ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 1/40

Transkriptio

1 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 1/40 Kunnanhallitus Aika klo 16:00-17:30 Paikka Urajärven kartano, kahvila, Kartanontie Urajärvi Käsitellyt asiat Asia Sivu 215 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Lausunto Päijät-Hämeen liitolle maakuntakaavaehdotuksesta Lausunto hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen / Vähä-Rannan ranta-asemakaava 219 Poikkeamisluvan myöntäminen Kirsi ja Janne Rajakarin hakemukseen Asikkalan kunnan Urajärven kylässä 220 Lausunnon antaminen Risto ja Saini Rantasen poikkeamislupahakemukseen Asikkalan kunnan Asikkalan kylässä 221 Lausunnon antaminen Inkeri Rehtilän poikkeamishakemukseen Asikkalan kunnan Salonsaaressa 222 Lausunnon antaminen Marko Grönlundin poikkeamislupahakemukseen Asikkalan kunnan Urajärven kylässä 223 Osallistavan Silta -menetelmän käyttäminen / Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelma Valtuuston pidetyn kokouksen päätösten täytäntöönpano Urajärven koulun vuokraaminen Tiedoksiantoasiat Lausunto hankintalakiuudistuksesta Muut asiat 38

2 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 2/40 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Tornio Tarja puheenjohtaja Laakso Vilho I vpj. Mäkinen Hannu jäsen Riihilahti Katja jäsen Ruotsalainen-Kyynäräinen jäsen Rita Uusi-Uitto Maija-Liisa varajäsen Hanna Hasalan henkilökohtainen varajäsen Vahto Heikki jäsen Poissa Hasala Hanna II vpj. Muut läsnä Riihilahti Tuomo valtuuston pj. Nieminen Mira valtuuston I vpj. Toukola Heikki valtuuston II vpj. Nieminen Juri kunnanjohtaja, esittelijä Rissanen Jaana hallintojohtaja, sihteeri Utriainen Sini vs. kaavoituspäällikkö Allekirjoitukset Tarja Tornio Puheenjohtaja Jaana Rissanen Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Tarkastuspvm 18 / Tarkastuspvm 18 / Vilho Laakso Heikki Vahto Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Asikkalan kunnanviraston neuvonta, 22 / Virka-asema ja allekirjoitus hallintojohtaja Jaana Rissanen

3 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 3/40 Lisätietoja antavat Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: Hallintojohtaja Jaana Rissanen, puh , sähköposti:

4 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 4/40 Kunnanhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KHALL Ehdotus: Päätös: Kokouskutsu on kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti toimitettu kunnanhallituksen jäsenille, varajäsenille ja valtuuston puheenjohtajille, joten puheenjohtaja toteaa kokouksen asianmukaisesti kool lekut su tuk si ja mi kä li enemmän kuin puolet jäsenistä on saapu villa, myöskin pää tös val taiseksi. Ehdotus hyväksyttiin.

5 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 5/40 Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajien valitseminen KHALL Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Vilho Laakso ja Heikki Vahto.

6 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 6/40 Kunnanhallitus Lausunto Päijät-Hämeen liitolle maakuntakaavaehdotuksesta 632/ /2015 KHALL Päijät-Hämeen liitto pyytää lausuntoa Päijät-Hämeen maa kun ta kaava 2014 kaavaehdotuksesta. Uudessa maakuntakaavassa on keskitytty ratkaisemaan maa kunnan vastuullinen yhdyskuntarakenne sovittamalla maankäytön, asumi sen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän ratkaisut entistä parem min yhteen. Tälle antoi mahdollisuuden kaavatyön kanssa yhtä ai kaa toteutettu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laati mi nen. Kaavassa on paneuduttu myös pohjavesiin liittyviin ja muihin ympäristöhäiriötä tuottaviin maakunnallisiin maankäytön rat kaisui hin. Muilta osin nykyisen kaavan ratkaisut on siirretty uuteen kaavaan, mutta niihin on tehty viranomaisten edellyttämiä ja työn aikana esil le tulleita tarpeellisia korjauksia ja päivityksiä. Maakuntakaavalta edellytetään aiempaa tarkempaa ohjausta mer kityk sel tään seudullisen kaupan ohjauksessa. Uudessa maa kun ta kaavas sa esitetään vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisen lisäksi mää räyk siä kaupan enimmäismäärille ja seudullisesti merkittävän kau pan alarajalle. Uutena asiana kaavassa esitetään myös alarajat mer ki tyk sel tään seudulliselle tuulivoimatuotannolle ja rajaukset alueil le, jotka soveltuvat laajamittaisempaan tuulivoiman tuotantoon. Uu sia asioita ovat myös seudullista merkitystä omaavat am pu ma rata- ja moottoriurheilualueet sekä uudistetut erilaiset kehittämisen koh de alu eet. Liite 1/ nykyinen päävesihuoltolinja Maakuntakaava nähtävänä kunnanvirastolla ja teknisessä toi mis tossa. Maakuntakaava-aineiston on nähtävillä myös Päijät-Hämeen liiton in ter net si vul la: _2014/maakuntakaavaehdotuksen_aineisto Ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa maakun ta kaa va eh do tuk ses ta: "Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maa kun nal lises ti arvokkaat alueet näyttävät olevan laajentuneet. Katsotaan, että laa jen tu neet alueet eivät saa vaikuttaa lupamenettelyyn. Asikkalan kunnan valtuusto on tehnyt myönteisen pe ri aa te pää tök sen tuulivoiman sijoittamisesta kuntaan. Tuu li voima-alue ra jauk ses ta ympäristölautakunta toteaa Karilanmaan tuu li-

7 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 7/40 Kunnanhallitus voi ma-alu een sijoittuvan liian lähelle olemassa olevaa asutusta. Mm. so si aa li- ja terveysministeriö suosittelee nykyisille isoille tuu li voi maloil le vähintään kahden km:n etäisyyttä asutuksesta melu- ja väl kehait toi hin vedoten. Näin ollen Asikkalan kunnan alueella oleva Ka rilan maan tuulivoima-aluerajaus tulee poistaa Päijät-Hämeen maakun ta kaa va eh do tuk ses ta. Kaavaselostuksessa sivulla 18 olevassa pohjavesien tilaa Päi jät-hämees sä kuvaavassa kuvassa Anianpellon pohjavesialue on vir heel lises ti luokiteltu huonotilaiseksi, vaikka trikloorieteeni ja tet ra kloo rietee ni pi toi suu det ovat jo alittaneet sille asetetut talousveden laa tuvaa ti muk set jo vuonna 2010 otetuissa näytteissä. Tuolloin tri kloorietee nin pitoisuudeksi saatiin <0,5 µg/l ja tetrakloorieteenin pi toi suudek si 5 µg/l.talousvesiasetuksen (461/2000) liitteessä 1 asetetut kemial li set enimmäisraja-arvot trikloori- ja tetrakloorieteenille yhteensä ovat 10 µg/l." Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, puh , säh kö pos ti: etunimi.sukunimi@ asikkala.fi Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan Päijät-Hämeen maa kun ta kaava eh do tuk ses ta 2014 seuraavaa: - Valtatie 24 Lahdesta Paimelaan on merkitty kehitettäväksi val tatiek si. Samaa merkintää tulisi jatkaa myös Paimelasta Vääksyyn saak ka, koska myös tälle tieosuudelle on merkitty ke hit tä mis toi menpi tei tä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. - Tieliikenteen yhteystarve on merkitty hyvin Mt 313 ja Vt 24 välille Veh koon kohdalla. Samankaltainen yhteystarve on tiellä yt 104 Asikka lan kirkonkylän ja Vt 24:n välillä, joka tulisi merkitä kaavaan. - Körrin pohjoispuolelle tulee merkitä työpaikka-alue, TP. Alue on mer kit ty nä lainvoimaisessa Vesivehmaan osayleiskaavassa TP ja TP-1/res merkinnällä. Alueen asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa. - Vesivehmaan kohdalla on ohjeellisen kehitettävän pää ve si huol tolin jan merkintä. Merkintää tulisi tarkistaa siten, että nykyinen ra kennet tu päävesihuoltolinja kulkee oheisen liitteen mukaisesti ja oh jeel linen kehitettävä päävesihuoltolinja kulkee rakennetun linjan välissä, MT 313 vierellä. - Maakuntakaavassa on symbolimerkinnät eritasoisille kyläalueille; lä hi kes kus ky läl le, maaseutukylälle ja haja-asutuskylälle. Kaa va määräyk sis sä on mainittu, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tu lee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asu misen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympä ri vuo ti suut ta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta py sy-

8 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 8/40 Kunnanhallitus vän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kuntatalous, kylien eri tyispiir teet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Määräyksen mukaan ym pä ri vuo ti sen rakentamisen kehittämismahdollisuudet tulee huomioi da kylien lisäksi myös kylien läheisyydessä. Se on hyvä asia, kos ka kunnassamme on tarpeita erityisesti ympärivuotiselle ra ken tami sel le kylien ranta-alueilla, jotka eivät kuitenkaan sijoitu kylien keskuk siin. Mikäli suunnittelumääräys koskee vain kylän tiettyä aluetta, oli si se hyvä tarkentaa kaavamääräyksiin. - Linkinpohjaan Häkälän edustalle on merkitty mui nais muis to kohde, joka on historiallinen aluksen hylky. Hylkyä ei enää ole, joten mer kin tä tulee poistaa. - Häkälän satama on asemakaavassa merkitty Linkinpohjan lahteen LV-venesatama -merkinnällä. Se tulee merkitä myös maa kunta kaa vaan. Myös veneväylä tulee merkitä laivaväylän ja Häkälän sata man välille. - Kaavakarttaan merkitty eo/5 alue Heinolan rajalla, mt 313 ete läpuo lel la on merkitty Urajärven osayleiskaavaan TP/res, työpaikan re ser vi alu ee na. - Karilanmaan tuulivoima-alue, tuulivoimatuotantoon soveltuva alue on osoitettu tv-aluerajauksella. Tuulivoiman rakentamiselle ase tet tavat rajoitukset tulee tarkastella tuulivoimarakentamisen suunnittelun yh tey des sä. Tuulivoimarakentaminen ei saa rajoittaa nykyistä asutus ta, asemakaavoitettuja alueita ja Kalkkisten lähikeskuskylää. Tuuli voi ma puis ton rajausta tulee tarvittaessa tarkistaa edellä mainittujen asioi den osalta. Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Kokouksessa esittelijä muutti esitystään siten, että lausuntoon li sätään: Asikkalan kunta näkee tärkeäksi, että kaavassa säilytetään Hollolan Häl vä län ampumarata-alue. Kyseessä on ainoa kansainvälisen tason mukainen ampumaurheilukeskus maakunnassa. Uuden korvaavan alueen rakentaminen Hälvälän nykyiseen tasoon on kustannuksiltaan alutta käyttäville ampumaseuroille ja re ser vi läisjär jes töil le sula mahdottomuus. Mikäli kuitenkin Hälvälän ampumarata poistettaisiin vastoin nä kemys täm me maakuntakaavasta, silloin tulisi vähintäänkin Asikkalassa Ve si veh maan ampumarata merkitä maakuntakaavaan kehitettäväksi am pu ma ra ta-alu eek si. Hannu Mäkinen esitti, että Vesivehmaan ampumarataa ei tule ke hittää valtakunnalliseksi ampumaradaksi, koska meluhaitat tulisivat lisään ty mään. Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa.

9 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/2015 9/40 Kunnanhallitus Heikki Vahto esitti, että lausunnossa esitetään, että Asikkalan kunnan alueella oleva Karilanmaan tuulivoima-aluerajaus tulee poistaa Päi jät-hä meen maakuntakaavaehdotuksesta. Katja Riihilahti kannatti Vahdon tekemää esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Heikki Vahdon tehneen esit te li jän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimen huu to ää nes tyk sen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kan natta vat Vahdon tekemää esitystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yk si mie lises ti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Tarja Tornio) ja 6 ei-ään tä (Vilho Laakso, Hannu Mäkinen, Katja Riihilahti, Rita Ruotsa lai nen-kyy nä räi nen, Maija-Liisa Uusi-Uitto, Heikki Vahto). Puheen joh ta ja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan kun nan hal litus hyväksyi Vahdon tekemän muutos esityksen. Muilta osin kunnanhallitus hyväksyi esittelijän esityksen ko kouk sessa tehdyin täydennyksin. Hannu Mäkinen ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteensä Ve si vehmaan ampumarataa koskien. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen kunnanhallitus päät ti todeta lausuntonaan Päijät-Hämeen maa kun ta kaa va eh do tukses ta 2014 seuraavaa: - Valtatie 24 Lahdesta Paimelaan on merkitty kehitettäväksi val tatiek si. Samaa merkintää tulisi jatkaa myös Paimelasta Vääksyyn saak ka, koska myös tälle tieosuudelle on merkitty ke hit tä mis toi menpi tei tä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. - Tieliikenteen yhteystarve on merkitty hyvin Mt 313 ja Vt 24 välille Veh koon kohdalla. Samankaltainen yhteystarve on tiellä yt 104 Asikka lan kirkonkylän ja Vt 24:n välillä, joka tulisi merkitä kaavaan. - Körrin pohjoispuolelle tulee merkitä työpaikka-alue, TP. Alue on mer kit ty nä lainvoimaisessa Vesivehmaan osayleiskaavassa TP ja TP-1/res merkinnällä. Alueen asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa. - Vesivehmaan kohdalla on ohjeellisen kehitettävän pää ve si huol tolin jan merkintä. Merkintää tulisi tarkistaa siten, että nykyinen ra kennet tu päävesihuoltolinja kulkee oheisen liitteen mukaisesti ja oh jeel linen kehitettävä päävesihuoltolinja kulkee rakennetun linjan välissä, MT 313 vierellä. - Maakuntakaavassa on symbolimerkinnät eritasoisille kyläalueille; lä hi kes kus ky läl le, maaseutukylälle ja haja-asutuskylälle. Kaa va mää-

10 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus räyk sis sä on mainittu, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tu lee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asu misen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympä ri vuo ti suut ta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta py syvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kuntatalous, kylien eri tyispiir teet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Määräyksen mukaan ym pä ri vuo ti sen rakentamisen kehittämismahdollisuudet tulee huomioi da kylien lisäksi myös kylien läheisyydessä. Se on hyvä asia, kos ka kunnassamme on tarpeita erityisesti ympärivuotiselle ra ken tami sel le kylien ranta-alueilla, jotka eivät kuitenkaan sijoitu kylien keskuk siin. Mikäli suunnittelumääräys koskee vain kylän tiettyä aluetta, oli si se hyvä tarkentaa kaavamääräyksiin. - Linkinpohjaan Häkälän edustalle on merkitty mui nais muis to kohde, joka on historiallinen aluksen hylky. Hylkyä ei enää ole, joten mer kin tä tulee poistaa. - Häkälän satama on asemakaavassa merkitty Linkinpohjan lahteen LV-venesatama -merkinnällä. Se tulee merkitä myös maa kunta kaa vaan. Myös veneväylä tulee merkitä laivaväylän ja Häkälän sata man välille. - Kaavakarttaan merkitty eo/5 alue Heinolan rajalla, mt 313 ete läpuo lel la on merkitty Urajärven osayleiskaavaan TP/res, työpaikan re ser vi alu ee na. - Asikkalan kunnan alueella oleva Karilanmaan tuu li voi ma-alue rajaus tulee poistaa Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta. - Asikkalan kunta näkee tärkeäksi, että kaavassa säilytetään Hol lolan Hälvälän ampumarata-alue. Kyseessä on ainoa kansainvälisen ta son mukainen ampumaurheilukeskus maakunnassa. Uuden korvaa van alueen rakentaminen Hälvälän nykyiseen tasoon on kus tannuk sil taan alutta käyttäville ampumaseuroille ja reserviläisjärjestöille su la mahdottomuus. Mikäli kuitenkin Hälvälän ampumarata pois tettai siin vastoin näkemystämme maakuntakaavasta, silloin tulisi vä hintään kin Asikkalassa Vesivehmaan ampumarata merkitä maa kun takaa vaan kehitettäväksi ampumarata-alueeksi. Todetaan, että Hannu Mäkinen jätti eriävän mielipiteensä pää tökseen Vesivehmaan amupumarataa koskevalta osalta liite 6/

11 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Lausunto hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen / Vähä-Rannan ranta-asemakaava KHALL Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää kunnan lausuntoa Hämeen elin kei no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valtuuston päätöksestä tekemän valituksen johdosta. Valituksenalaisella pää tök sel lä valtuusto on hyväksynyt Vähä-Rannan ran ta-ase ma kaavan. Hallintosäännön 10 :n mukaan kunnanhallitus päättää selityksen an ta mi ses ta valtuuston puolesta päätöstä koskevien valitusten johdos ta, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätöstä ei ole kumot ta va. Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, puh , säh kö posti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan Hämeenlinnan hal lin to-oi keudel le Vähä-Rannan ranta-asemakaavan hyväksymisestä tehtyyn vali tuk seen seuraavaa: ELY-keskuksen vaatimukset ja valitusperusteet tiivistetysti: 1. MRL 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laa dittaes sa ja MRL 54 :n mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten mu kaan oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon ranta-ase ma kaa vaa laadittaessa siten kuin siitä edellä säädetään. Alueelle ranta-asemakaavalla suunniteltu rakentaminen, joka mahdol lis taa kuuden loma-asuntotontin rakentamisen, ei ELY-keskuksen nä ke myk sen mukaan ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan tar koit tamaa haja-asutusluonteista rakentamista. 2. Suunnittelualue on MRL 72 :n 2 momentin mukaista ranta-aluet ta. Ranta-alueen rakennusoikeus on osayleiskaavassa mi toitet tu emätilakohtaisesti ja osoitettu kaavassa. Ranta-alueen ra kennus oi keus on jo käytetty. Ranta-asemakaavan mukainen ra ken ta minen tapahtuisi myös rannasta katsottuna ns. toiseen riviin. Hy väk sytty Vähä-Rannan ranta-asemakaava on oikeusvaikutteisen Päi jänteen rantaosayleiskaavan vastainen, eikä siten täytä asemakaavan si säl tö vaa ti muk sia. 3. Hyväksytty ranta-asemakaava on vastoin maanomistajien ta sapuo li sen kohtelun periaatetta ja Suomen perustuslain 6 :ää. Säännök seen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus yhdenvertaisesta kohte lus ta samanlaisissa tapauksissa.

12 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Hämeen ELY-keskus vaatii, että Asikkalan kunnanvaltuuston päätös kumotaan lainvastaisena. Asikkalan kunnan vastine: 1. MRL 42 :n mukaan yleiskaava on ollut ohjeena laadittaessa ran ta-ase ma kaa vaa. Oikeusvaikutteisessa Päijänteen ran ta-alueiden osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) on sal lit tu rakennuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asutusluontoinen ra kenta mi nen lukuun ottamatta 100 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Rakennuslain 31 :n perusteella määrätään, että alueella on 100 met rin syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty lukuun otta mat ta kunnanvaltuuston kaavan hyväksymishetkellä olemassa olevaan maatilan talouskeskuksen asuinrakennukseen liittyvää ker rosalal taan korkeintaan 25 m2:n suuruista rantasaunaa. Osayleiskaava mahdollistaa rakentamisen kauemmaksi kuin 100 met riä rannasta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on ratkaista tarkem mal la suunnittelulla muodostuvia rakennuspaikkoja yli 100 metrin päähän rannasta. Tonttien koot ovat yli 2500 m2. Asikkalan kunnan rakennusjärjestys mahdollistaa haja-asutusalueille pie nim millään 2000 m2:n suuruisia rakennuspaikkoja alueille, jotka ovat kauem pa na kuin 50 metriä rantarajasta. Rakennusoikeus määräytyy sekä Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen, että Päijänteen ranta-aluei den osayleiskaavan mukaisesti ollen 6 % rakennuspaikan pin ta-alas ta, vähimmäisrakennusoikeuden ollessa 130 k- m2 ja enim mäis ra ken nus oi keu den ollessa suurimmalla tontilla 250 k-m2. Näin ollen voidaan katsoa, että ranta-asemakaavalla suunnitellut reilun kokoiset kuivanmaan tontit muodostavat haja-asutusluonteisia tont te ja, vaikkakin kokonaisuus on ratkaistu ran ta-ase ma kaa voi tuksen keinoin. Jatkossa ranta-asemakaava ohjaa kyseisen alueen maankäyttöä, jol loin kaavan mukainen rakentaminen ei vaikeuta alueen, eikä ympä röi vän alueen maankäyttöä, eikä myöskään Päijänteen ranta-aluei den osayleiskaavan mukaista toteutusta ympäröivien alueiden osalta. (MRL 42 ) MRL 54 :n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset oi keus vaikut tei ses ta yleiskaavasta on otettu huomioon (M-alueen kaa va määräys). Asemakaava on laadittu siten, että se täyttää asemakaavan si säl tö vaa ti muk set. Perustelut löytyvät kaavaselostuksen läh tö kohdis ta ja kaavan vaikutuksista. 2. Vähä-Rannan ranta-asemakaavan rakennuspaikat sijoittuvat alu eel le, jossa on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, mutta ei ran-

13 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus ta-ase ma kaa vaa. Ranta-asemakaavoitukseen on ryhdytty, koska suun ni tel luis ta tonteista muodostuu MRL 72 :n mukainen suun nitte lu tar ve ranta-alueella, koska rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa raken nus ta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaa vaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttä mis tä rakennusluvan myöntämisen perusteella. Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava on mitoitettu kan ta ti la kohtai ses ti ja osoitettu kaavassa ainoastaan 100 m syvyisen ran ta vyöhyk keen rakennusoikeus. Rantayleiskaavan M-alueen osalta on mää rät ty, että alueella on sallittu rakennuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asu tus luon tei nen rakentaminen lukuun ottamatta 100 m syvyistä ran ta vyö hy ket tä. Ranta-asemakaava on laadittu edellä esitetty ranta yleis kaa van ohjausvaikutus huomioiden. Suunnittelualueen ra kenta mi nen on rajattu rantayleiskaavassa määritellyn 100 metrin sy vyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle, eikä kaavalla muodosteta ton teille yhteyttä vesistöön. Rantayleiskaava ei ohjaa takamaaston M-alueen rakentamisen määrää ja sijoittumista, mikä aiheuttaa ran ta-asema kaa van laatimistarpeen. Ranta-asemakaavan laatiminen on nähty myös Asikkalan kunnassa parempana vaihtoehtona ra ken nus oikeu den määrän ja sijoittumisen selvittämiseen kuin yksittäiset ra kennus-/poik keamis lu vat. Rakennusoikeus on siirretty rantaosayleiskaavalla 100 m leveältä ran ta vyö hyk keel tä kaavan rakentamisalueille, mutta ra ken nus oi keutta ei ole siirretty 100 m leveän rantavyöhykkeen ulkopuolisilta alueilta. Myöskään 100 m leveän rantavyöhykkeen ulkopuolisella alueella kaa van laatimisajankohtana jo ollutta rakentamista ei ole katsottu ran ta yleis kaa vas sa käytetyksi rantarakennusoikeudeksi. Ran ta osayleis kaa val la on siten määritelty, että myöskään Vähä-Rannan ranta-ase ma kaa van alue ei ole rantarakennusoikeuslaskelmissa huomioi ta vaa aluetta. Rantarakennusoikeuslaskelmien laajentaminen ran ta yleis kaa vas sa määritetyn rantavyöhykkeen ulkopuolelle olisi ran ta yleis kaa van ohjausvaikutuksen vastaista ja saattaisi myös vaaran taa rantayleiskaavalla tavoitellun maanomistajien tasapuolisen koh te lun tavoitteen. Rantakaavalla tutkitut alueet eivät aiheuta maisemavaikutuksia Päijän teen vesistön suunnasta tarkasteltuna. Tiestön puolelta tar kas teltu na maisemavaikutukset ovat kaavan toteutuessa jopa po si tii vi semmat kuin olemassa oleva ympäristö. Rakennuspaikat nojautuvat olemas sa olevaan tiestöön. Tontit muodostuvat siten, ettei niillä ole yhteyt tä vesistöön. Tonttikohtainen rakennusoikeus on sovitettu alu eelle sopivaksi ja naapuriolosuhteet huomioivaksi. Rannanpuoleisten tont tien osaan on jätetty reilun kokoinen luonnonmukaisena säi ly tettä vä alueen osa tai lähivirkistysalue rantanaapureiden väliin. Kiinteis tön ranta ei kuulu kaava-alueeseen, joten ranta jää 100 metrin alu eel ta rakentamattomaksi lukuun ottamatta osayleiskaavan mukais ta, ranta-asemakaavan ulkopuolelle jäävää yhtä naa pu ri ra ken-

14 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus nus paik kaa. Rakentaminen ei tästä syystä tapahdu toiseen riviin. Luonnonsuojelu, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon jär jestä mi nen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet on otettu huo mi oon. Kaavan vaikutuksissa on tarkasteltu näitä asioita ja to detaan, että alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai suojelutarpeita. Suu ret tontit ja hyvä maaperä mahdollistavat haja-asutusasetuksen mu kai sen vesihuollon järjestämisen, josta on myös määrätty kaavas sa. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että ne eivät ulotu ve sistön rantaan. Maasto- ja luonto-olosuhteiltaan alue on tavanomaista ta lous met sää, joka rannasta nousee loivapiirteisenä. Uudet ra kennus pai kat jäävät lähimpien vanhojen rakennuspaikkojen taakse rannas ta päin katsottuna. Näin ollen myös MRL 73 :n mukaiset erityiset sisältövaatimukset on huomioitu ranta-asemakaavoituksessa. MRL 54 :n mukaiset sisäl tö vaa ti mus ten perustelut ovat edellä kohdassa Asemakaava ei ole perustuslain 6 :n vastainen. Ase ma kaa voitus Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan M-alueelle ei ole maan omis ta jien tasapuolisen kohtelun vastaista. Päijänteen ranta-aluei den osayleiskaavan M-alueelle on sallittu rakennuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asutusluontoinen rakentaminen lukuun ot tamat ta 100 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Lisäksi jokaisella maanomis ta jal la on oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen, jossa alue muo dos taa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden (MRL 74 ). Muiden vastaavien alueiden maanomistajilla on mahdollisuus hyödyntää aluei taan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olo suh teis sa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

15 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Poikkeamisluvan myöntäminen Kirsi ja Janne Rajakarin hakemukseen Asikkalan kunnan Urajärven kylässä 582/ /2015 KHALL Kirsi Rajakari omistaa Asikkalan kunnan, Urajärven kylässä Sy vä järven rannalla sijaitsevan tilan, Kesäniemi (RN:o ). Tila on pinta-alaltaan 5200 m2:n suuruinen. Tila on merkitty Ruot sa laisen, Kymenvirran, Rutalahden rantaosayleiskaavassa yhdeksi olemas sa olevaksi vapaa-ajan rakennuspaikaksi (RA). Ran ta osa yleiskaa van on Asikkalan kunnanvaltuusto vahvistanut päätöksellään / 64, mutta koska kaava kumoutui Itä-Suomen hal linto-oi keu den antamalla päätöksellä 14/5223/3, ei kaava ole vielä lainvoimainen. Poikkeamishakemuksen kiinteistöön / määrä alaan ei ole kohdistettu yksilöityjä valituksia. Kaavatyötä tullaan jat ka maan uudelleen ehdotusvaiheen nähtävilläololla. Kirsi ja Janne Rajakari hakevat poikkeamislupaa omistamalleen kiinteis töl le, Kesäniemi RN:o ), uuden n. 90 krm2:n suu ruisen lomarakennuksen rakentamiseksi. Rakennus on tarkoitus toteut taa n. 25,8-55 m etäisyydelle rantaviivasta. Rakennuspaikka sijait see niemen kärjessä. Alueella ei ole lainvoimaista yleis- tai asema kaa vaa. Rakennusoikeutta on kiinteistöllä käytetty ennestään; (vanha pää raken nus n. 45 k-m2, sauna n. 12,5 k-m2, 3 kpl n. 10 m2:n varastoa ja kui va käy mä lä 2 m2.) yhteensä n. 89 k-m2. Hankkeen tarkoituksena on purkaa nykyinen loma-asunto ja ra kentaa sen tilalle n. 90 k-m2:n loma-asunto. Tällöin uudisrakennuksen ra ken ta mi sen jälkeen kiinteistön kokonaisrakennusoikeudeksi muodos tuu 134 k-m2. Yhdelle vapaa-ajan rakennuspaikalle (RA), voidaan enimmillään osoit taa ko. rantaosayleiskaava-alueella rakennusoikeutta 250 k-m2, mi kä li rakennuspaikka on vähintään m2:n suuruinen maa pohja-alal taan. Koska kyseessä on ranta-alueelle sijoittuva ra ken nus toimen pi de ja alueella ei ole voimassa olevaa MRL mukaista kaavaa, on asia ratkaistava poikkeamismenettelyllä. Kohteessa on suoritettu maastokäynti sekä neuvoteltu kunnan raken nus tar kas ta jan kanssa, ja tämän pohjalta on todettu järkevin toimin ta ta pa. Koska toiminta poikkeaa olemassa olevasta alueen suunnittelua ja to teu tus ta ohjaavasta aineistosta, edellyttää rakennusluvan myön tämi nen MRL 173 :n mukaista poikkeuslupaa. Päätöksen asiasta tekee Asikkalan kunnan kunnanhallitus

16 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Naapuritonttien omistajia on kuultu poikkeamisluvan edellyttämällä ta val la (MRL 173/1 ja MRA 86/1) eikä heillä ole ollut huo mau tetta vaa aiotun hankkeen osalta. Liite 2/ poikkeamislupahakemusasiakirjat Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus myöntää haetun rakennusoikeuden kasvattamisen ha ke muk sen mukaisesti. Asikkalan kunnanhallitus katsoo, että hakemuksen tarkoittama hanke ei aiheuta haittaa muulle maankäytölle tai sen suunnittelulle ja että hakemuksessa esitetty toiminta voidaan parhaiten osoittaa ko. alu eel le. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että päätös tulee ilmoittaa vii vy tyk settä tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä poikkeamislupa on voimassa yhden vuoden siitä päivästä laskien, kun se on saavuttanut lainvoiman. Poikkeamisluvan kohteelle on haettava rakennuslupa tässä ajassa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

17 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Lausunnon antaminen Risto ja Saini Rantasen poikkeamislupahakemukseen Asikkalan kunnan Asikkalan kylässä 545/ /2014 KHALL Risto ja Saini Rantanen omistavat Päijänteen rannalla Asikkalan kyläs sä sijaitsevan Rantsula (RN:o ) nimisen 7790 m2:n suu rui sen tilan noin 105 metrin päässä rannasta. Kiinteistö on osoitet tu v vahvistetussa Päijänteen rantaosayleiskaavassa maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueella on sallittu ra ken nuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asutusluontoinen rakentaminen lukuun ot ta mat ta 100 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Rakennuslain 31 :n pe rus teel la määrätään, että alueella on 100 metrin syvyisellä ran tavyö hyk keel lä rakentaminen kielletty lukuun ottamatta kun nan valtuus ton kaavan hyväksymishetkellä olemassa olevaan maatilan talous kes kuk sen asuinrakennukseen liittyvää kerrosalaltaan kor keintaan 25 m2:n suuruista rantasaunaa. Kiinteistön omistajat Risto ja Saini Rantanen hakevat poik kea mis lupaa MRL 72 :n mukaisesta rantojen suunnittelutarpeesta ta lous raken nuk sen eli vanhan kulkuneuvojen suo ja ra ken nuk sen/vers tashallin muuttamiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Alueella on voimassa oleva v Päijänteen rantaosayleiskaava, jos sa kiinteistö on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alue on yleiskaavassa osoitettu myös arvokkaaksi harjualueeksi (sg), maisemaolosuhteiltaan merkittäväksi alueeksi (ma), luon to-olosuh teil taan merkittäväksi alueeksi (lu), pohjavesialueeksi (pv). Maakun ta kaa vas sa alue on osoitettu mm. kulttuurihistorian tai maiseman kan nal ta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (kmv). Kiinteistölle esitetään käyttötarkoituksen muutosta, olemassa olevas ta rantaosayleiskaavassa vahvistetusta tilanteesta ym pä ri vuo tisen asuinkäyttöön (AO). Talousrakennus on tarkoitus korjata ra kenteel li ses ti vastaamaan ympärivuotisen asumisen edellytyksiä. Ko. kiin teis töl lä sijaitsee v valmistunut 158 m2:n suuruinen ta lo usra ken nus/kul ku neu vo jen suojarakennus/verstashalli, sekä 48 m2:n suu rui nen autotalli. Kiinteistö Rantsula (RN:o ) on lohkot tu omaksi kiinteistökseen kiinteistöstä Ottola (RN:o ). Kiinteistö Ottola on kiinteistön Rantsula ta ka maastoa. Kiinteistöllä Ottola on jo olemassa oleva 115 k-m2:n suuruinen asuin ra ken nus ympärivuotiseen asumiseen, joka on rakennettu v ja se on merkitty Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavaan asuin pien ta lo jen rakennuspaikaksi (AO). Lähimmät ympärivuotiseen asu mi seen tarkoitetut kiinteistöt Päijänteen rannalla ovat noin 725 met rin ja 2,6 kilometrin päässä. Päijänteen ranta-alueiden osa yleiskaa van emätilakohtaisessa rakennusoikeuslaskelmassa kiinteistön ra ken nus oi keus on jo käytetty emätilalla Ottola RN:o

18 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Hakemuksen mukainen poikkeaminen ei täytä MRL 172 :n mu kaisia edellytyksiä. Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavaan ei kiinteis töl le ole osoitettu rakennusoikeutta ja emätilakohtainen ra kennus oi keu den määrä ylittyy. Pysyvän asutuksen hyväksyminen tässä ta pauk ses sa aiheuttaa maanomistajien epätasapuolista kohtelua. Naapuritonttien omistajia on kuultu poikkeamisluvan edellyttämällä ta val la (MRL 173/1 ja MRA 86/1) eikä heillä ole ollut huo mau tet tavaa aiotun hankkeen osalta. MRL 171 :n mukaan toimivalta asiassa on Hämeen ELY-kes kuksel la, koska kyse on vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoitta mi ses ta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu ra ken nus oikeut ta. Lain mukaan kunnalta on kuitenkin pyydettävä lausunto ennen asian ratkaisemista. Asikkalan kunnan hallintosäännön mukaan lau sun non antaa kunnanhallitus. Kohteessa on suoritettu maastokäynti, keskusteltu ra ken nus tar kasta jan kanssa, ja edellä mainittujen pohjalta on todettu järkevin toimin ta ta pa. Koska toiminta poikkeaa olemassa olevasta alueelle laaditusta Päijän teen rantaosayleiskaavasta, ja on maankäyttö- ja rakennuslain vas tai nen, ei edellytyksiä poikkeamisluvalle ole. Liite 3/ poikkeamislupahakemusasiakirjat Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus ei puolla haettua käyttötarkoituksen muutosta. Asikkalan kunnanhallitus katsoo, että hakemuksen tarkoittama hanke on Päijänteen rantaosayleiskaavan ja siten maankäyttö- ja ra kennus lain vastainen, ja sille ei voida myöntää haettua poik kea mis lupaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

19 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Lausunnon antaminen Inkeri Rehtilän poikkeamishakemukseen Asikkalan kunnan Salonsaaressa 559/ /2015 KHALL Inkeri Rehtilä omistaa Asikkalan kunnan, Salon kylässä sijaitsevan Ta nen Point (RN:o ) nimisen n m2:n suuruisen ti lan. Kiinteistö on oikeusvaikutteisessa Päijänteen ranta-alueiden osa yleis kaa vas sa merkitty ranta-asemakaavoitetuksi loma-asunnon ra ken nus pai kak si (RA/r). Halkoniemen alueen rantakaavassa (vahv ) kiinteistö on merkitty loma-asuntoalueen ra ken nus paikak si (RH I), jossa rakennusoikeus on 120 m2. Tällä kiinteistöllä raken nus te hok kuu dek si muodostuu noin e=0,02. Inkeri Rehtilä hakee poikkeamislupaa omistamalleen kiinteistölle raken nus oi keu den ylitykseen. Tällä hetkellä kiinteistöllä on käytetty raken nus oi keut ta 213 m2 (asuinrak. 83 m2 + sauna 15 m2, varasto 89 m2 ja venetalas 26 m2, e=0,035). Kiinteistön venetalas on tarkoitus pur kaa ja kiinteistölle haetaan uuden, 49 m2:n venetalaksen ra kenta mis ta samalle paikalle. Kokonaisrakennusoikeus nousee tällöin 23 m2 eli 236 m2:iin. Tehokkuus kiinteistöllä nousee n. e=0,039, eli noin 0,4%. Kaavan mukainen rakennusoikeus on jo aiemmin ylit tynyt 93 m2:llä ja ylittyy aiotulla hankkeella 116 m2:llä. Ylitys ko ko naisra ken nus oi keu des ta on ollut jo ennestään 77,5 %. Uuden ve ne ta laksen myötä kokonaisrakennusoikeus ylittyy 96,7 %:lla. Kyseisen rantakaavan viereiset ranta-alueet on kaavoitettu vuonna 2002 voimaan tulleella Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavalla. Sii nä lomarakennuspaikkojen rakennusoikeus määräytyy te hok kuuslu vun e=0,06 mukaisesti ollen vähimmillään 130 k-m2 ja suu rim millaan 250 k-m2. Kiinteistön kokonaisrakennusoikeus ei ylitä tätä yleises ti määriteltyä Päijänteen rantaosayleiskaavan ran ta ra ken nus oikeut ta, eikä myöskään Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen (voim ) 6% rantarakennusoikeutta. Koska Asikkalan kunnassa on yleisesti käytössä vastaavilla alueilla kor keam pi rakentamistehokkuus, ei nyt poikkeamisella haettu ra kennus oi keu den kasvattaminen aiheuta haittaa rakentamisen- ja maankäy tön suunnittelulle tai toteutukselle. Koska kyseessä on pieni yksit täis tä kiinteistöä koskeva hanke, ja koko alue on käytännössä lähes valmiiksi suunniteltu ja toteutettu vuosien saatossa, ei ole tar koituk sen mu kais ta ratkaista asiaa erillisellä raskaalla asemakaavan laa din nal la. Kohteessa on suoritettu maastokäynti, keskusteltu ra ken nus tar kasta jan kanssa, ja edellä mainittujen pohjalta on todettu järkevin toimin ta ta pa.

20 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Koska toiminta poikkeaa olemassa olevasta alueen suunnittelua ja to teu tus ta ohjaavasta aineistosta, edellyttää rakennusluvan myön tämi nen MRL 173 :n mukaista poikkeuslupaa. MRL 171 :n mukaan toimivalta asiassa on Hämeen ELY-kes kuksel la, koska kyse on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta ase makaa vas sa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta ko ko naisra ken nus oi keu des ta. Lain mukaan kunnalta on kuitenkin pyydettävä lau sun to ennen asian ratkaisemista. Asikkalan kunnan hal lin to säännön mukaan lausunnon antaa kunnanhallitus. Naapuritonttien omistajia on kuultu poikkeamisluvan edellyttämällä ta val la (MRL 173/1 ja MRA 86/1) eikä heillä ole ollut huo mau tet tavaa aiotun hankkeen osalta. Liite 4/ poikkeamislupahakemusasiakirjat Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus puoltaa haetun rakennusoikeuden kasvattamisen hakemuksen mukaisesti. Asikkalan kunnanhallitus katsoo, että hakemuksen tarkoittama hanke ei aiheuta haittaa muulle maankäytölle tai sen suunnittelulle ja että hakemuksessa esitetty toiminta voidaan parhaiten osoittaa ko. alu eel le. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

21 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Lausunnon antaminen Marko Grönlundin poikkeamislupahakemukseen Asikkalan kunnan Urajärven kylässä 547/ /2014 KHALL Marko Grönlund omistaa Rutalahden rannalla, Urajärven kylässä sijait se van määräalan tilasta Utteri (RN:o ). Määräalalle on osoitettu Ruotsalaisen, Kymenvirran, Rutalahden ran ta osa yleiskaa vas sa 1 vapaa-ajan rakennuspaikka (RA). Rantaosayleiskaavan on Asikkalan kunnanvaltuusto vahvistanut päätöksellään / 64, mutta koska kaava kumoutui Itä-Suomen hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä 14/5223/3, ei kaava ole vielä lainvoi mai nen. Poikkeamishakemuksen kiinteistöön / määräalaan ei ole koh dis tet tu yksilöityjä valituksia. Kaavatyö kumoutui kokonaan liittyen mitoitusvirheeseen. Kaava-alue on kokonaisuudessaan tar kistet tu mahdollisten mitoitusvirheiden osalta, eikä hakemukseen kohdis tu val la määräalalla/kiinteistöllä tapahdu muutoksia verrattuna kun nan val tuus ton vahvistamaan / 64 kaavaan. Kaa vatyö tä tullaan jatkamaan uudelleen ehdotusvaiheen nähtävilläololla. Marko Grönlund hakee poikkeamislupaa Hämeen ELY-keskukselta MRL 72 :n mukaisesta rantojen suunnittelutarpeesta uusien n. 120 m2:n suuruisen lomarakennuksen, 25 m2:n suuruisen saunan sekä 50 m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseksi omis ta malleen määräalalle (RN:o M601), joka on n m2:n suu rui nen. Kyseessä on uusi Ruotsalaisen, Kymenvirran, Ru ta lahden rantaosayleiskaavassa osoitettu vapaa-ajan rakennuspaikka, jos sa yhdelle rakennuspaikalle on rakennusoikeutta osoitettu 6 %, si ten että maksimi rakennusoikeus ei saa ylittää 250 k-m2 yhdellä ra ken nus pai kal la. Tämä tarkoittaa hakemuksen määräalalle 180 k-m2 enimmäisrakennusoikeutta. Rakennuspaikalle haetaan yh teensä 195 k-m2 rakennusoikeutta. Hanke ei kuitenkaan ylitä Päijänteen ran ta-aluei den osayleiskaavan 250 k-m2:n mak si mi ra ken nus oi keutta. Uusi lomarakennus on esitetty sijoitettavaksi taustamaastoon n. 30 m päähän rantaviivasta. Maastokäynnin yhteydessä on todettu, et tä määräalalle on sijoitettu varastorakennus sekä jalassauna. Asikkalan kunnan rakennusjärjestys kvalt / Ra ken tami nen ranta-alueilla 7 : Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerros ala saa olla enimmillään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuiten kin vähintään 130 km². Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. Kiinteistön kaik kien rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 1 m ylä ve si ra jaa korkeammalla. Jos tulvavesirajaa ei tunneta, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeuden ylä puo lel la. Rakennuspaikalle sallitaan enintään yksi 1½ kerroksinen

22 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus asuin ra ken nus tai loma-asunto. Lisäksi rakennuspaikalle saa ra kentaa vierasmajan sekä sauna ja talousrakennuksia. Rakennusten koko nais lu ku mää rä saa olla korkeintaan viisi (5). Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ran ta viivas ta on, mikäli maastonmuodosta, maaperästä tai muusta luon nonmu kai ses ta lähtökohdasta ei muuta johdu, oltava vähintään 25 metriä. Pohjapinta-alaltaan yli 150 m² tulee sijoittaa vähintään 50 metrin pää hän rantaviivasta, ellei maasto-olosuhteista muuta johdu. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa ra kentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyy den edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee kuiten kin olla vähintään 10 metriä ja rakennuksen enim mäis har jan-korkeus saa olla enintään 3,5 metriä. Kyseisten saunarakennuksen poh ja pin ta-ala saa olla korkeintaan 40 m². Yli 25 metrin päähän rannas ta tulevat saunat voivat olla korkeintaan 35 k-m². Saunarakennuksen saunan ja pesuhuoneen osuus on oltava vä hintään 1/3 osa rakennuksen kerrosalasta. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, gril li ka tok sia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häi rit seväs ti rantamaisemaa. Rakennusten/rakennelmien koko saa olla pohja pin ta-al taan korkeintaan 15 m². Rakennusten etäisyyden ran ta viivas ta ja sijainnin rakennuspaikalla on oltava sellainen, että ran tamai se man luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Raken nuk sen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen so peu tu mi seen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Raken nus ten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä on säästettävä tai sin ne on istutettava suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Ilman lupamenettelyä rakennuspaikalle saadaan rakentaa korkein taan kaksi rakennelmaa. Venevaja saa ulottua osittain veden päälle vesialueen omistajan suos tu muk sel la. Sen on sopeuduttava ympäristön rakennuskantaan ja maisemaan. Venevajaa ei saa eristää. Sen on oltava ns. kylmä ra ken nus. Venevajaan ei saada rakentaa muita tiloja. Venevajan koko kerrosalaltaan saa olla korkeintaan 40m². Venevaja lasketaan raken nus pai kan kokonaiskerrosalaan. Alle yhden (1) hehtaarin suuruisille saarille ei saa muodostaa uutta ra ken nus paik kaa. Rantavyöhykkeen syvyys on 100 m. (MRL 72 ) Naapuritonttien omistajia on kuultu poikkeamisluvan edellyttämällä ta val la (MRL 173/1 ja MRA 86/1) eikä heillä ole ollut huo mau tetta vaa aiotun hankkeen osalta. Koska alueelle laadittu rantaosayleiskaava ei ole vielä saavuttanut lain voi mai suut ta, tulee uuden rakennuspaikan rakennusoikeus kä sitel lä MRL:n mukaisesti poikkeamismenettelyllä. Toimivalta asiassa on Hämeen ELY keskuksella. Lain mukaan kunnalta on kuitenkin

23 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus pyy det tä vä lausunto ennen asian ratkaisemista. Asikkalan kunnan hal lin to sään nön mukaan lausunnon antaa kunnanhallitus. Liite 5/ poikkeamislupahakemusasiakirja Valmistelija/lisätietoja vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen, , sähköposti: Ehdotus: Asikkalan kunnanhallitus puoltaa hakemusta poikkeamislupana. Asikkalan kunnanhallitus katsoo, että hakemuksen tarkoittama hanke on maankäyttö- ja rakennuslain, vireillä olevan Ruotsalaisen, Kymen vir ran, Rutalahden rantaosayleiskaavan sekä Asikkalan kunnan ra ken nus jär jes tyk sen mukainen eikä se aiheuta haittaa maan käy tölle tai sen suunnittelulle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

24 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Osallistavan Silta -menetelmän käyttäminen / Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelma 522/ /2014 KHALL Kehittämislautakunta on esittänyt kokouksessaan , että Vääksyn alueelle, erityisesti kanavaseudulle, laaditaan nopealla ai ka tau lul la maankäytön kehittämissuunnitelma ko ko nais nä ke myksen aikaansaamiseksi kaavoitusprosessin tueksi. Samaan aikaan yleis tä tyytymättömyyttä kaavoitusprosesseihin on esiin ty nyt niin päät tä jien kuin kuntalaisten keskuudessa. Nä ke mykset ovat monelta osal ta vastakkaisia. Joidenkin näkemysten mukaan Vääk syyn ei sai si rakentaa enää lainkaan kerrostaloja edes kun takes kuk sen ydin alueil le ja toiset haluavat korkeaa rakentamista rannoil le ja etäälle kun ta kes kuk ses ta. Lähivuosien kaavoitustyön selkiyt tä mi sek si ja tah to ti lan johdonmukaiseksi määrittelyksi on pe rustel tua viedä val tuus ton hyväksyttäväksi maankäytön ko ko nais suunni tel ma on hyväksytty kunnan kehittämisen kokonaissuunnitelma, jo ka on hyvä sa mas sa yhteydessä päi vit tää yhteen maankäytön koko nais suun ni tel maan. Uusi elin kei no stra te gia on jo korvannut asiakir jan elin kei no po liit ti set linjaukset. Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelma sisältää vähintään seuraa vat asiat: - Kokonaistavoitteet maankäytöstä Vääksyssä vuoteen 2030 asti - Linjaus siitä, mikä on a) Vääksyn ydinaluetta b) Vääksyn taajama-aluetta c) Vääksyn ran ta-aluet ta d) Vääksyn reuna-aluetta - Linjaus siitä, minkä tyyppistä rakentamista toteutetaan a) Vääksyn ydinalueille b) Vääksyn taa ja ma-alueil le c) Vääksyn ranta-alueille d) Vääksyn reuna-alueille - Miten suhtaudutaan Vääksyn alueen vanhaan rakennuskantaan, jol la on kult tuu ri pe rin nöl li siä arvoja Laadittavan asiakirjan hyväksyy valtuusto ja täten se ohjaa sitovasti kun nan viranhaltijoita kaa voi tus työs sä. Tämän pitäisi ehkäistä nä kemys ero ja kaa voi tuk ses sa ja auttaa todentamaan, onko toimittu valtuus ton tahtotilan mu kai ses ti. Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh ,

25 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Kunnanhallitus sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus päättää käynnistää Vääksyn maankäytön ko ko naissuun ni tel man laadinnan tavoiteaikatauluna valtuustokäsittely ke väällä Luonnoksen laatimisesta vastaa kaavoituspäällikkö kun nanhal li tus ta, kaavoitusjaostoa, johtoryhmää ja eri sidosryhmiä kuul tuaan. Suunnitelmaluonnoksesta pyydetään lausunnot ennen pää tök sen tekoa asianmukaisilta viranomaisilta ja lautakunnilta sekä annetaan kun ta lai sil le ja yhdistyksille mahdollisuus lausua suunnitelmasta. Suun ni tel ma luon nos ta esitellään avoimessa kuntalaistilaisuudessa ennen lausumisaikaa. Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Tuomo Riihilahti esitti, että kunnanhallitus ei päätä käynnistää Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman laadintaa. Sen sijaan se ryhtyy tarkastelemaan Vääksyn osayleiskaavan ajanmukaisuutta kaavoituksen keinoin. Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. KHALL Kunnalla on käytössään erilaisia keinoja osallistaa asukkaitaan kunnan päätöksentekoon. Asikkalan kunta on yhdessä Hermia Oyj:n alaisen Demolan kanssa ollut kehittämässä nelivaiheista Sil ta-me ne tel mää kuntalaisten osallistamiseen. Tehtävänantona oli "Tar vit sem me uuden kanavan tai lähestymistavan tueksi pää tök sente koon, joka korvaisi jäykät ja raskaat lomakekyselyt asukkaille". Silta-menetelmän on kehittänyt mo ni alai nen opiskelijatiimi Tam pe reen yli opis tos ta ja Tampereen tek nil li ses tä yliopistosta. Kunnat ovat pyrkineet valtakunnallisesti osal lis tamaan kuntalaisia su ju vam min kunnalliseen päätöksentekoon ja Silta-menetelmän tavoit tee na onkin tarjota monipuolisia ratkaisuja kuntalaisten vai ku tusmah dol li suuk sien kehittämiseen. Asukkaat puo les taan tarvitsevat uu sia keinoja osallistua kunnan päätöksentekoon ruo hon juu ri ta sol ta, ja heille on tärkeää osallistumisen helppous ja jous ta vuus. Asuk kaille on tärkeää saada helppotajuista tietoa, joka on arjessa helposti saa ta vil la sekä ymmärrystä siitä, kuinka hänen osal lis tu mi sen sa vaikut taa pää tök sen te koon. Yksittäinen työkalu ei riitä ratkaisemaan näitä ongelmia ja siksi ke hitet tiin Silta-menetelmä, joka koostuu kolmesta osasta: me ne tel mästä, oh jeis ta sekä verkkoalustasta. Ohjeet käsittelevät kunnan vi ran-

26 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 11/ /40 Kunnanhallitus Kunnanhallitus hal ti joi den nelivaiheisen Silta-menetelmän käy ttöä. Verkkoalusta toimii tu ke na Silta-menetelmän käytölle ja si tä käyttävät kuntalaiset. Sil ta on kokonaisvaltainen lä hes ty mis ta pa osallistamisen ongelmiin. Me ne tel mä ja sen vaiheet yh dis tä vät erilaisia työkaluja yhtenäiseksi ko ko nai suu dek si. Käyttämällä usei ta työkaluja voidaan vastata kunnan ja kuntalaisten moninaisiin tar pei siin. Miten Silta-menetelmää käytetään? Ensin määritellään aihealue mistä halutaan kerätä asukkaiden mie lipi tei tä ja näkemyksiä. Tämän aihealueen määrittely voi tulla joko kun nal ta tai kuntalaisilta. Kyseisestä aihealueesta rajataan Sil ta-tapaus. Aihealueen rajaaminen on olennaista, jotta voidaan selvittää mie li pi tei tä mahdollisimman kattavasti, sekä selkeyttää kuntalaiselle mi hin kerätyt mielipiteet voivat vaikuttaa. Seuraavaksi määritellään Sil ta-me ne tel män vaiheiden sisältö ja kesto, kuten kyseiseen tapauk seen parhaiten soveltuva tiedonkeruumenetelmä sekä eri vaihei den toteuttamisen ajankohdat. Nelivaiheinen Silta mahdollistaa helpon, saavutettavan ja selkeän osal lis tu mi sen. Silta menetelmää sovelletaan tiettyyn rajattuun aihee seen, hankkeeseen tai ongelmaan, jota kutsutaan Sil ta-ta pauksek si. Jokaisen Silta tapauksen kohdalla käydään läpi Sillan neljä vai het ta: 1) Tiedotus Tässä vaiheessa tulee kunnan selvittää asukkailleen mi tä tulossa. Tämä kattaa tiedon siitä, mitä tapahtumia tullaan järjes tä mään ja missä sekä milloin ne järjestetään. Asukkaille an netaan myös tietoa tapauksen taustoista, mikä auttaa mielenkiinnon he rät tä mi ses sä. On tärkeää, että tietoa on saatavilla eri kanavien kaut ta. Sillan verkkosivut toimivat yhtenä tiedottamiskanavana, mutta oleellista on myös tarjota tietoa muuallakin kuin verkossa. Näitä ka na via ovat esim. kunnantalon ilmoitustaulu, paikallinen lehti tai kas vok kai set tapaamiset kuntalaisten kanssa. Tiedotus vaihe toimii mie len kiin non herättäjänä käynnissä olevaan tapaukseen ja saa myös asukkaat heräämään varhaisessa vaiheessa osallistumaan käyn nis sä oleviin hankkeisiin. 2) Startti -tapahtuma Startti-tapahtuma, joka on 1-2 päivän pi tuinen tapahtuma tai tempaus. Se voi olla yksinkertaisimmilla kah vi teltta keskeisellä paikalla. Tapahtuman voi myös liittää muihin jo olemas sa oleviin tapahtumiin. Tämänkaltainen vaihe osallistumisen vah vis ta mi ses sa on tärkeä kasvokkaisen vuorovaikutuksen vuoksi. Ih mi set pääsevät vaihtamaan keskenään ajatuksia sekä kes kus te lemaan viranomaisten kanssa. Yhteisymmärrys kasvaa. Toiseksi, keskei sel le paikalle pystytetyssä kahviteltassa on helppo vierailla. Näin Sil ta-ta pauk sis ta saa tiedon myös ne, jotka eivät etsisi tietoa in ter netis tä, tai ole vielä tässä vaiheessa kuulleet kyseisestä tapauksesta.