TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2017

Transkriptio

1 TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018 Miina Fagerlund ja Janne Raunio ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tainionvirran kuormittajat aloittivat joen vedenlaatua ja kalastoa koskevan yhteistarkkailun vuonna Vuonna 2017 Kirveskosken kalanviljelylaitos liittyi mukaan yhteistarkkailuohjelmaan. Vuoden 2017 tarkkailu piti sisällään vedenlaadun tarkkailun ja jatkuvatoimisen kiintoaineseurannan. Edellisvuoden tapaan Tainionvirran vesistötarkkailussa selvimmät alueelliset erot olivat havaittavissa ravinne- ja rautapitoisuuksissa. Näistä rauta- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin korkeampia Tainionvirran kuormitetuilla näytepisteillä kuin Jääsjärven luusuan vertailupisteellä. Tainionvirran maaliskuun fosforipitoisuudet olivat edellisvuotta alhaisempia, mutta edellisvuoden tavoin elokuiset fosforipitoisuudet ilmensivät veden lievää rehevyyttä. Elokuun vesinäytteissä useat muutkin vedenlaadun parametrit olivat korkeampia kuin maaliskuussa. Joutsjärven syvänteen veden happipitoisuus oli maaliskuussa tyydyttävällä tasolla kaikilla näytesyvyyksillä. Sen sijaan loppukesästä happi alkoi vähetä harppauskerroksen tuntumassa, ja alusvedessä kyllästysaste oli vain 32 %. Joutsjärvi oli erityisesti elokuun ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksien perusteella luokiteltavissa lievästi reheväksi. Järven veden väri ja kemiallinen hapenkulutus ilmensivät lievää humusleimaa Tainionvirran jatkuvatoiminen kiintoaineseurannan mukaan joen kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan lokakuussa runsaiden sateiden aikaan. Jokiveden sähkönjohtavuuden ja liuenneiden suolojen määrän osalta ei havaittu edellisvuoden kaltaisia piikkejä, jotka aiheutuivat todennäköisimmin Raiteenojan uoman muutostöistä. Sähkönjohtavuus ja liuenneiden suolojen pitoisuus olivat korkeimmillaan heti mittausten alettua alkukeväästä sekä kesä-heinäkuun vaihteessa.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS 1 3 KALASTO JA KALANISTUTUKSET 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Vedenlaadun tarkkailu Tainionvirran jatkuvatoiminen kiintoaineseuranta 3 5 TULOKSET Vedenlaadun tarkkailu Tainionvirran jatkuvatoiminen kiintoaineseuranta 5 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 7 VIITTEET 8 LIITTEET Liite 1 Tainionvirran kuormittajat ja yhteistarkkailun havaintopisteet Liite 2 Tainionvirran ja Joutsjärven vesianalyysitulokset vuodelta 2017

4 JOHDANTO Tainionvirran kalastoa ja vedenlaatua seurattiin aiemmin kuormittajakohtaisten tarkkailuohjelmien puitteissa. Kuormittajat päättivät vuonna 2013 teettää esityksen Hämeen ELY-keskukselle uudeksi yhteistarkkailuohjelmaksi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry laati ohjelmaehdotuksen (Raunio 2013), jonka Hämeen ELY-keskus joillakin täydennyksillä hyväksyi (HAMELY/760/07.00/2010/1948/5723/2013). Uuden tarkkailuohjelman alle koottiin yhtä lukuun ottamatta kaikki Tainionvirran kuormittajat. Yhdistämällä tarkkailut oli mahdollista saada kustannussäästöjä sekä selkeyttää Tainionvirran vesistö- ja kalataloustarkkailua. Yhteistarkkailun tarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnanharjoittajien vaikutuksista Tainionvirran vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen. Kirveskosken kalanviljelylaitos liittyi Tainionvirran yhteistarkkailuohjelmaan vuonna 2017, ja sen ylä- ja alapuolelle perustetuilla uusilla näytepisteillä aloitetaan näytteenotto vuonna Vuoden 2017 tarkkailu piti sisällään vedenlaadun tarkkailun ja jatkuvatoimisen kiintoaineseurannan. Yhteistarkkailuun osallistuvat seuraavat kuormittajat (Liite 1): Hartolan kunta jätevedenpuhdistamon (Dnro. HAM-2005-Y ) ja suljetun kaatopaikan osalta Vapo Oy Jaakkolansuon turvetuotantoalueen osalta (Dnro. ESA VI/365/04.08/2010) Hartolan Turve Isosuon turvetuotantoalueen osalta (Dnro. ESA VI/627/04.08/2010) Vanhanmyllynkosken kalanviljelylaitos (Dnro. ISY-2007-Y-96) Kirveskosken kalanviljelylaitos (Dnro. ISY-2007-Y95) 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS Tainionvirta kuuluu Sysmän reitin vesistöalueeseen (14.8), sen Joutjärven-Tainionvirran osa-alueeseen. Tainionvirta alkaa Jääsjärven eteläpäästä ja jatkuu jokijaksojen ja järvialtaiden muodostamana ketjuna Päijänteeseen asti. Tainionvirran pituus Jääsjärven ja Joutsjärven välillä on 13,5 km. Jääsjärven luusuassa Tainionvirran keskivirtaama on noin 12 m 3 /s. Virran varrella on koskia, joista vuolain on Ekonkoski. Putouskorkeutta Tainionvirralla on 7 m. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan purkuojaa pitkin Tainionvirtaan (Liite 1). Puhdistamon vesistökuormitus Tainionvirtaan oli vuonna 2017 keskimäärin 4,8 kg kiintoainetta, 17 kg typpeä ja 0,22 kg fosforia päivässä (Åkerberg 2018). Keskimääräinen kuormitus oli kaikissa tarkastelluissa parametreissa pienempää kuin pitkän ajan keskiarvo. Puhdistamolta tai verkostosta ei raportoitu ohituksia. Hartolan kunnan suljetulta kaatopaikalta on viime vuosilta vain muutamia vesinäytteitä, joiden Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018 1

5 perusteella suotovesien ravinnekuormitus on hyvin vähäistä. Vesimääristä ja pitoisuuksista ei ole kuitenkaan riittävästi havaintoja luotettavan vuosikuormituksen arvioimiseksi. Suotovedet johdetaan Tainionvirtaan Raiteenojaa pitkin. Tainionvirtaa kuormittavat myös Vapo Oy:n Jaakkolansuo, Hartolan Turpeen Isosuo, Vanhanmyllynkosken kalanviljelylaitos ja Kirveskosken kalanviljelylaitos (Liite 1). Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Hakokallionlahteen ja Isosuon kuivatusvedet puolestaan Raiteenojaa pitkin Tainionvirtaan (Liite 1). Edellä mainittujen kuormitustietoja vuodelta 2017 ei ollut vielä saatavilla tuottajilta. 3 KALASTO JA KALANISTUTUKSET Tainionvirta on yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä taimenjoista. Tainionvirtaa on myös kunnostettu virtakutuisten kalojen elin- ja lisääntymisolojen parantamiseksi sekä kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vuonna 2009 toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen johdolla Tainionvirran kalataloudellinen kunnostushanke. Kunnostustöiden vaikutuksia Tainionvirran vedenlaatuun seurattiin kesän 2009 aikana, ja tuloksista koostettiin yhteenvetoraportti (Häkkinen 2009). Koskikunnostusten vaikutuksia Tainionvirran purkautumiskykyyn on tarkasteltu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunnossa (Raunio 2010). Lohikalakannoista huolehditaan säännöllisin istutuksin. Viime vuosina istukkaat ovat olleet pääasiassa pyyntikokoisia taimenia ja kirjolohia. Tainionvirtaan on istutettu myös täplärapua. Tainionvirran kalastoon kuuluvat myös ahven, hauki, harjus, made, salakka, lahna, särki, kivisimppu, pikkunahkiainen ja kivennuoliainen. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Tainionvirran ja Joutsjärven vedenlaatua seurattiin yhteensä viidellä näytepisteellä (Liite 1). Jääsjärven luusuan näytepiste (piste 1) toimi vertailupisteenä Tainionvirran kuormitetuille näytepisteille (pisteet 2-4). Näytteenottoajankohtia oli joki- ja järvipisteillä kaksi: kevät ( ) ja kesä ( ). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteiden analysoinnin suoritti akkreditoitu Kymen Ympäristölaboratorio Oy. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018

6 4.2 TAINIONVIRRAN JATKUVATOIMINEN KIINTOAINESEURANTA Tainionvirran vedenlaatua seurattiin myös jatkuvatoimisen mittarin avulla. Tarkkailupiste oli Raiteenojan kuormituspisteen alapuolella (Liite 1). Jatkuvatoimisella mittarilla seurattiin päällysveden (0,5 m) sameutta (NTU), liuenneiden suolojen määrää (TDS), veden lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta (ms/m). Mittaustaajuus oli yksi näyte tunnissa. Mittari asennettiin jokeen ja tarkkailu päättyi Jotta anturin mittaama sameus olisi verrattavissa laboratoriomittauksiin, otettiin seurantakauden aikana yhteensä seitsemän laboratoriossa analysoitua kontrollinäytettä mittauspisteeltä. Näytteistä määritettiin sameus ja kiintoainepitoisuus. Anturi- ja laboratoriomittauksista määritettiin anturituloksille korjauskerroin. 5 TULOKSET 5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Tainionvirta Vuonna 2017 Luusjärven luusuasta mitatun virtaaman mukaan Tainionvirran kevätvalunta jäi tavallista vähäiseksi. Joen virtaamat kasvoivat kesän jälkeen loppuvuotta kohti sateisen syksyn seurauksena (Kuva 1). Tainionvirran veden lämpötila oli korkeimmillaan elokuussa. Tainionvirran ja Jääsjärven näytepisteiltä otettiin vesinäytteet maaliskuussa ja elokuussa (Liite 2). Veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste oli korkea kaikilla Tainionvirran näytepisteillä. Useimmissa vedenlaadun parametreissa ei ollut havaittavissa näytepisteiden välisiä eroja tai erot olivat pieniä. Kevätnäytteissä selvimmät alueelliset erot oli havaittavissa rautapitoisuuksissa (Kuva 2, Liite 2). Rautapitoisuudet nousivat Jääsjärven luusuan ja Vanhanmyllynkosken välisellä jaksolla n µg/l ollen korkeimmillaan Raatteenojan alapuolella. Tainionvirran kiintoainepitoisuudet olivat keväällä alle määritysrajan (1 mg/l) kaikilla tarkkailupisteillä. Tainionvirran keväiset fosforipitoisuudet olivat edellisvuotta alhaisempia, mutta elokuiset fosforipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä edellisvuoden tavoin (Kuva 2). Elokuun vesinäytteissä useat muutkin vedenlaadun parametrit olivat korkeampia kuin maaliskuussa. Elokuussa selvimmät alueelliset erot oli havaittavissa ravinne- ja rautapitoisuuksissa. Kokonaisfosforipitoisuudet laskivat huomattavasti Jääsjärven luusuan jälkeen, mutta pitoisuus nousi jälleen Vanhanmyllynkosken alapuolella. Kokonaistyppipitoisuudet nousivat Jääsjärven luusuan jälkeen ollen korkeimmillaan Vanhanmyllynkosken yläpuolella, mutta Vanhanmyllynkosken alapuolella pitoisuus laski jälleen Jääsjärven luusuan tasolle. Elokuun rautapitoisuudet vaihtelivat näytepisteiden välillä samoin kuin maaliskuussa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018 3

7 Jätevesikuormitusta ilmentävän ammoniumtypen pitoisuudet olivat Jääsjärven luusuan vertailupisteellä molemmilla näytekerroilla alle määritysrajan (5 µg/l), mutta jätevedenpuhdistamon alapuolisella näytepisteellä hieman koholla (31 32 µg/l). Suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä ja molempina ajankohtina selvästi alle uimavedelle asetetun raja-arvon 400 pmy/100 ml. Bakteerien pitoisuudet nousivat maaliskuussa hieman jätevedenpuhdistamon alapuolella ja elokuussa jo Raiteenojan alapuolella. Korkeimmat bakteeripitoisuudet mitattiin edellisvuoden tavoin Vanhanmyllynkosken alapuolelta (Liite 2). Kuva 1. Tainionvirran virtaama (m 3 /s) ja veden lämpötila Jääsjärven luusuan mittauspisteellä ( ) vuonna Kuva 2. Tainionvirran vedenlaadun tarkkailupisteiden kiintoaine-, rauta-, kokonaisfosfori ja kokonaistyppipitoisuudet keväällä ja kesällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018

8 Joutsjärvi Joutsjärvellä on velvoitetarkkailussa yksi syvännehavaintopiste (Liite 1), jolta tutkitaan vedenlaatua kevään ja loppukesän näytteillä päällysvedestä, välivedestä ja alusvedestä. Maaliskuussa veden happipitoisuus oli tyydyttävällä tasolla kaikilla syvyyksillä (Kuva 3, Liite 2). Elokuussa happi alkoi vähetä harppauskerroksen tuntumassa, ja alusvedessä hapen kyllästysaste oli vain 32 %. Ravinnepitoisuuksiltaan Joutsjärvi oli erityisesti elokuun näytteiden perusteella luokiteltavissa lievästi reheväksi (Kuva 3). Päällysveden (0-2 m) kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaava klorofylli-a-pitoisuus (9,9 µg/l) ilmensi loppukesästä niin ikään lievästi rehevää vedenlaatua. Joutsjärven veden ph oli lähellä neutraalia (6,6 7). Veden väri (15 35 mg Pt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (5,5 7,1 mgo 2 /l) ilmensivät lievää humusleimaa. Kuva 3. Joutsjärven tarkkailupisteen päällysveden, väliveden ja alusveden hapen kyllästysaste ja kokonaisfosforipitoisuudet keväällä ja loppukesällä TAINIONVIRRAN JATKUVATOIMINEN KIINTOAINESEURANTA Tainionvirran jatkuvatoiminen kiintoainetarkkailu alkoi ja seuranta päättyi Tarkkailuaikana Tainionvirran kiintoainepitoisuuksissa esiintyi paljon vaihtelua (Kuva 4). Pitoisuudet olivat pieniä (n. 1-2 mg/l) ajoittain keväällä ja syksyllä, jota voitaneen pitää Tainionvirran normaalina taustatasona. Kiintoainepitoisuus oli pysyvästi taustatason yläpuolella (n mg/l) toukokuun alun jälkeen aina elokuun loppupuolelle saakka. Lokakuun alun jälkeen pitoisuudet kohosivat jälleen ollen mittausjakson korkeimpia. Loppuvuoden korkeat pitoisuudet johtuivat korkeasta virtaamasta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018 5

9 Tainionvirralla mitattiin sameuden ohella myös veden sähkönjohtavuutta ja liuenneiden suolojen (TDS) määrää. Näiden parametrien osalta ei havaittu edellisvuoden kaltaisia piikkejä, jotka aiheutuivat todennäköisimmin Raiteenojan uoman muutostöistä. Vuonna 2017 Tainionvirran sähkönjohtavuus ja liuenneiden suolojen pitoisuus pysyivät hyvin samalla tasolla koko tarkkailujakson ajan; sähkönjohtavuus tasolla µs/cm ja liukoisten suolojen pitoisuus 0,23 0,36 (Kuva 5). Sähkönjohtavuus ja liuenneiden suolojen pitoisuus olivat korkeimmillaan heti mittausten alettua alkukeväästä sekä kesä-heinäkuun vaihteessa. Heinäkuun puolivälin jälkeen molempien parametrien arvot laskivat nopeasti, mikä on saattanut liittyä anturin likaantumiseen aiheuttamaan virheeseen, ja anturin huollon myötä virhe korjaantui. Kuva 4. Tainionvirran kiintoainepitoisuuksien vuorokausikeskiarvot vuoden 2017 tarkkailukauden aikana. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018

10 Kuva 5. Tainionvirran sähkönjohtavuus ja liuenneiden suolojen pitoisuudet (TDS) vuorokausikeskiarvoina vuoden 2017 tarkkailukauden aikana 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste oli korkea kaikilla Tainionvirran näytepisteillä. Tainionvirran keväiset fosforipitoisuudet olivat edellisvuotta alhaisempia, mutta elokuiset fosforipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä edellisvuoden tavoin. Elokuun vesinäytteissä useat vedenlaadun parametrit olivat korkeampia kuin maaliskuussa. Tainionvirran näytepisteiden väliset erot olivat useimpien parametrien osalta pieniä. Maaliskuussa selvimmät alueelliset erot oli havaittavissa rautapitoisuuksissa ja elokuussa rauta- ja ravinnepitoisuuksissa. Näistä rauta- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin korkeampia Tainionvirran kuormitetuilla näytepisteillä kuin Jääsjärven luusuan vertailupisteellä. Jätevesikuormitusta ilmentävän ammoniumtypen pitoisuudet olivat jätevedenpuhdistamon alapuolisella tarkkailupisteellä hieman koholla. Suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä selvästi alle uimavedelle asetetun raja-arvon. Joutsjärven vedenlaatu ilmensi lievästi rehevää vedenlaatua ja lievää humusleimaa. Joutsjärven veden happipitoisuus oli maaliskuussa tyydyttävällä tasolla kaikilla syvyyksillä. Elokuussa happi alkoi vähetä harppauskerroksen tuntumassa, ja alusvedessä happitilanne oli melko heikko. Samankaltaisia tuloksia on myös aiemmilta tarkkailuvuosilta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018 7

11 Tainionvirran jatkuvatoiminen kiintoaineseuranta osoitti edellisvuosien tapaan, että jokiveden kiintoainepitoisuuksissa esiintyy ajallista vaihtelua. Vuonna 2017 Tainionvirran kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan lokakuussa runsaiden sateiden aikaan. Jokiveden sähkönjohtavuuden ja liuenneiden suolojen määrän osalta ei havaittu edellisvuoden kaltaisia piikkejä, jotka aiheutuivat todennäköisimmin Raiteenojan uoman muutostöistä. Sähkönjohtavuus ja liuenneiden suolojen pitoisuus olivat korkeimmillaan heti mittausten alettua alkukeväästä sekä kesä-heinäkuun vaihteessa. VIITTEET Häkkinen, H Tainionvirran kalataloudellinen kunnostus vuonna Vedenlaadun tarkkailun yhteenvetoraportti. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 111/2009, 31 s. Raunio, J Tainionvirran kalatalous- ja vesistötarkkailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 16 s. Raunio, J Tainionvirran vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 254/2016. Åkerberg, A Hartolan jätevedenpuhdistamon puolivuosiyhteenveto heinä-joulukuu ja vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 274/2018

12 LIITE 1

13 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Tainionvirran yhteistarkkailu (TAINYHT) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe entero Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100ml µg/l TAINYHT / 1 Jääsjärvi luusuan itäpuoli Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. >1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 2,4 13,4 98 0,4 <1 6,2 6,9 10 5,2 360 <5 5 <0, TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 11:50; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 2,8 12,7 94 0,7 <1 6,3 6,8 20 6, , TAINYHT / 3 Vanhanmyllynkoski 034 (k-vilj.laitos yläpuoli) Klo 12:15; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 3,0 12,8 95 0,8 <1 6,4 6,8 15 5, , TAINYHT / 4 Tainionvirta 049 (k-vilj.laitos alapuoli) Klo 12:45; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 2,9 12,7 94 0,7 <1 6,4 6,9 15 5, , TAINYHT / 5 Harvalanselkä 005 (Joutsjärvi) Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 1 cm; Jää 46 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 1,1 10,1 71 0,9 5,9 6,9 15 5, , ,4 10,3 75 1,2 6,5 6,8 20 5, , ,7 10,1 74 1,3 6,7 6,6 20 5, , TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 12:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 3,3 0,8 1, TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 8:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6,0 C-ast; 1 8,0 1,9 1, TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 13:10; Näytt.ottaja mk al; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 16,4 1,7 2, TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 15,0 4,8 6,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /2

14 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Tainionvirran yhteistarkkailu (TAINYHT) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe entero Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100ml µg/l TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 10:40; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 18,4 2,5 3, TAINYHT / 1 Jääsjärvi luusuan itäpuoli Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja jk jt; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 18,8 8,4 90 2,4 3,0 5,7 7,1 20 5,5 360 <5 26 <0, TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 13:00; Näytt.ottaja jk jt; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 19,3 8,5 92 2,4 3,4 5,6 7,0 20 5, , TAINYHT / 3 Vanhanmyllynkoski 034 (k-vilj.laitos yläpuoli) Klo 10:45; Näytt.ottaja jk jt; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 19,1 8,3 89 2,1 3,7 5,7 7,0 20 5, , TAINYHT / 4 Tainionvirta 049 (k-vilj.laitos alapuoli) Klo 11:00; Näytt.ottaja jk jt; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 19,0 8,1 87 2,4 3,4 5,7 7,0 20 5, , TAINYHT / 5 Harvalanselkä 005 (Joutsjärvi) Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja jk jt; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 19,5 8,3 90 3,3 4,7 5,8 7,0 25 6, <2 0, ,4 8,0 87 4,5 5,8 7,0 30 6, ,11 7,5 16,9 3,1 32 4,2 6,2 6,6 35 6, , , TAINYHT / 2 Tainionvirta 033 (Raiteenojan alapuolinen) Klo 10:20; Näytt.ottaja al jt; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 12,0 1,7 1,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /2