntaan MM -kisihin tai Opiskelijiden MM -kisihin kahteen venekuntaan Baltic Cupiin Liitt järjestää 2014 myös leirejä, jille sallistutaan mahdllisuuksien mukaan hiiht/ergleiri yhdessä puuvenesutajien kanssa avvesileiri Varese/ITA avvesileiri Varese/ITA avvesileiri Varese/ITA PM-leiri lkakuu seuraavan kauden suunnitteluleiri liitt järjestänee heinäkuussa meljien ja sutajien yhteisen nurisleirin, jnne taklaisia kannustetaan mukaan Ktimaan tavitteista liigan salta tavitteena n uudistaa liigan kknaiskilpailun vitt kuudennen kerran peräkkäin. Sanmattakin n selvää, että SM -kisjen päätavite n saada kympin putki täyteen eli lla kymmenentenä vutena peräkkäin Sumen paras sutuseura. Erg SM -sisäsutukilpailuun helmikuun 1. päivä pyritään sallistumaan mahdllisimman suurella jukkueella. Tavitteena erglla n 7 SM -kultaa. Kansainvälisen tasn ergsutajamme sallistuvat vuden mittaan klmeen sisäsudun megatapahtumaan: EM- kisaan, MM-kisaan ja British Openiin. Masters lukkien ikäiset sutajat eli yli 27-vutiaat kisaavat tänä vunna missa MMkisissaan Australiassa saakka. Nähtäväksi jää, miten suuren jukkueen sumalaiset ja

9 taklaiset saavat kasaan tiselle pulelle maapalla. Edelleen seuramme kasi sallistuu Eestin Tartssa lkakuussa järjestettävään jkisutuun miesten ja naisten 8+-jukkueella. 6.2 Puuveneet (kisatiminta + harjitukset) Puuvenesutajien yhteiset harjitukset vat sutukeskuksella talviaikana tiistaisin ja trstaisin kl 18:30 ja sunnuntaisin kl 9:00 (paikka vaihtelee). Tiistaisin tehdään vimaharjitus, trstaisin sudetaan erglla ja sunnuntaisin tehdään pitkä peruskestävyysharjitus, syksyisin sauvakävelynä sulla ja talvella hiihtäen eri pulella Tamperetta. Naisten punttitreeni ajittuu lauantai aamulle. Kesällä kirkkvenesutajien harjituspäivät vat maanantaina, tiistaina ja trstaina kl 18:00, sekä sunnuntaisin kl 17:00. Viiklla sutuharjitus kestää keskimäärin 1,5 tuntia sisältäen sekä tekniikkasutua että kestävyysharjittelua. Sunnuntaisin tehdään yleensä pitkä peruskestävyysharjitus järvellä. Jukkue pyrkii harjittelussaan erityisesti kestävyyden kehittämiseen, kska jukkueen päätavitteet vat pitkäkestisissa lajisurituksissa. Tulevan kesän tavitteena n jälleen saada uusia aktiivisia kirkkvenesutajia mukaan harjituksiin niin, että harjituspäivinä saataisiin ainakin klme tai neljä kirkkvenettä samaan aikaan järvelle sutuseuran rannasta. Kesän 2014 tavite n saada seuralle kilpailukykyinen naisten kirkkvenejukkue. Tämän jukkueen kkaminen ja treenit n j alitettu ja sitä jatketaan kevään aikana. Harrasteprukka pyrkii khttamaan prfiiliaan kunturheilijiden jukkueeksi. Tähän jukkn liittyminen pidetään helppna ja se n selkeä jatkum esimerkiksi sutuspinniä aktiivisempaa treenaamista tavitteleville. Harrasteprukan treenit tähtäävät pitkiin retkisutuihin. Puuvenesutajien tavitteena n saada uusia sutajia mukaan timintaan sekä kehittyä lajissaan yhä paremmaksi ja vahvemmaksi sutuseuraksi. Parhaan puuveneseuran tittelin saamiseksi tavitteena n parantaa sijituksia SM-kisissa. Puuvenesutajien tärkeimmät kilpailut kesällä 2014 vat Harrasteprukka: 21., 22. ja Viking Sutu Sulkavan Sutu Pirkan Sutu Miehet/Naiset/Seka kirkkvenejukkue: Keskimatka SM 25km (Sulkava) Pitkämatka SM 58km (Sulkava) Pirkan Sutu (Tampere) Lyhyet matkat: SM 2km ja SM 10km (Tampere) Pienpuuvenesutajat: Pitkät matkat SM 58 km (Sulkava)

10 Keskimatkan SM 25km (Pirkan Sutu, Tampere) Lyhyet matkat: SM 1km ja 10 km (Leppävirta)

11 7. Tapahtumat 7.1 Kaukajärvi regatta ja Kaukajärven SM-kilpailut Tulevana vutena järjestetään Sumen kansainvälisin ja julkisuusarvltaan merkittävin lympialukkien sutukilpailu Kaukajärvellä. Vunna 2014 kilpailu järjestetään Kansainvälisyyden tas pyritään pitämään edelleen laajana. Pyrimme saamaan mukaan santtajia jälleen Venäjältä, muualta Baltiasta ja muista Phjismaista. Tulevana vunna tavittelemme paikalle erityisesti myös Keski-Eurpan kilpailukykyisiä piskelija jukkueita. Myös USAn ja Keski-Eurpan maiden sutajia kutsutaan mukaan listavan kilpailupaikan ja myös vuden 1995 maailmanmestaruus kisjen pitpaikan maineella. Kahtena edellisvutena hyväksi ketut kilpailujen venelukat ja sutujärjestys n tarkitus pitää vimassa. Vunna 2014 järjestetään Kaukajärvellä myös j neljännen kerran peräkkäin tärkeät pienvene SM-kilpailut Tällä kertaa jälleen yhdessä kirkkveneiden lyhyiden matkjen SM-kilpailujen kanssa. Näistä n dtettavissa vuden menevin kk sutupiirejä liikuttava viiknlppu Sumessa. 7.2 Viking sutu Vunna 2014 Viking Sudun päivämääriksi ehdtetaan 21., 22. sekä Tavitteena n nstaa Viking Sudun sallistujamäärää. Tapahtuman suunnittelu käynnistetään päivämäärien varmistuttua. 7.3 Pirkan Sutu 36. Pirkan Sutu järjestetään lauantaina , jllin pienveneet, kajakit ja sa kirkkveneistä lähtee Viinikanlahdesta kl 10. Kirkkveneiden päämatka n 35km ja pienveneillä 26km. Tinen aalt n retkipaintteinen ja sen lähtö tapahtuu kl 16. Varsinainen Pirkan retkisutu järjestetään viikka myöhemmin Pirkan Sutu n sa Pirkan Kierrsta, jka kierretään ensi vunna j 35. kerran. Sutu n järjestetty vudesta 1998 Takn Sutukeskuksen alueella. Takn Sutajat n llut yhtenä järjestäjätahna mukana Pirkan Sudun alusta saakka. Vunna 2005 Takn Sutajat tti kuitenkin kk tapahtuman järjestelyvastuun itselleen. Sutuun sallistuu yli 1000 sutajaa. Pirkan Sutu järjestetään yhteisenä talkpnnistuksena, jhn sallistuivat sekä seuran senirit että junirit. Pirkan sudun pj Kirsi-Maria Pänttönen ja Pirkan Kierrksen sihteeri kutsuu järjestelytimikunnan jäsenet klle keväällä, jssa päätetään vastuualueiden hidsta. Kisailmittautumiset vastaanttaa ja lisätiedt antaa Pirkan Kierrksen timist. Harjitusta tapahtumaan ja venevarauksia hitaa Takn sutajien timist. Tavitteena n nstaa vuden 2014 Pirkan sudun sallistujamäärä n sutajaan.

12 7.4 Pienpuuveneiden keskimatkan SM- kisat Takn sutajat ja Pirkan Kierrs yhteistyössä saivat ikeuden järjestää pienpuuveneiden SM-kisat Pienpuuveneiden keskimatka sudetaan Pirkan sudun yhteydessä. Kisjen järjestelytimikunta n sama kuin Pirkan Sudussa.

13 8. Talus- ja markkinintitiminta Seuran varainhankintaa hidetaan lähinnä sututiminnan avulla, yhteistyöspimuksilla, jäsenmaksuilla ja timinta-avustuksilla. Merkittävimpinä varainkeruuaktiviteetteina vat edelleen sutuspinning ja kirkkveneiden vukraus eri ryhmille kesällä. Sutuspinning kävijöiden määrää pyritään lisäämään. Vetäjien riittävä määrä tullaan varmistamaan säännöllisellä kulutuksella, jita n järjestetty maanlaajuisina Hatanpään Sutukeskuksella. Tavitteena vudella 2014 n saada uusia, erityisesti nuria vetäjiä mukaan timintaan, tavitteena saada uusi sukuplvi aktiiviseksi spinning palveluiden käyttäjiksi. Sutuspinningtiminnan tehkkuutta pyritään lisäämään j alitetulla tavalla eli parantuneen tavitettavuuden tarjamien mahdllisuuksien puitteissa. Nettivarausjärjestelmän käyttöä jatketaan vunna Tätä kautta mm. Spinning tuntien laitevarausten tekeminen helpttuu ja seuran resursseja saadaan khdistettua enemmän markkinintitimenpiteisiin. Tabata spinning n saanut hyvän susin, jten sitä jatketaan. Tabatassa kvempikuntiset spinning kävijät vivat treenata maksimitehilla. Seuran markkininti khdistetaan lähinnä sellaisiin yhteisöihin, jtka vivat aidsti hyötyä tarjamistamme palveluista ja yhteistyömahdllisuuksista. Pyrimme myös tumaan esille huippusutajiemme mainsarvn. Markkinintitimenpiteiden erityisalueena vudelle 2014 n edelleen sutuspinning, Viking sutu sekä kirkkvenevukraus.

14 9. Tiedtustiminta Seuratiminnasta tiedttamiseen n käytettävissä useita eri kanavia, jista keskeisimpinä käytössä lleina vat: - Seuran ilmitustaulu Sutukeskuksella - Seuran ktisivut internetissä - Sähköpsti - Seuran sivut Facebkissa - Seuran ma jäsenlehti Airjen Lisketta - Paikallisen Aamulehden seuratimintapalsta - Tampereella ja lähialueilla timivat paikallislehdet Seuran virallinen ajankhtaisista asiista tiedttaminen hidetaan ensisijaisesti käyttäen Sutukeskuksen ilmitustaulua. Seuran Facebk sivujen merkitys tiedttamisessa kasvaa jatkuvasti ja tavittaa j nyt erityisesti nuremman jäsenistön ja asiakaskunnan. Npean ja laaja-alaisen tiedttamisen keskeisimmäksi välineeksi n nussut seuran mat ktisivut sekä sähköpsti, jnka merkitys valmiine pstituslistineen npeana kanavana n nykyisin merkittävä. Ktisivut pyritään pitämään mahdllisimman hyvin ajan tasalla. Vunna 2013 tettiin käyttöön ktisivujen kautta myös sähköinen spinningvarausjärjestelmä. Nykyisin ktisivuilta löytyy yhteystietjen lisäksi viimeisin infrmaati kilpailumatkista ja tulksista, seuratiminnasta sekä mm. sutuspinning - aikatauluista. Seuran jäsenlehti käsittelee seuran asiita timien myös ilmituskanavana. Jäsenlehden avulla mm. esitetään seuran suunnitelmia, vedetään yhteen kauden saavutuksia, tehdään jäsenesittelyjä, esitetään kannanttja, kerrtaan tapahtumista jne. kaikille seuran jäsenille. Jäsenlehteä julkaistaan tarpeen mukaan. Seuran tiedtustimintaa kehittää ja krdini tiedtustimikunta, jnka hallitus nimeää vudeksi kerrallaan. Tiedtustimikunta kkntuu tarpeesta riippuen 2-4 kertaa vudessa. Tulstiedtusta ja sutuaiheisia valmiita tekstejä pyritään saamaan julkisten tiedtusvälineiden kautta esille.

15 10. Muuta Hallitus pyrkii vastaamaan siitä, että ainakin yksi seuran jäsen edustaa seuraa Sumen Melnta- ja Sutuliitn hallintelimissä. Liitn aluevalmennusjärjestelmässä lemme vahvalla suudella mukana ja pyrimme edesauttamaan seuran jäsenen valinnan aluevalmentajaksi. Seura pyrkii aktiivisesti pitämään yhteyttä sellaisiin henkilöihin Tampereen kaupungin rganisaatissa, jtka vivat vaikuttaa Takn Sutajien timinnan edellytyksiin. HLU:n, Melnta- ja Sutuliitn ja myös seuran itse järjestämiin kulutuksiin sallistutaan tarpeen mukaan. Tavitteena n myös tehdä ja ylläpitää junirisutajille kehitysplkua, jnka kaikki käyvät läpi vusien kuluessa. Tämä alkaa terveystarkastuksilla, siirtyy hjelmidun valmennuksen kautta valmennuskulutukseen ja tuttaa näin pitkällä aikavälillä sekä itsensä tuntevia urheilijita että myöhemmin myös valmentajia. Urheilijan kehitysplun apuna n mahdllista käyttää Tampereen Urheiluakatemian tarjamia mahdllisuuksia. Yhteistyötä Akatemian kanssa kehitetään vuden 2014 aikana.