SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO...

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO..."

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO JOHDANTO AIHE JA SEN VALINTA RAJAUS LIIKENNEVERKKO SUOMESSA SUOMEN TIE- JA KATUVERKKO RAKENNEMUUTOKSIEN AIKA KATUVERKKO KADUT KATUOMAISUUS KATUOMAISUUDEN ARVO KORJAUSVELKA KUNTIEN LIIKENNEPOLITIIKKA JA STRATEGIAT LAINSÄÄDÄNTÖ KATUJEN YLLÄPITO KADUNPITÄJÄ YLLÄPIDON SUUNNITTELU ELINKAARIAJATTELU RAPPEUTUMINEN ROTI HANKE KATUJEN KUNTOTIETO KUNTOMITTAUKSET KUNTOTIEDON HANKINTA KUNTOTIEDON KÄYTTÖ PÄÄTÖKSENTEOSSA PÄÄTÖKSENTEKOTASOT Rahoitustarpeen perustelu ja strateginen ohjaus Ohjelmointitaso Hankintataso Kuntotiedon tarkkuus eri päätöksentekotasoissa KATUREKISTERIT KATUREKISTERIT DIGIROAD NOVAPOINT IRIS TEKLA XCITY YAOH KEYPRO KEYAREA AIRIX KATUINFO CAREMENT CATTI... 36

2 7 TUTKIMUS KUNTIEN KUNTOTIEDOISTA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUSTULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITE 1. KYSELY KATUJEN KUNTOTIEDOISTA... 51

3 1 KUVIOLUETTELO KUVIO 1. KATUVERKON JAKAUTUMINEN SUOMEN KUNNISSA (LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 2006, 14)... 7 KUVIO 2. KATUJEN YLLÄPIDON RAJAUS (SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS 2006, 10) KUVIO 3. ELINKAARI, SEN VAIHEET JA KÄYTTÖIKÄKÄSITTEITÄ (KIVISTO CONSULTING 2004, 43) KUVIO 4. KUNTALAISEN ITSE TEKEMÄ VAROITUS LIIKENNETTÄ HAITTAAVASTA VAURIOSTA KATUVERKOLLA KUVA: JUHA JOENSUU KUVIO 5. TIESTÖN KUNTOMUUTTUJAT (KIVISTO CONSULTING OY, 2004) KUVIO 6. MAATUTKA-AUTON MITTAUSLAITTEET (TIEHALLINTO 2004, 13) KUVIO 7. YLLÄPIDON PÄÄTÖKSENTEKOTASOT KUNNASSA JA PÄÄTÖNTEKOON VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ (KS. HAVERI 2005, 24) KUVIO 8. KUNTOTIETOJEN TARKKUUSTASO ERILAISISSA PÄÄTÖKSENTEKOTILANTEISSA (TIEHALLINTO 2005) KUVIO 9. VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN KYSYMYKSESSÄ KUVIO 10. VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN KYSYMYKSESSÄ KUVIO 11. VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN KYSYMYKSESSÄ KUVIO 12. VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN KYSYMYKSESSÄ KUVIO 13. VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN KYSYMYKSESSÄ

4 2 1 JOHDANTO 1.1 Aihe ja sen valinta Liikenneverkkomme omaisuuden arvo on suuri ja sen arvo laskee vääjäämättä katujen ja teiden rappeutuessa. Monessa kunnassa kuntovaje kasvaa, samaten korjausvelka. Tehokkaat työkalut katuomaisuuden hallintaan puuttuvat. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus syventyä kuntasektorin katuomaisuuden hallintaan Suomessa. Työssä perehdytään katuverkon nykytilaan, katuverkolta mitattaviin erilaisiin kuntotietoihin, niiden varastointiin sekä hyödyntämiseen ammattimaisessa kadunpidossa ja eri päätöksentekotasoissa. Opinnäytetyön tueksi on tehty tutkimus, jossa on kartoitettu, kuinka paljon kunnissa on kerättyä kuntotietoa ja miten kuntotietoa hallitaan sekä hyödynnetään kunnallisessa päätöksenteossa. Vastausten ja nykytilakartoituksen perusteella on tehty johtopäätökset. Tutkimuksessa on käytetty hyvää tutkimustapaa, sillä yksittäisiä kuntien vastauksia ei julkisteta, vaan vastauksista on koottu yhteenveto ja johtopäätökset. Valitsin tämän aiheen, koska kuntien katuomaisuudesta ja sen kunnosta on olemassa vain vähän ajankohtaista tietoa. Kunnissa ei ole olemassa yhtenäistä mallia tai toimintatapaa katuverkon tehokkaaseen hallintaan. Valtion hallinnossa on taas jo pitkään ollut tienpito suunniteltua ja kuntotietoa hyödynnetty tienpidonohjauksessa. Tieverkon ylläpidosta minulla on kokemusta kesältä 2009, jolloin työskentelin Tiehallinnolla Lapin tiepiirissä kunnossapidon yksikössä ja sain näkökantaa kunnossapidon toimintoihin. Koska kunnissa tilanne ei ole yhtä hyvä ja oman haasteensa luovat esimerkiksi kuntien erilaiset organisaatiomallit ja käytettävissä olevat resurssit, aiheen valinta tuntui mukavan haasteelliselta. Kuntien toiminnassa olisi huomattavasti parannettavaa ja tehostettavaa. On tärkeää huolehtia olemassa olevan infrastruktuurin ylläpidosta, jotta yhteiskunta olisi toimiva ja päivittäinen liikennöitävyys toimii. Jotta kadunpitäjät voisivat huolehtia niille kuuluvista katuverkon ylläpidon tehtävistä, tulee kadunpitäjillä olla käytettävissään kunnon tietoa katu- ja kuntotiedoista sekä tarvittavat resurssit.

5 3 1.2 Rajaus Tässä työssä käsitellään pääsääntöisesti päällystettyjä katuja ja teitä, jotka kuuluvat kuntien vastuulla olevaan katuverkkoon. Valtion hallinnoimaa tieverkostoa ja tienpitoa sekä valtionhallinnon päätöksenteossa käytettäviä malleja ja käytäntöjä tarkastellaan jonkin verran vertailun vuoksi. Kadun tai tien kunnolla tarkoitetaan sen päällysteiden ja rakenteiden kuntoa. Katujen tai teiden geometriaan ei voida ylläpidon keinoin merkitsevästi vaikuttaa. Tässä opinnäytetyössä ei puututa katuverkon päivittäisen hoidon vaikutuksiin katuverkon kuntoon tai liikennöitävyyteen. Kuntomittauksien tarkastelussa keskitytään kadun ja tien pinnalta normaalin liikennevirran seassa tehtäviin rakennetta rikkomattomiin menetelmiin. Tien pituus- ja poikkiprofiilin mittaustavoista esitellään tässä työssä PTM-auto. Erilaisten mittausmenetelmien laadunvarmistusta tässä työssä ei käsitellä. Katurekistereistä on olemassa suhteellisen vähän julkista tietoa. Tässä opinnäytetyössä on esitelty Suomessa käytettävät katurekisterit pääpiirteittäin, menemättä syvemmälle niiden teknillisiin ominaisuuksiin. Lisäksi työssä esitellään katu- ja kuntotietopankki, joka ei ole rekisteri mutta mahdollistaa katu- ja kuntotietojen hallinnan ja varastoinnin.

6 4 2 LIIKENNEVERKKO SUOMESSA 2.1 Suomen tie- ja katuverkko Suomen tie- ja katuverkko koostuu yhteensä kilometrin pituisesta tie- ja katuverkosta. Tästä Liikenneviraston eli valtion vastuulla olevan maantieverkon pituus oli vuoden 2009 alussa kilometriä ilman lauttavälejä ja ramppeja. Kuntien vastuulla olevan katuverkon pituus on noin kilometriä. Yksityisja metsäteitä, jotka ovat kiinteistönomistajien vastuulla, on noin kilometriä. Tästä osuudesta arvion mukaan noin kilometriä on yksityisteitä, joiden varrella on asutusta ja näistä noin kilometriä on valtion avustuksiin oikeutettuja. Siltoja tie- ja katuverkostolla on yhteensä yli kappaletta, joista maanteillä Kevyen liikenteen väyliä on kunnissa arviolta kilometriä, Tiehallinnon (nykyinen Liikennevirasto) hoidossa niitä oli vuoden 2009 alussa kilometriä. (Suomen Tieyhdistys 2009.) 2.2 Rakennemuutoksien aika Vuoden 2010 alussa valtion liikenne- ja aluehallintoa uudistettiin. Liikennevirastoon yhdistyi Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminto. Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistyivät Ajoneuvohallintakeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Merenkulkulaitoksen turvallisuustoimintoja sekä Tiehallinnon turvallisuustehtäviä. Ilmailulaitos Finavian, Varustamoliikelaitos Fintashipin, luotsausliikelaitos Finnpilton ja Merenkulkulaitoksen tuotannollinen toiminta yhtiöitettiin (Suomen Tieyhdistys 2009.) Tiepiirit, Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävät ja lääninhallitusten liikenneosastot siirtyivät työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin). Tällä hetkellä ELY-keskuksia on 15 kappaletta, joista yhdeksän on täyden palvelun keskuksia sisältäen myös liikenne- ja infrapalvelut. (Suomen Tieyhdistys 2009.) Kunta- ja palvelurakenneuudistus, jota ollaan toteuttamassa vuoden 2012 loppuun mennessä, aiheuttaa paitsi suuria haasteita kunnille mutta myös mahdollisuuksia. Tämä uudistus on merkinnyt kuntien toimintojen muuttumista ja kuntamäärän pienenemistä. Vuosina toteutuneita kuntaliitoksia oli 26

7 5 kappaletta. Vuonna 2009 tehtiin 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana 99 kuntaa. Tämän vuoden (2010) alussa tapahtui neljä kuntaliitosta, joissa oli mukana 10 kuntaa. Lisää kuntaliitoksia on koko ajan suunnitteilla. Tämän hetkinen kuntien määrä on 342. (Suomen Tieyhdistys 2009.)

8 6 3 KATUVERKKO 3.1 Kadut Suomen katuverkko koostuu pää-, kokoaja- ja tonttikaduista. Pääkadut ovat kuntien keskustaajamien vilkasliikenteisimpiä katuja, mutta niitä on määrältään vähiten. Vilkkailla pääkaduilla on kevyt liikenne erotettava ajoradasta. Pääkatu toimii usein jatkona taajamaan johtavalle yleiselle tielle. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006, ) Kokoojakadut ovat pääkatuja kapeampia ja linjaukseltaan pienipiirteisempiä. Kevyt liikenne on yleensä erotettu. Tontti- ja asuntoalueella liikennemäärät ovat yleensä niin pieniä, että erillisiä kevyen liikenteen ja jalankulun väyliä ei tarvita. Ajonopeuksien alentamisella saavutetaan riittävä liikenneturvallisuus. Tonttikatuja on eri katuluokista eniten. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006, 27.) Suomen kaupunkien ja kuntien katujen sekä kevyen liikenteen väylien vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 400 miljoonaa euroa. Lisää resursseja tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden vuoksi. Muutokset johtuvat mm. liikennemäärien kasvusta, uusista asuinaluista sekä väestön ikääntymisestä. (Suomen Kuntaliitto 2008, 3.) Kasvavat kadunpitomenot kohdistuvat erityisesti kaupunkiseuduille, joissa katuverkkoon kohdistuva rasitus lisääntyy väestön keskittyessä niihin entistä voimakkaammin.

9 Kuvio 1. Katuverkon jakautuminen Suomen kunnissa (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006, 14) 7

10 8 3.2 Katuomaisuus Katuomaisuudella tarkoitetaan katuun välittömästi liittyviä kiinteitä paikkaan sidottuja rakenteita ja varusteita. Tämän kaltaisia rakenteita ovat esimerkiksi alusrakenteet, päällysteet, sillat, tunnelit, sekä katupohjat ja katualueet. Katuomaisuuden hallinta on kokonaisvaltainen prosessi. Katuomaisuuden hallinnan ensimmäinen edellytys on, että perustietojen inventointi tehdään, mutta tietoja on myös jatkuvasti ylläpidettävä olosuhteiden muuttuessa. Tietojen inventointi on mittava urakka, koska perustiedon lisäksi kaikki katuverkolla tehtävät ylläpitotoimenpiteet tulisi kirjata tietojärjestelmiin. (Inkala 2010.) Katuomaisuuden hallinnan toinen edellytys on, että katuomaisuuden kunto tunnetaan. Valtion yleisellä tieverkolla kuntotila hahmotetaan erilaisten kuntomittausten, inventointien ja tarkastusten sekä ikäkäyttäytymis- ja toimenpidemallien avulla. Katuverkolla tulisi pyrkiä samoihin toimintamalleihin. (Inkala 2010.) Katuverkko eroaa tieverkosta varustelultaan, nopeuksiltaan, liittymien määrältään sekä kadun ulkopuolella tapahtuvalta rakentamiselta. Tämän vuoksi tieverkolla käytettäviä kuntoarviointeja ja päällysteohjelmien laatimismenettelyjä ei voida soveltaa suoraan katuverkolla. 3.3 Katuomaisuuden arvo Liikenneverkon arvo nykypäivänä on merkittävä. Katuomaisuuden arvoa voidaan mitata rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavilla pääomilla, sekä kansantaloudellisella merkityksellä. Ylläpidon merkitys korostuu koko ajan entisestään uuden infrastruktuurin rakentamisen ohella liikenneverkon omaisuuden arvoa määritettäessä. (Ruotoistenmäki 2005, 11.) Liikenneväylien ja niihin liittyvän muun infrastruktuurin ylläpidon ja omaisuuden hallinta edellyttävät tietämystä rakenteista, rakenteiden elinkaaresta sekä tarvittavasta toimintastrategiasta ja sen vaikutuksista. Kuntien liikenneväylämenot voidaan jakaa investointeihin ja toimintamenoihin, jotka ovat molemmat suuruusluokaltaan 400 miljoonaa euroa vuodessa. Ylläpidon ja korjausmenojen suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti uudisrakentamiseen verrattuna. Yksittäisten kuntien katumenot vaihtelevat suuresti riippuen

11 9 kunnan kehityksestä. Kuitenkin rahoituksen jakoa uudisrakentamisen ja ylläpidon ja korjausmenojen kesken tulisi tarkastella väyläomaisuuden taloudellisen arvon säilymisen kannalta. (Suomen Kuntaliitto 2008, 9 10.) Uudisrakentaminen vie aina varoja ylläpidolta. Kunnan toiminnan ja talousarvioiden suunnittelussa uudisrakentaminen käsitellään aina hankekohtaisesti, ylläpitomenot taas suurempina kehyksinä. Kunnossapidon määrärahan jako tapahtuu yleensä suoritusportaassa, jossa kunnossapidon toimenpideohjelmia suunnitellaan. Uudet kohteet käsitellään kaavoituksessa ja katusuunnittelussa. Ylläpitoa ei ole totuttu suunnittelemaan, eikä sen suunnitelmia käsittelemään samalla tavalla kuin uudisrakentamisen hankkeita. (Suomen Kuntaliitto 2008, 9 10.) Ylläpidolle ei ole näkyvissä omaa tulorahoitusta. Kunnallistalouden tulevaisuuden näkymät tiukkenevat ja toimintojen tehostaminen on avainasemassa. Ylläpidon tasoon kohdistetaan paljon huomiota, toiveita ja kritiikkiä. Sen suunnittelua on kehitettävä tehtävän suuren taloudellisen merkityksen sekä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun kytkemisen vuoksi. (Suomen Kuntaliitto 2008, 9 10.) 3.4 Korjausvelka Kuntien katuverkon kuntovaje kasvaa ja samalla kasvaa korjausvelka. Korjausvelka on käsite, jonka arvolataus perustuu velattomuuden tavoitteeseen. Korjausvelka syntyy pitkän ajan kuluessa, kun omistaja laiminlyö tarvittavat korjaukset tai käyttää liian keveitä toimenpiteitä korjaamiseen. Tämän vuoksi vaurioituminen nopeutuu ja samalla todennäköisyys rakenteen hajoamiselle korjauskelvottomaksi kasvaa. (Ramboll 2006, 14.) Käytännössä korjausvelan määrittäminen on hankalaa ja vaatii parikseen vertailukohdan. Vertailukohtana toimii yhteiskuntataloudellisesti kaikkien kannalta paras kuntotila. Yksinkertainen malli on esittää korjausvelka kustannusarviona valitun kohteen toteuttamiselle. Esimerkiksi jos meillä on m2 katuja päällystystarpeessa, korjausvelka on silloin päällystystyön hinta. (Ramboll 2006, 14.) Tavoitetilan määrittämiseen tarvitaan useita eri näkökantoja. Laatu- ja palvelutasomääritykset ovat usein subjektiivisia ja riippuvat kadun sijainnista, esimer-

12 10 kiksi sijaitseeko katu keskustassa tai teollisuusalueella. Mielenkiintoista on, kuka nämä valinnat tekee. Kyseessä on julkinen omaisuus, jonka tavoite ei ole tuottaa vaurautta omistajalleen, vaan tuottaa mahdollisimman tehokkaasti toimiva palvelutaso yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeisiin. (Ramboll 2006, 14.) Tavoitetila ei ole koskaan uutta vastaava kunto. Joissain analyyseissä silti kuntotilan jäämää verrataan harhaanjohtavasti uushankinta-arvoon. Tämän kaltainen analyysi antaa tulokseksi liian suuria kustannuksia, sekä on epärealistinen. (Ramboll 2006, 14.) Tien- ja kadunpidon rahoitus tulee valtion ja kuntien budjetista. Rappeutuvat tiet ja kadut ovat moniongelmaisia, kapeita ja vaarallisia sekä niiden turvamarginaalit ovat minimaalisia. Katu- ja tieverkkoa on uudisrakennettu, mutta samalla olemassa olevan verkon kunnossapito on heikentynyt. Koska rahoitus keskittyy uusille alueille, vanhan tie- ja katuverkon korjausvelka kasvaa. Perustienpidon lisärahoitustarve on noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. (ROTI 2010.) 3.5 Kuntien liikennepolitiikka ja strategiat Kunnilla ei ole yhtenäistä liikennepolitiikkaa eikä strategiaa. Niiden olemassa olo ja sisältö vaihtelevat kunnittain. Toteutunut yksittäisen kunnan liikennepolitiikka on luettavissa kunnan tai seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, liikennestrategiasta, kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta tai talousarviosta. Yleensä niissä ei ole ylläpitoa koskevaa politiikkaa tai strategioita, vaan ne keskittyvät investointeihin ja muihin rakentamishankkeisiin. (Suomen Kuntaliitto 2008, 9 10.) Hyvät liikenneyhteydet ja liikenteen toimivuus ovat perusedellytyksiä kuntien ja alueiden kehitykselle. Ne luovat edellytykset myös kuntien toimivuudelle, toimintojen sijoittamiselle sekä yhdyskuntarakenteen hallinnalle ja palveluille. Aluekeskuksien kehittämistä tulee tukea liikenteellisillä ratkaisuilla. Kuntien tulee jatkossa määritellä ja kirjata omat liikennepoliittiset tavoitteet strategisen suunnittelun yhteydessä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmia tulee laatia sekä maakunta-, että kaupunkiseututasolla ja niissä tulee ottaa huomioon eri väestöryhmät ja elinkeinoelämän tarpeet.

13 Lainsäädäntö Maankäyttö ja rakennuslaissa säädetään seuraavaa: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (Maankäyttö ja rakennuslaki 1.) Maankäyttö ja rakennuslaissa määritellään kunnan tehtävät: Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. (Maankäyttö ja rakennuslaki 20.) Kunta on kadunpitäjä, jonka päättävä elin on lautakunta. Lautakunta vastaa ylläpidon järjestämisestä lain ja määräysten edellyttämässä laajuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kadunpidosta: Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. (Maankäyttö ja rakennuslaki, 84.) Kun katu on rakennettu, vastuu sen ylläpidosta siirtyy rakentajalta ylläpitäjälle. Kunnan kadunpitovelvollisuus syntyy, kun kadunpitopäätös on tehty ja katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeen. Suunnittelu ja rakentaminen voidaan tehdä kunnan omana työnä tai teettää ulkopuolisilla. Lain Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta mukaan päävastuu katujen ylläpidosta on kunnalla. Kunnossapitolaki määrittelee kunnossapidon ja puhtaanapidon sisällön ja laatutason. Velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet kuuluu osaksi kunnalle, osaksi tontin tai muun alueen omista-

14 jalle sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 1.) Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä on otettava huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun, polkupyöräilyn tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. (Laki kadun ja eräiden yleisen alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 3.) 12 Voimaan tulleella lailla on ollut tavoitteena kunnan ja kiinteistöjen vastuunjaon selkeyttäminen, esteettömyyden huomioiminen jalankulku- ja pyöräliikenteessä, kadunkäyttäjän oman vastuun tiedostaminen, kunnallisten määräysten antamisen ohjeistaminen sekä kadulla tehtävien töiden ohjaus. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottamien. (Suomen Kuntaliitto 2008, 78.) 3.7 Katujen ylläpito Katujen ylläpito on liikenneväylien kunnossapitoa ja hoitoa. Kunnossapidon tavoite on ylläpitää katujen tekniset ominaisuudet ja säilyttää rakenteen alkuperäinen laatu. Hoidolla varmistetaan, että katualue on käytön edellyttämässä kunnossa. Katujen elinkaareen vaikutetaan ylläpidolla aina investoinnista korjaukseen. (Suomen kuntatekniikan yhdistys 2006, 9.) Jo kaavoituksessa tapahtuvassa liikennesuunnittelussa tulee ottaa huomioon kadun ylläpidettävyys. Ylläpitoa ohjaavat ylläpidon tarpeiden tunnistaminen jo investointivaiheessa, kadun käytön ohjaus ja valvonta ja siitä tuleva asiakaspalaute sekä kunnonseuranta korjausinvestoinneissa. Kadun omistaja ja haltija vastaavat kadusta koko sen elinkaaren ajan ja ylläpitoon kuuluvat lupamenettelyt ja valvonta tapahtuu niiden kautta (kuvio 2 katujen ylläpidon rajaus).

15 13 Kuvio 2. Katujen ylläpidon rajaus (Suomen kuntatekniikan yhdistys 2006, 10) 3.8 Kadunpitäjä Kadunpitäjän tehtävänä on huolehtia katuverkon toimivuudesta. Huomioon on otettava kadun kunnon lisäksi erilaiset kadun käyttäjät. Kadunpidossa on huomioitava kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet, liikenneturvallisuus sekä kunnallistekniikka, kuten vesi- ja viemärijohtoverkosto ja kaukolämmön rakentaminen. Kuntotiedot eivät siis yksin ohjaa investointien suunnittelua. Kadunpitäjän tulee laatia kadunpitosuunnitelma, joka ovat toteutettavissa annetuilla määrärahoilla. Jotta pystytään suunnittelemaan kadunpitoa ammattimaisesti, on tärkeää tietää katujen volyymit, kuten määrät sekä ominaisuus- ja kuntotietoja. Näiden tietojen avulla voidaan määritellä kullekin kadulle laatutaso ja sitä kautta kustannustehokkaat palvelut. Kadunpitäjän tulisi selvittää ylläpidon strategisen suunnittelun vaikutukset kustannuksiin ja kunnan talouteen oman esityksen ja talousarvion tueksi. (Hirvonen 2010, 9.) 3.9 Ylläpidon suunnittelu Ylläpidon suunnittelu on tärkeä viitekehys, joka sitoo yhteen teknisen suunnittelun sekä taloudellisen resurssien ohjaamisen. Sen tehtävä on kuvata katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpito kansantajuisesti sekä esittää, miten kunnan liikennepolitiikkaa toteutetaan ylläpidon keinoin. Katujen ja kevyen liikenteen

16 14 hoito ja kunnossapito ovat suuren huomion kohteena kunnissa ja niihin kohdistuu eniten toiveita, aloitteita ja valituksia. (Suomen Kuntaliitto 2008, 78.) Katujen ylläpidon suunnittelun ja laatutason määrittämisen helpottamiseksi kadut on luokiteltava. Tarkkaa laatutasoa ylläpidolle ei kuitenkaan määritellä edes laissa. Tämän takia kunnat määrittelevät itse ylläpidon kiireellisyyden ja tason. (Suomen kuntatekniikan yhdistys 2006, 32.) Ylläpidon laadun täsmällinen määrittely on erittäin tärkeää, kun palveluita ja urakoita kilpailutetaan ja tilataan yksityisiltä urakoitsijoilta. Tavoiteltu laatu on vaikeaa määrittää siten, että tilaaja ja tuottaja ymmärtävät laadun samalla tavalla. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa laatuvaatimusten kehittämistä yhdessä tilaajien ja tuottajien kanssa. (Suomen Kuntatekniikan yhdistys 2006, 33.) Ylläpidon suunnittelu palvelee kunnossapitolakia ja sen tavoitteita. Lain määräykset tulevat esille ohjeen eri vaiheissa. Laki ei koske yksityisteitä, maanteitä, eikä niiden kevyen liikenteen väyliä. Ylläpitosuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kadunpidon järjestämistä palveleva suunnitelma, jota ohjaa lain yleinen tavoite järjestää alueiden käyttö siten, että edellytykset hyvälle elinympäristölle toteutuvat. Myös kestävän kehityksen edistäminen toteutuu niin ekologisesti, taloudellisesti että kulttuurillisesti. (Suomen Kuntaliitto 2008, 78.) Kuntaliitto on luonut ohjeet ylläpidon suunnitelmaksi. Ylläpidon suunnitelma on tilaajan apuväline hankinnoissa. Sillä vaikutetaan liikenneväylien pääoma-arvon sekä ympäristöarvon säilymiseen. Tilaaja- tuottaja mallin mukainen toiminta on yleistymässä ja ylläpitopalveluiden tuottaminen kunnissa on muutosvaiheessa. Toimijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa, hoidon ja kunnossapidon sopimuksia kehitetään palvelukokonaisuuksiksi ja niiden ajallista pituutta pidennetään. Hoito- ja kunnossapitoalueet suunnitellaan kattamaan koko kunnan alue ja kunnossapitotuotteet määritellään siten, että syntyy järkeviä hankintakokonaisuuksia. (Suomen Kuntaliitto 2008, 3.) Ylläpitosuunnitelman tärkein tehtävä on kunnallisessa päätöksenteon valmistelussa ja itse päätöksenteossa. Nykyiseen toimintaan verrattuna se tulee muuttumaan systemaattisemmaksi, näkyvämmäksi sekä kaikille ymmärrettäväksi

17 15 syy seuraus-suhteiltaan. Ylläpidon suunnitelmalla ei ole lakisääteistä asemaa. Se ei voi koskea tiettyä kuntaa tai kuntaryhmää. Ylläpidon suunnitelma kuvaa vain katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpidon vastuut. Lisäksi ylläpidon suunnitelma kuvaa, miten kunta tarjoaa näitä palveluja ja toteuttaa liikennepolitiikkaansa. Suunnitelman avulla ylläpito sovitetaan annettuihin määrärahakehyksiin ja sen avulla voidaan osoittaa vaaditun palvelutason kustannusvaikutukset. (Suomen Kuntaliitto 2008, 4.) 3.10 Elinkaariajattelu Infrarakenteiden tarkoitus on palvella omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeita koko elinkaarensa ajan. Kadun elinkaaren vaiheet koostuvat kadun rakentamisesta, käytönaikaisesta ylläpidosta, rakenteen parantamisesta sekä käytöstä poistamisesta. Kadunpidossa tulee pyrkiä koko käyttöiän kattavaan kustannusten optimointiin. Tällöin käyttöikänä pidetään normaalisti noin 20 vuotta. Todellista ikää on ennalta mahdotonta arvioida, se voi olla satoja vuosia. Sen sijaan monien kadunrakennuksessa käytettävien materiaalien ja tuotteiden käyttöikä on lyhyempi kuin kadun käyttöikä. Esimerkiksi kadun hoitoluokasta ja liikenteen kuormituksesta johtuen ajoradalla käytettävä päällystekerros uusitaan 6 20 vuoden välein. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006.) Infrarakenteiden elinkaareen sisältyy useita kunnossapito- ja korjaustoimenpiteitä, joiden vaikutuksesta elinkaaren kokonaispituus kasvaa merkittävästi. Elinkaaritarkastelussa otetaan huomioon kaikki kuviossa 3 esitetyt elinkaarenvaiheet.

18 16 Kuvio 3. Elinkaari, sen vaiheet ja käyttöikäkäsitteitä (Kivisto Consulting 2004, 43) Kun halutaan infrarakentamisen olevan eko- ja kustannustehokasta, tarvitaan tietoa rakenteille asetettavista vaatimuksista. Nämä vaatimukset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään; koskemaan rakenteen kelpoisuutta ja toimivuutta, elinkaaritaloutta ja ympäristövaikutuksia. Ekotehokkaassa rakentamisessa hankkeen vaatimukset täytetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittamalla, kun tarkastelujaksona käytetään koko elinkaarta. Kustannustehokkuus määritellään rakentamisessa taas niin, että tuotteiden ja palveluiden arvoa suhteutetaan koko elinkaaren aikana syntyviin kustannuksiin. (Kivisto Consulting Oy 2004, 57.) Rakenteita ja toimenpideketjuja tulisi voida arvioida investointikustannusten sijaan elinkaarikustannusten perusteella. Taloudellisesta näkökulmasta elinkaarikustannukset muodostuvat hankkeen hankinta- tai rakentamiskustannuksista, käyttökustannuksista ylläpito-, hoito-, ja korjauskustannuksista ennakoimattomien vaurioiden korjauskustannuksista kohteen peruskorjaus- tai uusiutumiskustannuksista ympäristökustannuksista. (Kivisto Consulting Oy 2004, 57.)

19 Elinkaarikustannukset voidaan ryhmitellä myös neljään eri kustannusluokkaan 17 kadun- tai tienpitäjän kustannukset, suunnittelu, rakentaminen, käyttö sekä ylläpito ja hoito, tienkäyttäjän kustannukset, polttoaine, ajankäyttö, ajoneuvon kuluminen liikenneonnettomuudet, henkilö- ja materiaalivahingot ympäristön vaikutuksiin liittyvät kustannukset. (Kivisto Consulting Oy 2004, 58.) Kadun- ja tienpitäjän kustannuksiin voidaan vaikuttaa valitsemalla oikeat materiaalivaihtoehdot ja rakenneratkaisut. Näillä valinnoilla on merkitystä investointikustannuksiin sekä syntyviin ylläpidon ja hoidon kustannuksiin Rappeutuminen Kadun pinnan ja rakenteen kunto rappeutuu ajan kuluessa liikenteen ja ilmaston rasituksen sekä painumisen seurauksena. Rappeutuminen ilmenee pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä päällysteen vaurioitumisena. Tienkäyttäjä havaitsee ainoastaan tien pinnan kunnon, joka ei vielä kerro onko ongelma tien pinnassa vai syvemmällä rakenteessa tai pohjamaassa. Rappeutumiseen vaikuttavat liikenne- ja ilmastorasituksen lisäksi alusrakenteen painumat sekä päällysteen, rakennekerrosten ja pohjamaan ominaisuudet. Rappeutumisen vaikutukset välittyvät tien- ja kadun käyttäjälle ja aiheuttavat lopulta korjaustarpeen. Rappeutuminen on kuitenkin monimutkainen prosessi, jossa eri rasitus- ja ominaisuustekijät vaikuttavat toisiinsa. Tästä johtuen myös eri kuntomuuttujat korreloivat keskenään. (Ruotoistenmäki 2005, 16.) Tien pituussuuntainen epätasaisuus on merkittävin ajomukavuuteen ja ajokustannuksiin vaikuttava tekijä. Pituussuuntainen epätasaisuus aiheutuu pääasiassa epätasaista routanousuista tai alusrakenteen painumisesta. Toissijaisena syynä on liikennekuormitus. (Ruotoistenmäki 2005, ) Tien poikkisuuntainen epätasaisuus ilmenee urautumisena teillä, joilla on vilkas liikenne. Urautuminen aiheutuu päällysteen kulumisesta, päällysteen ja raken-

20 18 nekerrosten sekä pohjamaan deformaatiosta. Päällyste kuluu pääasiallisesti nastarenkaiden vaikutuksesta. Suurin osa pohjamaan ja rakennekerrosten deformaatiosta tapahtuu keväällä roudan sulamisaikaan. (Ruotoistenmäki 2005, 17.) Kadun tai tien vaurioitumiseen on useita syitä ja vaurioitumisen syyt tulee eritellä kun tien kunto arvioidaan. Liikenne vaurioittaa tietä pääasiallisesti ajourissa, jolloin toistuvat pyöräkuormat aiheuttavat päällysteen väsymisen, joka ilmenee päällysteen alareunasta alkavana halkeiluna. Aiempaa suurempien akselipainojen ja rengaspaineiden vaikutuksesta erityisesti paksujen päällystekerrosten halkeilu alkaa päällysteen pinnasta ja etenee alaspäin, jolloin ajouriin ilmestyy pituus- ja poikkihalkeamia muodostaen verkkohalkeilua. Päällyste vaurioituu myös asfalttimassan lajittumisen seurauksena ja pintaan ilmestyy reikiä ja purkaumia. Kosteus ja uriin seisomaan jäävä vesi antavat renkaan ylityksestä iskun päällysteen heikkoihin kohtiin ja käynnistävät murtumisen. Kovat pakkaset voivat puolestaan aiheuttaa tien poikkisuuntaista yleensä koko ajoradan ylittäviä pakkaskatkoja. Tällöin päällyste murtuu säännöllisin välein tien pituussuunnassa kylmään päällysteeseen aiheutuvien jännitysten ylittäessä päällysteen lujuuden. (Ruotoistenmäki 2005, )

21 19 Kuvio 4. Kuntalaisen itse tekemä varoitus liikennettä haittaavasta vauriosta katuverkolla Kuva: Juha Joensuu Päällysteen vaurioituessa se ei enää toimi kuormituksia jakavana jäykkänä laattana, vaan tällöin liikenteen kuormituksesta aiheutuvat jännitykset ja muodonmuutokset tierakenteessa ja pohjamaassa kasvavat. Liikenne- ja ilmastorasituksen yhteisvaikutus kiihdyttää tien rappeutumista. Vaurioituneesta tiestä tulee epätasainen ja se menettää kantavuuttaan ehjään rakenteeseen verrattuna ja vaurioituminen nopeutuu. (Ruotoistenmäki 2005, 18.) 3.12 ROTI hanke Rakennetun omaisuuden tila 2011 hankkeen päätavoite on selvittää rakennetun ympäristön ja siihen perustuvien toimintojen yhteyttä hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Hanke mahdollistaa moniäänisen keskustelun eri tahojen kesken. Hankkeen lopputuloksena saadaan keskustelut tiivistävä raportti ja sitä tukevia tilastoaineistoja. ROTI 2011 hankkeen keskeiset rahoittajat ovat ministeriöt ja toimialan järjestöt. (ROTI 2010.)

22 Liikenneverkostojen osalta aikaisempien ROTI hankkeiden perusteella on voitu todeta seuraavaa: 20 On positiivista, että liikennepolitiikkaan on sitouduttu pitkäjänteisesti, mutta perusväylänpitoon ei ole tehty riittäviä panostuksia. Riittäviin toimenpiteisiin ei ole vieläkään ryhdytty korjausvelan pienentämiseksi. Valtion perusväylänpidon rahoituksessa ei ole huomioitu ostovoiman vähennyksiä, mistä on seurannut, että rahoitus on riittänyt ainoastaan väylien välttämättömään hoitoon ja ylläpitoon. Samalla korjausvelka on jatkanut kasvamistaan. Valtion ja kuntien väylien budjetointikäytäntöjä tulee kehittää. Niissä tulee ottaa huomioon kustannus- ja laatutaso sekä tuottavuuden muutokset. Väylien kunnossapidon toimintamenobudjetointi tulee muuttaa vallitsevasta käytännöstä kirjata ylläpidon kehittämisen kustannukset menoihin siten, että ne olisi käsiteltävä liikekirjapidon mukaisina investointeina. (ROTI 2010.)

23 21 4 KATUJEN KUNTOTIETO 4.1 Kuntomittaukset Valtion hallinnolla on jo pitkään mitattu ja hyödynnetty tieverkolta saatua kuntotietoa ja myös kunnissa ollaan heräämässä kuntotiedon hankkimiseen. Katuverkolta saadaan mitattua erilaista katujen kuntoon liittyvää dataa, tunnuslukuja sekä muuttujia. Mitatusta datasta taas voidaan jalostaa analysoitua kuntotietoa, jota voidaan käyttää kunnallisen päätöksen teon ja taloudellisten resurssien suuntaamisen perustana. (Carement Oy 2009.) Kunnissa katuverkolta hankitaan ensimmäisenä koko katuverkon kattava kuntoanalyysi, jossa kartoitetaan katujen toiminnallinen ja rakenteellinen kunto (kuvio 5. tiestön kuntomuuttujat). Tämän analyysin avulla saadaan helposti kokonaiskuva katuverkoston kuntotilasta ja voidaan valita huonoimmissa kunnoissa olevat kadut lähempään tarkasteluun. Näille kaduille voidaan tehdä tarkempia kuntomittauksia, joiden avulla voidaan tehdä täsmälliset parantamissuunnitelmat. Jos käytettävissä on aikaisempaa kuntotietoa katuverkolta, voidaan myös katujen kunnon kehittymistä tulevaisuudessa ennustaa. Kuvio 5. Tiestön kuntomuuttujat (Kivisto Consulting Oy, 2004) Kadun rappeutuminen ilmenee sen pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä pintavaurioina. Kuntotieto hankitaan pituus- ja poikkiprofiilista, vaurioituneisuudesta sekä rakenteen kunnosta. (Ruotoistenmäki 2005, 3.)

24 22 Maatutkamittaukset (GPR) tehdään Suomessa yleensä GSSI:n (Geophysical Survey Systems) SIR-20 maatutkalaitteistolla. Mittauksissa käytetään kahta eritaajuista antennia, 1 GHz:n ilmavasteantennia (syvyysulottuvuus 0 0,7m) ja 400 GHz:n maavasteantennia (syvyysulottuvuus 0 3,5m). Ensimmäisessä vaiheessa maatutka-aineistosta tulkitaan sidottujen kerrosten kokonaispaksuus. Lisäksi aineistosta voidaan tulkita kantavan kerroksen paksuus ja mahdollisuuksien mukaan jakavan kerroksen paksuus. Eräissä tapauksissa jakava kerros on todettavissa vasta maavasteantennin mittaustuloksista. Mitatusta aineistosta voidaan myös vuosien päästä tulkita syvempiä rakennekerroksia esimerkiksi rakenteen parantamissuunnittelun tueksi. Muita tulkittavia asioita voivat olla rummut, kaivannot, putket, kaapelit ja muut pistemäiset heijasteet. (Carement Oy 2009.) Kuvio 6. Maatutka-auton mittauslaitteet (Tiehallinto 2004, 13) Maatutkamittausten tulkinta tarkentuu huomattavasti kun käytettävissä on tarkkaa rakennekerrosten paksuustietoa. Silloin voidaan ottaa kairanäyte maatutkaprofiilin yleisilmettä edustavalta paikalta ja vauriokohdasta. Tällöin rakenne ja muiden kerrosten paksuudet ovat helposti mitattavissa.

25 Kairauspisteestä voidaan ottaa myös maanäytteet materiaalitutkimuksia varten maalaboratoriolle. (Carement Oy 2010.) 23 Päällysteen tyhjätilamittauksissa mitattava dielektrisyys päällysteantennista kuvaa päällysteen kykyä reagoida ulkoiseen sähkökenttään. Päällysteen tyhjätilan ja tiheyden kautta saadaan mitattua asfalttipäällysteen tärkein ominaisuus eli vesitiiveys. Jokaisella materiaalilla on oma dielektrisyysominaisuus ja -arvo. Vanhalla päällysteellä er-arvo voi vaihdella voimakkaasti alkaen arvosta noin 4,5, joka merkitsee vanhaa, ja huokoista päällystettä. Korkea er-arvo rakenteessa viittaa yleensä kosteuteen tai metalliin kuten teräsverkot tai kaivonkannet. Uudella päällysteellä er-arvot ovat yleensä massakoostumuksesta riippuen 5,5 6,5 välillä. (Carement Oy 2009.) Tyhjätilamittaukset päällystetutkamenetelmällä toteutetaan Geophysical Survey Systems Inc (GSSI) valmistamalla päällystetutkalla. Mittauksissa käytettävä keskusyksikkö on sama kuin muissakin maatutkauksissa, SIR 20, mutta päällystetutkan siitä tekee 1 2,2 GHz ilmavasteantenni. Uuden AB ja SMA päällysteen tiiveyttä mitataan nykyisin miltei pelkästään päällystetutkamenetelmällä (PANK 4122). (Carement Oy 2010.) Palvelutasomittauksilla eli PTM-mittauksilla tarkoitetaan tienpinnan tasaisuuden mittausta. Palvelutasomittausta suoritetaan tien kunnon inventoimiseksi ja sillä valvotaan päällystystyön laatua. PTM-tasaisuustiedot kerätään tarkoitukseen kehitetyllä PTM-autolla päällysteen pinnasta laseranturin, pystykiihtyvyysanturin ja ultraääniantureiden avulla. (Carement Oy, 2009.) Liikennevirastolla on omat laatuvaatimukset tiellä suoritettaville PTM-mittauksille. Mittaustiedoista lasketaan erilaisia tienpinnan tunnuslukuja, joista tärkein on IRI arvo (International Roughness Index). IRI-tasaisuusarvona käytetään PTM mittausten tuloksena saatua 5 10m keskiarvoa. IRI-arvo ku-

26 vaa kadun pituussuuntaista epätasaisuutta ja käytettävä suure on mm/m. (Carement Oy 2009.) 24 Uraisuutta mitataan URA-arvolla, joka kuvaa kadun poikkisuuntaista epätasaisuutta. Uraisuus esitetään millimetreinä. Uraisuuden kriittisenä rajaarvona käytetään yleensä arvoa mm. (Carement Oy 2009.) IRI- ja URA-ennusteet voidaan analysoida PTM-mittaustuloksista. Tasaisuusarvojen (IRI) ja urasyvyysarvojen (URA) kehittymisnopeus voidaan analysoida sekä laskea annettujen raja-arvojen perusteella jäljellä oleva kadun arvioitu elinikä. Ennusteita voidaan tarkentaa, kun tiedetään PTMmittausten lisäksi päällystysvuosi. Kun PTM-mittauksia toistetaan useampana vuonna, voidaan ennusteita tarkentaa huomattavasti. Ennusteiden avulla pystytään suunnittelemaan korjaustarvetta pitkällä tähtäimellä. (Carement Oy 2009.) Sivukaltevuus lasketaan PTM-mittaustuloksista prosentteina. Kaltevuussuunnastaan riippuen sivukaltevuus esitetään joko negatiivisena tai positiivisena arvona. Arvo on negatiivinen kun viettosuunta on rakenteellisesti oikeaan suuntaan eli tienreunaa kohden. (Carement Oy 2009.) Päällystevaurioinventoinnissa (PVI) on kysymys katujen mittausten yhteydessä havaituista halkeamista, verkkohalkeamista sekä purkaumista. Vauriot ja halkeamat jaetaan kantavuus puutteisiin liittyviin vaurioihin, routimisesta johtuviin vaurioihin, heijastushalkeamiin ja muihin päällystevaurioihin. Vauriot luokitellaan neljään eri luokkaan 0 3, missä 0 edustaa uutta päällystettä, 1 tarkoittaa hyväkuntoista päällystettä, 2 havaittavissa olevaa vauriota ja 3 välittömästi korjausta vaativaa vauriota. (Carement Oy 2009.) Toiminnallinen kunto voidaan laskea PTM-mittausten IRI- ja URA-arvojen sekä päällystevaurioinventoinnin avulla. Laskennassa käytetyt muuttujat

27 25 vaikuttavat ajomukavuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Toiminnallinen kunto lasketaan eri kuntomuuttujien painotettuina funktioina ja laskennassa yleensä käytettävät muuttujat ovat uraisuus, pituushalkeamat, päällysteen purkaumat ja 10M IRI tasaisuus eli keskiarvo 10 metriltä. Toiminnallinen kunto on luokiteltu neljään eri luokkaan jotka ovat hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Tulokset voidaan viedä myös kartalle, mikä antaa erittäin hyvän kuvan koko katuverkon kuntotilasta. (Carement Oy 2009.) Kantavuusmittaukset toteutetaan pudotuspainolaitteella (PPL-laite). Tien rakenteen ja sen eri rakennekerrosten käyttäytymistä liikennekuormituksen alaisena kuvaa tien pinnan pystysuora siirtymä, eli taipuma. Liikennekuormitusta voidaan stimuloida pudotuspainolaitteella, jolla mitataan koetilanteessa tiehen kohdistuvan voiman aiheuttama pinnan taipuma. Koetilanteessa nopea ja dynaaminen kuormitus saadaan aikaan pudottamalla paino kuormituslevylle. Taipuma mitataan yleensä kuormituslevyn alla sekä usealla eri etäisyydellä kuormituslevystä, jolloin saadaan mitattua niin sanottu taipumasuppilo, joka kuvaa tien kuormituskestävyyttä. Taipumasuppilon muodon perusteella voidaan arvioida tien rakennekerrosten ominaisuuksia takaisinlaskentaohjelmilla. Mitatut kantavuustulokset voidaan esittää usealla tavalla, yleensä taipumasuppilon ja SCI BC E2 pylväsdiagrammien avulla. SCI arvo (surface curvature index) kuvaa päällysrakenteen yläosan jäykkyyttä geofonietäisyyksillä d0 d200, jolloin < 100 tarkoittaa hyvää ja > 250 erittäin huonoa. BCI-arvo kuvaa alusrakenteen tai pohjamaan jäykkyyttä. Erittäin alhainen BCI-arvo viittaa tien alla olevaan kallioon ja vastaavasti korkea BCI arvo viittaa turpeeseen. (Carement Oy 2009.) Liikennevirastolla on omat laatuvaatimukset pudotuspainolaitemittauksille. Pudotuspainolaitemittausten tuloksista voidaan laskea suoraan perinteinen E moduuliarvo MN/m2, joka esitetään pituusprofiilissa samassa kentässä muiden kantavuusparametrien kanssa. Kehittynyt rakenteen paran-

28 26 tamisen suunnittelu sisältää tarkemman nykyisen rakenteen analyysin ja olemassa olevien rakennekerrosten mitoitusmoduulien laskennan takaisinlaskennalla. Ohjelmistoilla voidaan laskea jokaiselle painopudotuslaitteella mitatulle pisteelle ja jokaiselle tulkitulle kerrokselle oma moduuliarvo MN/m2. Alempiluokkaisella tieverkostolla käytetään pääsääntöisesti muuttujina sidotut kerrokset, kantavakerros, tien muu rakenne ja pohjamaa. (Carement Oy 2009.) Mittausten kanssa tallennetaan GPS-koordinaatit haluttuun koordinaattijärjestelmään muunnettuna sekä mitattavilta kaduilta otetaan videokuva, josta voidaan tehdä kuvajono tilan säästämiseksi (Carement Oy 2009). Lisäksi voidaan suorittaa kaduille ja teille varuste ja laiteinventointeja erilaisista asioista kuten liikennemerkit, tievalaistus, kaiteet, kaivot ja rummut (Carement Oy, 2009). Kuntomittauksiin liittyy mittaustekniikasta, mittaajista ja mittaushetkellä vallitsevista olosuhteista aiheutuvaa vaihtelua. Laadunvarmistusmittauksilla varmistutaan laitteiden yhdenmukaisuudesta, toistettavuudesta ja pysyvyydestä. (Ruotoistenmäki 2005, 3.) 4.2 Kuntotiedon hankinta Kuntotiedon hallinnasta on perinteisesti huolehtinut ylläpitäjä, joka on teettänyt tarvittavat mittaukset ja tallentanut kuntotiedot rekistereihinsä. Kuntotietojen hankinnassa ollaan siirtymässä ostamaan tietoa aiemman mittaushankinnan sijaan. Solmitut palvelusopimukset ovat usean vuoden pituisia. Tilaaja määrittelee vaadittavien tietojen ajantasaisuuden ja laatutason. Näiden varmistaminen on toteuttajan tehtävä. Entistä laajemmat palvelukokonaisuudet johtavat kuntotiedon hankkimiseen kokonaisuutena, jolloin kuntotiedon hallinnan palvelusopimukset kattavat mittaukset, laskennan, tiedon varastoinnin sekä analysoinnin. Toteuttaja voi olla ylläpitäjä tai ulkopuolinen palveluntarjoaja. (Ruotoistenmäki 2005, 7.)

29 27 5 KUNTOTIEDON KÄYTTÖ PÄÄTÖKSENTEOSSA 5.1 Päätöksentekotasot Katuverkon kuntotiedon käyttö päätöksenteossa on ollut kuntosektorilla hajanaista tai olematonta. Myös kuntapuolella ylläpidon urakoiden kehittyessä aiempaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi, tullaan lähtötietoina tarvitsemaan selkeästi määriteltyä tietoa katuverkon kunnosta. Tilaajan ja urakoitsijan on pystyttävä arvioimaan katujen ylläpidon hyötyjä, esimerkiksi parantunutta katuverkon kuntotilaa. Kuntotiedon merkityksen voidaan näin ollen olettaa kasvavan strategisen päätöksenteon tukena. Kuntasektorilla on myös oletettavissa, että useat keskikokoiset kunnat tulevat hankkimaan kuntotiedon hallinnan ulkopuoliselta taholta. (Ruotoistenmäki 2005, 13.) Kadun ja tien ylläpitoa koskevassa päätöksenteossa on eritasoja, joiden tehtävät ja tiedontarve ovat erilaisia. Päätöksenteko tasoja voidaan määritellä kolme: 1. Rahoitustarpeiden perustelu ja strateginen ohjaus 2. Ohjelmointi 3. Hankinta (Ruotoistenmäki 2005, 45.) Kuviossa 7 ylläpidon päätöksentekotasot kunnassa ja päätöntekoon vaikuttavia tekijöitä on esitetty kuntotiedon käyttöä eri päätöksentekotasoissa. Päätöksentekotasossa kuntotietoa hyödynnetään kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, liikennepolitiikassa, ylläpitotoimenpiteiden strategisessa suunnittelussa sekä rahoitustarpeen perustelussa. Ohjelmointitasolla kuntotietoa käytetään hyödyksi ylläpidon ohjelmoinnissa, toimenpideohjelmien suunnittelussa ja kohteiden priorisoinnissa. Lisäksi ohjelmointitaso tekee esityksiä päätöksentekotasolle. Hankintatasolla katuverkon ylläpitäjä suunnittelee kuntotiedon avulla katuverkolla tapahtuvat toimenpiteet ja menetelmät sekä pitää huolen, että katuverkon kunto vastaa sille asetettuja toimivuus- ja laatuvaatimuksia.

30 28 Päätöksentekotaso / Kunnanvaltuusto, -hallitus Politiikka Strategiat Toimintalinjat Perustelut Ohjelmointitaso / Tekninen virasto / osasto Hankintataso/ Tulostavoitteet Ylläpitäjä, Ohjelmointi Ajoitus suunnittelija Kohdentaminen Hankinta Toimivuusvaatimukset Laatuvaatimukset Kuntomittaukset Vaikutukset Rakennetieto Ilmastotieto Kuntoennusteet Liikennetieto Kustannustieto Kuvio 7. Ylläpidon päätöksentekotasot kunnassa ja päätöntekoon vaikuttavia tekijöitä (Ks. Haveri 2005, 24) Rahoitustarpeen perustelu ja strateginen ohjaus Rahoitustarpeiden perustelu on kadunpitäjän keskustelua ylemmän tason päättäjien kanssa, kuten kunnanhallituksen ja -valtuuston kanssa. Perusteluihin käytetään tällöin muita kuin katuverkon kuntoon liittyviä perusteluja. Tämänlaisia perusteluja ovat esimerkiksi pääoma-arvon säilyttämiseen liittyvät perustelut. Strateginen ohjaus on rahoitustarpeen perustelun välittömässä läheisyydessä. Strategisessa ohjauksessa määritellään kadunpidon tavoitteet ja niiden saavut-

31 29 tamiseksi tarvittavat resurssit. Pääosin strateginen ohjaus on kadunpitäjän organisaation sisäinen prosessi. (Ruotoistenmäki 2005, 45.) Päätöksenteon tulee perustua ylläpidon kustannusten lisäksi sillä saavutettaviin hyötyihin. Kuntomuuttujilla tulee olla siis yhteys ylläpidon tuottamiin hyötyihin. Tämän kaltaisia hyötyjä ovat esimerkiksi se, että kadunpitäjä hyötyy katuomaisuuden arvon säilymisestä ja katujen käyttäjät ajomukavuudesta ja liikenneturvallisuudesta. (Ruotoistenmäki 2005, 46.) Rahoitustarpeen perustelussa ja strategissa ohjauksessa tarvitaan tietoa katuverkon kuntojakaumasta. Pelkkä kuntomuuttujan keskiarvo tai rajakynnyksen ylittyminen/ alittuminen ei ole riittävä informaatio. Jakaumalla voidaan hahmottaa hyvin katuverkon eri kuntotilassa olevia osuuksia. (Ruotoistenmäki 2005, 46.) Ohjelmointitaso Ensisijaisesti kuntotiedot hankitaan katuverkolta ohjelmoinnin tarpeisiin. Tiedot yleistetään strategisen päätöksenteon tueksi. Tarkat kuntotiedot mitataan valituista kohteista toimenpiteiden suunnittelua ja urakoiden laadunseurantaa varten. Mitattavien kuntotietojen kehittymistä on voitava ennustaa eri päätöksentekotilanteita varten edellisinä vuosina tehtyjen mittausten perusteella. (Ruotoistenmäki 2005, 45.) Ohjelmointitasolla valitaan ylläpitokohteet 1 3 vuodeksi eteenpäin. Tällöin tarvitaan kohteista sellaiset kuntotiedot, että toimenpiteiden kustannustaso tunnetaan ja erilaisilla toimenpiteiden suunnitelmilla sekä ohjelmilla voidaan tehdä kustannusvertailua. (Ruotoistenmäki 2005, 45.) Hankintataso Hankinnassa kuntotieto toimii suunnittelun ja mitoituksen lähtötietoina. Lisäksi kuntotietoa käytetään ylläpitotoimenpiteiden seurantaan. Eri urakoissa kuntotietoa voidaan tarvita laadun todentamiseen eli laadunvalvontamittauksiin tai toimivuusvaatimusten varmistamiseen. (Ruotoistenmäki 2005, 45.)

32 Kuntotiedon tarkkuus eri päätöksentekotasoissa Käytettävän kuntotiedon tarkkuus vaihtelee eri päätöksentekotasoissa (kuvio 8 kuntotietojen tarkkuustaso erilaisissa päätöksentekotilanteissa ). Mitä hallinnollisemmalla ja poliittisemmalla päätöksentekotasolla ollaan, sitä enemmän kuntotiedoista tehdään yhteenvetoja. Strategisen ohjauksen tasolla on tärkeää hahmottaa koko katuverkon kuntojakauma ja kuntotilan kehitys, jotta pystytään järkevästi suuntaamaan resursseja. Kuntotietojen ensisijainen käyttökohde on ohjelmointitaso, jossa kuntotiedot yleistetään strategisen ohjauksen käyttöön. Ohjelmointitasolla pureudutaan tarkemmin eri katuosuuksien kuntoon ja toimenpideohjelmien laadintaan. Hankintaan ja suunnitteluun tarvitaan taas paljon yksityiskohtaisempaa ja täsmällisempää kuntotietoa mitä ohjelmointitasolla. Hankintatasolla kuntotieto toimii suunnittelun ja mitoituksen lähtötietoina sekä toteuman laadun mittarina. Kuvio 8. Kuntotietojen tarkkuustaso erilaisissa päätöksentekotilanteissa (Tiehallinto 2005)

33 31 6 KATUREKISTERIT 6.1 Katurekisterit Katuverkoston kuntotietoon ja sen keräämiseen liittyvät myös oleellisesti tiedon hallinta ja varastointi. Suurimmissa kunnissa, missä tietoa on paljon, tieto tallennetaan katurekisteriin. Tiedon hallinnan apuna käytetään erilaisia katurekistereitä, joista tässä työssä esitellään neljä. Lisäksi esitellään Digiroad, johon nämä rekisterit pohjautuvat ja Carement Oy:n kehittelemä kuntotietopankki Catti. Suurimmassa osassa Suomen kunnissa ei kuitenkaan ole käytössä katurekisteriä lainkaan, vaan mahdollisesti mitattu kuntotieto tallennetaan jollain muulla keinolla. Katurekisterien käyttö on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana. Tämä johtuu katurekisteriohjelmien kehityksestä sekä kuntien halusta panostaa ja investoida enemmän katu- ja kuntotietojen hallintaan. (Kärkkäinen 2008, 8.) Tulevaisuudessa pyritään koordinoidummin hallitsemaan erilaista tietoa infraomaisuudesta ja kuntotiedoista. Kuntotietojen tulee olla helposti saatavissa, mistä sitä on mahdollista analysoida. Kuntotietojen tulee olla myös helposti päivitettävissä. Katurekisterit sisältävät tietoa kuntien katuomaisuudesta, viheralueista ja tonteista. Rekisteriohjelmat tarjoavat tehokkaan tavan hallita koko infraomaisuutta. (Kärkkäinen 2008, 7). Katurekisterit sisältävät perustiedot kaduista, kuten kadun pituus, leveys, päällyste. Lisäksi katurekistereihin tallennetaan aikaisemmin esiteltyjä mitattavia kuntotietoja ja tietoja katuvarusteita sekä laitteista. Katurekisteriin tallennetaan myös tietoa viheralueista, koska osassa kuntia viherosastot on liitetty osaksi teknistä osastoa ja ympäristöasiat otetaan laajemmin huomioon kadunpidossa. Tähän kysyntään katurekisteriohjelmien tarjoajat ovat vastanneet kiitettävästi. Lisäksi katurekistereihin tallennetaan tietoa kadun varsilla sijaitsevista tonteista sekä maanomistajien tietoja. (Kärkkäinen 2008, 10.) Kuntien erilaiset koot, eri hallintomallit, kuntaliitokset ja kuntien yhdentymisprosessi tarjoavat haasteita katurekisterien käytölle. Monet pienet kunnat kokevat katurekisterin käytön kalliiksi ja vaivalloiseksi.

34 32 Valtion hallinnolla on käytössä ohjelmia ja menetelmiä, joiden avulla se käsittelee yleisten teiden tietokantaa. Valtion hallinto tarjoaa nämä menetelmät myös konsulttien käyttöön, joilta se tilaa inventointi- ja kuntotietojen mittauspalveluita. Kuntasektorilla on taas avoin kilpailutilanne ohjelmistovalmistajien kesken. (Kärkkäinen 2008, 7.) Tie- ja katuverkoston tietojärjestelmästä on säädetty laki 991/ 2003, jonka tarkoitus on järjestää valtakunnallinen järjestelmä, jossa on yleisten teiden, katujen sekä yksityisten teiden tiedot tallennettuna. (Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 2003). Tämän lain pohjalta on syntynyt Digiroad. 6.2 Digiroad Digiroad on kattavin olemassa oleva tietokanta Suomen tiestöstä. Se on kansallinen tietojärjestelmä, joka sisältää katujen ja teiden tarkat sijainnit sekä omaisuustiedot. Digiroad-järjestelmän valmistelu aloitettiin vuonna 2001 ja se valmistui 2004, jonka jälkeen vastuu sen ylläpidosta on ollut Liikennevirastolla. (Digiroad 2010.) Digiroadin ylläpitovastuu on kolmella eri taholla: Maanmittauslaitoksella, Liikennevirastolla sekä kunnilla. Tämä mahdollistaa sen, että käytettävissä on paras ja ajankohtaisin tieto katu- ja tieverkolta. Maanmittauslaitos ylläpitää katujen ja teiden keskilinjan geometriatietoja sekä yksityisteiden ominaisuustietoja. Liikennevirasto ylläpitää yleisten teiden ja kevyen liikenteenväylien ominaisuustietoja. Kunnat ylläpitävät katujen, kuntien omistamien kevyen liikenteen väylien ja kuntien vastuulla olevien yksityisteiden ominaisuustietoja. Kuntien velvollisuus ylläpitää katuverkon tietoja perustuu lakiin kansallisesta tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä sekä Liikenneviraston kanssa tehdystä sopimuksesta. Kuntien tulee toimittaa muuttuneet ominaisuustiedot Digiroad-operaattorille kunnan vastuulle kuuluvista tiedoista. (Digiroad 2010.)

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Infran ylläpitojärjestelmät. Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Vianova Systems Finland Oy

Infran ylläpitojärjestelmät. Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Vianova Systems Finland Oy Infran ylläpitojärjestelmät Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Vianova Systems Finland Oy Mitä? Kuka ja mistä? Elinkaari ja BIM Ajatuksia toimivasta omaisuuden hallinnasta Caset: Kaupungit ja IRIS Länsi-Metro

Lisätiedot

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Urakoitsijaseminaarin avaus

Urakoitsijaseminaarin avaus Urakoitsijaseminaarin avaus LVM:n hallinnonalan virastouudistus ja maakuntauudistus 22.8.2017 LVM:n hallinnonalan virastouudistus 31.5.2017 2 3 Maakuntauudistus ja maantielain uudistus (luonnos 5.7.2017)

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN ELI MITEN NÄHDÄÄN METSÄ PUILTA TAVOITE 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toleranssi

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004

Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004 Väyläomaisuuden hallinnan tavoitetila VOH-tutkimusohjelma 2004 Heikki Metsäranta, Starfica Oy Vesa Männistö, Inframan Oy Ari Kähkönen, Inframan Oy 1 VÄYLÄOMAISUUDEN HALLINNAN TAVOITETILA 1.1 Tavoitetilakuvauksen

Lisätiedot

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, 11.2013 OMAISUUDEN HALLINTA KAUPUNKIOMAISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURI INFRAN HALLINTA TOIMINNANOHJAUS RAHOITUS KUNTAPALVELUT KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät

Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät Raision yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa Raision kaupungin Teknisen keskuksen Kunnallistekniset palvelut yksikkö.

Lisätiedot

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö. Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö. Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018 Mervi Karhula Ajankohtaista viestintä- ja liikennepolitiikassa Digitalisaatio ja viestintäverkot

Lisätiedot

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

- VERKOSTOPÄIVÄT , Oulu

- VERKOSTOPÄIVÄT , Oulu - VERKOSTOPÄIVÄT 12.10.2017, Oulu 12.10.2017 Valtakunnallinen infra-alan mittaus- ja konsulttipalveluja tarjoava yritys. Perustettu vuonna 2006 Organisaatio 23 toimihenkilöä Henkilöstöä vuosittain yhteensä

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet VTT Namis-Car Työpaja 1.9.2016 Otto Kärki / Liikennevirasto Kunnossapidon pääongelmat ja haasteet Maanteillä päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa

Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa päivitetty 12.11.2017 Katualueiden kunnossa- ja puhtaanapidon vastuunjako Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden

Lisätiedot

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan TöyssyTutka Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan Idean kuvaus Suomen tiestön kunto rapistuu jatkuvasti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta. Teiden ylläpidon tehostamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia Sisältö: Erilaisia ELY-keskuksia Alue- ja liikennehallinto uudistuvat Liikenne Satakunnassa tärkeä kokonaisuus Miten tavoitat liikenteestä vastaavat Pekka Jokela

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Ohjelmien sisältö Korjausvelkaohjelmat 2016-2019 http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma (M ) Rahoitus on merkittävä, erityisesti v.2018 Budjetti

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 30/2016 1 (5) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

Valolla miellyttävään tulevaisuuteen

Valolla miellyttävään tulevaisuuteen Valolla miellyttävään tulevaisuuteen Autojen liikenneturvallisuus paranee tarvitaanko tie- ja katuvalaistusta tulevaisuudessa? 2.3.2017 Aleksanteri Ekrias Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset

Lisätiedot

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 343 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014-2017

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8 Digiroad Laadunkuvaus Versio 1.8 2 Sisältö 1 VERSIOHISTORIA 5 2 JOHDANTO 7 3 LAATUTEKIJÄT 8 3.1 Sijaintitarkkuus 8 3.1.1 Keskilinjageometria 8 3.1.2 Ominaisuustiedot 8 3.2 Kattavuus 8 3.2.1 Alueellinen

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Rakennemuutosselvitys, katujen ja puistojen hoito

Rakennemuutosselvitys, katujen ja puistojen hoito Selvitys Sivu 1/5 Rakennemuutosselvitys, katujen ja puistojen hoito Tässä raportissa on esitetty, kuinka kaupunginvaltuuston 25.11.2013 191 talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämässä rakennemuutosohjelmassa

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista 5.9.2017 Sisällys 1 Tampereen kaupungin hulevesijärjestelmä... 2 2 Tampereen

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö

Lisätiedot

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.6.2017 VALTAKUNNALLISEN VALMISTELUN TILANNE Liikenteen ja tienpidon tehtävät Maakuntahallinnon liikennetehtävien

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

LVM:n hallinnonalan uudistukset. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Eeva Ovaska

LVM:n hallinnonalan uudistukset. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Eeva Ovaska LVM:n hallinnonalan uudistukset Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 1.11.2017 Eeva Ovaska 1 Ajankohtaista liikennepolitiikassa Digitalisaatio Päästövähennystavoitteet Korjausvelka Uudistukset Maakuntauudistus

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa TAMPERE, Tiemerkintäpäivät 12 13.2.2015, Tekninen johtaja Antti Korte, Raision kaupunki Aiempien päivien pohdintoja Uudet tavat hankkia,

Lisätiedot

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa KMTK - Digiroad -yhteistyö KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 Tieverkon toimijoita, aineistoja ja järjestelmiä Liikennevirasto - Digiroad (VVH ja OTH) Maanmittauslaitos -

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 5.11.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa

Lisätiedot

Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu

Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu 2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeita ja erityiskohteita Valtionavustukseen oikeutettuja

Lisätiedot