Perusopetuksen seutuvertailu

Transkriptio

1 Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi

2 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista Yhteenvedossa on mukana sekä toiminnallisia vertailutietoja että taloudellisia tunnuslukuja Se antaa kuvan seudun perusopetuksen järjestämistavoista ja toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle Pyrkimyksenä on hyödyntää tietoa, jota kerätään jo nyt, jotta tietojenkeruu ei tarpeettomasti rasita kuntia Tunnuslukujen tarkempi analyysi ja niiden merkitysten arvottaminen tehdään kunnissa niiden omista lähtökohdista

3 Tietojen kerääminen ja vertailun laatiminen Vertailu käsittää perusopetuksen tiedot, eikä se kata esiopetusta Vertailussa käytettävät talous- ja toimintatiedot on kerätty suoraan seutukunnilta kesällä 206 Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä. Kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joltain osin Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatilaston tietoihin Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on syytä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa Vertailun koontivastuu on ollut Pirkkalan talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokosella

4 Oppilasmäärän kehitys seutukunnalla Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Lukuvuosi Lukuvuosi Lukuvuonna seudulla oli yhteensä perusopetuksen vuosiluokkien -9 oppilasta. Lukuvuodessa seudun peruskoulun oppilaiden määrä oli kasvanut noin 700 oppilaalla eli 2,0 prosentilla.

5 Oppilasmäärä Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuonna vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seudun oppilasmäärä tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi, minkä yllä oleva kuvio osoittaa.. ja 9. vuosiluokan oppilasmäärän erotus on noin 800 oppilasta, mikä jo ilman muuttovoiton huomioimista merkitsee seudun oppilasmäärän huomattavaa kasvua.

6 Kuntien osuus seudun oppilasmäärästä lukuvuonna Ylöjärvi 2 % Kangasala % Vesilahti 2 % Lempäälä 9 % Nokia % Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Orivesi 3 % Tampere 46 % Pirkkala 6 %

7 oppilasta Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko vuonna ,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0,0 0,0.-2.-vuosiluokat 6,8 6,3 9,0 7,2 8,0 8,6 7,4 6,0 7, vuosikuolat 7,9 6,5 9,0 8,6 9,7 9,2 7,8 7,7 8, vuosiluokat 8,6 8,4 8,8 6,9 8, 9,5 7,5 8,0 8,9 Tunnusluku kuvaa minkä kokoisissa ryhmissä oppilaat keskimäärin opiskelevat (sisältää jakotunnit). Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lasketaan siten, että oppilasmäärä jaetaan opetukseen käytetyllä opetusresurssilla ja saatu osamäärä kerrotaan opetussuunnitelman tuntijaon mukaisella tuntimäärällä.

8 Oppilasta Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lukuvuosittain 20,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0,0 0,0 Lukuvuosi ,8 7, 8,7 7,5 9,2 9,2 7,2 7,6 8,5 Lukuvuosi ,6 7,6 9,9 8, 8,7 9,5 8,3 7,7 8,9 Lukuvuosi Lukuvuosi Perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen saatu valtionavustuksen vaikutus sisältyy lukuihin.

9 232 Opetuksen kuntakohtainen tuntijako lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi Kuvio kuvaa kunnan päättämää opetussuunnitelman tuntijaon mukaista tuntimäärää. Valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä on 222 tuntia, joka on päätetty valtioneuvoston asetuksella. Uudet opetussuunnitelmat tulivat kaikissa kunnissa voimaan alkaen.

10 00% Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden osuus ikäluokasta vuonna % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 0% 0%. vuosiluokka 66% 60% 48% 48% 8% 72% 53% 56% 65% 2. vuosiluokka 3% 28% 8% 7% 63% 50% 5% 24% 38% Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa, jota kunta järjestää harkitsemassaan laajuudessa. Toiminnasta huomattava osuus rahoitetaan valtionosuuksin ja asiakasmaksuin.

11 Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna Kiinteistökustannukset Hallintokustannukset Muu oppilashuolto Ruokailu Majoitus ja kuljetus Opetus Opetus: sisältää annettavan opetuksen kustannukset. - Muu oppilashuolto: sisältää mm. koulunkäynninohjaajien kustannukset. - Hallintokustannukset: sisältävää opetuksen järjestämiseen liittyvät hallintokustannukset keskushallinnosta aina koulun hallintoon saakka. Tietoja tarkennetaan jatkossa. - Majoitus ja kuljetus: kokonaisuus muodostuu pääosin lakisääteisistä koulukuljetuksista.

12 Pienryhmien, tehostetun- ja erityisen tuen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden osuudet oppilasmäärästä vuonna 205 4,0 % 2,0 % 0,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Pienryhmien oppilaiden osuus 2,5 % 3,2 % 5,7 % 3,0 % 3,9 % 5,9 % 2,8 % 2,0 % 4,5 % Tehostetun tuen oppilaat 2,5 % 9,5 % 0,7 % 2,8 % 6,9 % 8,0 % 9,4 % 8,4 % 9, % Erityisen tuen oppilaat 4,0 % 5,0 % 4, % 3,7 % 4,8 % 6,5 % 5,4 % 4,4 % 5,4 % Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat,2 %,7 %,6 % 2,2 %,8 % 2,4 % 0,5 %,8 % 2,0 % Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat ovat kaikki myös erityisen tuen oppilaita. Sairaalakoulujen oppilaat ovat mukana luvuissa (mm. Nokia ja Tampere).

13 Luokka- ja osa-aikaisen erityisopetuksen osuudet vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0 % 0 % Luokkamuotoisen erityisopetuksen osuus 42% 4% 79% 33% 53% 60% 65% 30% 52% Osa-aikaisen erityisopetuksen osuus 58% 86% 2% 67% 47% 40% 35% 70% 48% Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan pääasiassa pysyvissä pienryhmissä, kun taas osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavissa ryhmäkokoonpanoissa.

14 40 Oppilasmäärä koulunkäynninohjaajaa ja erityisopettajaa kohden vuonna Oppilaita per koulunkäynninohjaaja Oppilaita per erityisopettaja Erityisopettajien lukumäärä sisältää sekä erityisluokanopettajat että laaja-alaiset erityisopettajat. Sairaalakoulujen henkilöstörakenne vaikuttaa lukuihin (mm. Nokia ja Tampere).

15 Oppilasmäärä koulukuraattoria ja koulupsykologia kohden vuonna Oppilaita per koulukuraattori Oppilaita per koulupsykologi Oppilaita per koulukuraattori Oppilaita per koulupsykologi Oppilasmäärä on jaettu koulukuraattorien ja -psykologien henkilötyövuosien määrällä.

16 Vuosiluokkien oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden vuonna Vuosiluokkien oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden Vuosiluokkien oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden Tunnusluku ei sisällä aamu- ja iltapäivätoiminnan osuutta koulunkäynninohjaajien työpanoksesta.

17 Koulujen koot oppilasmäärän mukaan jaoteltuina lukuvuonna Yli Alle Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kuviosta käy ilmi seutukunnissa olevien eri kokoisten koulujen lukumäärät.

18 Seudun oppilaiden sijoittuminen eri kokoisiin kouluihin lukuvuonna % Alle 50 % % % % Alle % Kuviossa esitetään seutukuntien oppilaiden sijoittumista eri kokoisiin kouluihin.

19 80 Koulujen lukumäärä seudulla tyypeittäin lukuvuonna Vuosiluokkien 0-6 koulut Vuosiluokkien 7-9 koulut Vuosiluokkien 0-9 koulut Yhtenäiskoulujen lukumäärä ylittää vuosiluokkien 7-9 koulujen määrän seudulla.

20 Koulujen keskimääräinen oppilasmäärä seudulla lukuvuonna Koulujen keskimääräinen oppilasmäärä Koulujen keskimääräinen koko on saatu jakamalla oppilasmäärä koulujen lukumäärällä.