Katuverkon korjausvelka Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Korjaustarve yhteensä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katuverkon korjausvelka Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Korjaustarve yhteensä"

Transkriptio

1 km Korjaustarve yhteensä Aika 1.5 M /v 3 M /v 4.5 M /v 6 M /v 9 M /v Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Pertti Virtala

2 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET Tehdyt mittaukset Mittaus- ja laskentaperiaatteet Poikkiprofiilin laskentaperiaate Uran laskentaperiaate IRIn laskentaperiaate 5 2 KATUVERKON KUNTO Uraisuus Epätasaisuus (IRI) Vaurioituneisuus Ennustettu kuntotila 8 3 KORJAUSVELKA Määrittämisperiaate Katuverkon koostumus Kymmenmetritason korjaustarve Katutason korjaustarve Korjaustarve ja korjausvelka Vilkkaimpien katujen uraisuus ja epätasaisuus Alemman katuverkon vaurioituneisuus Korjausvelka yhteensä 16 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 17

3 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut MITTAUKSET 1.1 Tehdyt mittaukset Espoon päällystettyjen katujen pintakuntoa on mitattu systemaattisesti vuodesta 211 lähtien, mutta myös vuodesta 26 lähtien on mittauksia tehty. Mittausmäärät ovat olleet vuosittain ura- ja tasaisuusmittauksissa noin 15 km ja vauriokartoituksissa 14 km. Mittausmäärät on ohjelmoitu siten, että palvelutasomittaukset (PTM) on toteutettu kahden vuoden kierrolla ja pintavauriokartoitukset (PVK) viiden vuoden kierrolla. Näin ollen eri vuosina on mitattu eri alueita, joten peräkkäisten vuosien mittaustulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. (Kuva 1). Kuva 1. Espoon katuverkolle tehtyjen mittausten mittaushistoria kartalla. 1.2 Mittaus- ja laskentaperiaatteet Tässä luvussa kuvataan lyhyesti lasermittauksen poikkiprofiilin mittaamistapa ja sen perusteella laskettujen ura- ja IRI-arvojen laskentaperiaatteet. Niiden avulla on tarkoitus selvittää kuinka luvussa 2 esitettävät tulokset on laskettu Poikkiprofiilin laskentaperiaate Poikkiprofiilin mittaaminen Poikkiprofiilin mittausalue on se osa tien poikkiprofiilia, josta päällysteen pintakuntoa kuvaavat muuttujat määritetään. Mittausalue määräytyy vasemman ajouran perusteella. Ajolinja valitaan siten, että mittauspisteet 3-7 ovat vasemman uran kohdalla, kuitenkin siten, että oikeanpuoleinen mittauspiste 17 pysyy reunaviivamerkinnän ajoradan puolella ja reunaviivojen puuttuessa päällysteellä. Jos ajouraa ei yksikäsitteisesti ole havaittavissa, valitaan ajolinja siten, että oikeanpuoleinen mittauspiste 17 pysyy reunaviivamerkinnän ajoradan puolella tai sen puuttuessa päällysteellä. Mittausleveys on 3,2 metriä. Mittauspisteiden sijainti ja niiden väliset etäisyydet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 2). Tunnusluvut lasketaan vain luotettavista mittaushavainnoista. Mittaus- ja laskenta-algoritmit tunnistavat sellaiset poikkileikkauksen mittaushavainnot

4 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut (esim. päällysteen reuna ja reunakivet), jotka eivät kelpaa tunnuslukujen laskentaan. Poikkisuuntaisen näytteen laskennassa käytetään 17 mittauspistettä. Mittauspisteiden väliset etäisyydet on esitetty kuvassa 1. Mittauspisteiden etäisyys viereisestä mittauspisteestä saa poiketa esitetystä korkeintaan 1 mm, mutta mittauspisteiden 1 ja 17 välinen etäisyys tulee olla aina 3,2 metriä. Kuva 2. Mittauspisteiden sijainti ja niiden väliset etäisyydet Uran laskentaperiaate Poikkiprofiilin mittauksessa mittalaitteen rungosta päällysteen pintaan olevan pystysuuntaisen etäisyyden mittauksen resoluutio on,1 mm. Poikkiprofiileita lasketaan 1 cm välein ja näistä jokaisesta lasketaan urasyvyys. Raportointivälin urasyvyys lasketaan 1 cm maksimiura-arvojen keskiarvona, esim. 1 m matkalle kertyy yhteensä 1 kpl 1 cm poikkiprofiilista laskettua uraarvoa, joista varsinainen urasyvyys lasketaan. Maksimiurasyvyys määritetään tulosten käsittelyvaiheessa pingottamalla virtuaalinen lanka poikkiprofiilin kahden ulommaisen pisteen välille (Kuva 3). Maksimiurasyvyys lasketaan langan ja poikkiprofiilin välisenä suurimpana kohtisuorana etäisyytenä kaavalla Maksimiurasyvyys= max(wi - si); i=1-17, missä wi = langan poikkiprofiilipistettä i vastaava kohta si = poikkiprofiilipiste i i = poikkisuuntaisten mittauspisteiden lukumäärä

5 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut w i Maksimiurasyvyys 3,2 m s i Kuva 3. Maksimiurasyvyyden määrittäminen IRIn laskentaperiaate Tien pituussuuntaista epätasaisuutta kuvataan kansainvälisellä tasaisuusindeksillä IRI (International Roughness Index). Se lasketaan oikean pyörän (ajouran) pituussuuntaisesta profiilista laittamalla ns. Golden Car - jousitusparametreilla varustettu referenssiajoneuvo kulkemaan mitattua pituusprofiilia pitkin vakionopeudella 8 km/h. Raportointivälin IRI-arvo lasketaan 1 m IRI-arvoista keskiarvona. Esim. 1 m matkalle kertyy yhteensä 1 kpl 1 m pituusprofiilista laskettua IRI-arvoa, joista varsinainen IRI arvo lasketaan. IRI lasketaan käyttäen sen kansainvälistä Maailmanpankin tekemää määritelmää 1. IRI-arvo kuvaa kuinka paljon auton kori ja pyörä liikkuvat suhteessa toisiinsa raportointivälillä. Isompi IRI-arvo kertoo suuremmasta pystysuuntaisesta liikkeestä. Korin ja pyörän välisen liikkeen saa aikaan tien/kadun epätasaisuus, joten isompi IRI arvo tarkoittaa epätasaisempaa tietä/katua ja pienempi tasaisempaa. Uuden katupäällysteen IRI-arvo on yleensä välillä,5-1,5 mm/m. IRIin luetaan kuuluvaksi epätasaisuudet aallonpituusalueella,5-5 m. Laskennassa käytetään ns. " Quarter Car Simulator" -parametreja seuraavasti: V = 8 km/h (simuloinnin ajonopeus) kt/m=653 s-2 (renkaan jousivakio/rungon massa) ks/m=63,3 s-2 (jousituksen jousivakio/rungon massa) u=,15 c=6,s-1 (pyörän massa/rungon massa) (iskunvaimenninvakio/rungon massa) 1 Sayers, M. W., et al., Guidelines for Conducting and Calibrating Road Roughness Measurements. World Bank Technical Paper Number 46, World Bank, Washington, DC (1986) 87 p.

6 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut KATUVERKON KUNTO 2.1 Uraisuus Katuverkon yleiskuntoa kuvataan katupituuden jakaantumisella kuntoluokkiin. Kukin kuntomuuttuja (uraisuus, epätasaisuus, pintavauriot) on jaettu viiteen kuntoluokkaan. Kuntoluokkien väliset raja-arvot on esitetty seuraavassa taulukossa. Katujakso (1 m) kuuluu kuntoluokkaan, jos sen kohdalla oleva raja-arvo ylittyy. Kuntoluokkien luokkarajat on valittu samoiksi kuin mitä on käytetty Helsingin kaupungin vastaavassa projektissa. Taulukko 1. Kuntoluokituksessa käytetyt luokkarajat. Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono URA (mm) IRI (mm/m) Vauriot (%) Alla olevassa taulukoissa esitetään katujen uraluokkajakauma eri vuosina kilometreittäin (Taulukko 2) ja suhteellisina osuuksina (Taulukko 3). Tulokset eivät ole suoraan keskenään vertailukelpoisia, koska eri vuosina on mitattu eri Espoon alueita. Vuosiluvun perässä oleva (E) tarkoittaa Etelä-Espoon pää- ja kokoojakatuja. Vastaasi (P) viittaa Pohjois-Espoon pää- ja kokoojakatuihin. Taulukossa huonot kadut tarkoittavat niiden katujen pituutta tai osuutta, joiden kuntoluokka on erittäin huono tai huono. Taulukko 2. Katujen uraluokkajakauma (km) vuosien mittausten mukaan. Vuosi Erittäin Tyydyttävä hyvä km km Erittäin Yhteensä Huonot Huono Hyvä huono 211 (E) (P) (E) (P) (E) Valtaosa 215 mitatusta katuverkosta on hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa. Huonossa tai erittäin huonossa kunnossa on uraisuuden suhteen 11,1 %, joka on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina.

7 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Taulukko 3. Katujen uraluokkajakauma (%) vuosien mittausten mukaan eri alueilla. 2.2 Epätasaisuus (IRI) Seuraavissa taulukoissa on esitetty katujen tasaisuusluokkajakauma IRIarvojen mukaan sekä kilometreittäin (Taulukko 4) että suhteellisena osuutena (Taulukko 5). Taulukko 4. Katujen IRI-tasaisuusluokkajakauma (km) vuosien mittausten mukaan. Tasaisuuden suhteen huonoja tai erittäin huonoja katuja oli 1,9 %, mikä on aiempien vuosien tasolla. Taulukko 5. Katujen tasaisuusluokkajakauma (%) vuosien mittausten mukaan alueittain. Vuosi Erittäin Tyydyttävä hyvä km % Erittäin Yhteensä Huonot Huono Hyvä huono 211 (E) 1.2 % 4. % 13.5 % 37.6 % 43.7 % % 212 (P) 1.5 % 3.9 % 12.2 % 39. % 43.5 % % 213 (E) 1.7 % 3.7 % 13.7 % 35. % 45.8 % % 214 (P) 2.3 % 5.1 % 16.3 % 41.7 % 34.5 % % 215 (E) 2.9 % 8.2 % 2. % 37.5 % 31.4 % % Vuosi Erittäin Tyydyttävä hyvä km km Erittäin Yhteensä Huonot Huono Hyvä huono 211 (E) (P) (E) (P) (E) Vuosi Erittäin Tyydyttävä hyvä km % Erittäin Yhteensä Huonot Huono Hyvä huono 211 (E) 1.5 % 3.1 % 4.2 % 8.4 % 82.8 % % 212 (P) 3.7 % 5.4 % 5.5 % 9.1 % 76.3 % % 213 (E) 6. % 4.2 % 4. % 8.1 % 77.7 % % 214 (P) 5.7 % 5.4 % 5.5 % 9.5 % 73.8 % % 215 (E) 6.1 % 4.7 % 4.9 % 8.6 % 75.7 % % 2.3 Vaurioituneisuus Seuraavissa taulukoissa on esitetty katujen vaurioluokkajakauma sekä kilometreittäin (Taulukko 6) että suhteellisena osuutena (Taulukko 7)

8 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut on korjaustarpeessa. Jokaisena vuonna on mitattu eri asunto-, tontti- ja liityntäkadut (alueet 1 5), joten tuloksia ei voi verrata keskenään. Taulukko 6. Katujen PVK-mittausten vaurioluokkajakauma (km) vuosien mittausten mukaan. Taulukko 7. Katujen PVK-mittausten vaurioluokkajakauma (%) vuosien mittausten mukaan alueittain. 2.4 Ennustettu kuntotila Korjausvelkalaskelmassa käytetään nykytilaan ennustettua kuntotilaa. Espoon katuverkon kuntomittaukset on tehty viiden vuoden aikana, jolloin suurin osa mitatusta tiedosta on vanhentunutta. Vanhentunut kuntotieto ennustetaan vastaamaan nykytilaa ennustemalleilla. Korjausvelkalaskelmaa varten tehtiin uralle ja epätasaisuudelle ennusmallit. Ennustemallinnuksen lähtötietoina olivat aikavälillä tehdyt kuntomittaukset. Päällystevaurioille ei tehty ennustemalleja, koska siitä ei ollut tässä vaiheessa käytettävissä aikasarjatietoa. Urien ja epätasaisuuden ennustemallit tehtiin katukohtaisina trendimalleina, ts. laskettiin kummankin kuntomuuttujan katukohtaiset keskiarvot kunakin mittausvuonna ja niistä tehtiin trendimallit lineaarista regressiota käyttäen. Tulokseksi saatiin lineaarisen suoran kulmakerroin, joka kuvasi keskimääräistä vuosikehitystä. Vanha kuntotieto ennustettiin nykytilaan kymmenmetritasolla (kevät 216) katukohtaisen keskimääräisen vuosikehityksen avulla. Katukohtainen urautuminen vaihteli välillä -4 mm/v ja oli keskimäärin 1 mm/v. IRI-mallien vuosikehitys vaihteli välillä -2 mm/m/v ja oli keskimäärin,16 mm/m/v. Yksittäisten kymmenmetristen vuosikehitys vaihtelee todellisuudessa enemmän, mutta sillä tasolla vuosikehitystä ei tarkasteltu.

9 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Kuva 4. Espoon katuverkon ura- ja IRI-ennustemallien vuosikehityksen jakaumat.

10 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut KORJAUSVELKA 3.1 Määrittämisperiaate Katuverkon koostumus Katuympäristö koostuu useista eri osista ja sen korjaustarpeen määrittäminen on monivaiheinen tehtävä. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkkinä monipuolinen katuympäristö. Periaatteessa korjaustarpeen ja korjausvelan määrittämisessä tulisi käsitellä sen kaikkia osia. Katuympäristöön kuuluvat ainakin seuraavat eri osat: katurakenne (ajoradat ja kevyen liikenteen väylät) päällyste (ajoradat ja kevyen liikenteen väylät) viemärit ja johdot kasvit ja viheralueet valaistus ja muut laitteet Kuva 5. Katuverkon osat ja pintakunnon kattama informaatio (punaisella). Tässä yhteydessä korjausvelkalaskelma käsittää ainoastaan ajoratojen päällysteisiin liittyvän (punaisen) osan (ilman kevyen liikenteen väyliä) Kymmenmetritason korjaustarve Päällysteen korjaustarpeen määrittäminen lähtee kuntomittauksista. Kuntomittaustulokset luokitellaan viisiportaisen kuntoluokituksen mukaan, kuten katuverkon kuntotilaa kuvaavassa osassa on aiemmin tehty. Kuntomittauksissa käsitellään kymmenen metrin pituisia jaksoja. Jos kunto on mitattu vain

11 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut yhteen suuntaan yhdeltä kaistalta, oletetaan, että toisen suunnan tai muiden kaistojen kunto ja korjaustarve on sama kuin mitatun kaistan. Tämä otetaan huomioon korjaustarvelaskelmassa katupäällysteen pinta-alan avulla. Korjausvelkalaskelmaan liittyviä kuntomittauksia ovat mm. seuraavat: uratieto tasaisuustieto vauriotieto kantavuustieto rakennekerrosten paksuustieto Tässä työssä on käytetty mittaustietoja vain luettelon kolmesta ensimmäisestä. Korjausta vaativat katujaksot määritetään huonokuntoisuuden perusteella. Jos kadun kymmenen metrin jakson mitattu kunto on kuntoluokassa huono tai erittäin huono, se tulkitaan korjausta vaativaksi. Korjaustarvetta käsitellään alussa kuntomuuttujittain ts. uraisuuden, epätasaisuuden tai vaurioituneisuuden perusteella. Korjaustarvetta on mahdollista tarkastella joko ainoastaan yksittäisten kuntomuuttujien huonokuntoisuuden perusteella tai sitten kaikkien kuntomuuttujien avulla yhdessä seuraavan päätöspuun avulla, jolloin voidaan ottaa kantaa siihen, miten rankka korjaustoimenpide olisi tarpeen. Tässä vaiheessa korjaustarpeen määrittäminen on kymmenmetritason määrittämistä. Saatu korjaustarve koostuu siten tässä vaiheessa yksittäisistä, hajallaan olevista kymmenmetrisistä. Kuvissa 7-9 on esitetty kymmenmetritason ennusteet urista, epätasaisuudesta ja vaurioista johtuvista korjaustarpeista eri raja-arvoilla. Raja-arvot edustavat tässä eräänlaista toimenpidepolitiikkaa, jolla on mahdollista muodostaa suurempia hankekokonaisuuksia. Niistä nähdään karkeasti miten korjaustarve (huonokuntoisten kymmenmetristen määrä) kehittyy kun toimenpideraja muuttuu. Korkea raja-arvo vastaa kireää budjettia tai kevyttä korjauspolitiikkaa ja tuottaa korjaustarpeen kasvun kun taas matala raja-arvo edustaa löysää politiikkaa tai suurta budjettia ja tuottaa alenevan korjaustarpeen. Kymmenmetritarkastelu ei tuota lopullista korjaustarvetta vaan toimii välivaiheena korjaustarvelaskelmassa. Vuodelle 216 ennustettu urista johtuva kymmenmetritason korjaustarve oli noin 37 km. Löysä raja-arvo (25 mm) vastaa suunnilleen sitä tilannetta, että korjaustoimia ei tehtäisi ollenkaan. Tällöin korjaustarve kasvaisi seuraavien viiden vuoden aikana noin kaksinkertaiseksi. Tämä kasvu johtuu uran ennustemalleista, joilla katuverkon urasyvyydet kasvavat. Jos uran toimenpideraja olisi mm ja päällystys tehtäisiin yksittäisten kymmenmetristen perusteella, pysyisi uratilanne ennallaan. Vuodelle 216 ennustettu epätasaisuudesta johtuva kymmenmetritason korjaustarve oli noin 4 km. Löysä raja-arvo (13 mm/m) vastaa suunnilleen sitä tilannetta, että korjaustoimia ei tehtäisi ollenkaan. Tällöin korjaustarve kasvaisi seuraavien viiden vuoden aikana noin 15 km:llä. Tämä kasvu johtuu IRI:n ennustemalleista, joilla katuverkon epätasaisuus kasvaisi. Jos IRI:n

12 km Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut toimenpideraja olisi noin 8 mm/m ja päällystys tehtäisiin yksittäisten kymmenmetristen perusteella, pysyisi tasaisuustilanne ennallaan. PTM-tieto Vauriotieto Ennust emallit Toimenpidetarpeen määräytymisen päätöspuu Onko rakenne huono? Kuntotila EI ON Katurakenteen huonous määräytyy epätasaisuuden ja vaurioiden perusteella. Tas-lk = 1 tai Vaur-lk=1 Peruskorjaus Urarem Vain Uraongelma Onko pinta huono? Moniongelma UT Pintaus Moniongelma UTV Uudelleenpäällystys Päällystystoimiin vaikuttaa urat sekä tasaisuus ja vauriot lievempinä. Ura-lk = 1-3 Tas-lk = 2 tai Vaur-lk=2 Kuva 6. Kymmenmetritason korjaustarpeen määrittämispuu. Vaurioista johtuva kymmenmetritason korjaustarve vaihtelee toimenpiteen raja-arvosta riippuen kuvan 9 mukaan. Huonokuntoisuuden raja-arvoa (5 %) vastaava toimenpideraja tuottaa kymmenmetritason korjaustarpeeksi 35 km. Vaurioista ei tehty ennustemallia. 1 Urautuneisuudesta johtuva korjaustarve Aika Kuva 7. Urautumisesta johtuva kymmenmetritason korjaustarve (km) ja sen ennuste uran eri raja-arvoilla.

13 Korjaustarve (km) km Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Epätasaisuudesta johtuva korjaustarve Aika Kuva 8. Epätasaisuudesta johtuva kymmenmetritason korjaustarve ja sen ennuste IRI:n eri raja-arvoilla. Vaurioiden korjaustarve 216 vs. raja-arvo Raja-arvo (%) km Kuva 9. Vaurioista johtuva kymmenmetritason korjaustarve eri raja-arvoilla (km) Katutason korjaustarve Kymmenmetritason korjaustarve sijoittuu katuverkolle hajanaisesti sekä erillisten kuntomuuttujien suhteen että yksittäisten huonojen jaksojen suhteen eikä korjausten ohjelmoinnissa yleensä voida muodostaa korjaushankkeita pelkästään yksittäisten hajanaisten kymmenmetristen perusteella, vaan korjaustarpeessa olevia kymmenmetrisiä yhdistellään erilaisten yhdistelysääntöjen avulla siten, että saadaan joko homogeenisia korjattavia katujaksoja tai kokonaisia katuosuuksia. Tässä vaiheessa puhutaan katutason tai katujaksotason (kortteli) korjaustarpeesta (ja korjausvelasta). Se vastaa todellista tarvetta paremmin kuin kymmenmetritason korjaustarve.

14 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Katujaksotason korjaustarvelaskelma on lopputulos kymmenmetritason korjaustarpeen, päällystyspolitiikan ja päällystysbudjetin muodostamasta kokonaisuudesta. Kun kymmenmetritason korjaustarve perustuu käytettävissä oleviin lähtötietoihin ja on laskennallisesti suoraviivainen, niin katujaksotason korjaustarvelaskelma sisältää monimutkaisempia ja osin tuntemattomia päättelysääntöjä, jotka pitäisi pystyä tunnistamaan. Ongelmana on yleensä muodostaa sellainen laskennallinen päällystyspolitiikka, joka vastaa käytännön toimintaa. Kymmenmetristen korjaustarpeessa olevien jaksojen yhdistelyä ohjaavat kaksi parametria, jotka ovat yhdistelypituus ja minipituus. Minimipituus tarkoittaa sitä peräkkäisten kymmenmetristen määrää, joiden tulee olla yhtä aikaa korjaustarpeessa, jotta ne hyväksytään päällystysohjelmaan. Esimerkiksi minimipituus, 1 m, tarkoittaa sitä, että jokainen huonokuntoinen kymmenmetrinen hyväksytään päällystysohjelmaan huomioimatta sen ympärillä olevien muiden kymmenmetristen kuntoa. Minimipituus 3 m taas tarkoittaa sitä, että vähintään kolmen peräkkäisen kymmenmetrisen tulee olla korjaustarpeessa, jotta ne hyväksytään päällystysohjelmaan. Mitä pienempi minimipituus on, sitä suurempi päällystysohjelmasta tulee. Yhdistelypituus taas tarkoittaa sitä väliä, joka otetaan päällystysohjelmaan vaikka se ei olekaan korjaustarpeessa, koska sen molemmissa päissä on kaksi korjaustarpeessa olevaa jaksoa. Yhdistelypituuden avulla hajanaisia korjauskohtia yhdistellään yhdeksi päällystyskohteeksi ja vältetään katupäällysteiden sirpaloitumista ( tilkkutäkkimäisyyttä ). Mitä suurempi on yhdistelypituus, sitä suuremmaksi päällystysohjelma muodostuu. Päällystysohjelman pituus muodostuu siten minimipituuden ja yhdistelypituuden avulla ja ne kuvaavat laskentaparametreina katujen ylläpidon ohjelmointipolitiikkaa. Ohjelmointipolitiikkaa kuvaavat parametrit on tässä laskelmassa kalibroitu Espoon kaupungin tavanomaisten päällystysbudjettien perusteella. 3.2 Korjaustarve ja korjausvelka Vilkkaimpien katujen uraisuus ja epätasaisuus Vilkkaiden katujen korjausvelkalaskelma perustuu ura- ja tasaisuustietoihin. Urista ja epätasaisuudesta johtuvat korjaustarve ja korjausvelka on ensiksi laskettu kummallekin erikseen. Urista johtuva korjausvelka on esitetty kuvassa 1 ja epätasaisuudesta johtuva korjausvelka kuvassa 11. Kuten kuvista nähdään, korjaustarve ja korjausvelka kasvavat pienillä korjausbudjeteilla, koska korjausvolyymi ei riitä eliminoimaan rappeutumisesta aiheutuvaa huonokuntoisten katujen kasvua. Urautumisesta johtuva korjausvelan kasvu pysähtyy kun korjausbudjetti on noin 2 M /v. Vastaavasti epätasaisuudesta johtuvan korjaustarpeen kasvu pysähtyy kun korjausbudjetti on 1,2 M /v. Reilun kolmen miljoonan korjausbudjetti sekä urien että epätasaisuuden poistamiseen kumpaankin eliminoisi korjausvelan vuoteen 218 mennessä.

15 Korjaustarve (km) Korjaustarve (M ) km M km M Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Urautuneisuudesta johtuva korjaustarve Aika M /v.5 M /v 1 M /v 1.5 M /v 2 M /v 3 M /v Urautuneisuudesta johtuva korjausvelka Aika M /v.5 M /v 1 M /v 1.5 M /v 2 M /v 3 M /v Kuva 1. Vilkasliikenteisen katuverkon urista johtuva korjaustarve (km) ja korjausvelka (M ) eri korjausbudjeteilla Epätasaisuudesta johtuva korjaustarve Epätasaisuudesta johtuva korjausvelka Aika M /v.5 M /v 1 M /v 1.5 M /v 2 M /v 3 M /v Aika M /v.5 M /v 1 M /v 1.5 M /v 2 M /v 3 M /v Kuva 11. Vilkasliikenteisen katuverkon epätasaisuudesta johtuva korjaustarve (km) ja korjausvelka (M ) eri korjausbudjeteilla Alemman katuverkon vaurioituneisuus Alemman katuverkon korjaustarve ja korjausvelka korjausbudjetin funktiona on esitetty kuvassa 12. Korjaustarve on alussa (keväällä 216) 51 km, joka vastaa noin 2,1 M korjausvelkaa. Puolen miljoonan korjausbudjetilla korjaustarve vähenee vuoteen 22 mennessä noin 5 km:llä ja korjausvelka noin,2 M :lla. Muilla korjausbudjeteilla vastaava pienenemä näkyy kuvasta. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon vaurioiden lisääntymistä, eli laskelma on niiltä osin positiivinen. Vaurioiden korjaustarve vs. korjausbudjetti (M /v) M /v 4 1 M /v M /v 2 2 M /v Vuosi Vaurioiden korjaustarve vs. korjausbudjetti (M /v) M /v M /v M /v.5 2 M /v Vuosi Kuva 12. Alemman katuverkon vaurioista johtuva korjaustarve ja korjausvelka.

16 km M Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Korjausvelka yhteensä Kuvassa 13 on esitetty edellisistä luvuista saadut yksittäisistä kuntomuuttujista johtuvat korjaustarpeet ja korjausvelat yhteen siten, että eri budjettitasoja vastaavat luvut on summattu. Korjausbudjetti on siten eri kuntomuuttujien korjausbudjettien summa ja se kuvaa nyt karkeasti ao. rahamäärällä saatavaa korjaustarpeen ja korjausvelan kehittymistä. Katuverkon katupäällysteisiin liittyvä korjaustarve on sen mukaan yhteensä noin 13 km, joka vastaa noin 5,5 M. Jos korjaustoimia ei tehtäisi ollenkaan, kasvaisi korjausvelka vuoteen 22 mennessä noin 45 %. Jos korjaustoimiin panostettaisiin alussa noin 9 M /v, korjausvelka häviäisi vuoteen 22 mennessä kokonaan. Korjausvelka pysyisi ennallaan noin 4,5 M :n vuosipanostuksella. Tulos on sikäli optimistinen, että siitä puuttuu päällystevaurioiden kasvun vaikutus, jota siis ei pystytty ennustamaan ollenkaan. Todellinen nykytilan ennallaan pitämiseen tarvittava vuosibudjetti lienee noin 4,5 M tasolla. Korjaustarve yhteensä Korjausvelka yhteensä M /v M /v 1 3 M /v 4.5 M /v M /v 4.5 M /v 5 6 M /v 2 6 M /v Aika 9 M /v Aika 9 M /v Kuva 13. Koko katuverkon korjaustarve ja korjausvelka yhteensä. Saadusta korjaustarvelaskelmasta on kuitenkin todettava, että se edustaa vain tiettyä rajatulla tavalla laskettua tarvetta. Korjaustarpeen laskennasta puuttuu uudisrakentamisessa syntyvä katuverkon pinta-alan kasvu, joka varsinkin pitemmälle ennustettaessa vaikuttaa korjausvelan määrään. Myöskään liikenteen kasvun vaikutusta ei ole huomioitu. Peruskorjausten osuus on merkittävä ja se puuttuu myös tarkastelusta.

17 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Espoon kaupungin katuverkko käsittää noin 778 km luokkiin 1-3 kuuluvia katupäällysteitä. Katuverkon uraisuutta ja epätasaisuutta on mitattu jo vuodesta 26 lähtien ja päällystevauriokartoituksia on tehty vuodesta 211 lähtien. Mittaustietoja on kertynyt sen verran, että ensimmäinen arvio katupäällysteiden korjausvelasta on mahdollista tehdä. Katupäällysteiden korjausvelan määrittämisessä tarvittiin kuntomittausten lisäksi kuntoennusteita, kuntoluokitus, päällystystoimenpiteiden valintaehdot ja raja-arvot, päällystysbudjetti ja kaupungin päällystystoimintaa kuvaavan päällystyspolitiikan tunnusmerkkejä. Katuverkon korjausvelka määritettiin laskemalla ensin korjaustarve ja hinnoittelemalla se vastaavaksi rahalliseksi arvoksi päällystämisen yksikköhintoja käyttäen. Korjaustarpeen laskenta suoritettiin vilkkaille kaduille kuntomuuttuja (ura tai epätasaisuus) kerrallaan ja vähäliikenteisille kaduille vaurioiden perusteella. Lopuksi laskettiin koko katuverkon korjaustarve ja korjausvelka summaamalla edellä luetellut yhteen. Korjausvelkalaskelmassa korjaustarve määritettiin katupituutena, jonka kunto oli viisiportaisen kuntoluokituksen luokissa 1 (erittäin huono) tai 2 (huono). Kuntoennusteet kasvattivat korjaustarvetta ja korjaustoimet vähensivät sitä. Korjaustarve määritettiin yksi yhteen suhteessa huonokuntoisten kymmenmetristen määriin. Kullakin korjausbudjetilla aikaansaatava korjaustarpeen vähenemä laskettiin soveltaen päällystyspolitiikkaa siten, että korjaukset eivät kohdistuneet vain yksittäisiin huonokuntoisiin kymmenmetrisiin vaan ne muodostuivat pitemmiksi yhtenäisiksi päällystyskohteiksi, joiden peitto-% oli 2. Peitto-%:lla tarkoitetaan sitä osuutta päällystyskohteesta, joka kohdistui huonokuntoisille kymmenmetrisille. Loppu kohdistui ei-huonokuntoisille kymmenmetrisille siksi, ettei katuverkon päällystyshistoria sirpaloituisi liian lyhyiden korjaustoimien takia. Espoon katuverkolla oli noin 13 km korjaustarpeessa olevia kymmenmetrisiä, joka jakaantui uraisuuden, epätasaisuuden ja päällystevaurioiden suhteen 37, 42 ja 51 km. Sitä vastaava korjausvelka oli yhteensä 5,3 M, joka jakaantui edellä mainituille syille suhteessa 1,5 M, 1,7 M ja 2,1 M. Koska laskelmassa käsitellään kymmenmetrisiä, ei niistä laskettu korjausvelka ole poistettavissa 5,3 M korjaustoimilla vaan siihen tarvittaisiin 25 M johtuen juuri siitä, että korjaustoimia tehdään pitempinä kokonaisuuksina. Sen lisäksi korjaustarpeen määrään vaikuttavat kuntoennusteet, jotka heikentävät katuverkon kuntoa sekä pitemmistä korjauskohteista johtuva korjaustoimien osittainen aikaistuminen. Neljän ja puolen miljoonan euron korjausbudjetti pitää korjausvelan suunnilleen ennallaan, 6 M korjausbudjetti alkaa vähentää korjausvelkaa selvästi ja 9 M jo nopeasti. Korjausvelkalaskelmaa tulisi täsmentää mm. seuraavilla toimilla: tarkistettava, että koko katuverkon kunto on mitattu kerättävä kuntohistoriaa kuntoennusteiden tarkentamiseksi

18 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut mitattava päällystevaurioita myös vilkasliikenteisiltä kaduilta korvattava katukohtaiset kuntoennusteet kymmenmetristen kuntoennusteilla kerättävä täsmällisempää tietoa korjaustoimien yksikköhinnoista kehitettävä korjaustarpeen laskentalogiikkaa siten, että erityyppiset korjaustoimenpiteet olisivat mahdollisia kehitettävä päällystyskohteiden muodostamislogiikkaa paremmin nykykäytäntöä vastaavaksi kehitettävä päällystysohjelmointiin taloudellisia valintakriteerejä kehitettävä korjausvelan laskentamallia ja sen tulosteita

19 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

Jere Jokinen. Päällystekohteiden valintaprosessi kuntaorganisaatiossa

Jere Jokinen. Päällystekohteiden valintaprosessi kuntaorganisaatiossa Jere Jokinen Päällystekohteiden valintaprosessi kuntaorganisaatiossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikka Insinöörityö 24.3.2017 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen

KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE Seminaariaineisto Janne Rantanen 8.4.2013 2 1 Hankkeen tavoitteet Korjausvelan periaatteiden määrittämishankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: laskennan

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j 1 Tieomaisuuden ytenäinen kuntoluokitus VOH 1.7j 5 4 3 2 1 2 Projektin tavoitteet 1 Kunnon ytenäinen palvelutasoluokitus (32/2004) Ytenäisen palvelutasoluokituksen jalkautus 2 Päällystettyjen teiden kunto

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme 1996 1997 1998 U 1999 U 2000 -Kaala

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Janne Rantanen Liiketoimintajohtaja, Fore 1 Kehityshankkeet 2 1 Kehityshankkeet 21 Kuntaa Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin katuverkon kuntoanalyysi Street Doctor -menetelmällä. Vuoden 2008 seurantamittaukset

Rovaniemen kaupungin katuverkon kuntoanalyysi Street Doctor -menetelmällä. Vuoden 2008 seurantamittaukset Rovaniemen kaupungin katuverkon kuntoanalyysi Street Doctor -menetelmällä Rovaniemen kaupungin katuverkon kuntoanalyysi Street Doctor -menetelmällä Timo Saarenketo ja Kent Middleton 2009 1 Yhteenveto Rovaniemen

Lisätiedot

Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu

Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu 2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinto Helsinki 27 ISBN 978-951-83-98-5 ISSN 1457-9871

Lisätiedot

Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy

Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, 1 Espoo briefly Second largest city in Finland, situated in Metropolitan area Population approx. 270 000 Growth rate

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3

Lisätiedot

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE

KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE 9.5.2014 Kehto foorumi Vanhempi asiantuntija, 1 1. Kertausta 2. Laskentaexcelin kehitys Yleistä kehityksestä Katumallit Vihermallit 3. Laskentaexcelin tilanne 4. Yhteenveto

Lisätiedot

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3. Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori 21.3.2013 Ari Varonen Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden

Lisätiedot

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS

VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Lahti 17.10.2016 Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy Suomen Kuntotekniikka Oy - 28.11.2012 perustettu monipuolinen Rovaniemeläinen konsulttialan

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015 Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015 SEURANTAMENETELMÄN MITTARISTO Seurattavien päämittareiden valintaan kolme eri perustetta: Ylläpidon taloudellinen merkitys

Lisätiedot

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie Sivu 1 / 6 Hiljaisen päällysteen kokemukset Helsingissä. Hiljaista asfalttia on tehty viime vuosina koeluontoisina projekteina. Koeosuuksilla on haluttu testata hiljaisen päällysteen laadun nykytilaa ja

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lisätiedot

PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen

PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Kati Rantanen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Esko Ehrolan valvonnassa tehty diplomityö, joka on jätetty

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät

Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät Katujen kunnossapitoluokitus ja -tehtävät Raision yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa Raision kaupungin Teknisen keskuksen Kunnallistekniset palvelut yksikkö.

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012 KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS

PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS RAPORTTI PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS 2( 21 ) Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. CAREMENT OY... 4 2.1 KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINTA... 4 3. KUNNONHALLINTAPROJEKTIN

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta. Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat

Lisätiedot

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

Työraportti 9L PANK ry PTM-mittausepävarmuudesta aiheutuvat riskit

Työraportti 9L PANK ry PTM-mittausepävarmuudesta aiheutuvat riskit Työraportti 9L090046 31.01.2011 PANK ry PTM-mittausepävarmuudesta aiheutuvat riskit Sivu 2 (24) Esipuhe Tässä raportissa on arvioitu päällystettyjen teiden kuntomittausten mittausepävarmuudesta aiheutuvia

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

OITTAA-MARATON REITINMITTAUS

OITTAA-MARATON REITINMITTAUS OITTAA-MARATON REITINMITTAUS TAPAHTUMA Tapahtuma: Oittaa-maraton Kilpailunjohtaja: Toni Valido Paikka: Oittaa, Espoo Web: https://oittaamaraton.wordpress.com/ Mittausajankohta: 1.8.2016 klo 9.30 12.30

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN

OMAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN OMAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Tapaus Joensuu / infraomaisuus SKTY Syyspäivät 5.11.2013 INFRAOMAISUUDEN MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Tuupovaara Pyhäselkä Yhteensä Ajoradat: Kunnossapitoluokka

Lisätiedot

Päällystystyöt Mäntsälän kirkonkylällä

Päällystystyöt Mäntsälän kirkonkylällä Päällystystyöt Muut osapuolet: Päällystysurakoitsija Budjetti: Kh 2015 200 000 Hankkeen laajuustiedot Päällystystyöt Mäntsälän kirkonkylällä Sointulantie, Pikkumäentie, Puirojantie, Ojankulmantie, Varstakuja,

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

IRI-mittaus asfalttipäällysteen tasaisuuden varmistuksessa

IRI-mittaus asfalttipäällysteen tasaisuuden varmistuksessa Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikka, maa- ja kalliorakentaminen Miikka Petteri Himmi IRI-mittaus asfalttipäällysteen tasaisuuden varmistuksessa

Lisätiedot

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS NOKAN KAUPUNGN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Sisällysohje 1. KATUJEN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Yleistä Ajoradat Kevyenliikenteenväylät Pinnan tasaus ja polanteiden poisto ajoradoilla ja kevyenliikenteenväylillä Liite 1

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005

Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 1 Antti Ruotoistenmäki

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot