VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 Viivi Mänttäri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA RAVINNEKUORMITUS 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4 5 TULOKSET JA TULOSTENTARKASTELU 5 6 YHTEENVETO 7 7 TARKKAILUN KEHITTÄMINEN 7 VIITTEET 8 LIITTEET Liite 1 Laitokset ja näytepisteet Liite 2 Käytetyt analyysimenetelmät Liite 3 Vedenlaadun analyysitulokset

3 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteuttaa Virolahden kalankasvatuslaitosten vesistövaikutusten yhteistarkkailua. Tässä yhteenvedossa on esitelty vesistötarkkailun tulokset vuoden 2013 osalta. Vuonna 2013 tarkkailussa noudatettiin vuonna 2004 tehtyä tarkkailuohjelman päivitystä (Saimaan Vesisensuojeluyhdistys ry, ), jonka Kaakkois-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt (KAS-2004-Y ). Vuonna 2013 tarkkailuohjelmassa oli fysikaalis-kemiallista vedenlaatuseurantaa. Yhteistarkkailun tarkoituksena on täyttää seuraavien laitosten tarkkailuvelvoitteet: Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Katajaluodon laitos (Dnro ISY-2007-Y-88, Nro 98/09/2) Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Hailiniemen laitos (Dnro ISY-2007-Y-89, Nro 98/09/2) Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Niemenpään laitos (Dnro ISY-2007-Y-87, Nro 97/09/2) Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Puuluodon laitos (Dnro ISY-2006-Y-247, Nro 93/09/2) Kellosalmen Lohi Oy, Kellosalmen laitos (Dnro ISY-2007-Y-84, Nro 94/09/2) Tuuholman Lohi Ky, Tuuholman laitos (Dnro ISY-2007-Y-85, Nro 95/09/2) Nakarin Hailiniemen laitoksella ei ole ollut toimintaa vuosina 2012 ja Tuuholman Lohi Ky:n Huovarinniemen laitoksella on myös kalankasvatusta ja laitoksen jätevedet puretaan Vilkkilänturan lahteen. Laitos ei ole mukana tässä yhteistarkkailussa, vaan tarkkailuvelvoite täytetään lupaehtojen mukaisesti laitoksen omalla tarkkailulla. 2 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Touko-kesäkuussa lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Marras-joulukuussa lämpötilat pysyttelivät tavanomaista korkeampina eikä pakkaspäiviä juuri havaittu lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) ja sadesumma (mm) Virolahden Koivuniemessä vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 1

4 Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen (Kuva 1) ja sademäärät jäivät selvästi runsassateista vuotta 2012 pienemmiksi. Sademäärät jäivät useina kuukausina myös selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Loppuvuodesta satoi kuitenkin hyvin runsaasti ja sademäärät olivat selvästi keskimääräistä tasoa korkeampia. Vuonna 2013 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi lähes 27 % havainnoista (Taulukko 1). Vähiten tuuli puolestaan kaakosta. Tuulen voimakkuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat 1,6 ja 8,7 m/s välillä. Keskimäärin lounaistuuli oli voimakkain. Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 14 m/s) tai myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Taulukko 1 Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) sekä voimakkuuden kuukausittaiset minimi- ja maksimiarvot (m/s) Kotkan Rankissa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos. pohjoinen koillinen itä kaakko etelä lounas länsi luode % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s min 2,0 1,6 1,6 3,0 3,3 3,6 3,1 2,7 maks 4,9 6,7 9,7 7,8 7,5 8,7 5,8 7,1 ka ,1 3,7 10,4 4,5 10,7 5,0 6,9 4,5 12,2 5,0 26,8 5,7 13,3 4,0 9,3 4,0 Virolahtea lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Vuonna 2013 meriveden pinnankorkeus vaihteli -82 cm ja 71 cm välillä (Kuva 2). Pinnankorkeus lähti laskemaan vuoden alusta ja oli matalimmillaan maaliskuun puolessa välissä. Tämän jälkeen pinnankorkeus lähti nousemaan ja pysyi varsin tasaisena touko-lokakuun välisen ajan. Marraskuussa vedenpinta jatkoi nousua ja oli korkeimmillaan joulukuun lopulla vedenkorkeus (cm) Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014

5 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA RAVINNEKUORMITUS Vuonna 2013 kalaa tuotettiin Virolahden merialueella yhteensä noin 246 tonnia (Kuva 3). Tuotantomäärä oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta vuotta 2011 pienempi. Eniten kalaa tuotettiin Nakarin kalanviljelylaitoksen Katajaluodon kasvattamolla. Hailiniemen kasvattamolla ei ole tuotettu kalaa vuosina 2012 ja Kellosalmen lohi Oy Kellosalmen verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Katajaluodon verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Puuluodon verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Hailiniemen verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Niemenpään verkkoallaskasvattamo Tuuholman Lohi Ky Tuuholman verkkoallaskasvattamo lisäkasvu kg/v Kuva 3. Kalankasvatuslaitosten kokonaislisäkasvu (kg/v) Virolahden edustan merialueella vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY. Kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitus on selvästi vähentynyt muutaman viimevuoden aikana (Kuva 4 ja 5). Sekä typen että fosforin osalta kuormitus oli vuonna 2013 hieman edellisvuotta pienempää. Verrattuna vuoden 2011 kuormitukseen määrät olivat puolittuneet kummankin ravinteen osalta. Vuoden 2013 fosforikuorma oli yhtensä 1129 kg/vrk ja typpikuorma 9717 kg/vrk. Sekä fosforin että typen osalta ravinnekuormitus on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut vuosittain suurin Tuuholman laitoksella, jossa myös tuotantomäärä on ollut suurin tai suurimpien joukossa. Puuluodon laitoksen kuormitus puolestaan oli etenkin vuonna 2013 selvästi pienin ja kalaa tällä laitoksella tuotettiin myös vähiten. Kaikilla laitoksilla käytettiin yhteensä noin 335 tonnia rehua vuonna Rehumäärä oli samaa luokkaa vuoden 2012 kanssa, mutta selvästi pienempi kuin vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 3

6 Tuuholman Lohi Ky Tuuholman verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Niemenpään verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Hailiniemen verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Puuluodon verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Katajaluodon verkkoallaskasvattamo Kellosalmen lohi Oy Kellosalmen verkkoallaskasvattamo kuormitus P kg/v Kuva 4. Kalankasvatuslaitosten fosforikuormitus (kg/v) Virolahden edustan merialueella vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY. Tuuholman Lohi Ky Tuuholman verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Niemenpään verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Hailiniemen verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Puuluodon verkkoallaskasvattamo Nakarin Kvl Ky Katajaluodon verkkoallaskasvattamo Kellosalmen lohi Oy Kellosalmen verkkoallaskasvattamo kuormitus N kg/v Kuva 5. Kalankasvatuslaitosten typpikuormitus (kg/v) Virolahden edustan merialueella vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Vedenlaadun seurannan näytteet otettiin kaikilta yhdeksältä tarkkailupisteeltä (Liite 1 ja Taulukko 2) kaksi kertaa kesällä: 27.6 ja Näytteet otettiin kullakin pisteellä sekä pinta- että alusvedestä. Klorofyllipitoisuus määritettiin 0-4 m kokoomanäytteestä. Näytteistä 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014

7 tehtiin ohjelman mukaiset analyysit (Liite 2). Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteet määritettiin akreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Taulukko 2. Vedenlaadun tarkkailun näytepisteet Virolahden edustan merialueella. tunnus nimi ELY-nimi koordinaatit (YKJ) 1 Rautalanselkä, Varpusaaren edusta Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli Suomenl Virolahti Tuuholmin eteläpuoli, Halssinselkä Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Kellosalmi Suomenl Virolahti Rautalanselkä, Hevonniemen edusta Suomenl Virolahti Santion saaren edusta Suomenl Santio Kalalaitosalue, Rautalanselkä Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi Suomenl Virolahti TULOKSET JA TULOSTENTARKASTELU Pintavedessä oli havaittavissa lievää levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä (happi % yli 100) lähes kaikilla pisteillä (Taulukko 3). Pintaveden keskimääräinen typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja oli korkein Virolahden pohjukassa Hevonniemen edustalla (as. 8). Alhaisin pitoisuus havaittiin Santion saaren edustalla (as. 10). Fosforipitoisuus puolestaan vaihteli µg/l välillä ja oli typpipitoisuuden tapaan matalin Santiossa ja korkein Hevonniemessä. Näkösyvyys vaihteli tarkkailualueella vajaasta metristä reiluun kolmeen metriin (Liite 3). Keskimääräinen taso oli 1,1 2,6 m (Taulukko 3). Keskimääräinen näkösyvyys oli suurin ja sameus pienin Santiossa. Hevonniemen edustalla näkösyvyys oli puolestaan pienin ja vesi sameinta. Taulukko 3. Pintaveden keskimääräinen laatu Virolahden edustan merialueella kaikilla tarkkailupisteillä kesällä Näytepiste Tunnus Happi Typpi Fosfori Klorofylli Sameus Näkösyvyys % µg/l µg/l µg/l FTU m Rautalanselkä, Varpusaaren edusta ,5 3,4 1,5 Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli ,0 2,3 1,7 Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli ,5 2,5 1,6 Tuuholmineteläpuoli, Halssinselkä ,9 1,1 2,4 Kalalaitosalue, Kellosalmi ,5 1,7 2,1 Rautalanselkä, Hevonniemen edusta ,0 6,0 1,1 Santion saaren edusta ,3 1,0 2,6 Kalalaitosalue, Rautalanselkä ,0 2,6 1,5 Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi ,5 1,2 2,3 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 5

8 Alusvedessä oli havaittavissa voimakasta tai lievää hapenpuutetta neljällä pisteellä (Taulukko 4). Hailiniemen eteläpuolella (as. 5) happikyllästys oli keskimäärin 35 %. Myös asemilla 3, 11 ja 12 happikyllästys oli alhainen ja hapenpuutetta oli havaittavissa. Vaikka alusvedessä havaittiin hapenpuutetta, fosforipitoisuudet eivät olleet kohonneet erityisen korkeiksi. Pintaveden tapaan alusveden fosforitaso oli korkein Hevonniemessä asemalla 8. Myös sameus oli tällä pisteellä selvästi muuta aluetta korkeampi. Typpipitoisuus puolestaan oli korkein Hevonniemessä ja Hailiniemen kaakkoispuolella (as. 3). Fosfori- ja typpitaso oli selvästi alhaisin Santion saaren edustalla. Taulukko 4. Alusveden keskimääräinen laatu Virolahden edustan merialueella kaikilla tarkkailupisteillä kesällä Näytepiste Tunnus Happi Typpi Fosfori Sameus % µg/l µg/l FTU Rautalanselkä, Varpusaaren edusta Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli Tuuholmineteläpuoli, Halssinselkä Kalalaitosalue, Kellosalmi Rautalanselkä, Hevonniemen edusta Santion saaren edusta Kalalaitosalue, Rautalanselkä Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi Merialueen yleistä tilaa ja etenkin rehevyystasoa voidaan tarkastella tuotantokauden keskimääräisen klorofyllitason perusteella (Taulukko 5). Virolahden edustan merialueen keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli kesällä 12,7 µg/l. Tämän perusteella alue voidaan luokitella hyvin reheväksi merialueeksi. Veden hygieenistä laatua kuvaavia suolistoperäisiä enterokokkeja havaittiin pääasiassa alle 10 pmy/100 ml (=pesäkettä muodostava yksikkö) (Liite 3). Aseman 5 alusvedessä enterokokkeja havaittiin 56 pmy/100 ml. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiasetuksen 177/2008 mukaan suolistoperäisten enterokokkien toimenpideraja on 200 pmy/100 ml (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Tulosten perusteella vedet soveltuivat mikrobiologiselta laadultaan uimavedeksi. Taulukko 5. Rannikkovesien luokittelu tuotantokauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella (Pitkänen 1994). Rehevyysluokka a-klorofylli µg/l I Karu alle 2 II Lievästi rehevä 2-5 III Rehevä 5-10 IV Hyvin rehevä V Erittäin rehevä yli 25 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014

9 6 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Virolahden merialueen kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailun tulokset vuodelta Tarkkailu sisälsi veden fysikaalis-kemiallisia analyysejä yhteensä yhdeksällä asemalla kaksi kertaa kesän aikana. Tarkkailusta vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Merialueella tuotettiin vuonna 2013 kalaa yhteensä noin 246 tonnia, joka on hieman edellisvuotta vähemmän. Ravinnekuormitus oli sekä typen että fosforin osalta vuonna 2013 hieman edellisvuotta pienempi ja selvästi vuotta 2011 pienempi. Virojoen mukanaan tuoma kuormitus näkyi sekä pinta- että alusveden laadussa Virojoen suuta lähinnä sijaitsevalla Hevonniemen edustan tarkkailuasemalla. Virojoen veden ravinnepitoisuudet ovat selvästi merialueen pitoisuuksia korkeampia ja jokivesi on myös selvästi merivettä sameampaa. Virolahden pohjukassa Hevonniemen edustalla vesi olikin selvästi ravinnepitoisempaa ja sameampaa kuin muilla asemilla. Uloimmalla tarkkailuasemalla Santion saaren edustalla ravinnepitoisuudet olivat puolestaan selvästi matalampia, näkösyvyys suurempi ja vesi vähemmän sameaa. Alusvedessä havaittiin hapenpuutetta useilla pisteillä, mutta fosforipitoisuudet pysyivät alusvedessä kuitenkin tavanomaisella tasolla. Bakteerimääritysten perusteella merivesi oli uimakelpoista ja bakteerimäärät olivat pääosin hyvin matalia. Keskimääräisen klorofyllitason perusteella Virojoen edustan merialue voidaan luokitella hyvin reheväksi. Tarkkailutulosten perusteella Kalalaitosten vaikutusta vedenlaadussa oli vaikea havaita. Vesi oli laadultaan heikointa Virojoen edustalla jokiveden vaikutuksen vuoksi. Uloimmalla näytepisteellä Santion saaren edustalla veden vaihtuvuus on kalalaitosalueita parempaa, mikä näkyikin muita asemia parempana vedenlaatuna. Kalalaitosalueilla sekä läheisillä vertailupisteillä vesi oli laadultaan hyvin samalla tasolla. Pidemmällä aikavälillä tehtävät tarkastelut antavat vuositarkastelua paremman kuvan vedenlaadussa tapahtuvista muutoksista ja kalankasvatuksen vaikutuksista alueen tilaan. 7 TARKKAILUN KEHITTÄMINEN Kymijoen vesi ja ympäristö ry on saanut rahoitusta ESKO-kalatalousryhmältä (Kehittämisyhdistys Sepra ry 2013) kalanviljelyn tarkkailun kehittämishankkeeseen vuosille 2013 ja Perinteinen vedenlaadun fysikaalis-kemiallinen tarkkailu ei useissa tapauksissa anna selkeää kuvaa kalanviljelyn vesistövaikutuksista. Hankkeen tarkoituksena on tutkia, testata ja arvioida uusia menetelmiä (biologiset tutkimukset, sondaukset, sameusmittaukset, yms.), joilla tarkkailua pystyttäisiin jatkossa suorittamaan aiempaa kustannustehokkaammin. Kesällä 2013 tehtiin tutkimuksia, joita jatketaan vielä kesän 2014 aikana. Tuloksista laaditaan loppuraportti ja laitosten tarkkailuohjelmat päivitetään. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 7

10 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Kehittämisyhdistys Sepra ry ESKO Etelä-Suomen Kalatalousohjelma. Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., kivinen, I. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B nro 10. Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal Waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Enviroment Research Institute. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus Valtakunnallinen leväyhteenveto > Etusivu > Vesi ja meri > Valtakunnallinen leväyhteenveto (luettu ) 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014

11 LIITE 1

12 LIITE 2 analyysi suure koodi menetelmä lämpötila ºC T_WM näkösyvyys m happipitoisuus mg/l O2_DBT Sis.menet., per. kumot. SFS 3040:1990 hapenkyllästys % O2_STB Sis.menet., per. kumot. SFS 3040:1990 sähkönjohtavuus ms/m CTY_25L SFS-EN 27888:1994 sameus FTU TBY_SNT SFS-EN-ISO 7027:2000 ph PH_L25 SFS 3021:1979 väriarvo Pt mg/l CNR_NC SFS-EN ISO 7887:2012 kokonaistyppi µg/l NTOT_NA Aquakem, sis.men, per. kumot. SFS 3031:1990 kokonaisfosfori µg/l PTOT_NS Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3026:1986 fosfaattifosfori µg/l PO4P_NS Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3025:1986 ammoniumtyppi µg/l NH4N_NS Fotom., SFS 3032:1976 nitraatti+nitriitti typpi µg/l NO23N_NA Aquakem, sis.men, per. kumot. SFS 3031:1990 a-lorofylli µg/l CP_ESM SFS 5772:1993 enterokokit kpl/100 ml FS35-F SFS-EN ISO :2000

13 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Virolahden kalalaitosten velvoitettarkkailu (KALAVIRO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Väri Ntot N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent entero Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml µg/l KALAVIRO / 1 Rautalanselkä, Varpusaaren edusta Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja jk, al; lt 25 oc; 1 m 24,5 9, , , <5 29 <2 1 pohja-1m 17,0 7,5 79 3, , <5 25 < m KALAVIRO / 10 Santion saaren edusta Kok.syv. 14,2 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jk, al; lt 24 oc; 1 m 21,7 9, , , <5 21 <2 7 pohja-1m 15,9 8,7 90 1, , < m 3, KALAVIRO / 11 Kalalaitosalue, Rautalanselkä Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja jk, al; lt 25 oc; 1 m 22,7 9, , , <5 30 <2 3 pohja-1m 9,5 4,2 38 2, , m KALAVIRO / 12 Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi Kok.syv. 18,1 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja jk, al; lt 25 oc; 1 m 23,0 9, , , <5 23 <2 1 pohja-1m 12,2 5,9 56 2, , m 7, KALAVIRO / 3 Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli Kok.syv. 7,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jk, al; lt 25 oc; 1 m 22,4 9, , , <5 27 <2 3 pohja-1m 9,8 3,9 35 2, , m KALAVIRO / 5 Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja jk, al; lt 25 oc; 1 m 23,4 9, , , <5 30 <2 5 pohja-1m 8,8 3,8 34 4, , m 12 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /3

14 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Virolahden kalalaitosten velvoitettarkkailu (KALAVIRO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Väri Ntot N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent entero Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml µg/l KALAVIRO / 6 Tuuholmineteläpuoli, Halssinselkä Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja jk, al; lt 24 oc; 1 m 22,9 9, , , <5 21 <2 3 pohja-1m 14,3 6,9 69 2, , m 5, KALAVIRO / 7 Kalalaitosalue, Kellosalmi Kok.syv. 8,9 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jk, al; lt 24 oc; 1 m 23,7 10, , , <5 28 <2 2 pohja-1m 17,8 7,9 85 2, , m KALAVIRO / 8 Rautalanselkä, Hevonniemen edusta Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja jk, al; lt 25 oc; 1 m 25,8 8, , , pohja-1m 25,5 8, , , < m KALAVIRO / 1 Rautalanselkä, Varpusaaren edusta Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 19,1 8,5 94 4, , < pohja-1m 19,1 8,7 96 4, , < m KALAVIRO / 10 Santion saaren edusta Kok.syv. 14,8 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 18,4 9, , , <5 16 <2 0 pohja-1m 18,1 7,9 85 1, , <5 17 < m KALAVIRO / 11 Kalalaitosalue, Rautalanselkä Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 19,0 9,0 99 3, , <5 34 <2 0 pohja-1m 18,1 4,5 49 3, , m 21 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /3

15 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Virolahden kalalaitosten velvoitettarkkailu (KALAVIRO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Väri Ntot N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent entero Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml µg/l KALAVIRO / 12 Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 18,5 9, , , <5 18 <2 0 pohja-1m 16,2 5,0 52 4, , ~2 0-4 m KALAVIRO / 3 Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 19,0 8,7 96 2, , <5 30 <2 0 pohja-1m 18,9 8,8 96 2, , <5 30 < m KALAVIRO / 5 Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 18,7 7,5 82 2, , <5 28 <2 0 pohja-1m 17,0 3,4 36 3, , m KALAVIRO / 6 Tuuholmineteläpuoli, Halssinselkä Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 18,6 9, , , <5 21 <2 0 pohja-1m 18,1 6,9 74 3, , < ~2 0-4 m KALAVIRO / 7 Kalalaitosalue, Kellosalmi Kok.syv. 8,7 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 18,8 9, , , <5 22 <2 0 pohja-1m 18,6 9, , , <5 22 < m KALAVIRO / 8 Rautalanselkä, Hevonniemen edusta Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja tp al; lt 18 oc; 1 m 19,3 5,9 65 7, , pohja-1m 19,1 6,0 66 7, , m 14 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /3