Lausunnon antaminen Saila Viljasen poikkeamislupahakemukseen Asikkalan kunnan Anianpellon kylässä

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunnon antaminen Saila Viljasen poikkeamislupahakemukseen Asikkalan kunnan Anianpellon kylässä 609/ /2015 KHALL Saila Viljanen omistaa Päijänteen rannalla Anianpellon kylässä si jaitse van Syväniemi (RN:o ) nimisen 2,104 hehtaarin suurui sen tilan. Hakemus on osoitettu samalle, mutta lakanneelle kiinteis töl le Syväranta (RN:o ). Kiinteistö on osoitettu v vahvistetussa ja v voimaan tulleessa Vääksyn oi keus vaikut tei ses sa osayleiskaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Lä hi vir kistys alue mer kin näl lä osoitetaan rakennettujen alueiden välittömässä lä hei syy des sä sijaitsevat alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoi luun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen. Alueella ei ole ase ma kaa vaa. Kiinteistön omistaja Saila Viljanen hakee poikkeamislupaa MRL 72 :n mukaisesta rantojen suunnittelutarpeesta 250 k-m2:n suuruisen oma ko ti ta lon rakentamiselle n m2:n kokoiselle ra ken nus paikal le, jota ei ole erotettu omaksi tilakseen. Kiinteistöllä Syväniemi RN:o 6:707 on rannassa olemassa oleva v valmistunut vapaa-ajanrakennus talousrakennuksineen. Kiinteis tös tä on lohkottu vuonna 2004 vakituisen asumisen ra ken nuspaik ka (Kalliomäki RN:o ), joka sijaitsee haettavan uudis ra ken nus pai kan etelärajalla. Kiinteistön Kalliomäki rakennuspaikkaa ja nyt haettavaa ra ken nuspaik kaa koskee kauppakirja/kaavoitussopimus , jossa Asik ka lan kunta on ostanut ent. Syväniemi-tilan (RN:o 6:585) omis tajal ta maata, ja samalla sitoutunut hyväksymään Vääksyn osa yleiskaa vaan Syväniemen tilalle oikeudet kahdelle oma ko ti ra ken nus paikal le siten, että korttelialueiden ja Päijänteen väliin voidaan jättää noin 30 metrin levyinen viheralue. Kunnanhallitus on hyväksynyt MRL 137 :n mu kaisen suunnittelutarveratkaisun kahden omakotitalon (400 ja 440 k-m2) rakentamiseksi. Hanke täydentää ympäristöalueella jo en nestään olevaa omakotiasutusta, on kunnallistekniikan vaikutuspiirissä ja on hyväksytyn Vääksyn osayleiskaavan mukainen. Hanke so veltuu ympäristöön eikä vaikeuta kaavoitusta. V päätetyn suun nitte lu tar ve rat kai sun toinen omakotitalo on rakentunut v nyt haetta van kohteen eteläpuolelle (Kalliomäki-tilalle). V pää tök sen toinen omakotitalo tarkoittaa nyt haettavaa paikkaa, jota ei ole to teutet tu. Vuoden 2001 suunnittelutarveratkaisu ei ole enää voi mas sa.

2 Edellä mainitun jälkeen on tehty Vääksyn osayleiskaavan muutos v. 2008, jossa kaavoitussopimuksen ja suunnittelutarveratkaisun mukai set uudet rakennuspaikat on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Osa yleis kaa vaan on merkitty hyvin laajaksi uudeksi asuinpientalojen alu eek si (AP) alue, joka jää hakemuksen mukaisesta kohteesta vain noin 50 metrin päähän. Vaikuttaa siltä, että Vääksyn osayleiskaavan muu tos on tilan osalta virheellinen, koska osayleiskaavan muu tokses sa ei ole huomioitu aiempaa osayleiskaavaa, eikä tehtyjä sel vityk siä tai päätöksiä. Hakemuksen mukainen rakennus sijoittuu Päijänteen ran ta vyö hykkeel le, noin 80 metrin päähän rantaviivasta. Rakennuspaikan ete läpuo lel la on em. suunnittelutarveratkaisulla myönnetty omakotitalo. Vie rei sel lä asemakaava-alueella n. 70 metrin päässä lounaaseen päin on vakituista asutusta n. 180 metrin päässä rannasta. Tilan Syvä nie mi RN:o 6:707 länsirajalta alkaa asemakaavoitettu puisto- ja uima ran ta-alue. Tilalla Syväniemi RN:o 6:707 on kiinteistön ran ta vii vaa n. 204 metriä. Hakemuksen mukainen rakennuspaikka ei ole omaran tai nen. Tilasta Syväniemi RN:o 6:707 ei ole tehty kantatilakohtaista ra kennus oi keus las kel maa, koska Vääksyn osayleiskaavassa ei osoiteta yk sit täi siä rakennuspaikkoja. Asikkalan kunnan rakennusjärjestys kvalt / Ra ken tami nen ranta-alueilla 7 : Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerros ala saa olla enimmillään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kui tenkin vähintään 130 km². Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. Kiinteistön kaik kien rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 1 m ylä ve si ra jaa korkeammalla. Jos tulvavesirajaa ei tunneta, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeuden ylä puo lel la. Rakennuspaikalle sallitaan enintään yksi 1½ kerroksinen asuin ra ken nus tai loma-asunto. Lisäksi rakennuspaikalle saa ra kentaa vierasmajan sekä sauna ja talousrakennuksia. Rakennusten koko nais lu ku mää rä saa olla korkeintaan viisi (5). Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ran ta viivas ta on, mikäli maastonmuodosta, maaperästä tai muusta luon nonmu kai ses ta lähtökohdasta ei muuta johdu, oltava vähintään 25 metriä. Pohjapinta-alaltaan yli 150 m² tulee sijoittaa vähintään 50 metrin pää hän rantaviivasta, ellei maasto-olosuhteista muuta johdu. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa ra kentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyy den edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee kuiten kin olla vähintään 10 metriä ja rakennuksen enim mäis har jan-kor-

3 keus saa olla enintään 3,5 metriä. Kyseisten saunarakennuksen poh ja pin ta-ala saa olla korkeintaan 40 m². Yli 25 metrin päähän rannas ta tulevat saunat voivat olla korkeintaan 35 k-m². Saunarakennuksen saunan ja pesuhuoneen osuus on oltava vä hintään 1/3 osa rakennuksen kerrosalasta. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, gril li ka tok sia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häi rit seväs ti rantamaisemaa. Rakennusten/rakennelmien koko saa olla pohja pin ta-al taan korkeintaan 15 m². Rakennusten etäisyyden ran ta viivas ta ja sijainnin rakennuspaikalla on oltava sellainen, että ran ta maise man luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Ra kennuk sen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeu tu mi seen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ra kennus ten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä on säästettävä tai sin ne on istutettava suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta joh du. Ilman lupamenettelyä rakennuspaikalle saadaan rakentaa kor keintaan kaksi rakennelmaa. Venevaja saa ulottua osittain veden päälle vesialueen omistajan suos tu muk sel la. Sen on sopeuduttava ympäristön rakennuskantaan ja maisemaan. Venevajaa ei saa eristää. Sen on oltava ns. kylmä raken nus. Venevajaan ei saada rakentaa muita tiloja. Venevajan ko ko kerrosalaltaan saa olla korkeintaan 40m². Venevaja lasketaan ra kennus pai kan kokonaiskerrosalaan. Alle yhden (1) hehtaarin suuruisille saarille ei saa muodostaa uutta ra ken nus paik kaa. Rantavyöhykkeen syvyys on 100 m. (MRL 72 ) Yleensä ranta-alueiden suunnittelussa Asikkalan kunta on käyttänyt va ki tui sen asuinpaikan kokonaisrakennusoikeutena 400 k-m2: Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavamääräys AO-alueilla: ASUINPIENTALOJEN ALUE ALUEELLE SAA RAKENTAA YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN TAR KOI TET TU JA ERILLISPIENTALOJA JA NÄIHIN LIITTYVIÄ TA- LOUS RA KEN NUK SIA JA TILOJA PALVELUJA VARTEN SEKÄ YM- PÄ RIS TÖÄ HÄIRITSEMÄTTÖMIÄ TYÖTILOJA. KULLEKIN RA KEN- NUS PAI KAL LE SAA SIJOITTAA KORKEINTAAN YHDEN YK- SIASUN TOI SEN PIENTALON. RAKENNUSTEN YH TEEN LAS KET- TU KERROSALA SAA OLLA KORKEINTAAN 400 m2. ASUIN RA- KEN NUK SEN KERROSALA SAA OLLA KORKEINTAAN 250 m2. MIKÄLI RAKENNUSPAIKKA RAJOITTUU RANTAAN JA RAN TA VII- VAN PITUUS ON VÄHINTÄÄN 50 METRIÄ SAADAAN RANTAAN RA KEN TAA KERROSALALTAAN KORKEINTAAN 25 m2 SUU RUI- NEN SAUNARAKENNUS, JONKA ETÄISYYS RANTAVIIVASTA ON VÄ HIN TÄÄN 20 m. KERROSALALTAAN 25 m2 SUUREMMAT SAU NA RA KEN NUK-

4 SET, JOIDEN PINTA-ALA SAA OLLA KORKEINTAAN 35 KER ROS- NE LIÖ MET RIÄ ON SIJOITETTAVA VÄHINTÄÄN 30 m ETÄI SYY- DEL LE RANTAVIIVASTA JA MUUT TALOUSRAKENNUKSET VÄ- HIN TÄÄN 50 m ETÄISYYDELLE RANTAVIIVASTA. ASUINRAKENNUKSEN ETÄISYYS RANTAVIIVASTA TULEE OLLA VÄ HIN TÄÄN 50 m. RAKENNUSTEN, JOIDEN POHJAPINTA-ALA ON SUUREMPI KUIN 150 m2 ETÄISYYS RANTAVIIVASTA TULEE OL LA VÄHINTÄÄN 50 m, ELLEI MAASTO-OLOSUHTEET MUUTA EDEL LY TÄ. UUDEN MUODOSTETTAVAN RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAN TU LEE OLLA VÄHINTÄÄN 5000 m2. ENNEN MUO- DOS TE TUN RAKENNUS-PAIKAN PINTA-ALA SAA OLLA PIE NEM- PI KUIN 5000 m2, KUITENKIN VÄHINTÄÄN 3000 m2. RA KEN NUS- PAI KAN, JONKA KOKO ON ALLE 3000 m2 RAKENNUSOIKEUS MÄÄ RÄY TYY RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUKAAN. Rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus tulee ylittymään ha ke muk sen mukaisesti m2:n rakennuspaikalla 120 k-m2 eli 92 %, kerrosalan ollessa yhteensä 250 k-m2. Kuitenkin ym pä ri vuo tisil le rakennuspaikoille on esimerkiksi rantaosayleiskaavoituksen yhtey des sä annettu 400 k-m2 kokonaisrakennusoikeus, jos ra ken nuspai kan pinta-ala on ollut vähintään m2. Asemakaava-alueilla Asik ka lan kunnassa on käytetty ympärivuotisilla asuinalueilla (AO /AP) rakennustehokkuutta 20 % - 25 % (e=0,2-0,25). Koska ha kemuk sen mukaiseksi rakentamistehokkuudeksi muodostuu e=0,125, ei nyt poikkeamisella haettu rakennusoikeuden kasvattaminen ai heuta haittaa rakentamisen- ja maankäytön suunnittelulle tai to teu tuk selle. Naapuritonttien omistajia on kuultu poikkeamisluvan edellyttämällä ta val la (MRL 173/1 ja MRA 86/2) eikä heillä ole ollut huo mau tetta vaa aiotun hankkeen osalta. Lisäksi kohteen länsinaapurina on Asik ka lan kunta. Koska kyseessä on pieni yksittäistä kiinteistöä koskeva hanke, ei ole tar koi tuk sen mu kais ta ratkaista asiaa erillisellä raskaalla ase ma kaavan laadinnalla, mutta asia on kuitenkin ratkaistava MRL 171 :n mu kai se na poikkeamisena. MRL 171 :n mukaan toimivalta asiassa on Hämeen ELY-kes kuk sella, koska kyse on uuden rakennuksen rakentamisesta ran ta-alu eel le ja vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alu eel le, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Lain mu kaan kunnalta on kuitenkin pyydettävä lausunto ennen asian rat kai se mista. Asikkalan kunnan johtosäännön mukaan lausunnon an taa kunnanhallitus.

5 Kohteessa on suoritettu maastokäynti ja keskusteltu ra ken nus tar kasta jan kanssa. Kunta on vuoden 1991 kauppakirjassa / kaavoitussopimuksessa sitou tu nut omakotirakennuspaikkojen merkitsemiseen osa yleis kaava-alu eel le ja hanke on jo vuonna 2001 saanut suun nit te lu tar ve ratkai sun kautta luvan rakentamiselle. Hanke täydentää vieressä ja lähis töl lä jo ennestään olevaa omakotiasutusta ja hanke soveltuu ympä röi vään luontoon ja maisemaan. Alueella ei ole luon non suo je lul lisia arvoja. Alue on kunnallistekniikan vaikutuspiirissä, eikä tien raken ta mi sek si tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Osayleiskaavan mu kai nen yhtenäinen lähivirkistysalue ei katkea, vaan jää noin 35 met riä leveäksi. Myös lähes viereen osayleiskaavassa osoitettu uusi asuin pien ta lo jen alue ja rajanaapuriin rakennettu asuintalo osoittavat sen, ettei hanke vaikeuta ympäröivien alueiden kaavoitusta. Kaikki yllä oleva huomioiden hanke täyttää MRL 172 :n mukaiset edel ly tyk set. Liite 6/ poikkeamislupahakemusasiakirjat Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, puh , säh kö pos ti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi. Ehdotus: Kunnanhallitus puoltaa haetun omakotitalon rakentamista ja 250 k-m2:n kokonaisrakennusoikeutta hakemuksen mukaisesti. Asikkalan kunnanhallitus katsoo, että hakemuksen tarkoittama hanke ei aiheuta haittaa muulle maankäytölle tai sen suunnittelulle ja että hakemuksessa esitetty toiminta voidaan osoittaa ko. alueelle. Uudet rakennukset tulee liittää Asikkalan kunnan ve si huol to jär jes telmään. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.