Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR

Transkriptio

1 Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR Maakuntauudistus Tienpidon tilannekuva Tommi Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus

2 Pohjois-Savon maakuntauudistus - tiepidon, liikenteen ja alueiden käytön tehtävien valmistelun tilanne 11/2018 Pohjois-Savon maakunnan tienpidon, liikenteen ja alueiden käytön tehtävät liikenne, infra ja alueidenkäyttö -työryhmä jätti väliraporttinsa toukokuussa 2018 määritelty tehtäväkokonaisuudet ja niiden hoitamiseen tarvittavat resurssit 2 Maakuntien yhteistyö ja valmisteluvaiheen toimijoiden kokemuksia alkuvuodelta 2018: Tienpito - maakunnille esitettävä lakisääteinen yhteistyötehtävä Etelä-Savo ja Pohjois-Savo kannattavat 3 maakunnan tienpitoaluetta (nykyinen ELYn alue) Pohjois-Karjala haikailee laajempaa, 4 tai 5 maakunnan tienpitoaluetta Liikennejärjestelmätyö maakunnat voivat sopia yhteistyöstä vapaasti valmisteluvaiheen toimijat ovat nähneet nykyisen 3 maakunnan yhteistyön toimivaksi ja että strategisissa kysymyksissä kannattaa katsoa myös 5 maakunnan näkökulmasta Julkisen henkilöliikenteen järjestäminen maakunnat voivat sopia yhteistyöstä vapaasti Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja alueen liikennöitsijät kannattavat 3 maakunnan yhteistyötä Pohjois-Karjala empii ja harkitsee hoitavansa tehtävän alueellaan itse Huttunen Tommi

3 POS L suunnitelma maakuntauudistuksen valmisteluun 8/2018 Valmistelutyötä jouduttiin hidastamaan kesälomien jälkeen Syksyn aikana katsotaan miten ja milloin uudistus etenee Sitten kun/jos uudistus etenee eduskunnan päätöksiin saakka, voidaan jatkaa Itä-Suomen valmistelua sitä, mihin kesällä 2018 päästiin Maantielain uudistus: voimaan Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Poistettu maakuntauudistukseen liittyvät pykälät -> Ei ole säädöspohjaa edes esitystasolla uudistuksen viemiseksi eteenpäin MAKU-lakikäsittely eduskunnassa Marraskuu 2018 Odotetaan uudistuksen valmistelun jatkamisen mahdollistavien pykälien hyväksymistä Väliaikaishallinto Talvi 2018 / 2019 Maakuntavaalit kevät 2019 Jatketaan valmistelua siitä, mihin kesällä 2018 jäätiin mm. - Liikenteen ja alueiden käytön tehtävien järjestäminen Pohjois-Savon maakunnassa - Tienpidon yhteistyö naapurimaakuntien kanssa - Tienpidon sopimus Väyläviraston johdolla Maakuntavaltuusto aloittaa syksy 2019 Viimeistään 2020 alussa maakuntien sovittava seuraavista - Tienpidon yhteistyö - Henkilöliikenteen järjestäminen Lisäksi maakuntien ja väyläviraston tehtävä tehdä sopimus tienpidon tehtävän hoitamisesta Maakuntauudistuksen valmistelun aikataulumuutoksista riippumatta ELY-keskuksen täytyy huolehtia tehtävistään ja niiden hoitamiseen tarvittavista resursseista (mm. eläkepoistuman korvaaminen), kunnes ne siirretään saumattomasti uusille toimijoille: - alueiden käyttö, liikennejärjestelmätyö, tienpito, henkilöliikenteen järjestäminen jne. Uusi maakunta

4 Tienpidon tilannekuva

5 5 Perusväylänpidon rahoitus tienpitoon Liikenne- ja viestintäministeriö osoittaa vuosittain valtion talousarvion mukaisen väylänpidon (maantietiet, radat, vesiväylät) rahoituksen Liikennevirastolle Liikennevirasto tekee ELY-keskuksen kanssa tulossopimuksen ja osoittaa tienpidon määrärahat ELY-keskuksen käyttöön Osa ELY-keskukselle osoitetusta rahoituksesta kohdennetaan tienpitoon ns. todellisten kustannusten mukaisesti, mm. kilpailutettujen kunnossapidon alueurakoiden hinnat energiakustannukset (suurimpana tievalaistus) Loput ELY-keskus kohdentaa tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti maanteiden ylläpitoon ja parantamiseen Perusväylänpidon rahoituksen pitkäaikainen niukkuus on johtanut siihen, että väylien (maantiet, radat, vesiväylät) korjausvelka on kasvanut noin 2,5 M :oon Hallituksen korjausvelkarahoitus vuosille on jarrutti väylien korjausvelan kasvua, mutta vain väliaikaisesti lisäksi alueelliset erot näyttävät suurilta Parlamentaarisen liikennetyöryhmän esittämä tasokorotus 300 M vuodessa tulisi tarpeeseen Huttunen Tommi

6 Valtion väylärahoitus (tiet, radat, vesiväylät) Perusväylänpito + korjausvelkaraha

7 Tienpidon rahoitus v ja ennakkoarvio 2019

8 POS ELYn liikenteen ja tienpidon rahoitus v Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella

9 POS ELYn liikenteen ja tienpidon rahoitus (alustava) v Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella Arviossa eivät ole vielä mukana seuraavat - määrärahasiirrot talvihoidon tehostamiseen - mahdolliset nimetyt investointikohteet ja niiden määrärahat ELY-keskusten L-vastuualueet ovat vuosien saatossa muuttuneet maanteiden ensihoito-organisaatioiksi

10 Korjausvelka ja päällystettyjen teiden kuntonäkymät POS ELY Tiikkainen Kimmo

11 1400 Huonokuntoiset päällysteet [km] ,2 1170, ,7 107, * 12 Huttunen Tommi Vilkkaat Muut

12 POS ELYn päällystystyömäärät [km] ja kustannukset > 20,6 M > 22,1 M 2012 > 17,2 M > 18,9 M 2014 > 19,2 M > 18,7 M 2016 > 20,6+ KV 3,1 M 2017 > 20,7 + KV 2,4 M > 15,5 + KV 1,5 M 0 Vilkkaat tiet Muut tiet Kevyen liikenteen väylät Yhteensä Ennakkoarvio: 2019 > 14 M 13 Vuoden 2019 ennakoidulla rahoituksella pystytään päällystämään pääasiassa vilkasta tieverkkoa Mahdollistaa noin km:n päällystysohjelman Muulla verkolla pystytään tekemään vain paikallisia vaurioiden korjauksia (= reikien paikkauksia) Tiikkainen Kimmo

13 1800 Päällysteiden kunnon ja päällystystyöpituuksien kehitys POS ELY Rahoitus 15 Me/vuosi Rahoitus 30 Me/vuosi + vuosittainen indeksikorotus 2,5% Päällystyspituus Tarvittava päällystyspituus > kunto säilyy vuoden 2018 tasolla Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys Vuoden 2018 huonokuntoisten päällysteiden määrä 2022 alkaen rahoitukseen tarvitaan 2,5% indeksikorotus, muussa tapauksessa arvioidulla rahoituksella ei saavuteta koskaan vuoden 2018 kuntotasoa. Laskennassa oletettu, että päällysteiden kunto kehitys on tasaista. Todennäköistä on kuitenkin, että alemman tieverkon kuntotila alkaa heikkenemää kiihtyvästi Tiikkainen Kimmo

14 Tienpitäjän harras toive tienkäyttäjien puolesta: Parlamentaarisen liikennetyöryhmän esittämästä 300 M rahoitustason pysyvästä nostosta perusväylänpitoon tarvitaan nopeasti päätökset. Ilman riittäviä määrärahoja ELY-keskusten tienpidon tehtävä on jatkuvaa viivytystaistelua korjausvelan kasvua vastaan.

15 Finnpulpin tehtaan edellyttämät liikenneverkon kehittämistoimenpiteet Luonnos

16 Finnpulpin tehtaan kuljetukset Puuraaka-ainekuljetukset Tiekuljetukset raakapuuterminaaleista tehtaalle Tiekuljetukset lähialueelta suoraan tehtaalle Lisäksi Rautatiekuljetukset kauempaa mm. Venäjältä Pieniä määriä myös vesiväyliä pitkin laivoilla Muut raaka-ainekuljetukset (kemikaalit, polttoaineet) pääasiassa maanteitse Tuotekuljetukset Tehtaan päätuote sellu rautateitse Etelä-Suomen satamiin ja edelleen ulkomaille Muita tuotteita maanteitse, mm. Biokemikaalit, raakamäntyöljy ja tärpätti Kiinteät sivutuotteet ja jätteet Lisäksi pienehköjä määriä sellua saatetaan kuljettaa laivoilla Saimaan kanavan kautta Itämeren satamiin 17

17 18

18 19

19 20