DRAGMOSSENIN (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012

Transkriptio

1 DRAGMOSSENIN (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Pohjavesitarkkailu Laskentaperusteet 5 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Käyttö- ja hoitotarkkailu Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Pohjavesitarkkailu 12 6 VIITTEET 13 LIITTEET Liite 1. Dragmossenin turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä vesistötarkkailun havaintopisteet Liite 3. Dragmossenin tuotantoalueen kuormitus vuonna 2012 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö

3 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Dragmossenin turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (31/2009/4; Dnro LSY-2008-Y-8; lupamääräys 13). Päätöksessä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistö- ja pohjavesivaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Dragmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä pohjavesien tarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 3), Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUS Y ) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Dragmossenin turvetuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikaiset kuormitus-, vesistö- ja pohjavesitarkkailut vuoden 2012 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Dragmossenin turvetuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 kilometriä Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2008-Y-8) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Pääosa Dragmossenin suoalueesta rajoittuu kivikkoisiin ja lohkareisiin metsäalueisiin. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat suon luoteispuolella ja lähimmät Petjärven talot puolestaan noin 600 m:n etäisyydellä Dragmossenin suunnitellun hankealueen eteläosasta. Tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsee Nykullan asumaton kiinteistö noin 360 m:n etäisyydellä tuotantoalueen rajasta. Vapo Oy omistaa hanketta varten tarvittavan alueen, jonka tuotantopinta-ala on 122,5 hehtaaria. Tuotantoalue jakautuu neljään lohkoon, joiden pinta-alat ovat 6,9 ha, 14,7 ha, 72,8 ha ja 28,1 ha. Tuotantopinta-ala pienenee vaiheittain ja kokonaisuudessaan turvetuotannon on arvioitu päättyvän noin 35 vuoden kuluttua alueen kuntoonpanon aloittamisesta. Tuotantomenetelmänä käytetään imuvaunua. Dragmossenin vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaisiin ja niistä edelleen pumppualtaaseen, josta ne pumpataan ympärivuotisesti Dragmossenin pohjoisosassa sijaitsevalle 5,9 hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän jälkeen vedet johdetaan keräilyojan ja laskuojan kautta Kukkupekkiin ja edelleen Suvijärven Rismossvikeniin, joka on yhteydessä Kymijokeen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1

4 Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen suuhaarojen 454,74 km 2 :n laajuisella valuma-alueella (14.111), josta Dragmossenin suoalueen pinta-alaosuus on 0,27 %. Tuotantoalueen vedet johdetaan nykyisinkin suolta kuivatusvesiä johtavan uoman kautta pienehköön Kukkupekkiin, joka laskee noin 7 kilometrin päässä suosta Suvijärven Rismossvikeniin (liite 2). Kukkupekin valuma-alue laskussa Suvijärveen on 34 km 2, josta tuotantoalueen osuus on noin 3,6 %. Suvijärvi on Kymijoen pääuoman alajuoksulla olevan järvimäisen Tammijärvi-Vuohijärvi osuuden sivulahti. Dragmossenin vedet kulkeutuvat Suvijärven rehevään pohjoislahteen, joka kuuluu Teutjärven- Suvijärven Natura 2000 alueeseen (FI , SPA alue). Suvijärven muu osa kuuluu Kymijoen Natura 2000 alueeseen (FI , SCI ja SPA alue). Kukkupekistä ja Suvijärvestä on otettu vesinäytteet vuoden 2004 heinäkuussa. Tulosten perusteella Kukkupekin vesi oli sameaa ja vedenkiintoaine- sekä ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Veden korkea sähkönjohtavuus puolestaan kuvaa pelloilta tulevaa kuormitusta. Kukkupekin veden humusleimaisuus oli kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Matalan Suvijärven vesi puolestaan oli yleisesti tarkasteltuna sameaa ja hyvin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan järven vesi oli näytteenottoaikoina uimavedeksi soveltuvaa. Turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailu, sillä Petjärven I-luokan pohjavesialueen pohjoisraja on noin 150 m Dragmossenin alueen eteläosasta ja noin 200 m pohjavesiesiintymän varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta. Petjärven pohjavesiesiintymä on noin 1,8 km pitkä pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Turvetuotantoalueen pohjavesitarkkailuun kuuluu kolme havaintoputkea. 3 SÄÄOLOT Vuosi 2012 oli koko maassa selvästi tavanomaista sateisempi ja useilla havaintoasemilla sateisin 50 viimeisen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna (Ilmatieteenlaitos 2012). Myös Kouvolassa (tuotantoaluetta lähinnä oleva sääasema, josta on saatavilla kattavasti tietoja) sademäärät nousivat maaliskuuta lukuun ottamatta pitkänajan keskiarvon yläpuolelle (kuva 1). Kouvolassa sateisin kuukausi oli syyskuu, jolloin kuukauden sadesumma oli 140 mm (15 % koko vuoden sadesummasta). Myös tammi- ja joulukuussa sademäärät olivat hyvin korkeita. Vuodenajoista kesä oli selvästi sateisin. Vuoden sateisin päivä ajoittui syyskuulle (27.9.), jolloin vuorokauden sadesumma oli 33 mm. Turvetuotantoalueiden kuormitukseen vaikuttaa oleellisesti alueella liikkuvat vesimäärät ja yksi kuormituksen kannalta olennaisimmista tekijöistä onkin alueen sademäärä. Lämpötilat pysyttelivät koko maassa pääsääntöisesti hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Myös Kouvolassa kuukausittaiset keskilämpötilat olivat lähellä pitkänajan keskiarvoa. Helmi- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä ja alhaisin lämpötila (-23,5 C) mitattiinkin helmikuun alussa. Heinäkuu oli tavanomaiseen tapaan vuoden lämpimin kuukausi, mutta hellepäivät jäivät hyvin vähäisiksi kesän aikana. Marraskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

5 lämpötila (ºC) sademäärä (mm) Kuva 1. Eri kuukausien keskilämpötila ( o C) ja sademäärät (mm) vuonna 2012 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Kouvolassa (Anjala). Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tuotantoalue oli tammi-huhtikuun kuntoonpanovaiheessa ja siirtyi tuotantovaiheeseen toukokuun alussa. Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Kaikkien havaintopisteiden tarkat koordinaatit (YKJ) on esitetty taulukossa 1 ja sijainnit liitekartassa 2. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Tarkkailunäytteistä määritetyt analyysit on esitetty taulukoissa 2 4. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä ja analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat vesistötarkkailun virtahavaintopisteiltä (V1 V3) sekä kuormitustarkkailupisteeltä H2. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. Taulukko 1. Kaikkien Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvien havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 Pumppuallas (tuleva) H2 Mittapato (lähtevä) Vesistötarkkailu V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä V4 Suvijärvi Pohjavesitarkkailu HP1 Havaintoputki 1, turvetuotantoalueella HP2 Havaintoputki 2, hiekkakuopan pohjalla HP3 Havaintoputki 3, peltojen reunassa Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

6 4.1 KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (taulukko 1 ja liite 2). Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee mittakaivossa, jossa on v-pato (90 ). Kuormitustarkkailunäytteitä haettiin kerran kahdessa viikossa huhtikuun loppuun asti, jonka jälkeen tuotantoalueella siirryttiin kuntoonpanovaiheen tarkkailusta normaaliin tuotantovaiheen tarkkailuun. Toukokuusta eteenpäin näytteitä haettiin kerran kuukaudessa. Lisäksi kevättulvien aikaan toukokuun alussa näytteitä haettiin muutaman viikon ajan tehostetusti kerran viikossa. Näytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukossa 2. Ammoniumtypen määritys kuuluu vain kuntoonpanovaiheen tarkkailuun. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi ph kiintoaine (GF/C) kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi ammoniumtyppi kokonaisfosfori yksikkö mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan neljällä tarkkailupisteellä (taulukko 1 ja liite 2). Vedenlaadun virtahavaintopisteet sijaitsevat Kukkupekissä turvetuotantoalueen ylä- (V1) ja alapuolella (V2) sekä ennen uoman laskemista Suvijärveen (V3). Lisäksi vesistötarkkailuun kuuluu Suvijärvessä sijaitseva järvipiste (V4). Havaintopisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Kukkupekin vedenlaatuun. Pisteeltä V3 otettavien vesinäytteiden avulla puolestaan pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Suvijärven välisellä alueella. Suvijärven havaintopisteellä (V4) tarkkaillaan järven vedenlaatua sekä turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvia vedenlaatumuutoksia. Vuonna 2012 vesistötarkkailun näytteet haettiin Kukkupekin virtahavaintopisteiltä (V1-V3) 3 kertaa (10.4, 2.8 ja 11.9) ja Suvijärven havaintopisteeltä (V4) 2 kertaa (10.4 ja 2.8). Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukossa 3. Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Kukkupekin ainevirtaamat. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

7 Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö happi mg/l happikyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l rauta µg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l nitriitti-nitraatti typpi µg/l kokonaisfosfori µg/l fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore µg/l klorofylli a* µg/l * ainoastaan Suvijärven kesänäytteistä 4.3 POHJAVESITARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailuvelvoite, jonka avulla on tarkoitus seurata turvetuotannon mahdollisia vaikutuksia läheisen pohjavesialueen vedenlaatuun. Pohjavesitarkkailua tulisi suorittaa neljä kertaa vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa). Kaikilla tarkkailukerroilla havaintoputkista mitataan pohjaveden pinnankorkeus ja lisäksi huhti- ja lokakuun tarkkailukerroilla otetaan pohjavesinäytteet kaikilta kolmelta pohjavesitarkkailuun kuuluvalta havaintoputkelta (taulukko 1). Aiemmissa vuosiraporteissa pohjavesiputkiin on todettu pääsevän pintavettä ja Uudenmaan ELY-keskus on antanut kehotuksen putkien uusimisesta (UUDELY/970/07.00/2012). Uusia putkia ei kuitenkaan ole saatu asennettua eikä pohjavesinäytteitä näin ollen otettu vuoden 2012 aikana. Pohjaveden korkeutta kuitenkin seurattiin tammi-, huhti- ja heinäkuussa kaikilla kolmella tarkkailupisteellä. Lokakuun pinnankorkeusmittaus jäi kuitenkin tekemättä uusien putkien asennukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. 4.4 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (liite 4) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) sekä kokonaiskuormitus (kg/ha). Tuotantoalueelle on laskettu myös alueen kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

8 Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty taustakuormituksen ainepitoisuuksia, jotka ovat typelle 500 µg/l fosforille 20 µg/l ja kiintoaineelle 2,0 mg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006). Näitä arvoja käytetään yleisesti turvesoiden kuormituslaskennoissa. Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina. Vuodenaikojen kestot on määritelty taulukon 5 mukaisesti. Taulukossa mainituilla keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2012 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja syksy Taulukko 4. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika Ajankohdan määritelmä talvi alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. kevät keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

9 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Raportoinnissa on hyödynnetty tuottajan toimittamaa käyttöpäiväkirjan tiivistelmää. 5.2 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen kuormitus on tavallisesti voimakkaampaa kunnostus- kuin varsinaisessa tuotantovaiheessa. Alueelta lähtevän kuormituksen määrään vaikuttaa kuitenkin erittäin paljon myös alueella liikkuvien vesien määrä. Tuotantoalueella ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta ja näin ollen virtaamat on mitattu ainoastaan näytteenottojen yhteydessä. Mahdollisimman tarkan kuormituksen selvittämiseksi kuitenkin juuri virtaamatietojen tulisi olla mahdollisimman tarkkoja, sillä kuormituksen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea alueelta purkautuvat vesimäärät. Vuonna 2012 Dragmossenin tuotantoalue oli kuntoonpanossa tammikuun alusta huhtikuun loppuun asti, jonka jälkeen siirryttiin tuotantovaiheeseen ja sitä myötä myös tuotantovaiheen tarkkailuun. Dragmossenin tuotantoalueelta purkautuva vesi (H1) oli yleisesti tarkasteltuna rehevien ja humuspitoisten suovesien tasolla (taulukko 5). Vesi oli kiintoainepitoista ja fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus osoittivat runsasta humuspitoisuutta. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön purkautuva vesi (H2) oli niin ikään rehevää ja humuspitoista. Pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi tuotantoalueelta tulevaa vettä alhaisempia. Kummankin tarkkailupisteen osalta pitoisuudet olivat pääsääntöisesti edellisvuoden tasolla tai hieman alhaisempia. Virtaama oli kuitenkin selvästi kasvanut edellisvuodesta. Taulukko 5. Dragmossenin kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna Kuormitustarkkailu Kiintoa. ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Virt ka mg/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l l/s H1, pintavalutuskentän yläpuoli H2, pintavalutuskentän alapuoli Pintavalutuksen ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Vuonna 2012 Dragmossenin tuotantoalueen pintavalutuskentän retentioprosentit olivat positiivisia kaikkien tarkasteltujen aineiden osalta sekä vuosikeskiarvon että tuotantokauden keskiarvon perusteella (taulukko 6). Pintavalutuskenttä toimi parhaiten kiintoaineen osalta ja huonoin puhdistusteho saavutettiin kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Kentän puhdistusteho oli selvästi Kymijoen vesi ja ympäristö ry 7

10 parempi tuotantoaikana kuin keskimäärin koko vuoden aikana. Edellisvuoteen verrattuna pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli hieman parantunut kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen sekä ammoniumtypen osalta. Fosforin osalta kentän puhdistusteho oli hieman laskenut ja typenosalta pysynyt lähes samalla tasolla. Taulukko 6. Dragmossenin pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna Ammoniumtyppianalyysejä tehtiin vain kuntoonpanon aikana (tammi-huhtikuu). Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P % % % % % ei virtaamaa, ei näytteitä ka. touko-syys ka Vuonna 2012 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 4002 kg kiintoainetta, 2184 kg typpeä ja 112 kg fosforia, kun vastaavat arvot olivat edellisvuonna 3349 kg kiintoainetta, 1091 kg typpeä ja 48 kg fosforia (taulukko 7 ja liite 3). Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu suurelta osin alueelta purkautuvista vesimääristä. Vuonna 2012 tuotantoalueelta purkautuvat vesimäärät olivat selvästi edellisvuotta suurempia, minkä vuoksi kuormitus olikin kasvanut edellisvuodesta. Vuotuiset pinta-alaan suhteutetut ominaiskuormitusluvut olivat niin ikään edellisvuotta suurempia (liite 3). Dragmossenin turvetuotantoalueen päivittäinen ravinnekuormitus tuotantoaikana (taulukko 8) vastasi 69 haja-asutusalueen asukkaan keskimääräistä puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa fosforikuormitusta ja 112 asukkaan typpikuormitusta. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat 46 ja 160. Tuotantoalueen kuormitus oli prosentuaalisesti selvästi suurin kiintoaineen osalta keväällä, typen osalta syksyllä ja fosforin osalta talvella ja keväällä 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

11 Taulukko 7. Dragmossenin tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella Taulukko 8. Dragmossenin tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (g/d) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella Taulukko 9. Dragmossenin tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo Kymijoen vesi ja ympäristö ry 9

12 5.3 VESISTÖTARKKAILU Kukkupekin vesi oli yleisesti tarkasteltuna kaikilla tarkkailupisteillä hyvin sameaa ja kiintoainepitoista (taulukko 10). Korkea väriarvo, rautapitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus ilmentävät veden runsasta humuspitoisuutta. Korkeiden fosforipitoisuuksien perusteella jokivesi oli rehevää. Edellisvuoteen verrattuna vedenlaatu oli pääsääntöisesti pysynyt melko samalla tasolla. Vuonna 2012 veden fosfori- ja kiintoainepitoisuus olivat hieman korkeammat, mutta typpipitoisuus puolestaan selvästi alhaisempi. Taulukko 10. Keskimääräinen vedenlaatu Dragmossenin tuotantoalueen vesistötarkkailun virtahavaintopisteillä (V1-V3) vuonna Vesistötarkkailu Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek ka 2012 % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l V1, Kukkupekki yläpuoli , V2, Kukkupekki alapuoli , V3, Kukkupekki alin piste , Kukkupekin vedenlaatu oli hyvin samaa tasoa kaikilla tarkkailupisteillä (taulukko 10). Välittömästi tuotantoalueen alapuolella sijaitsevalla pisteellä (V2) vesi oli hieman sameampaa, ruskeampaa, kiintoainepitoisempaa sekä humus- ja ravinnepitoisempaa kuin kahdella muulla tarkkailupisteellä. Tuotantoalueelta tulevan kuormituksen voidaan todeta näkyvän Kukkupekin vedenlaadussa tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Jokiuoman suurentuessa virtaama kasvaa, mikä näkyikin selvästi tarkkailupisteiden virtaamissa (taulukko 11). Myös joen kuljettamat ainepitoisuudet kasvoivat virtaaman suurentuessa ja olivat suurimmat alimmalla (V3) pisteellä. Tarkkailupisteellä V2 veden fosforipitoisuus oli kuitenkin niin paljon V3 pistettä korkeampi, että myös fosforin ainevirtaama muodostui suuremmaksi. Vuonna 2012 joen virtaamat olivat huomattavasti edellisvuotta pienempiä, mikä tietenkin vaikutti laskevasti myös ainevirtaamiin. Kaikilla pisteillä joen ainevirtaamat olivat selvästi edellisvuotta pienempiä. Taulukko 11. Kukkupekin vesistötarkkailupisteiden (V1-V3) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d ka 2012 V ,1 V ,5 V ,1 Turvetuotantoalueen kuormituksen osuus joen ainevirtaamista nousi selvästi edellisvuodesta. Vuonna 2012 tuotantoalueen kuormituksen osuus oli 2,2 % kiintoaineen, 23 % typen, 12 % fosforin ja 46 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Kohonneet osuudet ovat seurausta joen alhaisista ainevirtaamista sekä tuotantoalueen kasvaneesta kuormituksesta. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

13 Kukkupekistä vedet laskevat Suvijärveen, jossa sijaitsee vesistötarkkailun järvihavaintopiste (V4). Suvijärven vesi oli haettujen tarkkailunäytteiden perusteella yleisesti tarkasteltuna lievästi hapanta ja kiintoainepitoista (taulukko 12). Pintaveden happitilanne oli hyvä. Väriarvo, kemiallinen hapenkulutus sekä typpi- ja rautapitoisuus osoittivat humusleimaisuutta. Levämäärää kuvaavan klorofylli- sekä fosforipitoisuuden perusteella vesi oli rehevän ja erittäin rehevän välillä. Kahdesta edellisvuodesta poiketen kevään ja loppukesän näytteissä ei ollut vuonna 2012 merkittäviä eroja. Veden laadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2010 ja 2011 välillä (taulukko 4). Keväällä pitoisuudet olivat hyvin korkeita ja syksyllä puolestaan selvästi matalampia. Etenkin loppukesän näytteenottokerroilla ainepitoisuudet olivat kumpanakin vuonna hyvin samanlaiset. Vuonna 2012 kevään näytteessä ainepitoisuudet olivat huomattavasti edellisvuosia alhaisemmat. Suvijärveen laskevan Kukkupekin virtaama oli keväällä 2012 hyvin alhainen, minkä vuoksi myös joen tuoma kuormitus oli edellisvuosia pienempää (liite 4). Tämä selittääkin Suvijärven edellisvuosista poikkeavia keväisiä ainepitoisuuksia. Loppukesän ainepitoisuudet olivat puolestaan vuonna 2012 kiintoaineen ja ravinteiden osalta hieman kahta edellisvuotta korkeampia (taulukko 4). Koska vedenlaatu vaihtelee luontaisesti vuosittain, turvetuotannon aiheuttamat muutokset on mahdollista havaita vasta useiden vuosien kattavien tarkkailutulosten perusteella. Taulukko 12. Suvijärven vesistötarkkailupisteen (V4) vedenlaatu vuosina Vesistötarkkailu Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Klorof. Suvijärvi (V4) % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l , , , , , , Kymijoen vesi ja ympäristö ry 11

14 5.4 POHJAVESITARKKAILU Pohjavesiputkista ei otettu näytteitä vuonna 2012 olleenkaan, koska putkiin pääsee pintavettä ja putket on kehotettu uusimaan. Pinnankorkeus puolestaan mitattiin putkista vuonna 2012 kolme kertaa. Pohjaveden pinta oli vuonna 2012 hieman edellisvuosien tasoa korkeammalla (kuva 2). Erot vuosien välillä eivät kuitenkaan ole olleet merkittäviä. Saatujen tulosten perusteella turvetuotannolla ei näyttäisi olevan vaikutusta alueen pintaveden tasoon. On kuitenkin huomioitava, että pohjaveden korkeuden osalta aineisto on vielä varsin suppea. Lisäksi vuotuiset sääolot ja alueen sadanta vaikuttavat pohjaveden korkeuteen. 6 HP1 HP2 HP3 5 pinnankorkeus (m) Kuva 2. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu (havaintoputken reuna vedenpinta) tarkkailupisteillä (HP1- HP3) vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry

15 6 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Oravainen R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste, 26 s. Pöyry Oyj Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus, 382 s. Suomen ympäristökeskus Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset. > ympäristöntila > pintavedet > Vesitilannehavainnot, > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset > Turveteollisuusliitto Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät, 17 s. Turvetuotannon tarkkailuryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas, 53 s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 13

16 LIITE 1 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2012 Perustiedot: Turvesuo Dragmossen Ympäristölupa Lupapäätös 31/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-8 ( ) Suon sijainti Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 km Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Vesistöalue Kymijoen suuhaarojen valuma-alue (14.111) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Kukkupekki Suvijärvi Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Loviisa Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Kukkupekin vesi on sameaa ja vedessä on paljon kiintoainetta ja ravinteita. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo pelloilta tulevasta kuormituksesta. Kukkupekin veden humusleimaisuus on kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Vähäisten vedenlaatutulosten mukaan Suvijärven vesi on sameaa ja rehevää / erittäin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan Suvijärven vesi on näytteenottoaikoina ollut uimavedeksi soveltuvaa. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala 122,5 ha Tuotantokelpoinen pinta-ala ,5 ha (jaettuna neljään lohkoon: 6,9 ha; 14,7 ha; 72,8 ha ja 28,1 ha) Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 0 ha / 122,5 ha 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2010/ Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (5,9ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot (kuntoonpanovaihe): Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailunäytteitä kuntoonpanovaiheessa kerran kahdessa viikossa, mulloin kerran kuussa. Kuormitustarkkailun havaintopisteet H1/ Pumppuallas (tuleva)/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) H2/ Mittapato (lähtevä)/ Virtaamamittaus Näytteenottojen yhteydessä. Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun havaintopisteet V1/ Kukkupekki (V), tuotantoalueen yläpuoli/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2/ Kukkupekki (V), tuotantoalueen alapuoli/ V=virtahavaintopaikka V3/ Kukkupekki (V), ennen Suvijärveä/ J=järvihavaintopaikka V4/ Suvijärvi (J)/ Pohjavesitarkkailu Vesinäytteet 2 kertaa vuodessa ja pinnankorkeuden mittaus 4 kertaa vuodessa Pohjavesitarkkailun havaintopisteet HP1/ Havaintoputki 1, turvetuotantoalueella/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) HP2/ Havaintoputki 2, hiekkakuopan pohjalla/ HP3/ Havaintoputki 3, peltojen reunassa/

17 LIITE 2

18 LIITE 3 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo ,3 48,7 2,5 40,2 36,4 2,0 49,1 12,3 0,49 28,4 talvikeskiarvo ,1 43,2 3,3 6,5 34,3 3,0 35,6 8,9 0,36 20,6 kevätkeskiarvo ,0 51,5 3,3 108,2 35,1 2,7 65,8 16,4 0,66 38,1 kesäkeskiarvo ,5 23,0 1,4 9,4 16,9 1,1 24,2 6,0 0,24 14,0 syyskeskiarvo ,1 125,8 4,1 75,8 96,0 2,9 119,2 29,8 1,19 69,0 tuotantokaudella ,5 17,1 1,4 6,3 12,8 1,2 17,2 4,3 0,17 9,9 tuotantokauden ulkopuolella ,9 56,7 2,8 48,8 42,4 2,2 57,1 14,3 0,57 33,1 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,7 17,8 0,91 14,7 13,3 0,73 18,0 4,49 0,18 talvikeskiarvo ,8 2,8 0,22 0,4 2,3 0,20 2,4 0,59 0,02 kevätkeskiarvo ,7 3,5 0,22 7,2 2,4 0,18 4,4 1,10 0,04 kesäkeskiarvo ,8 3,3 0,19 1,3 2,4 0,16 3,4 0,86 0,03 syyskeskiarvo ,1 6,5 0,21 3,9 5,0 0,15 6,2 1,55 0,06 tuotantokaudella ,7 1,2 0,10 0,5 0,9 0,09 1,3 0,31 0,01 tuotantokauden ulkopuolella ,0 16,6 0,81 14,3 12,4 0,64 16,7 4,19 0,17 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,0 talvella ,9 keväällä ,4 kesällä ,2 syksyllä ,6 tuotantokaudella ,5 tuotantokauden ulkopuolella ,5

19 1/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:10; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; 0,1 5,1 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; Virt 58,32 l/s; 0,1 2,5 4, TUDRAG / HP1 havaintoputki 1, turvetuotantoalueella Klo 11:40; Näytt.ottaja MK; vedenkork 1,76 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP2 havaintoputki 2, hiekkakuopan pohjalla Klo 11:50; Näytt.ottaja MK; vedenkork 3,94 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP3 havaintoputki 3, peltojen reunassa Klo 12:05; Näytt.ottaja MK; vedenkork 3,37 m; pohjavesiputki TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:05; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; 0,1 4,6 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:50; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; Virt 40,432 l/s; 0,1 1,8 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -16 C-ast; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) ,1 2,5 5,

20 2/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -16 C-ast; Virt 20,23 l/s; 0,1 1,4 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:10; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -6 C-ast; 0,1 4,2 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:55; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -6 C-ast; Virt 20,25 l/s; 0,1 3,1 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; 0,1 6,9 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 19,208 l/s; 0,1 3,2 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:50; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 4 C-ast; Ei näytteitä! TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:40; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 7,6 l/s; 0,1 4,7 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) ,1 21 5,

21 3/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 37,93 l/s; 0,1 17 4, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 6,8 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 46 l/s; 0,1 4,3 5, TUDRAG / HP1 havaintoputki 1, turvetuotantoalueella Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä, MK; vedenkork 1,90 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP2 havaintoputki 2, hiekkakuopan pohjalla Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, MK; vedenkork 5,02 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP3 havaintoputki 3, peltojen reunassa Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, MK; vedenkork 3,62 m; pohjavesiputki TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 326,6 l/s; 0, ,9 11, ,4 6,0 E TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 369,6 l/s; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) , ,8 11, ,4 6,1 E

22 4/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 3 C-ast; Virt 536,04 l/s; 0, ,8 10, ,7 5,9 E TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 3 C-ast; ,6 12,5 89 9,2 2,5 8,5 6,7 E 7, < TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 7 C-ast; 0,1 28 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 7 C-ast; Virt 130,68 l/s; 0,1 2,1 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 15:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 11 C-ast; 0,1 16 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 15:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 11 C-ast; Virt 26,88 l/s; 0,1 2,3 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 14:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 18 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 14:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 24,57 l/s; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) ,1 4,9 5,

23 5/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:30; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 11 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:15; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 22,83 l/s; 0,1 2,1 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 23 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 14,98 l/s; 0,1 2,3 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; 0,1 7,0 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; Virt 12,67 l/s; 0,1 3,4 5, TUDRAG / HP1 havaintoputki 1, turvetuotantoalueella Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 2,13 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP2 havaintoputki 2, hiekkakuopan pohjalla Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 4,87 m; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) pohjavesiputki

24 6/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / HP3 havaintoputki 3, peltojen reunassa Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,76 m; pohjavesiputki TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:20; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 6,7 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:10; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 9,92 l/s; 0,1 2,2 5, TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 5,96 l/s; 0, ,9 5, ,4 6,7 E < TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 11:25; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 92,44 l/s; 0, ,8 5, ,4 6,4 E TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 13:20; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 102,23 l/s; 0, ,9 2, ,2 6,4 E TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja al ts; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; ,8 8, ,6 7,0 E 7, <5 68 < TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 14 C-ast; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) ,1 7,6 5,

25 7/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 13,25 l/s; 0,1 2,8 5, TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 27,1 l/s; 0,1 9,4 7, ,3 6, < TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 36,96 l/s; 0,1 9,6 6, ,2 6, TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 79,45 l/s; 0,1 11,7 5, ,9 6, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 15:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 23 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 15:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 58,75 l/s; 0,1 2,9 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 6,4 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 122,78 l/s; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) ,1 3,6 5,

26 8/8 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -14 C-ast; 0,1 2,8 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -14 C-ast; Virt 2,26 l/s; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) ,1 1,7 5,