Kerhotoiminnan kehittäminen lv Koulutuslautakunta Liite 1

Transkriptio

1 Kerhotoiminnan kehittäminen lv Koulutuslautakunta Liite 1

2 1. Yleistä: Koulujen kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008 osana Perusopetus paremmaksi (POP) ohjelmaa. Vuosina perusopetusta tukevan kerhotoiminnan piiriin kuului yli lasta ja nuorta noin 7000 kerhossa. Kerhotoiminnan kehittämisessä oli mukana 283 kuntaa ja 22 yksityistä opetuksen järjestäjää. Lukuvuonna toiminnassa oli mukana 285 kuntaa ja 34 yksityistä opetuksen järjestäjää. Kerhoja oli yhteensä noin ja niissä mukana noin lasta ja nuorta. Kunnista noin 88 % osallistui kerhotoimintaan. Vuosina perusopetusta tukevan kerhotoiminnan piiriin kuului runsaat oppilasta noin kerhossa ja Manner-Suomen kunnista 95 % oli kehittämässä kerhotoimintaa. Lukuvuonna kerhoja oli noin ja oppilaita kerhoissa noin Lukuvuonna kerhojen määrä oli edellisen vuoden tasolla, mutta oppilaita kerhoissa oli noin (62 % oppilaista). Tarkkoja lukuja vuosilta ei ole saatavissa, mutta toiminta lienee aika lailla edellisen lukuvuoden tasolla. Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Koulu määrää toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhotoimintaan osallistuminen on lapselle ja nuorelle maksutonta ja vapaaehtoista. Vuonna 2015 jaettiin erityisavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen yhteensä euroa. Loimaan kaupunki sai avustusta Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. 2. Hankkeen rahoitus: Valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen vuonna 2015 jaettiin yhteensä euroa. Toiminnan järjestämisen rahoituksessa valtion erityisavustuksen osuus oli 75 % ja opetuksen järjestäjän osuus 25 %. Opetushallitus Dno 82/517/2015 Avustuksen saaja Loimaan kaupunki Avustuksen kohde Kerhotoiminnan kehittäminen Myönnetty avustus Avustuksen perusteena olevat kokonaismenot Avustusta voidaan käyttää avustettavasta kerhotoiminnan kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. Tällaisia menoja ovat mm. kerhotoiminnan kehittämisestä ja jär- 1

3 jestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnissa ja kouluissa, kerhonohjaajien palkkiot, henkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat kustannukset, mahdolliset sijaiskustannukset, koulumatkoista aiheutuvat kustannukset sekä materiaalija välinekustannukset. Kerhotoiminnan rahoitus tapahtui valtionosuudella ja kaupungin omalla rahoituksella. Tuntikehyksen yhteydessä varattiin kerhotoimintaa varten resurssia. Valtakunnallisesti hankkeiden talousarvioissa noin 75 % kustannuksista kohdistuu henkilöstökuluihin ja 25 % muihin kustannuksiin (mm. materiaali- ja kuljetuskustannukset). Loimaalla vastaavat osuudet ovat 91 % ja 9 %. Loimaalla kerhot ovat luonteeltaan sellaisia (liikuntapainotteiset), ettei niistä juurikaan aiheudu materiaalimenoja. Erilaisiin kädentaito- ja askartelu- ja kokkikerhoihin liittyy luonnollisesti myös tarvikehankintoja. Toistaiseksi valtionavustusta ei ole käytetty oppilaiden kuljetuksiin, mikä tietysti on jonkin verran voinut rajoittaa osallistujia. Tavoitteena on ollut järjestää monipuolinen kerhotarjonta ja kohdistaa kustannukset juuri ohjaustoimintaan, jolloin lasten ja nuorten saama hyöty toiminnasta on mahdollisimman suuri. 3. Toiminnan järjestäminen: Kerhot järjestettiin kouluilla heti koulupäivän jälkeen, jolloin oppilaiden osallistuminen oli mahdollisimman helppoa. Koska aamu- ja iltapäivätoiminta painottuu nimenomaan luokkalaisiin, oli kerhotoiminnan tarjontaa perusteltua kohdentaa luokkalaisiin. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta on ollut mahdollisuus välillä osallistua kerhotoimintaan ja palata sen jälkeen takaisin iltapäivätoimintaan. Ennen varsinaista ilmoittautumista koulut kartoittivat oppilailta sitä, millaiselle kerhotoiminnalle on kysyntää. Kerhojen sisällöissä pyrittiin monipuolisuuteen ja vastaamaan nimenomaan oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin. Lukuvuonna toteutettiin seuraavat kerhot: Asemanseudun koulu Liikuntakerho, liikuntakerho (4H) Kauhanojan koulu Kädentaitokerho, erityisliikuntakerho, TNkerho, musiikkikerho Keskuskoulu Liikuntakerho, liikuntakerho (WAU ry), ruotsin kerho, Hello! kerho, venäjän kerho, leirikoulukerho, palloilukerho (LoKoKo), matikkakerho, kokkikerho, ilmaisutaidon kerho, käsityökerho, Citynuokkarin kerho (4H), musiikkikerho (2) Kojonkulman koulu Metsämaan koulu Niinijoen koulu Alastaron yläaste Puistokadun koulu Liikuntakerho (kyläyhdistys), liikunta- ja puuhakerho (4H) Musiikkikerho, liikuntakerho (LoKoKo) Musiikkikerho, teknisentyön kerho, puuhakerho (4H), liikuntakerho (LoKoKo), sählykerho (vanhemmat) N-klubi, tukioppilaskerho, Cosplay-asujen valmistus Tukioppilaskerho, oppilaskuntakerho, hygieniapassikerho 2

4 Hirvikosken yhtenäiskoulu Eri koulujen yhteiset Tekstiilityön kerho, teknisen työn kerho, liikuntakerho (nuorisopalvelut), taidekerho (työväenopisto), kädentaitokerho, hygieniapassikerho, ilmaisutaitokerho, kokkikerho (4H) liikuntakerho (LoKoKo) Ratsastuskerho (LOIMURA) Koulun ns. omia kerhoja sekä seurojen ja yhdistysten järjestämiä kerhoja toteutui 45. Tavoitteena oli kerhon toteutuminen. Kerhotoimintaa on ollut tarjolla kaikkien koulujen oppilaille, mutta kahdella koululla (Kirkonkylän koulu, Virttaan koulu) kerhotoimintaan ei ollut halukkuutta. Valtakunnallisesti suosituimmat kerhot ovat olleet liikunta- ja urheilukerhot, musiikkikerhot sekä käsityö- ja askartelukerhot. Loimaan kerhotoiminnan voi katsoa noudattavan tässä mielessä hyvin valtakunnallista linjaa. Osallistujamäärät Loimaan kaupungin kerhoissa olivat lukuvuonna seuraavat: alaluokilla oppilasta (75 %) ja yläluokilla (25 %) oppilasta. Yhteensä kerhotoiminnassa oli mukana noin oppilasta, mikä oli aika lailla vastaava määrä kuin edellisenä lukuvuonna. Valtakunnallisesti koulun kerhotoiminnan oppilaista on 1-6 luokkalaisia noin 70 % ja 7-9 luokkalaisia noin 30 %. Kerhot toimivat pääsääntöisesti 1-2 tuntia viikossa ja toiminta ajoittui syyskuusta huhti - toukokuulle. Lisäksi oli joitakin kausiluonteisia/teemakerhoja. Ohjaajat: Koulujen ns. omissa kerhoissa ohjaajina toimivat pääosin opettajat ja muutamissa kerhoissa myös koulunkäynninohjaajat. Muissa kerhoissa vetäjinä oli mm. yhdistysten ja seurojen henkilöitä, vanhempia sekä kaupungin liikunnanohjaajia. Loimaalla kerhonohjaajista opettajia on noin 62 %, kun valtakunnallisesti vastaava osuus on 70 %. Ohjaajien rekrytointi ei ole tuottanut ongelmia. Yhdistyksiä ja seuroja oli toiminnassa lukuvuonna sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Seurat ja yhdistykset ovat jo useampana vuotena järjestäneet toimintaa ja kaupunki tekee niiden kanssa vuosittain yhteistyösopimuksen. 4. Toiminnan tavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen: Kerhotoiminnan kuntakohtaiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla ja toteutetaan vähintään aiemmassa laajuudessa. Koko lukuvuoden kestävien kerhojen lisäksi pyritään järjestämään projekti- tai teemakerhoja. Lukuvuonna kerhoja toimi kahta koulua lukuun ottamatta kaikilla kouluilla ja kouluilla oli myös useampia kuin yksi kerho. Lisäksi oli kerho, johon osallistui eri koulujen oppilaita. Kerhoissa oppilaille tarjotaan monipuolista toimintaa, jolla osaltaan voidaan edistää heidän sosiaalisten taitojensa kehittymistä, vahvistaa itsetuntoa, antaa onnistumisen kokemuksia sekä herättää nuoren kiinnostusta harrastuksiin ja tarjota mielekästä tekemistä vapaaaikaan. 2. Vuosittain pystytään toteuttamaan monipuolinen kerhotarjonta, joka tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole muun ohjatun kerho- tai harrastustoiminnan piirissä. Liikunnalliset kerhot painottuvat tarjonnassa, mutta kokonaisuutena kerhotarjontaa voidaan pitää monipuolisena ja se vastaa nimenomaan sitä, minkälai- 3

5 seen toimintaan oppilailla on kiinnostusta ja mihin saadaan motivoituneita ja ammattitaitoisia ohjaajia. Koulujen kerhotoiminnassa on ollut mukana myös sellaisia nuoria, joilla ei vapaa-aikana muuten ole mitään erityistä harrastusta tai muuta ohjattua toimintaa. Pääsääntöisesti oppilaat ovat omatoimitoimisesti ilmoittautuneet kerhoihin. Lisäksi nuorisopalvelut ovat toteuttaneet 5.- luokkalaisille ns. harrastuksiin ohjaamista ja suositelleet joillekin koulujen kerhotoimintaa. 3. Kerhotoiminnan kautta lisätään koulujen ja eri sidosryhmien (mm. vanhemmat ja kolmas sektori) välistä yhteistyötä. Koulujen, yhdistysten ja seurojen kanssa suunnitellaan kerhotoiminnan kokonaisuus ja toiminta järjestetään siten, että oppilaiden osallistuminen eri kerhoihin olisi mahdollisimman helppoa (lukujärjestykset, yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa). Opetus- ja liikuntapalvelut ovat koordinoineet toimintaa, jotta koulujen sekä seurojen ja yhdistysten kerhotoiminnasta saadaan toimiva kokonaisuus. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tarjoaa kerhotoimintaan erityisosaamista, jota ei kouluilta välttämättä löydy. Toisaalta kerhotoiminta tarjoaa seuroille ja yhdistyksille mahdollisuuden tehdä toimintaansa tunnetuksi ja saada kenties uusia harrastajia. Seurojen ja yhdistysten pitämien kerhojen osuus on noin 27 %. Kaikilla oppilailla on periaatteessa ollut mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan. Kerhojen sisällöt on suunniteltu kaikille sopiviksi ja tarvittaessa on esim. erityisoppilaiden kohdalla ollut mahdollisuus käyttää myös avustajapalveluja. Kuljetusoppilaille ei järjestetty kuljetusta kerhojen jälkeen, vaan se jäi vanhempien osalle. Kerhotoiminnan laajuus ja monipuolinen kerhotoiminta antavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen vapaa-ajan toimintaan. Kerhojen sisällöt on pyritty muodostamaan siten, että lapset voivat kokea niissä onnistumisia ja tutustua uusiin harrastuksiin ja uudenlaisiin toimintoihin. Kerhoissa päästään tekemään ja oppimaan asioita, joihin koulu ei välttämättä muuten tarjoa mahdollisuuksia. Kerhotoiminta on painottunut 3-9-luokkalaisiin, mutta myös 1-2-luokkalaisia on ollut toiminnassa mukana. Nuorimmista oppilaista suuri osa on mukana apip -toiminnassa, mutta heillä on ollut mahdollisuus osallistua myös muuhun kerhotoimintaan. Keskuskoululla uutena toteutettu liikuntakerho (WAU ry.) oli suunnattu juuri aamu- ja iltapäivätoiminnassa oleville lapsille. 4. Kerhot toimivat vakiintuneella pohjalla ja tarjonta on monipuolista. Lukuvuonna painopisteenä on erityisesti kerhotarjonnan monipuolistaminen ja toiminnan laajentaminen yläkouluissa. Kerhotoiminta on toiminut nyt kahdeksan lukuvuotta vakiintuneella pohjalla ja kerhojen määrä on vuosittain ja osallistujamäärä Tuntikehykseen on sisällytetty kouluille kerhotuntiresurssia. Kerhojen sisältö on jatkunut aika perinteisenä, mutta perinteisten liikunta-, musiikki- ja kädentaitokerhojen ohella mm. muutamat kielten ja matikan kerhot näyttävät vakiinnuttavan paikkansa. Yläkoulujen oppilaiden piirissä kerhotoimintaa ei onnistuttu tavoitteen mukaisesti laajentamaan. 5. Arviointikyselyillä ja arviointikeskusteluilla (ohjaajat) pyritään parantamaan kerhotoiminnan laatua ja hankitaan tietoa siitä, millaista toimintaa jatkossa halutaan. Toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman pitkälti oppilaslähtöisesti. Ohjaajat ovat keränneet omista kerhoistaan palautetta, jota ovat hyödyntäneet kerhojen sisällön suunnittelussa. Kerhotoiminnan suunnitteluvaiheessa kartoitetaan osallistujien toiveita ja toiminnassa pyritään ottamaan huomioon osallistujien toiveita mahdollisimman paljon. Ohjaajien koulutuksella/ perehdytyksellä lisätään ohjaajien osaamista. 4

6 5. Ongelmakohtia/ tulevaisuuden haasteita: Oikeastaan ainoana haasteena kerhotoiminnan jatkumiselle voidaan pitää rahoituksen järjestymistä. Talousarvion valmistelun yhteydessä pyritään varaamaan tuntiresurssia myös kerhotoiminnalle. Laaja ja monipuolinen kerhotoiminta voidaan kuitenkin toteuttaa jatkossakin vain valtionavustuksen turvin. Loimaan kaupunki sai jatkorahoitusta kerhotoiminnalle myös lukuvuodeksi Suuremmilla kouluilla tietysti pystytään järjestämään monipuolisempaa kerhotarjontaa kuin pienemmillä kouluilla, joten oppilaat eivät ole tässä mielessä aivan tasa-arvoisessa asemassa. Tosin oppilailla on mahdollisuus osallistua toistenkin koulujen kerhoon, mutta käytännössä tämä voi esim. lukujärjestysteknisistä syistä olla aika hankalaa. Lisäksi kuljetusoppilaiden mahdollisuudet osallistua kerhotoimintaan ovat muita oppilaita heikommat. Yläkoululaisten kohdalla osallistuminen kerhoihin on aika vähäistä. Aiemmat, usean vuoden ajan toimineet kerhot ovat säilyttäneet asemansa, mutta uusia kerhoja ei juurikaan ole syntynyt. Viime vuosina kahdella yläkoululla toteutettu hygieniapassi kerho tosin on saanut laajaa suosiota. 6. Yhteenveto: Kaiken kaikkiaan kerhotoiminnan voi katsoa vakiinnuttaneen asemansa. Vuosittain saada toteutettua noin kerhoa, ja niihin osallistuu noin oppilasta. Jatkossa tulee miettiä myös uudenlaisten kerhojen käynnistämistä, jotka mahdollisesti houkuttelisivat uusia osallistujia toimintaan. Esimerkkinä mainittakoon tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät kerhot. Kerhotoiminta on saanut kauttaaltaan myönteisen vastaanoton ja osallistujamääriä voidaan pitää runsaana. Periaatteessa kaikilla oppilailla on ollut mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan, mutta kauempana koulusta asuvien oppilaiden osallistumismahdollisuus on ollut pitkälti kiinni vanhempien mahdollisuudessa osallistua kuljetuksiin. Kerhotoiminnan sijoittaminen koulupäivän yhteyteen tekee kerhoista luontevan osan koulun arkea. Tavoitteena on, että kerhot tarjoavat oppilaille helposti saavutettavia harrastamisen paikkoja. Kerhotoiminnalla arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia, jos se kehittää oppilaan taitoja, tuottaa mielihyvää, on säännöllistä, tarjoaa aikuiskontakteja sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Yhteistyö eri järjestöjen ja hallintokuntien kanssa osaltaan vakiinnuttaa kerhojen asemaa kouluissa. Yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa on toiminut hyvin ja olemme onnistuneet rakentamaan hyvän ja kattavan kerhotoiminnan kokonaisuuden Loimaalle. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa mahdollistaa kerhotoiminnan monipuolisuutta ja tarjoaa osaavia kerhonohjaajia ja erityisosaamista kerhotoimintaan. Toisaalta kerhotoiminnan kautta nuoret voivat löytää myös seurojen tarjoaman toiminnan piiriin. 5