Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy Kevyen liikenteen väylien hallinta

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Väylien osoitteisto Yleistiedot Kuntomittaukset Vauriosumma ja palvelutasoluokitus Kuntotietorekisteri Hallintajärjestelmän kehittäminen Kehitystarpeet vuodelle Kevyen liikenteen väylien hallinta

3 1 Yleistä Tässä muistiossa esitetään kevyen liikenteen kunnon hallinnan eteen tehdyt kehitystoimenpiteet vuonna Kustakin aiheesta esitetään vuoden tavoite ja toteutuma. Viimeisessä kappaleessa esitetään lyhyesti kehitystarpeet vuodelle Työ on aloitettu vuonna 2001 ja vuoden 2003 osuus on toteutettu väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman projektissa 2.4 Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen. Työ on vuonna 2003 vielä painottunut perusasioiden hallintaan (väylien osoitteisto, mittaukset, hallintajärjestelmän määrittely, jne.). Työtä on tehty työryhmässä, johon ovat osallistuneet Juho Meriläinen (projektipäällikkö) ja Ismo Iso-Heiniemi Tiehallinnon palvelujen suunnittelusta, Mikko Saarinen TietoEnator Oyj:stä, Markku Knuuti Tieliikelaitoksesta sekä Vesa Männistö, Ville Lähde ja Esko Hätälä Inframan Oy:stä. Tarvittaessa on hyödynnetty sekä Tiehallinnon että konsulttien muita asiantuntijoita. Projektikokousten pöytäkirjat ja muut muistiot ovat saatavissa Juho Meriläiseltä. 2 Väylien osoitteisto Kevyen liikenteen väylien tierekisteriosoitteet määritelty jokaisessa tiepiirissä. Osoitteisto on pääosin kunnossa, mutta piirit päivittävät sitä jatkuvasti, lähinnä kuntoinventointien tarkentaessa tilannetta. Osoitteisto jäädytettiin kesäkuussa 2003, pääasiassa sen takia, että vaurioinventointien palvelusopimus voidaan todentaa kuntotietorekisteristä. Osoitteistossa on havaittu pieniä ongelmia ja epäselvyyksiä, jotka saattavat vaikeuttaa mittaustulosten kohdentamista tieverkolla. Osa tieosista on hyvin lyhyitä ja näin ollen vaikeita käsitellä (paljon pientä silppua). Piirien kommenttien perusteella osoitteisto ei ole täysin yksiselitteinen, joten sen laadun varmistamiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. 3 Yleistiedot Kunnon hallinnan kannalta kriittiset tierekisteritiedot ovat käytettävissä. Kunnon hallinnassa tarvitaan vähintään väylän omistaja, päällysteluokka ja leveys, mahdollisesti myös toimenpidehistoria. Kevyen liikenteen väylien hallinta

4 Tällä hetkellä tietoja ei ole kattavasti olemassa. Vuoden 2002 toteutumista alkaen rekistereihin kirjataan em. tiedot. Kattavan tiedon keruu kertatyönä katsottiin liian kalliiksi saavutettaviin hyötyihin nähden. 4 Kuntomittaukset Vaurioinventoinnit on tehty kerran koko verkolla vuoden 2003 loppuun mennessä. Lisäksi mittauskierto on määritelty yhdenmukaiseksi koko maahan. Tasaisuusmittausten tekoa suositellaan piireille. Kuvassa 1 on esitetty vaurioinventointitilanne Mittauksia on tehty 95 prosentilla kevyen liikenteen väyliä, joten tavoite on toteutunut erittäin hyvin. Kuvassa 2 on keskimääräiset vauriosummat piireittäin (vauriosummassa käytetty alkuperäisiä kertoimia). Mittauskierroksi suositellaan menettelyä kolmasosa verkosta joka vuosi. Tällä varmistetaan parhaiten tietojen laitosyhtenäisyys sekä mittausten saatavuus ja laatu. Tasaisuusmittauksia suositellaan tehtäväksi piirin oman harkinnan mukaisesti. Vuoden 2003 loppuun mennessä mittauksia on tehty Lapin ja Oulun piireissä. Tasaisuusmittausten hyödyntämistä ei ole vielä tutkittu tarkemmin. PAAL_LUOKK (All) Kevari-PVI ; Tilanne Summa / PITUUS VAUR_VUOSI Mittaamatta PIIRI Kuva 1. Vaurioinventointien tilanne Kevyen liikenteen väylien hallinta

5 Vauriosumman keskiarvo tiepiireittäin mittauksista Kaikki yhteensä tilanne tilanne tilanne tilanne Kuva 2. Keskimääräiset vauriosummat (tilanne ) 5 Vauriosumma ja palvelutasoluokitus Vauriosumman kertoimet tarkistetaan vastaamaan paremmin eri vaurioiden vakavuutta tienpitäjälle ja erityisesti niiden haittaa kevyen liikenteen väylien käyttäjille. Vauriosummalle tehdään kunto- ja palvelutasoluokitukset, joita voidaan käyttää toimenpiteiden valintaan, huonokuntoisten kevyen liikenteen väylän määrittelyyn ja yhdenmukaiseen tilastointiin. Kesäkuussa järjestettiin ajopaneeli, jonka tulosten ja kertyneiden vauriotietojen perusteella tehtiin alustavat toimenpiteiden valintakriteerit ja muutettiin vauriosumman kertoimia (raportti Kevyen liikenteen väylien ajopaneeli, Inframan Oy, ). Taulukossa 1 on esitetty nykyiset ja suositellut vaurioiden kertoimet. Suurimmat muutokset esitetään epätasaisuuksien ja reikien kertoimiin. Muutoksien taustoja on käsitelty muistioissa Kevyen liikenteen väylien vauriosumman kertoimet ja huonokuntoisuuden raja, Inframan Oy, ja Vauriosumman kertoimet ja kohde-ehdokkaiden valinta, Inframan Oy, Kevyen liikenteen väylien hallinta

6 Taulukko 1. Vaurioiden kertoimet vauriosumman laskennassa (nykyinen=nyt käytössä olevat kertoimet, Meriläinen=datan perusteella arvioidut muutostarpeet, suositus=konsultin esitys) Vauriotyyppi yksikkö nykyiset Meriläinen suositus Pituushalkeama (kapea) m Pituushalkeama (leveä) m Poikkihalkeama (kapea) m² Poikkihalkeama (leveä) kpl Haitallinen epätasaisuus (lievä) kpl Haitallinen epätasaisuus (vakava) m² Verkkohalkeama m Reikä m² Reunapainuma/-vaurio m² Pintavaurio (työkoneen aiheuttama) m² Vauriosumman keskiarvo Ajopaneelidatan perusteella hyvän ja tyydyttävän kunnon vauriosummarajaksi saatiin noin 80 neliötä ja tyydyttävän ja huonon rajaksi noin 120 neliötä (Kuva 3). Tämä on hyvin lähellä yleistä arviota toimenpiderajaksi (vauriosumma 100 neliötä). Vauriodatan luokittelu 2.0 kuntoluokka (0=hyvä, 1=tyydyttävä, 2=huono keskiarvo pyöristetty maksimitod.näk vauriosumma Kuva 3. Ajopaneelin perusteella määritelty vauriosumman luokitus Muistiossa Alustavat toimenpiderajat ja palvelutasoluokitus, Inframan Oy, on käsitelty yhtenäisen palvelutasoluokituksen (5-portainen luokitus) soveltamista kevyen liikenteen väylille. Kevyen liikenteen väylien hallinta

7 Muistiossa suositellaan palvelutason laskentaan seuraavaa menettelyä: kullekin vauriotyypille etsitään sopivat palvelutasojen rajapisteet niiden jakaumien prosenttipisteiden perusteella, jolloin saadaan palvelutaso per vauriotyyppi. Luokittelu ehdotetaan tehtäväksi siten, että ensimmäiseen luokkaan kuuluu jokaisella vauriotyypillä n. 88 prosenttia satametrisistä, toiseen luokkaan n. 7 prosenttia, kolmanteen n. 3 prosenttia ja neljänteen ja viidenteen luokkaan kumpaankin n. yksi prosentti. Palvelutasoluokka saadaan kullekin 100-metriselle vauriotyyppien palvelutasojen miniminä. Vauriotyyppien lisäksi palvelutason laskennassa voidaan huomioida myös vauriosumma saman periaatteen mukaisesti. 6 Kuntotietorekisteri Kevyen liikenteen väylien tietoja voidaan käsitellä kuntotietorekisterissä samaan tapaan kuin muitakin kuntotietorekisterin tietoja. Kurren versio 2.0 sisältää tarvittavat kevyen liikenteen väylien tiedot. Kuvassa 4 on esimerkki kuntotiedoista Lapin piirissä. Kuva 4. Esimerkki Kurren näytöstä Kevyen liikenteen väylien hallinta

8 7 Hallintajärjestelmän kehittäminen Tiedot siirtyvät kuntotietorekisteristä PMSPro:hon. Tehdään vaatimusmäärittely kevyen liikenteen väylien käsittelyyn PMSPro:ssa. Toimenpiteiden valintaehtoja kehitetään joko vauriosumman tai yksittäisten vaurioiden perusteella. PMSPro:n versiossa 2.0 ( ) voidaan selailla kevyen liikenteen väylien tietoja. Vaatimusmäärittely on toteutettu (TietoEnator Oyj, ). PMSPro:ssa käytettäviä kohde-ehdokkaiden valintaehtoja kehitettiin kahden vaihtoehdon: vauriosumman ja yksittäisten vauriotyyppien perusteella. Työssä havaittiin, että pelkän vauriosumman perusteella valitut kohde-ehdokkaat ovat osin liian hyväkuntoisia (vähän kaikentyyppisiä vaurioita tuottaa korkeahkon vauriosumman, mutta väylällä ei vielä ole todellista toimenpidetarvetta). Näin ollen PMSPro:ssa tarvitaan vauriosumman lisäksi valintaehdot, jotka perustuvat yksittäisiin kuntomuuttujiin. Asiaa on käsitelty tarkemmin muistiossa Alustavat toimenpiderajat ja palvelutasoluokitus, Inframan Oy, Huonokuntoisen kevyen liikenteen väylän määrittely voidaan jatkossa perustaa joko yksittäisiin muuttujiin tai vauriosummaan. Tämä määrittelytyö tehdään vuonna Kehitystarpeet vuodelle 2004 Seuraavia tehtäviä on tunnistettu vuodelle 2004: Tasaisuusmittaustietojen hyväksikäyttö Huonokuntoisen kevyen liikenteen väylän määrittely Kuntotavoitteiden määrittely PMSPro:hon tarvittavien muutosten ja lisäysten määrittely ja toteutus o ohjelmamuutokset o valintaehdot, raja-arvot, yms. Menettelyjen koulutus ja käyttöönotto Kevyen liikenteen väylien hallinta