RUSKEASUON (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012

Transkriptio

1 RUSKEASUON (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 3 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Laskentaperusteet 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Käyttö- ja hoitotarkkailu Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu 10 6 VIITTEET 12 LIITTEET Liite 1. Ruskeasuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä vesistötarkkailun havaintopisteet Liite 3. Ruskeasuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2012 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö Lapinjärven kalastusalue / Göran Wallén

3 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Ruskeasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro LSY-2007-Y-302) ja Vaasan hallinto-oikeus antanut asiasta päätöksensä (nro 09/0694/3, Dnro 02047/08/5115). Päätöksissä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon järjestämiseen liittyvistä asioista ja vesienkäsittelyn järjestämisestä Ruskeasuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä kalataloustarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 5), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa käytyihin neuvotteluihin sekä Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaaseen (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008). Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUDELY/922/07.00/2010) mukaisesti. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman tarkkailuohjelman (Mattila, Raunio & Mäntynen 2011) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuoden 2012 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Ruskeasuon tuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 10 km Ruotsinpyhtään kirkonkylän taajamasta luoteeseen, välittömästi Ruotsinkylä - Lapinjärvi paikallistien eteläpuolella (liite 1). Vapo Oy omistaa Ruskeasuon alueesta 86,3 ha. Alueella ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakunta ja seutukaavassa Ruskeasuon aluetta ei ole merkitty mihinkään erityiseen tarkoitukseen. Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2007-Y-302) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Ruskeasuon lähiympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asuttuja kiinteistöjä. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat 900 metrin etäisyydellä alueen luoteispuolella ja noin 770 metrin etäisyydellä alueen itäpuolella. Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä ja tuotantoalueen lähiympäristö onkin pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät pellot sijaitsevat lähimpien asuttujen kiinteistöjen ympärillä. Runsaan kilometrin etäisyydellä suon itäpuolella ja parin kilometrin etäisyydellä suon länsipuolella on laajempia peltoalueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on 568 ha:n laajuinen, noin Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1

4 3 km:n päässä suon kaakkoispuolella sijaitseva, Natura 2000 verkostoon kuuluva Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet FI (SPA). Lähes koko alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Teutjärven ympäristö kuuluu myös laajaan Kymijoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Ruskeasuon lähistöllä ei myöskään ole luonnontilaisia lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia luonnontilaisia lampia. Lähin pohjavesialue sijaitsee idässä, noin kilometrin päässä Ruskeasuolta. Ruskeasuo sijaitsee Taasianjoen vesistöalueen (15) Taasianjoen keskiosan alueella (15.002). Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä: Steinbekki Djupbäcken Taasianjoki Suomenlahden Kullanlahti (liite 1). Taasianjoen keskiosan alueen pinta-ala on 174,9 km 2 (järvisyys 0 %). Taasianjoen vesistöalueen alarajalla (Kullanlahti) yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 530,3 km 2 (järvisyys 0,46 %). Steinbekki-Djupbäcken - uoman 21 km 2 suuruisesta valuma-alueesta hankealue muodostaa noin 3 %. Taasianjoen valuma-alue Djupbäckenin laskukohdan alapuolella puolestaan on noin 375 km 2, josta hankealueen osuus on noin 0,2 %. Taasianjoki on ollut erittäin tulvaherkkä, sillä joen uoma on kauttaaltaan ahdas, liettynyt ja rehevöitynyt eikä sen valuma-alueella ole joen virtausta tasaavia järviä. Tulvavedet ovat kiusanneet erityisesti Lapinjärven suuria peltoaukeita ja joen alajuoksua. Vuosien keskivirtaamaksi on arvioitu Steinbekki Djupbäcken ojassa 0,19 m 3 /s, Taasianjoessa Djupbäckenin kohdalla 3,44 m 3 /s ja Taasianjoesta Suomenlahteen 4,86 m 3 /s. Taasianjoen vesistöalueella maankäyttö on metsätalouspainotteista ja maatalouden osuus pintaalasta on noin kolmasosa. Vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta. eikä Taasianjoen vesistöalueella ole ollut Ruskeasuon lisäksi muuta turvetuotantoa. Yleisesti ottaen Taasianjoen vesi on sameaa ja veden kiintoainepitoisuus on suuri. Sähkönjohtavuus on melko korkea ja ph vaihtelee hieman happamasta hieman emäksiseen. Vesi on ruskeahkoa tai vahvasti humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet sekä rautapitoisuus ovat varsin korkeita. Muutoin vesi on laadultaan välttävää. Steinbekki-Djupbäcken uomasta puolestaan ei ole lainkaan aiempia vedenlaatutietoja. Ruskeasuon turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä 63,6 ha ja viidestä yhteensä 5 ha:n suuruisesta auma-alueesta (liite 2). Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Alueen turvevarat ovat noin suo m 3 ja keskimääräinen vuosituotantomäärä noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Ruskeasuon alueen turvetuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Kymijoen vesi ja ympäristö ry

5 3 SÄÄOLOT Vuosi 2012 oli koko maassa selvästi tavanomaista sateisempi ja useilla havaintoasemilla sateisin 50 viimeisen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna (Ilmatieteenlaitos 2012). Myös Kouvolassa (tuotantoaluetta lähinnä oleva sääasema, jolta on saatavissa kattavat tiedot) sademäärät nousivat maaliskuuta lukuun ottamatta pitkänajan keskiarvon yläpuolelle (kuva 1). Kouvolassa sateisin kuukausi oli syyskuu, jolloin kuukauden sadesumma oli 140 mm (15 % koko vuoden sadesummasta). Myös tammi- ja joulukuussa sademäärät olivat hyvin korkeita. Vuodenajoista kesä ( , alkaa lämpötilan vakiintuessa yli 10 C ja päättyy lämpötilan vakiintuessa alle 10 C) oli selvästi sateisin. Vuoden sateisin päivä ajoittui syyskuulle (27.9.), jolloin vuorokauden sadesumma oli 33 mm. Turvetuotantoalueiden kuormitukseen vaikuttaa oleellisesti alueella liikkuvat vesimäärät ja yksi kuormituksen kannalta olennaisimmista tekijöistä onkin alueen sademäärä. Lämpötilat pysyttelivät koko maassa pääsääntöisesti hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Myös Kouvolassa kuukausittaiset keskilämpötilat olivat lähellä pitkänajan keskiarvoa. Helmi- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä ja alhaisin lämpötila (-23,5 C) mitattiinkin helmikuun alussa. Heinäkuu oli tavanomaiseen tapaan vuoden lämpimin kuukausi, mutta hellepäivät jäivät hyvin vähäisiksi kesän aikana. Marraskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi lämpötila (ºC) sademäärä (mm) Kuva 1. Eri kuukausien keskilämpötila ( o C) ja sademäärät (mm) vuonna 2012 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Kouvolassa (Anjala). Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Ruskeasuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Kaikkien havaintopisteiden tarkat koordinaatit (YKJ) on esitetty taulukossa 1 ja sijainnit liitekartassa 2. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Tarkkailunäytteistä määritetyt analyysit on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä ja analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat vesistötarkkailun Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

6 virtahavaintopisteiltä (V1 V4) sekä kuormitustarkkailupisteeltä H2. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. Taulukko 1. Kaikkien Ruskeasuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvien havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 pintavalutuskentän yläpuoli H2 pintavalutuskentän alapuoli Vesistötarkkailu V1 Stenbekki, tuotantoalueen yläpuoli V2 Stenbekki, tuotantoalueen alapuoli V3 Djupbäcken, välijuoksu V4 Djupbäcken, ennen Taasianjokea V5 Taasianjoki, yläpuoli V6 Taasianjoki, alapuoli KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (taulukko 1 ja liite 2). Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee laskuojassa, jossa on v-aukkoinen (90 ) mittapato. Kuormitustarkkailunäytteitä haettiin kerran kahdessa viikossa koko kuntoonpanovaiheen ajan ja näytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukossa 2. Lisäksi kevättulvien aikaan (huhti-toukokuu) haettiin ylimääräisiä näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Laskennassa on hyödynnetty havaintokertojen virtaamamittausten lisäksi myös virtaaman vuorokausikeskiarvoja kesä-joulukuun ajalta ( ). Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi ph kiintoaine (GF/C) kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi ammoniumtyppi kokonaisfosfori yksikkö mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

7 4.2 VESISTÖTARKKAILU Ruskeasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan kuudella tarkkailupisteellä (taulukko 1 ja liite 2). Vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat Steinbekissä turvetuotantoalueen yläpuolella (V1) ja välittömästi tuotantoalueen alapuolella (V2), Djupbäckenissä uoman keskivaiheilla (V3) ja ennen sen laskemista Taasianjokeen (V4) sekä Taasianjoessa kuormituskohdan ylä- (V5) ja alapuolella (V6). Pisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Steinbekki-Djupbäcken uoman vedenlaatuun. Djupbäcken uomasta (pisteet V3 ja V4) otettavien vesinäytteiden avulla pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Taasianjoen välisellä alueella, jossa sijaitsee mm. paljon peltoja. Taasianjoen tarkkailupisteiden (V5 ja V6) tulosten perusteella pyritään arvioimaan Djupbäckenin mukanaan tuomaa kuormitusta sekä sen merkitystä Taasianjoen vedenlaatuun. Suhteellisen tiuhalla näytepisteverkostolla pyritään selvittämään vedenlaatua tuotantoalueelta purkautuvien vesien kulkureitillä, sekä saamaan selville vedenlaatuun vaikuttavat tekijät uoman eri osissa. Näytteenottopisteiden tarkat koordinaatit (YKJ) on esitetty taulukossa 1. Vuonna 2012 kuntoonpanovaiheen aikaiset vesistötarkkailun näytteet haettiin kaikilta tarkkailupisteiltä kolme kertaa (24.5, 20.6 ja 25.9). Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt analyysit on esitetty taulukossa 3. Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien (V1-V4) sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Steinbekkenin ja Djupbäckenin ainevirtaamia, joihin turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen aikaista kuormitusta verrattiin. Taasianjoen havaintopisteiden läheisyydestä ei löydy virtaamamittaukseen soveltuvaa paikkaa, minkä vuoksi alueen virtaamat arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Taasianjoen keskiosan alueelle näytepisteiden V5 ja V6 välille simuloidut arvot toimivat vain suuntaa antavina, mutta ovat tässä tapauksessa paras vaihtoehto ainevirtaamien arvioinnissa. Simuloitujen virtaamien avulla laskettiin ainevirtaamat Taasianjoelle. Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö happi mg/l happikyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l rauta µg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l nitriitti-nitraatti typpi µg/l kokonaisfosfori µg/l fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore µg/l Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

8 4.3 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (liite 4.) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) ja kokonaiskuormitus (kg/ha). Tuotantoalueelle on myös laskettu kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräistä vuorokautisten jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Kuntoonpanovaiheen aikana kuormitustarkkailupisteen virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Näytteenottopäivien välisen ajan virtaamat määritettiin laskennallisesti. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kesäkuun 20 päivästä vuoden loppuun asti alueelta saatiin virtaaman vuorokausikeskiarvot, joita käytettiin kuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty taustakuormituksen ainepitoisuuksia, jotka ovat typelle 500 µg/l, fosforille 20 µg/l ja kiintoaineelle 2,0 mg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006). Näitä arvoja käytetään yleisesti turvesoiden kuormituslaskennoissa. Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tarkkailujaksolle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina. Vuodenaikojen kestot on määritelty taulukon 4 mukaisesti. Taulukossa mainituilla keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

9 Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2012 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja Taulukko 4. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika Ajankohdan määritelmä talvi alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. kevät keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Raportoinnissa on hyödynnetty tuottajan toimittamaa käyttöpäiväkirjan tiivistelmää. 5.2 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen kuormitus on tavallisesti voimakkaampaa kunnostus- kuin varsinaisessa tuotantovaiheessa. Haettujen tarkkailunäytteiden perusteella sekä tuotantoalueelta (H1) että pintavalutuksesta (H2) tuleva vesi oli yleisesti tarkasteltuna humus- ja ravinnepitoisten suovesien tasolla (taulukko 5). Tuotantoalueelta tuleva vesi oli kiintoainepitoista ja fosforipitoisuuden perusteella hyvin hapanta. Fosforipitoisuus osoitti veden olevan erittäin rehevää. Myös pintavalutuksesta tuleva vesi oli hapanta sekä ravinnepitoista. Kiintoaine- sekä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin selvästi alhaisempia pintavalutuksen jälkeen kuin ennen sitä. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden keskimääräinen virtaama oli 16 l/s. Tuotantoalueelta tuleva vesi oli hyvin samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeampia. Pintavalutuksesta lähtevän veden ainepitoisuudet olivat puolestaan selvästi edellisvuotta alhaisempia. Virtaama oli hieman kasvanut edellisvuodesta (13 l/s vuonna 2011). Taulukko 5. Ruskeasuon kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna Kuormitustarkkailu Kiintoa. ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Virt ka mg/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l l/s H1, pintavalutuskentän yläpuoli 10 5, H2, pintavalutuskentän alapuoli 3 5, Kymijoen vesi ja ympäristö ry 7

10 Pintavalutuksen ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Ruskeasuon tuotantoalueen pintavalutuskentän puhdistusteho oli vuonna 2012 negatiivinen vain kemiallisen hapenkulutuksen osalta (taulukko 6). Puhdistusteho oli pääsääntöisesti korkein kesällä ja touko-syyskuun aikainen puhdistusteho olikin selvästi vuotuista keskiarvoa korkeampi. Pintavalutuskenttä toimi parhaiten kiintoaineen osalta, jonka keskimääräinen puhdistusteho oli 53 %. Myös typen ja fosforin osalta päästiin selvästi positiivisiin retentioprosentteihin. Pintavalutuskenttä toimi selvästi edellistä vuotta paremmin, sillä silloin retentioprosentit jäivät kaikkien aineiden osalta selvästi negatiivisiksi. Uuden pintavalutuskentän puhdistusteho usein paranee muutaman ensimmäisen vuoden aikana. Taulukko 6. Ruskeasuon pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P % % % % % ka. touko-syys ka Kymijoen vesi ja ympäristö ry

11 Vuonna 2012 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi tarkkailujaksolla arvioitiin 1425 kg kiintoainetta, 907 kg typpeä ja 39 kg fosforia. Kuormitus oli hiukan kasvanut vuodesta 2011, jolloin vastaavat luvut olivat 1027 kg, 540 kg ja 32 kg. Ruskeasuon tuotantoalueen päivittäinen kuormitus tarkkailujaksolla (taulukko 8) vastasi 138 haja-asutusalueen asukkaan vuorokautista jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta ja 39 asukkaan fosforikuormitusta. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 120 ja 50. Prosentuaalisesti tuotantoalueen kuormitus oli kiintoaineen ja fosforin osalta selvästi suurinta kesällä (taulukko 9). Typpikuormitus puolestaan oli suurin syksyllä. Taulukko 7. Ruskeasuon tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä tarkkailujakson aikana Taulukko 8. Ruskeasuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (g/d) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tarkkailujakson aikana Taulukko 9. Ruskeasuon tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo Kymijoen vesi ja ympäristö ry 9

12 5.3 VESISTÖTARKKAILU Steinbebekki-Djupbäcken uoman (V1-V4) vesi oli yleisesti tarkasteltuna erittäin ruskeiden suovesien tasolla (taulukko 10). Väriarvo ja rautapitoisuus olivat erittäin korkeita kaikilla tarkkailupisteillä. Vesi oli myös selvästi sameaa ja jokivesille tyypillisesti myös kiintoainepitoista. ph-pitoisuus osoitti veden olevan hapanta ja fosforipitoisuus rehevää. Vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kaikilla neljällä pisteellä, vaikka pitoisuudet hieman kohosivatkin siirryttäessä tuotantoalueen yläpuoliselta pisteeltä kohti Djupbäckenin yhtymiskohtaa Taasianjokeen. Erityisesti typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat selvästi korkeimmat pisteellä V4. Virtaamat luonnollisesti kasvoivat jokiuoman suurentuessa. Taasianjoessa. vesi oli erittäin sameaa ja kiintoainepitoista (taulukko 10). Sähkönjohtavuudessa oli selvästi havaittavissa ympäröivien peltojen vaikutus. Vesi oli hyvin ruskeaa ja rautapitoisuudet erittäin korkeita. Myös fosforipitoisuus oli todella korkea. Vesi oli kuitenkin lähes ph-arvon perusteella neutraalia. Djupbäckenin yhtymiskohdan ylä- (V5) ja alapuolisen (V6) pisteen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa juurikaan eroa. Taasianjoen vesi on selvästi sameampaa ja kiintoaine- sekä ravinnepitoisempaa kuin Stenbekki-Djupbäcken uoman vesi. Taulukko 10. Keskimääräinen vedenlaatu Ruskeasuon tuotantoalueen vesistötarkkailupisteillä (V1-V6) vuonna Taasianjoen virtaama on simuloitu ympäristöhallinnon WSFS-vesistömallilla. Vesistötarkkailu Sameus Kiintoaine Sähk ph Väri COD Mn kok.n Fe spek. Kok.P Virt ka FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l l/s V1, Steinbekki, tuotantoalueen yläpuoli ,0 5, V2, Steinbekki, tuotantoalueen alapuoli ,8 5, V3, Djupbäcken, välijuoksu ,3 6, V4, Djupbäcken, ennen Taasianjokea ,3 6, V5, Taasianjoki, yläpuoli ,3 7, V6, Taasianjoki, alapuoli ,0 7, Vedenlaatu vaihtelee usein vuosien välillä luontaisesti alueen sääoloista johtuen. Stenbekki- Djupbäcken uoman veden ainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti selvästi edellisvuotta alhaisempia. Etenkin rautapitoisuus ja sameus olivat huomattavasti laskeneet edellisvuodesta. Keskimääräinen virtaama oli kuitenkin kaikilla pisteillä huomattavasti edellisvuotta suurempi johtuen syyskuussa havaituista tavallista suuremmista virtaamista. Korkeat virtaamat olivat seurausta syyskuun suuresta sademäärästä (155 mm, 17 % koko vuoden sademäärästä) Taasianjoessa tilanne oli sekä ainepitoisuuksien että virtaamain osalta päinvastainen, sillä pitoisuudet olivat pääsääntöisesti selvästi edellisvuotta korkeampia ja virtaamat pienempiä. Taasianjoen virtaamat ovat kuitenkin vain arvioita, joessa virranneesta vesimäärästä, sillä ne perustuvat ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmällä (WSFS) saatuihin simuloituihin arvoihin. Kaikilla tarkkailupisteillä (V1-V6) oli havaittavissa vaihtelua virtaamissa ja ainepitoisuuksissa myös eri näytteenottokertojen välillä. Virtaamien ja ainepitoisuuksien perusteella lasketut jokien kuljettamat ainevirtaamat olivat selvästi edellisvuotta suurempia (taulukko 11). Siirryttäessä pisteeltä V1 kohti pisteitä V5 ja V6 uoma suurenee ja sen mukana myös virtaama ja joen kuljettamat ainemäärät. Djupbäckenin 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

13 kuljettamien ainemäärien osuudet Taasianjoen ainemääristä olivat kiintoaineella 7-16 %, kemiallisella hapenkulutuksella %, typellä 6-72 %, fosforilla 5-25 % ja raudalla 7-20 % (taulukko 12). Osuudet vaihtelivat huomattavasti näytteenottokertojen välillä ja Djupbäckenin osuus Taasianjoen ainevirtaamista oli selvästi suurin syksyllä. Kemiallinen hapenkulutus oli tällöin jopa Taasianjokea selvästi suurempi. Taulukko 11. Stenbekki-Djupbäcken -uoman vesistötarkkailupisteiden (V1-V6) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna V5-V6 virtaama on simuloitu ympäristöhallinnon WSFS-vesistömallin avulla. Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P ka m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d V ,4 V ,1 V ,4 V V V Taulukko 12. Djupbäckenin (V4) ainevirtaamien % -osuus Taasianjoen (V6) ainevirtaamista vuoden 2012 näytteenottokerroilla. virtaama kiintoaine COD Mn typpi fosfori rauta % % % % % % Kymijoen vesi ja ympäristö ry 11

14 6 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mattila J., Raunio J. ja Mäntynen H Ruskeasuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma, 9 s. Oravainen, R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste, 26 s. Pöyry Oyj, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Suomen ympäristökeskus Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset. > ympäristöntila > pintavedet > Vesitilannehavainnot, > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset > Turveteollisuusliitto Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät, 17 s. Turvetuotannon tarkkailuryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas, 53 s. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

15 LIITE 1 RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2012 Perustiedot: Turvesuo Ruskeasuo Ympäristölupa Lupapäätös 09/0694/3, Dnro LSY-2007-Y-302 ( ) Suon sijainti Loviisan kaupungin alueella, noin 10 km Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Vesistöalue Taasianjoen vesistöalueen keskiosan alueella (15.002) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Steinbekekki-Djupbäcken-Taasianjoki-Suomenlahden Kullanalahti Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Loviisa Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Taasianjoki on erittäin tulvaherkkä, sillä joen uoma on ahdas, liettynyt ja rehevöitynyt eikä joen valuma-alueella ole joen virtausta tasaavia järviä. Taasianjoen vesi on sameaa ja kiintoainepitoista. Sähkönjohtavuus on melko korkea ja ph vaihtelee happamasta hiemasn neutraalin yläpuolelle. Vesi on ruskeahkoa tai vahvasti humuspitoista. Ravinneja rautapitoisuus ovaqt varsin korkeita. Muutoin vesi on laadultaan välttävää. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala 68,6 ha (neljä lohkoa yht. 63,6 ha ja viisi auma-aluetta yht. 5ha) Tuotantokelpoinen pinta-ala ,6 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna ha / 68,6 ha Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2010/ Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (2,7ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot (kuntoonpanovaihe): Kuormitustarkkailu Vuonna 2012 kuntoonpanovaiheen kuormitustarkkailunäytteitä otettiin kerran kahdessa viikossa. Kuormitustarkkailun havaintopisteet H1/ Pumppuallas (tuleva)/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) H2/ Mittapato (lähtevä)/ Virtaamamittaus Näytteenottojen yhteydessä. Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun havaintopisteet V1, Stenbekki, tuotantoalueen yläpuoli (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2, Stenbekki, tuotantoalueen alapuoli, V=virtahavaintopaikka V3, Djupbäcken, välijuoksu, V4, Djupbäcken, ennen sen laskemista Taasianjokeen, V5, Taasianjoki, yläpuoli, V6, Taasianjoki, alapuoli, Lisäksi kts. tarkemmat tiedot tarkkailuohjelmasta Sähkökoekalastus ja koeravustus

16 LIITE 2

17 LIITE 3 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo ,8 36,1 1,6 25,2 28,2 1,2 31,6 7,9 0,3 18,3 talvikeskiarvo ,5 41,2 2,2 40,8 31,5 1,8 38,7 9,7 0,4 22,4 kevätkeskiarvo ,7 17,3 1,5 4,9 12,1 1,3 20,9 5,2 0,2 12,1 kesäkeskiarvo ,4 28,2 1,2 43,4 22,0 0,9 25,0 6,2 0,2 14,4 syyskeskiarvo ,6 81,1 2,3-3,6 67,0 1,7 56,2 14,0 0,6 32,5 tarkkailujakson aikana ,8 36,1 1,6 25,2 28,2 1,2 31,6 7,9 0,3 18,3 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,8 13,2 0,57 9,2 10,3 0,45 11,6 2,9 0,12 talvikeskiarvo ,2 2,7 0,14 2,7 2,1 0,12 2,6 0,6 0,03 kevätkeskiarvo ,7 1,2 0,10 0,3 0,8 0,09 1,4 0,3 0,01 kesäkeskiarvo ,7 4,0 0,17 6,2 3,1 0,13 3,5 0,9 0,04 syyskeskiarvo ,7 4,2 0,12-0,2 3,5 0,09 2,9 0,7 0,03 tarkkailujakson aikana ,8 13,2 0,57 9,2 10,3 0,45 11,6 2,9 0,12 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tarkkailujakson aikana KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,9 talvella ,8 keväällä ,0 kesällä ,4 syksyllä ,0 tarkkailujakson aikana ,9

18 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; 0,1 2,4 4, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; Virt 1,325 l/s; 0,1 1,7 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; 0,1 9,8 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -2 C-ast; Virt 24,276 l/s; 0,1 2,2 4, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. -17 C-ast; 0,1 8,6 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. -17 C-ast; Virt 26,58 l/s; 0,1 2,2 4, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -9 C-ast; 0,1 28 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:55; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -9 C-ast; Virt 19,96 l/s; 0,1 9,0 4, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

19 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; 0,1 2,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 1,008 l/s; 0,1 1,2 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 5,2 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 0,925 l/s; 0,1 7,1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; 0,1 2,8 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Virt 6,0 l/s; 0,1 1,2 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 4 C-ast; 0,1 3,3 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, MK; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 0,468 l/s; 0,1 1,4 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

20 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 7 C-ast; 0,1 8,1 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 7 C-ast; Virt 16,07 l/s; 0,1 3,2 4, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 11 C-ast; 0,1 7,4 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 11 C-ast; Virt 19,21 l/s; 0,1 2,4 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 15:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 78,9 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 15:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 11,95 l/s; 0,1 1,2 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 16 C-ast; 0,1 8,8 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja MK,VM; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 14,53 l/s; 0,1 3,4 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

21 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 6,44 l/s; 0,1 7,2 8, ,4 6, TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 66,15 l/s; 0,1 10,0 7, ,1 6, TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 10:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 78,62 l/s; 0,1 10,9 8, ,4 6, TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 12:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 163 l/s; 0,1 12,2 7, ,3 6, TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0,1 15,8 7, ,6 6, TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 12:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0,1 15,4 7, ,2 6, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 5,5 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 7,8 l/s; 0,1 2,0 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

22 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 0,1 7,4 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 8,9 l/s; 0,1 <1 5, TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 1,32 l/s; 0,1 11,6 6, ,6 6, TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 28,5 l/s; 0,1 12,4 6, ,8 6, TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 16,86 l/s; 0,1 13,4 7, ,0 6, TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 61,77 l/s; 0,1 13,6 6, ,5 6, TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 16,4 9, ,9 7, < TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 16,3 8, ,2 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

23 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; 0,1 27 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 15:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; Virt 7,8 l/s; 0,1 5,3 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja AR, TS; Ilm.lt. 20 C-ast; 0,1 12 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:00; Näytt.ottaja AR, TS; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 10,9 l/s; 0,1 3,0 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:30; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 9,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja al ts; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 3,84 l/s; 0,1 3,8 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 17:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 9,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 17:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 5,57 l/s; 0,1 1,3 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

24 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 2,8 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 11,73 l/s; 0,1 3,6 5, < TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 4,8 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 12,96 l/s; 0,1 2,4 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 0,1 23 4, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 87,02 l/s; 0,1 9,2 4, TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 137,4 l/s; 0,1 9,4 5, ,8 5,9 5, TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 618,3 l/s; 0,1 9,2 6, ,5 4, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

25 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 828,4 l/s; 0,1 9,4 5, ,4 5, TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 12:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 4275 l/s; 0,1 9,6 4, ,1 5, TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 0, ,6 7, ,3 6,7 E < TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 0, ,6 7, ,5 6,7 E < TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 17:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 4,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 16:50; Näytt.ottaja JMä; Virt 3,14 l/s; 0,1 3,6 4, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 0,1 3,2 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 57,13 l/s; 0,1 2,4 4, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9

26 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 1,9 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 31,75 l/s; 0,1 1,1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 0,1 2,4 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 4,06 l/s; 0,1 <1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -14 C-ast; 0,1 2,4 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -14 C-ast; Virt 11,37 l/s; 0,1 1,9 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; 0,1 2,6 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Virt 14,5 l/s; 0,1 1,2 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /9