KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS/toimintakertomus Tehtäväalue: Esi- ja perusopetus KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus: Peruskoulun tehtävänä on luoda yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille hyvät perusvalmiudet jatkoopinnoille. Peruskoulun tehtävänä on myös edistää yhdessä vanhempien kanssa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: 1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4524 tuntia viikossa (1,84 h/oppilas). Peruskoulun alakouluissa annettiin 2508 opetustuntia (1,46 h/oppilas) ja yläkouluissa 1449 opetustuntia (1,89 h/oppilas). Erityisopetustunteja on kaikissa peruskouluissa yhteensä 640 viikkotuntia, Kaikkiaan peruskouluissa pidettiin 4597 opetus- tai muita tunteja, joten opetustuntien määrä kasvoi vuoden 2016 syksyllä. Oppilaskohtainen tuntimääräsuhde sen sijaan alittui (1,82 h/oppilas). Opetustuntien määrän kasvu johtui sekä uudesta tuntijakopäätöksestä että oppilasmäärän kasvamisesta. Uusi tuntijako ja uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön alkaen alakouluissa. 2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,5 oppilasta ja yläkouluissa 18,0. Syksyllä 2016 keskimääräinen ryhmäkoko oli alakouluissa 16,6 oppilasta. Vaihteluväli oli 7 oppilaan ryhmästä (Tarvaalan koulu) 21,5 oppilaaseen (Kirkonkylän koulu). Kuusan koululla laskennallinen ryhmäkoko oli suurin (21,6 oppilasta), mutta Kuusan koulussa on tuntiopettaja jakamassa suuria yhdysluokkia. 3. Erityisopetusta, mukaan luettuna vammaisten lasten opetus, alkuluokka ja joustavan perusopetuksen ryhmät, annetaan 640 viikkotuntia. Tavoite toteutui suunnitellusti. Erityisopetuksen tarve on kasvanut, joten paine opetustuntien kasvulle ovat kovat. 4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 40 viikkotuntia. Tukiopetustunnit toteutuivat suunnitellusti. Opetushallituksen tuki kerhotoiminnalle väheni vuodelle euroon. Koulukerhoja pidettiin 1011 viikkotuntia ja 34 kouluviikolle jaettuna 30 viikkotuntia. Tavoitteesta oli tingittävä, koska tukea kerhotoiminnalle oli vähemmän käytettävissä eikä oma resurssi riittänyt korjaamaan tilannetta. Vuoden 2016 kerhotoiminnan kustannukset olivat euroa, joten Laukaan kunnan oma osuus oli euroa. 5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon alkaen. Tämä vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan lukuvuoden aikana siten, että perusopetuksen opetussuunnitelma on valmis hyväksyttäväksi keväällä Samaan aikaan peruskouluissa otetaan

2 käyttöön uusi tuntijako kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksen ( ) mukaisesti. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin kasvun ja oppimisen lautakunnassa Uuden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien laadinta oli varsin suuri ponnistus. Prosessiin osallistui kaikki opettajat kahden vuoden aikana. Koordinoinnista vastasi Lievestuoreen koulun rehtori Jussi Silpola. Uusi tuntijako otettiin käyttöön alkaen, joten kokonaisuudessaan tavoite toteutui suunnitellusti. Uusi tuntijako lisäsi oppilaan saamaa opetusta alakouluissa. Merkittävää oli myös se, että ruotsin kielen opetus alkoi jo kuudennella vuosiluokalla. 6. Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana uudistunutta lainsäädäntöä. Uusi oppilashuoltolaki astui voimaan alkaen. Laukaan kunnan oppilashuollon toimintaa seuraa laaja-alainen oppilashuollon ohjausryhmä. Sen lisäksi toimii peruskoulualueittain kolme alueoppilashuoltoryhmää, jossa ovat alueen koulut edustettuina. Toiminnan keskiössä ovat koulukohtaiset ja oppilaskohtaiset oppilashuoltoryhmät. Pääpaino on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Uusia menetelmiä on otettu käyttöön mm. Kirkonkylän koululla, jossa Opetus-ja kulttuuriministeriön tuella keskityttiin oppilaille annettavan varhaisen tuen muotoihin ja uuden toimintamallin luomiseen erityisesti niiden lasten hyväksi, jotka ovat tuen tarpeessa mutta eivät tuen piirissä. Ensisijaisena kohteena olivat 0-2 luokkien oppilaat. Hankkeessa yhden luokanopettajan työpanos suunnattiin siten, että se mahdollisti oppilaiden yksilökohtaisen tapaamisen sekä yksin että vanhempien kanssa käyttäen mm. musiikin soveltaa ja terapeuttista menetelmää, osallistavia menetelmiä, symbolityöskentelyä ja voimavaraistavia menetelmiä. Tehtävä sijoittui kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja luokanopettajan välimaastoon ja oli näin ollen heidän kaikkien tukena oppilaiden pulmien selvittämisessä ja hoitamisessa. Kokonaisuutena oppilashuollon resurssit ovat tiukat. Oppilashuoltolain mukaisista päivämäärärajoista on ollut vaikeuksia pitää kiinni ja olemme joutuneet hankkimaan mm. oppimisvalmiustutkimuksia ulkopuolisilta yrityksiltä. Jonot erityisesti koulupsykologeilla ovat pitkät. Kehittämistyöhön ovat sisältyneet myös uuden organisaation mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointikeskuksen/perhekeskuksen perustaminen. Suunnittelutyö alkoi keväällä 2016 ja jatkui tiiviinä syksyllä Laukaa on mukana maakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa yhtenä sen perhekeskuspiloteista. Perhekeskuksen suunnittelutyötä koordinoi ohjausryhmä, jossa ovat mukana Laukaan kunnan osastojen lisäksi seututerveyskeskus ja Laukaan seurakunta sekä järjestöt. Hyvinvointikeskuksen/perhekeskuksen perustamisen suunnittelu on edennyt hyvin. 7. Perusopetuksen kehittämistoiminnan painopisteenä ovat tieto- ja viestintätekniikka ja uudet oppimisympäristöt, kerhotoiminta sekä esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvattaminen. Kaikkia edellä olevia kehittämistoiminnan painopistealueita on toteutettu valtion erityisavustuksilla. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä on toteutettu Puhalletaan yhteen hiireen hankkeella, jossa on opettajien koulutus on ollut keskeistä. Lisäksi avustuksella on voitu

3 uudistaa koulujen tieto- ja viestintätekniikan laitteistoja. Vuoden 2016 lopussa saatiin Opetushallituksen myöntämää erityisavustusta tutoropettajien toiminnan käynnistämiseen yhteensä euroa. Avustus on käytettävissä vuoden 2017 loppuun saakka. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminta on keskittynyt uusien koulujen rakentamisen yhteyteen. Laukaa oli mukana FCG:n valtakunnallisessa Nova Schola hankkeessa, jossa tarkasteltiin pedagogisia toimintatapoja ja niiden kehittymistä ottaen huomioon mm. digitalisaation merkitys. Kouluihin ja oppimisympäristöihin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita, jotka tulisi huomioida opetuksen organisoinnissa sekä peruskorjaus- ja rakennushankkeissa. Kouluissa ja monitoimitaloissa korostuvat tilojen toiminnallisuus, käyttäjälähtöisyys ja monikäyttöisyys. Laukaassa kohteena ovat olleet Vuonteen ekokoulu ja Lievestuoreen koulun uudisrakennus, joissa molemmissa edellä olevat asiat on otettu huomioon. Koulukerhotoimintaan saatiin Opetushallitukselta euron erityisavustus. Kaikkiaan koulukerhoihin käytettiin euroa vuoden 2016 aikana. Kohdassa 4 on kerrottu koulukerhotoiminnan laajuudesta tarkemmin. Esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvattaminen on ollut osa laajempaa kokonaisuutta. Siihen on pyritty mm. siten, että opetusryhmät ovat kooltaan alle 25 oppilaan ryhmiä. Oppilashuollon tukitoimilla on myös ratkaiseva merkitys. Samoin ennalta ehkäisevä työ on tärkeää ja mitä aiemmin voimme suunnata oppilaalle tukea, sitä paremmin oppilaan koulunkäynti sujuu ja lisää oppimismotivaatiota. 8. Koulutilojen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilapalvelun kanssa. Vuoden 2016 aikana oli käynnissä kaksi merkittävää kouluinvestointisuunnitelmaa. Ekokoulun suunnittelu käynnistyi Tekesin rahoituksella ja jatkui aina saakka, jolloin Tekesin rahoitus päättyi. Siitä eteenpäin suunnittelutyötä jatkettiin omana työnä noudattaen tilahankkeiden normaalia suunnitteluprosessia. Toinen merkittävä hanke oli Lievestuoreen koulun suunnittelutyö, joka valmistui syksyllä Hankkeen rahoitus toteutetaan leasing-rahoituksella, jota ei ole aikaisemmin käytetty rakentamishankkeissa. Vuoden 2016 aikana valmistuivat Vihtavuoren koulun muutostyöt, jossa koululle rakennettiin uudet keittiö- ja ruokasalitilat kasvavalle oppilasmäärälle. Lisäksi käynnissä oli Vihtavuoren koulun hankesuunnitelma, jossa varaudutaan tulevien vuosien kasvavaan oppilasmäärään ja uusien tilojen rakentamiseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät euroa. Tuloja saatiin arvioitua enemmän koululaisten iltapäivätoiminnasta, jossa toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut. Valtion erityisavustus perusopetuksen kehittämistoimintaan oli myös arvioitua suurempi. Avustusta käytettiin mm. koulujen kerhotoimintaan, koulunkäynnin ohjaajien palkkaukseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Nämä toimet toisaalta näkyvät käyttötalouden menoissa kasvaneina henkilöstökuluina. Toimintakuluissa henkilöstökulut alittuivat euroa. Vuoden 2016 aikana tehtiin talousarviomuutos, jossa henkilöstökuluja lisättiin euroa. Lisäksi talousarvioon tehtiin jaksotettujen palkkojen oikaisuja, jotka perusopetuksen osalta olivat euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna henkilöstömenot olisivat olleet euroa suuremmat (+ 2,48 %), jota ei voida pitää hyvänä tuloksena. Suurimpana tekijänä ovat oppilasmäärän ja opetustuntien määrän kasvu. Myös talousarvion suunnitteluvaiheessa tehdyt virheet oikaistiin talousarvion muutoksen yhteydessä.

4 Palvelujen ostoissa tapahtui suurin suhteellinen muutos ja kasvu vuoteen 2015 verrattuna (+ 13,7 %). Muissa kunnissa olevien laukaalaisen oppilaiden määrä on kasvanut ja kotikuntakorvauksia maksettiin aikaisempia vuosia enemmän. Sairaalakoulujen koulupäivien määrä on kasvanut ja v oli kaikkinaan noin 700 laskutettavaa koulupäivää (a 190 euroa). Koulukuljetuskustannukset kasvoivat euroa v verrattuna. Koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä 2016 ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen, joten tällä voi olla pieni merkitys kustannusten nousussa. Myös Onerva Mäen koulussa Jyväskylässä (valtion erityiskoulu) olevien laukaalaisten oppilaiden määrä on kasvanut, joten tämä on lisännyt kuljetuskustannuksia. Myös sisäiset kouluruokapalvelun kustannukset olivat euroa budjetoitua suuremmat. Materiaalin ostoissa määrärahat ylittyivät euroa. Tämä johtuu siitä, että kalustoon käytettiin talousarviota enemmän, koska tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeessa saatiin valtion erityisavustusta myös laitehankintoihin. Investointiosassa ollutta varausta ei näin ollen tarvittu käyttää kuin euroa (varaus euroa). Toimintakate oli 0,5 % muutettua talousarvioita suurempi ( euroa). Talouden suunnittelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota lähtötietojen oikeellisuuteen ja suunnitteluaikaan. Lukuvuosi vaihtuu kesken talousarviovuoden (1.8.) ja uuden lukuvuoden perusteet ovat usein erilaiset johtuen oppilasmäärän kasvusta. TA/M 2016 TP 2016 Ylitys/alitus % Poikkeama Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Graafit: Perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas TP 2015 TA/M 2016 TP 2016 Suoritetiedot: Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot)

5 SUORITTEET TA/M 2016 TP 2016 Perusopetuksen oppilasmäärä Vuosiviikkotunnit Esiopetuksen oppilaiden määrä kouluissa Esiopetuksen kustannukset /esiopetuksen oppilas Iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden lukumäärä Iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä Kuljetusoppilaiden määrä Koulukuljetuskustannukset /kuljetusoppilas Perusopetuksen kustannukset /oppilas Vuosiviikkotuntien määrä/oppilas Kustannukset /vuosiviikkotunti Kiinteistömenot /oppilas Ruokapalvelumenot /oppilas , , Henkilökunnan määrä Päätoimiset opettajat (sis. esiopetuksen opettajat) 233 Koulukuraattori 2 Koulupsykologi 2 Koulutoimiston henkilökunta 3