Osayleiskaavaehdotus Antaverkan ja Mutalan välisellä alu eel la oli ehdotuksena nähtävillä

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan muutos ja laajennus Kuruntien ympäristössä Antaverkan ja Mutalan välisellä alueella / Ehdotus / Teknisen lautakunnan lausunto 749/ /2017 KAUPHALL Kaavoitusarkkitehti Arto Huovila Nähtävilläpito Palaute Osayleiskaavaehdotus Antaverkan ja Mutalan välisellä alu eel la oli ehdotuksena nähtävillä Kaavaehdotuksesta annettiin 15 lausuntoa ja 84 muis tu tus ta. Annetun palautteen pohjalta kaavaehdotukseen on tehty muu tok sia, jotka ovat pääosin vaikutuksiltaan kohtuullisen pie niä. Muutoksissa on kuitenkin kaksi merkittävää koh det ta, jotka ovat vaikutuksiltaan niin laajoja, että osayleiskaava on katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville kaik kien osallisten kuulemiseksi. Merkittävät muutokset osayleiskaavaan Osayleiskaavaan muutetut merkittävät kohteet ovat: Maa kun ta kaavan mukaisen pintavedenottamon osoittaminen Laa kon se läl le ja rakennuspaikkojen ko ko nais ra ken nus oi keu den vähentäminen ranta-alueella. Muut muutokset edelliseen yleiskaavaehdotukseen ovat pää osin vaikutuksiltaan vähäisiä. Kaavaratkaisun pääperiaatteet Osayleiskaavaratkaisun pääperiaatteet ovat entisellään. Ra ken nuspaik ko jen määrä määritellään emätilaselvityksen mu kaan. Rakennuspaikkoja ohjataan yhdyskuntarakenteen kan nal ta edullisille sijaintivyöhykkeille. Ranta-alueella on huo mioi tu emätilasta lohkottujen rakennuspaikkojen lu ku mää rä sekä rantamitoitus. Emätilaselvitys varmistaa maan omis ta jien tasapuolisen kohtelun. Rakennuspaikkojen lukumäärä on säilynyt ennallaan. Osa yleis kaa va mahdollistaa enimmillään 475 uutta asuin ra ken nus paik kaa. Maakuntakaavan mukaiset muutokset Maakuntakaava on hyväksytty eli aiemman osa yleis kaavan nähtävilläolon jälkeen. Maakuntakaavassa on osoi tet tu teknisen huollon kehittämisen kohdealueelle (tkv) se kä yhdysvesijohdon yhteystarve (v). Aluemerkinnällä osoi te taan pintavedenottamo, jolla tulee varautua seudulliseen ve den han kin taan. Alueen tarkka sijainti määritellään yk si tyis koh tai sem mas sa suunnittelussa. Pintavedenottamo on osoi tet tu maakuntakaavassa Laakonselän

2 etelärannalle. Ve si joh to yh teys on osoitettu Antaverkasta Pinsiönharjulle. Osayleiskaavassa pintavesilaitokselle osoitetaan ohjeellinen mer kintä Laakonselälle Lempiäniemen ja Antavekan vä li sel le vesialueelle. Pintavedenottamon, pumppaamon ja ve si joh to yh tey den tarkempi sijainti määritellään yk si tyis koh tai sem mas sa suunnittelussa. Pintavedenottamon tarkempaa sijaintia ei toistaiseksi voida mää ri tellä, koska tarkentavia suunnitelmia ei vielä ole tehty. Maakuntakaavassa on muutettu kulttuuriympäristöalueiden ra jauksia. Aluerajausten muutokset on huomioitu osa yleis kaa vas sa. Rakennusoikeuksien muuttaminen Aikaisemmassa kaavaehdotuksessa esitetyt ra ken nus oi keu den enimmäismäärää ohjaavat kaavamääräykset on muu tet tu ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Esitetyt ra ken nus oi keu det toteuttavat maanomistajien tasapuolisen koh te lun ja ovat samalla enimmäismäärä, joka voidaan ran ta-alu eel le osoittaa. Aikaisemman kaavaehdotuksen rakennusoikeuden määrät oli vat rakennusjärjestyksen mukaisia. Hallinto-oikeus ku mo si rakennusjärjestyksen rakentamisen määrää koskevat koh dat. Rakennusoikeuden määrät Ranta-alueen asuinalueilla ja loma-asuntoalueilla ko ko nais ra ken nusoi keus määräytyy pinta-alan mukaan: - alle 2000 m2:n suuruisella rakennuspaikalla ra ken nus oi keus on 5 % rakennuspaikan pinta-alasta - alle 3000 m2:n rakennuspaikalla enintään 130 k-m² m2:n rakennuspaikalla enintään 150 k-m² - yli 5000 m2 rakennuspaikalla enintään 200 k-m² Asuinrakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus ran ta-alu eel la on enintään 240 k-m, jos rakennukset liitetään vie mä ri ver kos toon. Palstoitussuunnitelma Ranta-alueen ulkopuolella asuinrakennuspaikalle ra ken net tu jen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enin tään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 k-m². Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 k-m² ja ta lous raken nuk sen 150 k-m². Kuuselan alueella on Ylöjärven kaupungin maanomistusta ja alueen sijainti on yhdyskuntarakenteen kannalta edul li nen. Kuuselan alueelle esitettyä palstoitussuunnitelmaa on muu tet tu edellisen kaavaehdotuksen jälkeen. Nähtävilläolon ai ka na saadun palautteen mukaan alueelle ominaisia piir tei tä ja väljyyttä halutaan säilyttää.

3 Kuuselan alueen asukkaille ja osayleiskaavan osal lis ryh mäl le järjestettiin keskustelutilaisuus Palaute on py rit ty huomioimaan palstoitettavan alueen uudelleen suun nit te lus sa. Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen uu del leen nähtäville mahdollistaa alueen asukkaiden virallisen kuu le mi sen. Oheismateriaali Olennaisimmat oheismateriaalit laajasta kaava-aineistosta ovat ne osat, joihin on tehty muutoksia: Kaavakartta ja mää räyk set sekä muistutukset, lausunnot ja vastineet niihin. Oheismateriaali Osayleiskaavaehdotuksen kaavakartta Osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja -mää räyk set Lausunnot ja muistutukset Osayleiskaavaselostus liitteineen Aikaisempi käsittely vuosilta Liitteet 1. Vastineet lausuntoihin 2. Vastineet muistutuksiin Lisätiedot kaupunginarkkitehti Timo Rysä, , ti kaavoitusarkkitehti Arto Huovila, , Kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus päättää 1 hyväksyä liitteenä olevat vastineet ( ) saa tui hin lausuntoihin ja muistutuksiin. 2 hyväksyä kaavaehdotuksen ja liiteaineiston, asettaa näh tä ville haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan An ta ver kan ja Mutalan välisellä alueella ( ) sekä oi keut taa kaavoituksen pyytämään tarvittavat lau sun not. Päätös Hyväksyttiin TEKLTK Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mirko Harjula Osayleiskaavaan on tehty kaksi merkittävää muutosta, jon ka vuoksi kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville kaik kien osallisten kuulemiseksi. Merkittävät muutokset ovat: Rakennusoikeuksien muutos ranta-alueella ja maa kun ta kaa van mukaisen pintavedenottamon osoittaminen Laa kon se läl le.

4 Osayleiskaavan muut muutokset ovat vaikutuksiltaan vä häi sem piä. Kaavaratkaisun pääperiaatteita ei ole muutettu. Teknisen lautakunnan edellisessä lausunnossa oli ponsi: "Otetaan emätilatarkastelun lähtökohdaksi vuoden 1963 tilajako. Luovutaan rakentamisoikeuden määrittelyssä ns. vyöhykeajattelusta, koska sitä ei käytetä myöskään ra ken nus jär jes tyk ses sä." Ponteen on vastineessa vastattu seuraavasti: Osa yleis kaa vas sa käytettyä emätilatarkastelun ajankohtaa ei ole tar koi tuk sen mu kais ta muuttaa enää kaavoituksen eh do tus vai hees sa eikä vyöhykemitoitusta ole syytä poistaa. Vyö hy ke mi toi tus on toteutettu kaupunginhallituksen päätösten mu kai ses ti. Osayleiskaava toteuttaa yksityiskohtaisempaa suun nit te lua kuin rakennusjärjestys. Osayleiskaavan emätilaselvityksessä on käytetty ajan koh ta na vuotta 1959, joka on yleisesti käytössä oi keus vai kut tei sis sa yleiskaavoissa. Myöhempiä poikkileikkausvuosia on käy tet ty lähinnä ranta-asemakaavoissa. Rakennuslaki ja -asetus tulivat voimaan ja tätä pi de tään pääsääntöisesti emätilaselvityksen loh ko mis his to rian lähtökohtana. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa Näistä myöhemmin erotetut ja rakennetut kiin teis töt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi ra ken nus oi keuk sik si. Oheismateriaali - Osayleiskaavaehdotuksen kaavakartta Osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja -määräykset Lausunnot ja muistutukset - Osayleiskaavaselostus liitteineen Aikaisempi käsittely vuosilta Vastineet lausuntoihin - Vastineet muistutuksiin Lisätiedot Mirko Harjula, p , mirko.harjula@ylojarvi.fi Yhdyskuntatekniikan päällikön ehdotus: Tekninen lautakunta päättää antaa lausuntonaan, että tek ni sel lä lautakunnalla ei ole osayleiskaavaan huo mau tet ta vaa ja että alueen kehittämisen ja kehittymisen kannalta on pit käl lä aikavälillä hyvä, että alueen kehittäminen on suun ni tel tua ja tapahtuu hallitusti. Päätös: Keskustelun kuluessa jäsen Elina Sieppi jäsen esitti, että asiaa

5 tarkastellaan vuoden 1963 emätilatarkastelun kautta ja että vyöhykeajattelusta luovutaan, koska sitä ei käytetä myös kään rakennusjärjestyksessä. Esitys raukesi kannattamattomana, joten puheenjohtaja to te si yhdyskuntatekniikan päällikön päätösehdotuksen tul leen teknisen lautakunnan päätökseksi. Jäsen Elina Sieppi jätti asiasta eriävän mielipiteen. ----