4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus: Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä:

Transkriptio

1 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 2014 TA 2015 Muutos TA 2015 (ta+m) TP 2015 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,57 103,9 Sisäiset tuotot , ,41 115,0 Tuotot yhteensä , ,98 105,3 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 0,00-100,0 Toimintakulut , ,45 101,0 Sisäiset kulut , ,77 98,0 Kulut yhteensä , ,68 100,3 TOIMINTAKATE , ,30 99,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,17 40,17-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,27 65,5 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,40 99, KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), opetuksen ostopalvelut (sairaalakoulu yms.) sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa oli vuoden 2015 syksyllä 11 omaa päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskenteli 35 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimi myös kolme yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, Nappulan päiväkoti sekä toimintansa aloittanut Touhula Alastaron päiväkoti. Valtuusto hyväksyi yksityisen päiväkodin kilpailuttamisen keskusta-alueelle ja hallitus valitsi palveluntuottajaksi Verkanappulat Oy:n. Nappulakosken päiväkodin (4 ryhmää) toiminnan on tarkoitus käynnistyä Esiopetusta järjestettiin sekä päiväkotien että koulujen (Kirkonkylä/kevät 2015, Kojonkulma) yhteydessä. Hirvikosken yhtenäiskoulussa (keväällä 2015 Tuulensuun koulussa) oli kehitysvammaisten esiopetusta. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Hirvikosken yhtenäiskoulussa on myös lisäopetusta (harjaantumisopetus). Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä kahdeksan alaluokkien ja kaksi yläluokkien koulua sekä yhden yhtenäiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (1-6), Kauhanojan koulu (1-6), Keskuskoulu (1-6), Kirkonkylän koulu (1-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (1-6), Niinijoen koulu (1-6), Virttaan koulu (1-3), Alastaron yläaste (7-9), Puistokadun koulu 1

2 (7-9) ja Hirvikosken yhtenäiskoulu (0-10). Alastaron yläasteella järjestettiin myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus). Kouluverkko muuttui , kun toimintansa aloitti Hirvikosken yhtenäiskoulu. Samalla Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen toiminta päättyi. Kouluilla oli erityisen tuen ryhmiä seuraavasti: Kauhanojan koululla (2), Keskuskoululla (3), Puistokadun koululla (2) ja Hirvikosken yhtenäiskoululla (8). Syksyllä 2015 erityisopetusta keskitettiin, jolloin pienryhmä Asemanseudun koululta siirtyi Keskuskoululle ja Kirkonkylän koulun pienryhmän oppilaiden koulupaikaksi tuli yhtenäiskoulu. Muilla kouluilla erityisen tuen palveluja järjestetään yleisopetuksen ryhmissä. Lisäksi perusopetuksessa oli yhteensä seitsemän laaja-alaista erityisopettajaa. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 2011 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 2013). Oripään kunta teki kesällä 2015 päätöksen aloittaa alkaen kouluyhteistyön Pöytyän kunnan kanssa, mutta yhteistyö siirtyy vuodella eteenpäin. Mahdollisista siirtymäkauden ratkaisuista sovitaan myöhemmin. Loimaan kaupungilla oli vuonna 2015 käynnissä perusopetuksen laadun kehittämiseen tähtääviä hankkeita, joihin on myönnetty rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai opetushallitukselta. Loimaan kaupunki on saanut vuosille valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen ( edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa kerhon toteuttamisen lukuvuosittain. Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin Loimaan kaupungille on myönnetty euroa valtion erityisavustusta esija perusopetuksen sisällöllisten ja pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen vuosina Avustusta voidaan käyttää mm. tieto- ja viestintäteknologian strategian laatimiseen ja jalkauttamiseen sekä siihen liittyvään koulutukseen, uuden opetussuunnitelman mukaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja järjestämiseen sekä kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille 2

3 joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi vuosittain muutamia Lounais-Suomen ammattiopiston opiskelijoita osallistuu ylioppilaskirjoituksiin Loimaan lukiossa. Kahdenvälinen Comenius -projekti From peasantry to top management alkoi keväällä 2014 ja jatkui kevääseen 2015 italialaisen Giulianovon kaupungissa sijaitsevan Liceo scientifico statale "M. Curie"-koulun kanssa. Projekti toteutui vierailuina kumpaankin maahan noin 20 opiskelijan voimin. Projektin tavoitteina oli mm. lisätä opiskelijoiden kulttuurien välistä osaamista ja saada heidät tietoisiksi kulttuurien välisistä eroista, vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa, parantaa osaamista englannin kielessä ja osallistujamaiden kielissä, rakentaa siltoja kahden kansan välille historian ja kulttuurin avulla, työskennellä tieto- ja viestintätekniikoilla, rohkaista, tukea ja kehittää opiskelijoiden luovuutta sekä oppia suvaitsevaisuutta ja rauhaa eri maiden kesken. Lukiossa on käynnissä myös Erasmus+ hanke, joka kestää kolme lukuvuotta. Hankkeen aikana järjestetään opiskelijoiden ryhmävaihtoa ja opettajien koulutustilaisuuksia kaikissa osallistujamaissa. Loimaan lukio on hankkeen koordinaattori ja kumppanit ovat Unkarista, Espanjasta ja Sloveniasta. Kumppanikoulut ovat toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena on antaa opiskelijoille eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Luomme yhteyksiä työelämään sekä paikallisesti ja kansainvälisellä tasolla ja annamme nuorille tilaisuuden opiskella ja harjoitella yrittäjyystaitoja. Hankkeeseen osallistuvat opettajat puolestaan työstävät yhdessä näitä tavoitteita tukevia opetusmateriaaleja ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja opettajien kielitaitoa sekä oppia käyttämään tietotekniikkaa tehokkaasti oppimisen ja viestinnän välineenä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla sekä Hirvikosken yhtenäiskoululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TP 2015 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja palveluiden hallinto Palvelusihteerit Yhteensä Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis) Perhepäivähoitaja

4 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TP 2015 Erityispäivähoito Kiertävä elto Päiväkoti Päiväkodinjohtaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja/ Päivähoitaja Päiväkotiapulainen Avoin päiväkoti Ryhmäavustaja/henk.koht.avust Päivähoito yhteensä * 136 TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa Päiväkodit hoitopäivät yhteensä joista kaupungin tuottamia ostettuja Esiopetus, esiopetuspäivät yht joista kaupungin tuottamia ostettuja Ryhmäperhepäivähoito, hoitopv Perhepäivähoito, kunnal. hoitopv Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv Lasten lakisääteinen kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä Päiväkotihoito Päiväkotihoito, lapsia yhteensä Päiväkotipaikkoja 448 ei arv. kohde Perhepäivähoito Perhepäivähoito, lapsia yhteensä Perhepäivähoitopaikkoja 156 ei arv. kohde Ryhmäperhepäivähoito lapsia Ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 42 ei arv. kohde * Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron päiväkotiratkaisu) ja hoidon tarpeen merkittävään kasvuun (alkanut jo syksyllä 2014). Päivähoidossa olevien lasten määrä vaihteli vuoden mittaan merkittävästi ( ). Kotihodon tuen piirissä olevien lasten määrä vaihteli välillä Lapsimäärän ja hoidon tarpeen muutokset tuovat oman haasteensa henkilöstömitoitukseen. Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TP 2015 Asemanseudun koulu Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu ** Kauhanojan koulu esiopetus+perusopetus Keskuskoulu Kirkonkylän koulu * (TA 2015 keskiarvo syksy Kojonkulman koulu

5 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TP ja arvio syksy 2015) Metsämaan koulu Niinijoen koulu Virttaan koulu Alastaron yläaste Opintien koulu ** Puistokadun koulu Tuulensuun koulu ** Loimaan lukio Oppilaat Oppilaat yht Perusopetuksessa Yleisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Osa-aik. erit.op. osallistuneet Tehostetun tuen oppilaat Henkilöstö Koko henkilöstö yhteensä 208,0 204,5 205 Hallinto, esiopetus, htv 196,5 htv 195,0 htv 195,1 perusopetus, lukio Opettajat, rehtorit ,5 153,5 Rehtorit Luokanopettajat 53 53,5 52 Lehtorit 36, Vanhemmat lehtorit Esikoulun opettajat 3 2* 2 Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat 3 3 3,5 Erityisluokanopettajat Erityisopettajat 6,5 7 7 Koulunkäyntiavustajat (lkm) ,5 Kuraattori Psykologi Apip-ohjaaja Muu henkilökunta Opettajat Opettajat perusopetuksessa ,5 135,5 perusopetuksessa - yleisopetus 112,5 111,5 112,5 -luokkamuotoinen erityisopetus laaja-alainen erityisopetus 6,5 7 7 Opetustunnit / oppilas Yleisopetus 1,7 1,7 1,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,1 4,1 3,9 Laaja-alainen erityisopetus 0,11 0,11 0,11 Erityistehtävät 0,06 0,06 0,06 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp) 1,1 1,1 1,2 Vieraskuntalaisia Perusopetus 6,5 % 5,9 % 5,7 % Erityisopetus 12,5 % 14,0 % 15,4 % Lukio 12,5 % 12,5 % 13,7 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen **Kouluverkon muutos Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. Opetustuntien kohdalla on noudatettu hyväksyttyä tuntijakoa sekä ja hyväksyttyjä tuntikehyksiä. 5

6 Oppilasmäärä väheni perusopetuksessa edellisestä vuodesta 15 oppilaalla (0,9 %). Vuonna 2014 vähennys oli 20 oppilasta (1,2 %). Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan väheni 7,1 % (2,9 % vuonna 2014). Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa : Oppilasmäärän väheneminen on viime vuosina ollut merkittävää. Vuodesta 2009 vuoteen 2015 vähennys perusopetuksessa on ollut noin 100 oppilasta (6,0 %). Todettakoon, että vastaavana aikana lukion opiskelijamäärä on vähentynyt noin 70:llä (22,8 %). Oppilasmäärän väheneminen hidastuu aikavälillä Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä kompensoi Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. Oppilasmäärän vähenemiseen on vastattu kouluverkon rakenteellisilla muutoksilla, tuntikehyksen ja oppilasryhmien vähentämisellä. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen : 6

7 Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Viimeisen neljän vuoden aikana tuntikehystä on leikattu noin 400 tuntia (noin 11 %). Vastaavana aikana lukiokursseja on vähennetty noin 10 %. Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetusryhmien määrässä: Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä Loimaalla erityisen tuen oppilaita oli noin 8,8 % (140) oppilaista (Vrt. 8,2 % (130) vuonna 2014). Valtakunnallisesti erityisopetukseen siirrettyjä peruskoulun oppilaita on 7,3 % (2014). Pienluokilla opiskeli 113 oppilasta (7,2 %). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 19 %, 40 %, 41 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osa-aikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt noin 25 % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Tehostetun tuen oppilaiden määrä on kehittynyt seuraavasti: 82 (2011), 124 (2012), 133 (2013), 132 (2014) ja 132 (2015). Vuonna 2015 tehostetussa tuessa oli Loimaalla 8,4 % oppilaista. (vrt. vuonna 2014 valtakunnan tasolla tehostettua tukea sai 7,5 % oppilaista). Oman leimansa kaupungin opetuspalveluille antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita oli yhteensä 561 (35,5 %, valtakunnallinen osuus n. 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on vuosittain oppilasta. Esiopetuksen oppilaista kuljetuksessa oli 30. Koulukuljetukset kilpailutettiin alkuvuodesta 2015 lukuvuosille (+ optiovuosi). Opetushenkilöstön määrä väheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen ja erityisopetuksen keskittämiseen sekä Alastaron päiväkotiratkaisuun. Koulunkäyntiavustajien määrässä tapahtui vähennystä, mutta oppilaiden tuen tarve sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen eivät mahdollistaneet vähentämistä suunnitelulla tavalla. Osa avustajakuluista (5 avustajaa) laskutetaan muilta kunnilta yhteistyösopimuksen mukaisesti tai erillisen maksusitoumuksen mukaisesti. Niin ikään varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen ja oli myös arvioitua pienempi. Lasten hoidon tarve lisääntyi merkittävästi alkuvuoden aikana, mutta tasaantui vuoden mittaan. Syksystä alkaen henkilöstömäärä väheni Alastaron päiväkotiratkaisun takia. 7

8 Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueella sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa asti. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen psykologipalveluiden järjestäminen on tällä hetkellä ongelmallista ja edellyttää ratkaisua lähitulevaisuudessa Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva oppilashuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o opetussuunnitelmatyö (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään , esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) Perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä tehtiin koko vuoden ajan ja työn koordinoinnista ja ohjauksesta on vastannut erillinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä on huolehtinut lähinnä opetussuunnitelman ns. yleisen osan valmistelusta ja ainekohtaisten suunnitelmien laadinta on kuulunut oppiainetyöryhmille. Vuoden 2015 aikana lautakunta hyväksyi paikallisen tuntijaon, opiskeluhuollon sekä opetuksen järjestämissuunnitelmat (esi- ja perusopetuksen kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki). Opetussuunnitelmatyö jatkuu keväällä Vanhempainyhdistysten ja oppilaskuntien edustajia on kuultu opetussuunnitelman valmistelutyön aikana useaan otteeseen (mm. tuntijako, perusopetuksen arvopainotukset ja keväällä 2016 myös arviointi). Noin 30 opettajalle järjestettiin uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa tukevaa valmennuskoulutusta. Esiopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyö käynnistyi lokakuussa ja työtä varten perustettiin eri työryhmiä. Lukion opetussuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2016 ja esiopetuksen suunnitelma keväällä o kasvatus- ja opetuspalveluiden strategiatyö (mm. osana opetussuunnitelmaprosessia) Syyskuussa 2015 valmistunut opiskeluhuollon suunnitelma sisältää esija perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuollon toimintamallit. 8

9 o Marraskuussa valmistunut opetuksen järjestämissuunnitelma sisältää esi- ja perusopetuksen tukimuotojen toimintamalleja. Osana opetussuunnitelmaprosessia on käynnistynyt myös esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian strategian valmistelu. erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien määrä ja sijainti) Lukuvuoden tuntikehyksen valmistelun yhteydessä päätettiin, että pienryhmäopetusta keskitetään ja ryhmiä vähennetään. Asemanseudun koululta ryhmä siirrettiin Keskuskoululle ja Kirkonkylän koulun pienryhmän oppilaat sijoitettiin Hirvikosken yhtenäiskoululle. b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoiminta on jatkunut vakiintuneella pohjalla jo usean vuoden ajan. Vuosittain toteutuu noin 50 kerhoa, joihin osallistuu lasta. Lukuvuodelle Loimaan kaupunki sai valtionavustusta euroa ja seuraavalle lukuvuodelle euroa. Hankkeessa on 25 %:n omarahoitusosuus. Lisäksi aluehallintovirasto myönsi lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittämiseen euroa. Tämä avustus käytettiin kesäkerhotoiminnan järjestämiseen, jossa osallistujia oli noin 90. o oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen (osin rinnakkain opetussuunnitelmaprosessin kanssa) Syyskuussa 2015 valmistunut opiskeluhuollon suunnitelma sisältää esija perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuollon toimintamallit. Suunnitelma liitetään osaksi uutta opetussuunnitelmaa, mutta toimintamallit on otettu käyttöön jo lukuvuonna ) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen a) Päivähoidon palveluverkkoselvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen o o o Alastaron päiväkotihanke Päiväkodin (Touhula Alastaro) toiminta käynnistyi Vastaavasti Alastaron päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi ja esiopetus loppui Kirkonkylän koululta. Päiväkotiratkaisun myötä lapsille tulivat asianmukaiset tilat ja varhaiskasvatuspalvelut saatiin keskitettyä samaan yksikköön. henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) Henkilöstösuunnitteluun ovat vaikuttaneet erityisesti Alastaron päiväkotiratkaisu sekä lasten hoidon tarpeen muutokset. Alastaron yksiköissä työskennellyt henkilöstö sijoitettiin muihin toimipaikkoihin. päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittäminen (mm. keskustaalueen päivähoitoratkaisut, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) Selvitystyö keskusta-alueen päivähoidon ratkaisuista valmistui huhtikuussa (KOULA ). KH hyväksyi ns. Pikkukartanon muuttamisen päiväkodiksi ja toiminta käynnistyi alkaen. KV hyväksyi yksityisen päiväkodin kilpailuttamisen. Kilpailutus 9

10 päättyi ja määräaikaan mennessä tuli kolme tarjousta. Kaupunginhallitus päätti valita palveluntuottajaksi Verkanappulat Oy:n. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä (KV ) päätettiin, että yksityistä palveluntuotantoa laajennetaan alkuperäisestä suunnitelmasta yhdellä ryhmällä. Samalla Pikkukartanon yläkerran saneeraus päiväkodin käyttöön keskeytettiin toistaiseksi. b) Kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevan suunnitelman toteuttaminen o Hirvikosken yhtenäiskoulu (toiminnallinen suunnittelu) Koulun toiminta käynnistyi ja henkilökunta on suunnitellut koulun toimintakulttuuria osin rinnakkain opetussuunnitelmatyön kanssa. Yhtenäiskoulussa toteutetaan myös ns. inkluusio-tutkimusta, joka osaltaan palvelee toimintakulttuurin rakentamista ja kehittämistä sekä erityisopetuspalvelujen järjestämistä. o henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) Tuntikehyksen vähentäminen, erityisopetusjärjestelyt ja koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen vaikuttivat keskeisimmin henkilöstömäärän vähenemiseen. Lisäksi Alastaron päiväkotiratkaisun myötä Kirkonkylän koululta väheni esiopetuksen henkilöstö. o ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen KH hyväksyi yhdistämistä selvittäneen työryhmän raportin, jossa todetaan, että Loimaalla toisen asteen koulutuksen keskittäminen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään on perusteltua sekä koulutuspoliittisten ja pedagogisten vaikutusten että resurssikysymysten perusteella. Kaupunginhallitus nimesi työryhmän jatkovalmisteluun. KH päätti , että selvitystyötä jatketaan, vaikka järjestämis- ja ylläpitäjäverkkoa ja lupia sekä rahoitusta koskeneet muutokset eivät eduskunnassa edenneetkään. Työryhmän valmistelussa keskityttiin erityisesti taloudellisiin ja henkilöstöhallinnollisiin kysymyksiin. Merkittävimpänä kysymyksenä oli lukiokoulutuksen todellisten kustannusten ja valtionavustuksen (noin euron) eron rahoittaminen. Lisäksi valmisteltiin henkilöstön siirtosopimus. Loppuraportti luovutettiin kaupunginjohtajalle Kaupunginvaltuusto päätti , että Loimaan kaupungin lukiokoulutus siirretään Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ylläpitämäksi. Loimaan kaupunki hakee lukiokoulutuksen järjestämisluvan peruuttamista sillä ehdolla, että ministeriö myöntää lukiokoulutuksen järjestämisluvan kuntayhtymälle. Ennen järjestämisluvan hakemista kaupungin maksuosuuden määräytymisestä tehdään kaupungin ja kuntayhtymän välinen sopimus. 10

11 ARVIOINTI -KOHDE Päivähoito Perusopetus Keskimääräinen ryhmäkoko Erityisopetus Esiopetus Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus MITTARI TP 2014 TA 2015 S TP 2015 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo, asteikko 1-4) Pätevän/ kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön osuus Hoitopäivän hinta ( /päivä) - perhepäivähoito - ryhmäperhepäivähoito - päivähoito (päiväkodit) 3,57 3,5 4,0 3,58 96,4 % >90 % 98% 73,38 67,93 61, ,75 69,66 63,57 Oppilaita/opettaja perusopetuksessa 11,9 11,9 11,8 Oppilaita/opettaja yleisopetuksessa 13,5 13,4 13,0 Oppilaita/opettaja erityisluokkaopet. 6,7 6,8 7,1 Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus jatkokoulutuksen ulkopuolelle 0 % 0 % 0 % jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Peruskoulun päättymisvuonna aloittaneet lukiossa ammatillisessa koulutuksessa 10-luokka /jokin muu 50,0 % 50,0 % 0,0 % * % % 0 2 % 41,4 % 56,0 % 2,6 % Pätevien opettajien osuus opettajista 92 % >90 % 92 % Yleisopetuksen käyttökustannukset 7688 /opp 7460 /opp s 7768 /opp Perusopetuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo, asteikko 1-4) ei arv. kohde 3,5 4,0 3,26 Oppilasmäärä/opetusryhmä 1-2lk 17,4 3-6lk 19,0 7-9lk 16,1 ** 1-2lk lk lk lk 18,2 3-6lk 18,6 7-9lk 17,1 Erityisopetuksen käyttökustannukset s -luokkamuotoinen erityisopetus -osa-aikainen erityisopetus /opp 800 /opp /opp 850 /opp /opp 740 /opp Esiopetukseen osallistuvien osuus 100 % 100 % 98,7 % ikäluokasta Esiopetuksen käyttökust./opp s 8675 (koulut) Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä luokat Ohjaustuntien määrä/vko Iltapäivätoiminnan käyttökustannukset 20,2 20,2 s 21,1 /ohjaustunti Pätevien opettajien osuus opettajista 100 % 100 % 100 % 11

12 Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset Lukiokoulutuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo, asteikko 1-4) 88 % % 92 % 7448 /opp 7280 /opp 7872 /opp ei arv. kohde 3,5 4,0 3,30 * valtakunnallinen taso ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko 1.-luokalla on oppilasta ja 2.-luokalla sekä luokilla ja luokilla oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu (ryhmäkoot välillä 9 26) kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. Tavoitteena ovat valtakunnallisesti yleisimmät ryhmäkoot eri vuosiluokilla. OKM:n tekemät toimenpiteet opetusryhmien pienentämiseksi ovat pienentäneet opetusryhmien keskimääräistä kokoa ja suurten ryhmien osuus on puolittunut vuodesta Keväällä 2013 opetusryhmät olivat vuosiluokilla keskimäärin 19,66 oppilaan kokoisia ja luokilla keskimääräinen ryhmäkoko oli 16,46. Muodollisesti pätevien opettajien osuuksissa ei tapahtunut olennaista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Luokan- ja aineenopettajista 96 %:lla oli muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 77 %:lla. Koulunkäyntiavustajista noin 97 %:lla oli muodollinen kelpoisuus tehtävään. Valtakunnallisesti opettajista muodollisesti kelpoisia on noin 89 %, aineen- ja luokanopettajista 95,0 %, erityisopettajista 78,3 % ja lukion opettajista 93,5 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 75 %). Opetushenkilöstöstä (opettajat ja avustajat) noin 13,0 % oli vuonna 2015 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa (vrt. 12,5 % vuonna 2014). Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä muodollinen kelpoisuus oli 98 % henkilöstöstä. Varhaiskasvatushenkilöstöstä noin 16 % oli vuonna 2015 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa (vrt. noin 20 % vuonna 2014). Määräaikaisuuksien perusteena olivat lähinnä kelpoisuuden puuttuminen, erilaiset sijaisuudet tai tehtävien hoidon järjestelyt. Henkilöstömenot ylittyivät vuonna 2015 noin euroa. Koulutuslautakunnalle budjetoidut henkilöstömenot olivat euroa pienemmät kuin vuonna 2014 toteutuneet henkilöstökulut. Toiminnan sopeuttaminen määrärahoihin ei ollut mahdollista vain palveluja vähentämällä, vaan olisi edellyttänyt Alastaron päiväkotiratkaisun lisäksi muitakin rakenteellisia muutoksia. Vuoteen 2014 verrattuna henkilöstökulut vähenivät noin euroa (1,9 %). Vähennys perustuu lähinnä Alastaron päiväkotiratkaisuun sekä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuntikehyksen ja kurssitarjonnan vähentämiseen. Muilta osin palkkakulut vähenivät, mutta erilaisissa sijaiskuluissa oli kasvua. Sijaisuusmenojen arvioiminen on hankalaa, koska periaatteessa aina esim. opettajan ollessa poissa tulee tarve sijaisjärjestelyihin. Sairauspoissaolot ovat vaikeasti ennakoitavissa ja lisäksi vuonna 2015 oli tarvetta henkilöstön laajemmille täydennyskoulutuksille (mm. opetussuunnitelmatyö), mikä osaltaan edellytti sijaisten palkkaamista. 12

13 Palvelujen ostot alittuivat noin eurolla. Merkittävimmin alittuivat ateria- ja kuljetuspalvelut. Vuoteen 2014 verrattuna palvelujen ostoissa oli kasvua noin euroa (1,6 %). Tämä johtuu mm. varhaiskasvatuksen ostopalveluiden lisääntymisestä. Eniten puolestaan vähenivät ateria-, siivous- ja kuljetuspalvelut. (yhteensä noin euroa). Aine- ja tarvikemenot alittuivat noin eurolla ja olivat edellisen vuoden tasolla. Aine- ja tarvikemenoja sekä palvelujen ostoja rajoitettiin sivistysjohtajan marraskuussa antamalla hankintakiellolla, jolla pyrittiin kattamaan henkilöstökulujen ylittymistä. Avustukset (kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki) vähenivät merkittävästi ( euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos näkyy osaltaan vastaavasti päivähoidon henkilöstökulujen kasvuna. Toimintatuotot ylittyivät noin euroa. Mm. kotikuntakorvaukset, hoitopäivämaksut ja valtionavustukset toteutuivat budjetoitua suurempina. Tulot olivat aika lailla vastaavalla tasolla kuin vuonna Toimintatuottojen ja kulujen muutos (1 000 euroa): muutos-% 12/15 Toimintatuotot ,4 Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,6 Aineet ja tarvikkeet ,5 Avustukset ,5 Muut kulut ,4 Toimintakulut yhteensä ,6 Toimintakate ,3 Vuodesta 2012 alkaen Loimaan kaupungissa on toteutettu koulu- ja päiväkotiverkon uudistamista, minkä vaikutukset näkyvät myös toimintakuluissa. Lisäksi perusopetuksen tuntikehystä on vähennetty merkittävästi ko. ajanjaksona, kun oppilasmäärä on vähentynyt. Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista on 61,1 %, palvelujen ostojen 24,3 %, muiden kulujen (vuokrat) 9,6 %, avustusten 3,1 % ja aine- ja tarvikemenojen 1,9 %. Tulot muodostuvat pääosin hoitopäivämaksuista, vieraskuntalaisten opetuksen järjestämisestä, apip-toiminnan maksuista ja erilaisiin hankkeisiin myönnetyistä valtionavustuksista. Vuositasolla nämä ovat 1,0 1,1 milj. euroa. Tuloissa ovat mukana myös kotikuntakorvaukset, jotka ovat viime vuosina olleet 0,9 1,0 milj. euroa. 13

14 Vertailutietoja: Lasten päivähoidon kustannuksia (nettokustannukset, /0-6v): Perusopetuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit) : Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ainakin oppilasmäärä sekä erityisesti kiinteistöhuolto- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Loimaalla alakoulujen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2015 vaihtelivat euron välillä ja yläkouluilla euron välillä. OPH:n raportin mukaan vuonna 2014 alle 100 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin /opp, oppilaan kouluissa /opp, oppilaan kouluissa /opp ja yli 300 oppilaan kouluissa /opp.(ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.). 14

15 Vertailutietoja (v. 2014) muutamista (samankokoisista) kunnista (perusopetus, OPH:n raportit): Kunta Oppilaat Opetus- tunnit/opp Opetus /tunti Kuljetus- oppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa 1 497, , , Kauhajoki 1 342, , , Lieto 2 136, , Loimaa 1 590, , Naantali 1 978, , , Uusikaupunki 1 358, , yh- Kunnat teensä , , Edellä olevan taulukon perusteella erityisesti opetuksen määrä (tuntikehys) ja kuljetuskustannukset ovat merkittävimmät tekijät, jotka nostavat oppilaskohtaisia kustannuksia Loimaalla. Viime vuosina Loimaan ero keskimääräisiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin on pienentynyt, mikä perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen. Pinta-alalta laajassa kunnassa koulukuljetusten kustannukset ovat joka tapauksessa jatkossakin merkittävät. Tämän takia kustannuksissa on ongelmallista päästä valtakunnalliselle tasolle. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit) : Loimaan lukion käyttökustannukset ovat jonkin verran alle kuntien kaikkien lukioiden keskitason. Sen sijaan Loimaan lukion opiskelijakohtaiset kustannukset ovat suuremmat kuin vastaavan kokoisissa lukioissa. Vuonna 2014 kustannukset opiskelijan lukioissa olivat keskimäärin euroa, kun ne Loimaalla olivat euroa. Loimaan lukion opiskelijakohtaisten kustannusten kasvua selittävät opiskelijamäärän väheneminen ja Hevosopistoyhteistyön päättyminen (tulojen väheneminen). 15

16 Vertailutietoja (v. 2014) muutamista (samankokoisista) kunnista (lukiokoulutus, OPH:n raportit): Kunta Opiskelijat Opetus* /opisk. Ruokailu /opisk. Sis. hallinto /opisk. Kiinteistön ylläpito /opisk. Yhteensä /opp Forssa Kauhajoki Lieto Loimaa Naantali Uusikaupunki yh- Kunnat teensä *sisältää opiskelijahuollon Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, 1-6-vuotiaista): Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim. 3-5-vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla %, kun koko maan vastaava osuus on ollut %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 2014 osapäivähoidossa oli 1-2- vuotiaista 16,1 % (koko maa 1,6 %) ja 3-5-vuotiaista 29,2 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: 1-2-vuotiaista 29,1 % (koko maa 35,4 %) ja 3-5-vuotiaista 49,5 % (koko maa 63,5). Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset haasteet/ riskit: o päivähoidossa nopeasti muuttuva hoidon tarve (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja toimitilakysymyksiin) Henkilöstömäärä vaihtelee merkittävästi. Hoidon tarpeen muutoksilla on vaikutusta tilatarpeeseen ja hoitopaikkojen järjestämiseen. Uusi henkilöstömitoitusta koskeva asetus voi osaltaan helpottaa tilannetta. 16

17 o o o päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kunto (mm. sisäilmaongelmat) Sisäilmaongelmista aiheutuvat henkilöstön poissaolot vaikuttavat merkittävästi toimintaan ja aiheuttavat sijaisjärjestelyjä. Korvaavissa tiloissa ja poikkeusoloissa toimiminen vaikuttaa myös palvelujen järjestämiseen ja kuormittaa henkilöstöä. Erityisesti Pikkukartanon päiväkodin sisäilmaongelmat ovat olleet merkittävät vuonna Lisäksi osa Mahlapuiston päiväkodin toiminnasta ja Kojonkulman ryhmäperhepäiväkodin toiminta on siirretty korvaaviin tiloihin. palvelujen sopeuttaminen määrärahoihin (rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehokkuus ja laatu, palvelujen tasapuolisuus) Henkilöstömenot ovat tällä hetkellä epäreaalistisella tasolla nykyiseen palveluverkkoon ja palvelujen laajuuteen verrattuna. Henkilöstömenojen taso ei ole saavutettavissa palveluja leikkaamalla, vaan edellyttää rakenteellisia muutoksia. Palvelujen vähentäminen (esim. opetuksen) kohdentuu helposti vain suurempiin yksiköihin. lainsäädännön muutosten vaikutukset palveluihin (esim. oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, varhaiskasvatuslaki, opetussuunnitelmien uudistaminen) Lainsäädännön muutokset tuovat uusia velvoitteita kunnille. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuraattoripalvelujen järjestäminen merkitsi palvelujen ostojen laajentamista ( noin euroa/vuosi) ja psykologipalvelujen järjestäminen on vielä ratkaistavana. Uusien opetussuunnitelmien käyttöönottaminen alkaen edellyttää panostamista mm. henkilöstön koulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentamiseen (laitehankinnat) Koulutuslautakunnan tilinpäätös yhteensä KOULUTUSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 Muutos TA 2015 (ta+m) TP 2015 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,40 104,9 Sisäiset tuotot , ,75 130,1 Tuotot yhteensä , ,15 107,1 Toimintakulut , ,74 101,2 Sisäiset kulut , ,81 96,3 Kulut yhteensä , ,93 100,2 TOIMINTAKATE , ,22 99,5 Rahoitustuotot ja - kulut ,09 30,09-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,27 65,5 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,40 99,4 17