OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET Teemu Perälä

Transkriptio

1 OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET Teemu Perälä

2 KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä on tutkittua tietoa. Välttämättömyys, jonne menee väistämättä paljon rahaa. Jos korjauksia lykätään, menee rahaa vieläkin enemmän. 2. Muun infrastruktuurin, katu- ja tieverkoston ylläpitäminen Ei sitä omaisuutta, joka on jo rakennettu, pidä päästää rappeutumaan. Kilpailukyvyn kannalta oleellinen. 3. Vanhustenhuolto ja terveyskeskukset Vaatii tulevaisuudessa paljon voimavaroja. Haaste, miten se hoidetaan sivistyneesti. Terveyskeskukset toimiviksi, jotta kustannukset erikoissairaanhoidossa saadaan kuriin. Valtiosihteeri Raimo Sailas, Kaleva

3 KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Katuomaisuudella, sen kunnolla ja kunnossapidon tasolla on suuri merkitys mm.: Kunnan kilpailukykyyn Kunnan viihtyisyyteen ja imagoon Kuntalaisten hyvinvointiin (erityisesti kevyen liikenteen väylät) Katuomaisuuden hallinnalla saadaan aikaan säästöjä Katuomaisuuden hallinnan puutteet aiheuttavat pahimmillaan suuria kertaluontoisia korjausinvestointeja Rakennettu omaisuus ja sen kunto on tunnettava, ominaisuustiedot dokumentoitava ja helposti saatavilla, katu on usein monikäyttötila Ajantasainen tieto omaisuuden kunnosta mahdollistaa toimenpiteiden oikean kohdentamisen; eurot parhaaseen paikkaan Oiva työväline rahoituksen suunnitteluun, työväline poliitikkojen suuntaan Merkittävän laaja kansallinen omaisuus, väyläverkon arvo 32 mrd. (ROTI 2009)

4 KATUOMAISUUDEN HALLINNAN NYKYTILANNE KUNNISSA Kadut ja kevyen liikenteen väylät Katuomaisuuden kunnon tuntemus heikkoa Pienessä osassa kunnista katuomaisuuden kuntoa seurataan suunnitellusti Suurimmassa osassa kunnista omaisuuden hallinta perustuu silmämääräiseen arviointiin ja avainhenkilöiden kokemukseen Kuntomittausten tietojen hyödyntäminen on kunnissa puutteellista Mitattuja tietoja käytetään usein kertaluonteisesti Tietojen siirto rekistereihin puutteellista Tietojen käyttö päätöksenteon tukena on vähäistä Resurssien vähyys ja osaamispuutteet yleisiä ongelmia Kevyen liikenteen väylien kunnonhallintaa ei ole nähty tärkeäksi Ennemmin seurataan katujen kuntoa Kuitenkin kevyen liikenteen väylien kunnolla on tärkeämpi merkitys käyttäjilleen Hyvinvoinnin edistäminen, ilmastostrategiat, viihtyisyys, yms.

5 81 kuntaa Insinöörityö 2010

6 KATUOMAISUUDEN HALLINNAN NYKYTILANNE KUNNISSA Kadut ja kevyen liikenteen väylät Kuntien ja kaupunkien käytännöt poikkeavat toisistaan Joissain kunnissa on tehty jo reilun 10 vuoden ajan katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittämistyötä Suurin osa kunnista luottaa edelleen perinteisiin silmämääräisiin menetelmiin Tavallisin kuntomittausten toteuttamistapa on kertaluonteinen hankinta Pitempiaikaisia kunnonhallinnan sopimuksia on käytössä joissakin kaupungeissa (esim. Hki, Joensuu) Kokemusperäisen tiedon häviäminen yleinen uhkakuva Osaajat jäävät eläkkeelle, resurssit vähenevät Ulkopuolisen asiantuntijuuden tarve lisääntyy Tarve kunnonhallinnan kehittämiselle on huomattu Kunnonhallinnan kehittäminen tunnistetaan yleisesti tärkeäksi asiaksi, mutta ei kuitenkaan nouse priorisoinnissa kovin korkealle Palvelutuotannon järjestelyt ovat antaneet aihetta omaisuuden inventoinneille ja kunnon seuraamiselle

7 KATUOMAISUUDEN HALLINNAN NYKYTILANNE KUNNISSA Sillat Yleisesti ottaen siltojen kunnonhallinta on ollut kunnissa retuperällä Vuosituhannen vaihteen jälkeen on useassa suuremmassa kaupungissa aloitettu säännöllinen siltojen yleistarkastusten tekeminen Siltojen vuosi- ja yleistarkastusten tekemisen toteuttamisessa monia eri käytäntöjä Erikoisosaamista vaativat tarkastukset tekee yleensä ulkopuolinen Silmämääräinen vuositarkastus tehdään usein oman organisaation tai alueurakoitsijan toimesta Usein siltojen vuositarkastusta ei ole ohjeistettu alueurakoissa, vaikka siltojen hoito kuuluukin alueurakkaan Tietojen rekisteröintiin on tarjolla Liikenneviraston siltarekisteri Käytössä reilussa 20 kunnassa, ilmainen kunnille Myös omia siltarekisterejä on kaupungeilla käytössä Liikenneviraston siltarekisteri on uudistuksen tarpeessa

8 ESIMERKKI 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN KAUPUNGIN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINTA Kadut ja kevyen liikenteen väylät Katuomaisuuden kuntomittauksia on tehty vuodesta 2000 lähtien Mittauksia tehdään 2 vuoden välein Iri- ja ura mittaukset Maatutkaukset koko pää- ja kokoojakatuverkon osalta vuonna 2000, sen jälkeen tarpeen mukaan Tonttikaduilla ei tehdä mittauksia, silmämääräinen havainnointi riittänyt Mittausten yhteydessä toteutetaan verkon videointi Vaurioinventointia eikä vauriosummia erikseen määritellä Mittaukset on koettu erittäin hyödyllisiksi kaupungille Mittaaja laatii raportin mittauksista ja sen tuloksista Paikallinen, aktiivinen alan toimija on ollut merkittävässä roolissa kuntotiedon keräämisen kehittämisessä (lämpökameramittaus, laserkeilaus tulossa) Kaupungin oma henkilö vie tiedot rekisteriin Hyvin raportoitu ja esitetty tieto päättäjien suuntaan on koettu tärkeäksi Hyväksi on koettu myös se, että esittelijänä on toiminut ulkopuolinen taho Uskottavuuden paraneminen on näkynyt vuosien 2011 ja 2012 talousarvioissa

9 ESIMERKKI 2 YLIVIESKAN YKSITYISTEIDEN KUNTOKARTOITUS JA PARANTAMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Inventoitiin 100 kilometriä teitä Ylivieskassa toukokuussa 2011 Tiestö kuvattiin kuntokartoituksen yhteydessä Laaditaan merkittävyysluokitus ja kehittämissuunnitelma Inventoinnin yhteydessä tehtyjä havaintoja Kuivatus sekä vääränlaiset ja huonokuntoiset rummut keskeinen ongelma Ojien vesakot, pelkkä niitto ei riitä vesakontorjuntaan Monet tiet kaipaavat pintaan soraa tai mursketta

10 Navico Oy Kirkkokatu 8 A Oulu puh.+358(0) etunimi.sukunimi@navico.fi