JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007"

Transkriptio

1 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet 2 3 Vedenlaatututkimus Tutkimusmenetelmät Järvialueiden tulokset Pohjanlahti Kimolanlahti Kimolanlahden salmi Kimolan kanava Järvialueiden tulosten tarkastelu 5 4 Valuma-alueelta tulevan kuormituksen arviointi Valuma-alue Ojien tulokset Myllyoja (Oja 1) Vanhantalon oja (Oja 2) Syväoja (Oja 3) Sulun alapuolelta laskeva oja (Oja 4) Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja (Oja 5) Pullonoja (Oja 6) Ojatulosten tarkastelu Kuorijätteen kuormitus suhteessa ojien kuormitukseen 12 5 Yhteenveto 13 Viitteet 14 Liitteet 1-5

3 JOHDANTO Jaalan kunnassa sijaitseva Kimolan kanava ja siihen liittyvät Konniveden Pohjanlahti ja Pyhäjärven Kimolanlahti toimivat pitkään tukinuitto väylänä Konnivedeltä Kymijoen paperitehtaille (kuva 1). Tukinuitto ja veden juoksutus kanavaan ja edelleen Kimolanlahteen loppui vuonna Kuva 1. Jaalan Kimolan kanava Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja kanavan sekä lahden lähialueella on melko paljon peltoviljelyä, joten vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Lisäksi alueen asukkaita on huolestuttanut kanavassa seisovan veden tila ja sen vaikutus Kimolanlahden tilaan. Kimolanlahden pohjaeläimistöä on tutkittu syksyisin vuosina 2002, 2004 ja Lahden vesikasvillisuus kartoitettiin vuonna Pohjaeläintutkimuksissa lahden perällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

4 vuonna 2002 todettu lievästi rehevä pohja oli vuoden 2004 tutkimuksissa jo hyvin rehevä - rehevä, joten pohjan tila muuttui nopeasti kahdessa vuodessa kun tukinuitto ja veden juoksutus kanavaan lopetettiin. Sen sijaan vuosien 2004 ja 2006 välillä ei pohjaeläinkannassa ollut tapahtunut niin suuria muutoksia. Pohjaeläintutkimukset jatkuvat vielä vuonna Kimolanlahden veden kemiallista laatua koskevia tutkimustuloksia on 1970-luvulta sekä vuodelta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 ottamien vesinäytteiden tulosten perusteella Kimolan kanavan vedenlaatu oli fosfori- ja klorofyllitulosten perusteella ylempänä kanavassa lievästi rehevää ja alempana kanavassa rehevää. Kesällä ja syksyllä 2006 Kimolanlahden vesi oli ympäristökeskuksen ottamien näytteiden perusteella sameaa ja rehevää. Pintaveden happitilanne oli kesällä erinomainen ja syksyllä melko hyvä. (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä) Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kimolanlahteen tuleva hajakuormitus ja mahdollisesti lahdesta poistuva ravinnevirtaama. Järvialueiden kolmelta näytepisteeltä otettiin näytteet kolme kertaa kesän 2007 aikana. Lisäksi Kimolan kanavasta otettiin näyte lokakuussa Ojapisteistä, joita oli kuusi, otettiin näytteet kuusi kertaa toukokuusta lokakuuhun. Keväällä tehtiin uittoyhdistyksen toimeksiannosta myös kuorijätteen kartoitus 4. 2 SÄÄOLOSUHTEET Touko-elokuu jakson aikana oli keskimääräistä lämpimämpää (taulukko 1). Touko- ja heinäkuussa satoi enemmän kuin vuosina keskimäärin. Myös syksyllä syyslokakuu jakson aikana oli keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuu oli runsassateinen ja lokakuussa oli hieman keskimääräistä kuivempaa. Taulukko 1. Kuukauden keskilämpötilat ja sadannat Utissa kesällä 2007 sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot (lähde: Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokatsaukset vuodelta 2007) Kuukausi T ( C) T ( C) Sadanta (mm) Sadanta (mm) toukokuu 10,6 9, kesäkuu 15,5 14, heinäkuu 17,3 16, elokuu syyskuu lokakuu 17,5 10,0 5,9 14,9 9,3 4, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

5 3 VEDENLAATUTUTKIMUS Järvialueelta otettiin vesinäytteet Konniveden Pohjanlahdesta, Kimolan kanavasta, Pyhäjärven Kimolanlahdesta ja Kimolanlahden salmesta. Kimolanlahden näytepiste on sama kuin lahden pohjaeläinnäytepiste. Järvialueelta otettiin näytteet kesä-, heinä- ja elokuussa sekä kanavasta lokakuussa. Ojavesinäytteet otettiin kuudesta ojasta. Ojavesinäytteitä otettiin viidestä Kimolan kanavaan tai Kimolanlahteen virtaavasta ojasta ja yhdestä Kimolanlahden salmen (sillan) eteläpuolelle laskevasta ojasta (Pullonoja). Työn tarkoituksena oli selvittää Kimolanlahteen tulevan hajakuormituksen (ojat) ja mahdollisesti lahdesta poistuvan (salmi) veden ravinnevirtaama. 3.1 TUTKIMUSMENETELMÄT Järvinäytteitä otettiin yhteensä neljästä näytepaikasta kesällä 2007 (taulukko 2, kartta liite 1). Taulukko 2. Järvipisteet, sijainti ja koordinaatit NÄYTEPAIKKA SIJAINTI KOORDINAATIT Pohjanlahti kanavan pohjoispuolella Kimolan kanava kanavan eteläosassa Kimolanlahti kanavan eteläpuolella Kimolanlahden salmi kanavan eteläpuolella ennen Kimolanlahtea Järvivesinäytteet otettiin kolmesti: 5.6., ja sekä kanavasta otettiin kerran näyte Näytteenotoista vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kimolanlahden salmesta sillan alta yritettiin mitata eri ajankohtien virtaama, mutta virtaaman oli erittäin pieni, että veden virtausmittauksesta oli mahdotonta saada luotettavaa tulosta, joten virtaamamittauksesta luovuttiin. Myös kanavassa virtaama oli niin pieni, että luotettavaa mittausta oli mahdotonta tehdä. Lisäksi mitattiin veden lämpötila. Näytteistä analysoitiin: happipitoisuus, hapenkyllästysaste (%), kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja klorofylli. Kanavasta otetusta näytteestä analysoitiin vain kiintoaine, kokonaistyppi- ja fosfori. Ojanäytteitä otettiin kuudesta ojasta (taulukko 3, kartta liite 2) kesällä ja syksyllä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 3

6 Taulukko 3. Ojapisteet, sijainti ja koordinaatit OJA TUNNUS SIJAINTI KOORDINAATIT Myllyoja Oja 1 lahden itäpuolella Vanhantalon oja Oja 2 kanavan koillispuolella Syväoja Oja 3 kanavan koillispuolella Sulun alap. laskeva oja Oja 4 kanavan itäpuolelle Kellarmäen länsip. laskeva oja Oja 5 lahden eteläpuolelle Pullonoja Oja 6 lahden lounaispuolelta Ojavesinäytteet otettiin kuusi kertaa: 5.6., 28.6., 23.7., 22.8, ja Näytteenotoista vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteenottojen yhteydessä mitattiin veden virtausnopeus MiniAir2-siivikolla (m/s). Virtausnopeuden ja näytteenoton yhteydessä mitattujen uoman pinta-alatietojen avulla laskettiin senhetkinen uoman virtaama (l/s), mitä käytettiin ainevirtaamia laskettaessa. Lisäksi mitattiin veden lämpötila. Näytteistä analysoitiin: happipitoisuus, hapenkyllästysaste (%), kiintoaine, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Kaikki näytteet analysoitiin Ewica laboratoriot Oy:ssä. 3.2 JÄRVIALUEIDEN TULOKSET Pohjanlahti Konninveden Pohjanlahdessa, Kimolankanavan pohjoispuolella vesi oli kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne oli tuolloin kauttaaltaan erinomainen (tulokset liitteenä 3). Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä happitilanne oli enää tyydyttävä. Kiintoainetta oli erittäin vähän ja veden näkösyvyys oli erinomainen. Ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli ravinteisuudeltaa karua ja kokonaisuutena vedenlaatu oli erittäin hyvä Kimolanlahti Pyhäjärven Kimolanlahdessa, sillan pohjoispuolella vesi oli Pohjanlahden tapaan kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta, mutta veden happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä tyydyttävä kuten Pohjanlahdessa. Kesä- ja elokuussa vedessä oli kiintoainetta melko vähän. Heinäkuussa kiintoainetta oli enemmän ja etenkin alusvedessä kiintoainepitoisuus oli heinäkuussa jo korkea. Veden näkösyvyys oli hyvä. Vedessä ei ollut typpeä enempää kuin Pohjanlahdessakaan eli typpipitoisuudet olivat melko matalia, mutta fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin kanavan pohjoispuolella Pohjanlahdessa. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Pitoisuudet oli- 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

7 vat suurimmat heinäkuun tutkimuskerralla. Heinäkuussa alusveden fosforipitoisuus oli kohonnut päällysveteen verrattuna Kimolanlahden salmi Kimolanlahden salmessa, sillan kohdalla vesi oli Pohjanlahden ja Kimolanlahden tapaan kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta, mutta veden happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä tyydyttävä kuten pohjoisemmillakin näytepisteillä Kimolanlahdessa ja Pohjanlahdessa. Kiintoainetta oli melko vähän, mutta heinäkuussa kiintoainetta oli hieman enemmän. Veden näkösyvyys oli hyvä. Kesäkuussa typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kesä- ja elokuussa. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksiltaan vesi oli rehevää, vaikka pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin pohjoisemmalla näytepisteellä Kimolanlahdella Kimolan kanava Kimolan kanavasta otettiin näyte vain kerran, lokakuussa. Näyte otettiin kanavan eteläosasta heti vanhantalon laskuojan (oja 2) jälkeen ennen Kimolanlahtea. Vedestä tutkittiin ravinteet ja tuloksia verrattiin laskuojien tuloksiin. Kanavan vedenlaatu oli samanlainen kuin etelämpänä Kimolanlahdessa ja Kimolanlahden salmessa. Ainoastaan veden näkösyvyys oli kanavassa vain tyydyttävä kun lahden näkösyvyydet olivat hyviä. Kiintoainetta oli melko vähän ja ravinteisuudeltaan vesi oli rehevää. Yläpuolen laskuojien lokakuun tuloksiin verrattaessa vedenlaatu oli samanlainen kuin näytepaikan yläpuolelle laskevassa Vanhantalon ojassa. 3.3 JÄRVIALUEIDEN TULOSTEN TARKASTELU Järvipisteiden alusvesien hapen kyllästysprosentit olivat korkeimmat kesäkuussa (kuva 2). Eri näytepisteiden hapen kyllästysprosenttien välillä ei ollut suuria eroja. Hapenkyllästysprosentit olivat Kimolanlahden salmella hieman muita näytepisteitä korkeammat, mikä mahdollisesti johtuu salmessa tapahtuvasta lievästä virtaamasta. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat korkeimmat heinäkuussa Kimolanlahden näytepisteellä (kuvat 3 ja 4). Kyseiset rehevyyttä kuvaavat parametrit olivat Pohjanlahdella selvästi pienemmät verrattuna Kimolanlahden näytepisteisiin. Fosforipitoisuudet on ilmoitettu kuvassa 3 päällys-, väli- ja alusveden keskiarvoina, koska syvyyksien pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 5

8 Hapen kyllästys-% (alusvesi) % kesä.07 heinä.07 elo.07 0 Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 2. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen alusveden hapenkyllästysprosentit kesällä Kokonaisfosforipitoisuus (keskiarvo) µg/l kesä.07 heinä.07 elo Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 3. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen päällys-, väli- ja alusveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot kesällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

9 Klorofyllipitoisuus (päällysvesi) µg/l kesä.07 heinä.07 elo Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 4. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen päällysveden klorofyllipitoisuudet kesällä 2007 Kolmesta järvipisteessä ja kanavasta otettujen näytteiden perusteella paras vedenlaatu oli Pohjanlahdella, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan karua. Kimolanlahdella veden ravinnepitoisuudet olivat korkeammat kuin Pohjanlahdella. Kimolanlahdelta poistuvasta vedestä eli salmelta otetussa näytteessä oli kiintoainetta, fosforia ja klorofylliä hieman vähemmän kuin lahdella. Ero lahden ja salmen vedenlaaduissa ei luonnollisestikaan ollut suuri, koska näytepisteiden etäisyys oli melko pieni (ks. kartta). Lokakuussa kanavasta otetussa näytteessä vedenlaatu oli samanlainen kuin Kimolanlahden ja salmen kesän näytteissä. Ainoastaan veden näkösyvyys oli kanavassa hieman heikompi kuin lahdella. Luotettavaa virtaamamittausta oli pienten virtaamien vuoksi mahdotonta tehdä, joten salmelta lähtevää ravinnekuormitusta ei pystytä laskemaan muuten kuin valuma-alueen laskuojien kuormitusten perusteella. 4 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI 4.1 VALUMA-ALUE Kimolan kanavan valuma-alue on pohjoisosassa suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta ja eteläosassa maatalousvaltaista peltoaluetta. Kanavan eteläosan ja Kimolanlahden rannoilla on vakituista sekä loma-asutusta. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tarkasteltiin laskuojien tulosten perusteella. Ojanäytteitä otettiin kanavan padon eli sulun alapuolelta Kimolanlahteen ulottuvalta alueelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 7

10 4.2 OJIEN TULOKSET Myllyoja (Oja 1) Myllyoja virtaa Heijalankylästä Musta-Ruhmas järvestä, suon ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolelta. Myllyojan vesi oli ravinteisuudeltaan lievästi rehevää (tulokset liitteenä 4). Kaikilla kuudella näytteenottokerralla vedessä oli kiintoainetta vähän. Ojan ainevirtaamat olivat keskimäärin suuria (kuormitukset laskettuina taulukossa 4). Suurimmat ainevirtaamat olivat suurimpien virtaamien aikaan loka- ja syyskuussa. Pienimmillään ainevirtaamat olivat heinäkuussa. Taulukko 4. Kuormitukset Myllyojassa ka Virtaama l/s m 3 /d Kiintoaine kg/d ,5 8, Kokonaistyppi kg/d 4,6 4,6 1,5 2,2 7,2 7,0 4,5 Kokonaisfosfori kg/d 0,2 0,2 0,07 0,07 0,2 0,3 0, Vanhantalon oja (Oja 2) Vanhantalon oja virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolan kanavaan koillispuolta. Ojan vesi oli rehevää ja etenkin typpipitoisuudet vaihtelivat melko paljon ( µg/l). Kiintoainetta oli melko vähän ja pitoisuudet vaihtelivat typpipitoisuuksien tavoin melko paljon. Ojan ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 5). Kiintoaineen ainevirtaamat olivat suurimpia. Taulukko 5. Kuormitukset Vanhantalon ojassa ka Virtaama l/s 3,0 8,6 3,6 2, ,2 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,9 10 1,4 3,0 7,6 16 6,7 Kokonaistyppi kg/d 0,3 0,8 0,3 0,2 0,8 1,3 0,6 Kokonaisfosfori kg/d 0,009 0,05 0,03 0,02 0,04 0,06 0,03 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

11 4.2.3 Syväoja (Oja 3) Syväoja virtaa Iso Hakalammesta, metsäalueiden halki laskien Kimolan kanavaan koillispuolelta. Syväojan ravinnepitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevän ja rehevän välillä. Kiintoainetta oli vähän paitsi kesäkuussa, jolloin kiintoainetta oli runsaasti. Kesäkuun näytteenottokerralla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muilla näytekerroilla. Ojan virtaamat ja ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 6). Taulukko 6. Kuormitukset Syväojassa ka Virtaama l/s 3,2 0,5 3,2 2, ,0 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,2 1,5 0,7 0,5 2,1 3,4 1,6 Kokonaistyppi kg/d 0,2 0,06 0,2 0,1 0,5 0,7 0,3 Kokonaisfosfori kg/d 0,007 0,004 0,007 0,004 0,02 0,02 0, Sulun alapuolelta laskeva oja (Oja 4) Sulun alapuolelta laskeva oja virtaa metsäalueiden halki laskien Kimolan kanavaan lounaispuolelta. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat rehevän ja ylirehevän välillä. Typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja fosforia oli kesä-heinäkuussa erittäin runsaasti (150 µg/l). Kiintoainetta oli keskimäärin runsaasti, vaikka pitoisuudet vaihtelivat paljon (9,2-71 mg/l). Ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 7). Taulukko 7. Kuormitukset sulun alapuolelta laskevassa ojassa ka Virtaama l/s 0,9 5,1 0,5 1,2 9,1 7,2 4 m 3 /d Kiintoaine kg/d 0,7 31 0,9 1,5 8, Kokonaistyppi kg/d 0,07 0,8 0,05 0,03 0,5 0,4 0,3 Kokonaisfosfori kg/d 0,004 0,07 0,006 0,009 0,06 0,06 0, Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja (Oja 5) Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja virtaa Kimolan kylästä peltojen halki laskien Kimolanlahteen lahden eteläpuolelta. Kimolanlahteen laskevan ojan vesi oli ravinnepitoisuudeltaan ylirehevää. Veden fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Korkeimmat fosforipitoisuudet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 9

12 olivat kesäkuussa (220 ja 310 µg/l). Kiintoainetta oli vähän lukuunottamatta kesäkuun lopun ja lokakuun näytteenottokertoja, jolloin kiintoainetta oli runsaammin. Ainevirtaamat olivat pieniä (taulukko 8). Taulukko 8. Kuormitukset Kellarmäen länsipuolelta laskevassa ojassa ka Virtaama l/s 2,1 0,5 0,8 0,6 6,2 5,8 2,7 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,4 0,9 0,6 0,1 3,5 10 2,8 Kokonaistyppi kg/d 0,4 0,2 0,05 0,09 1,0 0,4 0,4 Kokonaisfosfori kg/d 0,04 0,01 0,01 0,007 0,09 0,08 0, Pullonoja (Oja 6) Pullonoja virtaa Ylimmäisestä Sammallammesta Kimolan kylän eteläpuolelta metsäalueiden ja peltojen halki laskien Kimolanlahden salmen (sillan) eteläpuolelle. Pullonojan vesi oli rehevää tai jopa ylirehevää. Fosforipitoisuudet olivat korkeimmat kesäkuun lopussa (170 µg/l) ja elokuussa (120 µg/l). Kiintoainepitoisuudet olivat kesäkuun lopun näytteenottokertaa lukuunottamatta pieniä. Ojan ainevirtaamat olivat suuria (taulukko 9). Ainevirtaamat olivat suurimmat syys- ja lokakuussa ja pienimmät heinäkuussa. Taulukko 9. Kuormitukset Pullonojassa ka Virtaama l/s m 3 /d Kiintoaine kg/d , Kokonaistyppi kg/d 6,0 4,4 2,0 5,0 26 7,0 8,4 Kokonaisfosfori kg/d 0,5 0,5 0,2 0,5 1,5 1,1 0,7 4.3 OJATULOSTEN TARKASTELU Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat pienimmät Myllyojassa ja Syväojassa, joissa vesi oli pääosin lievästi rehevää (kuvaajat liitteenä 5). Myllyojassa oli kuitenkin suuret ainevirtaamat, koska vesimäärät olivat suuria. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Kimolanlahteen Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan ylirehevää ja fosforia oli erittäin runsaasti. Kyseinen Kellarmäen länsipuolelle laskeva oja virtaa peltojen halki, joista kuormitus on todennäköisesti peräisin. Pienien vesimäärien vuoksi kyseisen oja ainevirtaamat olivat kuitenkin pieniä. Pullonoja, sulun alapuolelle laskevan 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

13 ojan ja Vanhantalon ojan vedet olivat ravinteisuudeltaan reheviä tai ylireheviä. Eniten kiintoainetta oli sulun alapuolelle laskevassa ojassa, joka virtaa metsäalueiden halki. Kimolanlahteen tulivat selvästi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset (typpi ja fosfori) Pullonojasta (oja 6), joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahden salmen eteläpuolelle (kuva 5, 6 ja 7). Selvästi toiseksi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset tulivat Myllyojasta (oja 1). Myllyoja virtaa suo- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolta. Vanhantalon ojassa (oja 2), Syväojassa (oja 3), sulun alapuolelle laskevassa ojassa (oja 4) ja Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa (oja 5) kuormitukset olivat selvästi pienemmät. Tuloksien mukaan suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormitukset tulevat osittain maatalousvaltaisilta alueilta Kimolanlahden eteläosaan. Suurin kuormitus tulee Kimolanlahden salmen eteläpuolelle. Kanavan sulun eteläpuolelle, suoraan kanavaan tuleva kuormitus, on lahteen kohdistuvaan kuormitukseen verraten vähäistä. Kiintoainekuormitus (ka) kg/vrk OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 5. Ojien keskimääräinen kiintoainekuormitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/

14 Kokonaistyppikuormitus (ka) kg/vrk OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 6. Ojien keskimääräinen kokonaistyppikuormitus Kokonaisfosforikuormitus (ka) 0,8 0,7 0,6 0,5 kg/vrk 0,4 0,3 0,2 0,1 0 OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 7. Ojien keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus KUORIJÄTTEEN KUORMITUS SUHTEESSA OJIEN KUORMITUKSEEN Levinneisyyskartoituksen mukaan kuorijätettä oli noin 18 ha alueella. Erittäin karkean arvion mukaan kuorijätteen määrä olisi noin m 3. Analyysien mukaan kuorinäytteiden kiintoainepitoisuus oli 27 % kolmen näytteen keskiarvona. Tällöin kuorijätettä olisi kuivaaineena reilut m 3. Kuorinäytteissä oli fosforia keskimäärin 0,46 g/kg ka ja typpeä 5,6 g/kg ka. Kuorijätteen kuiva-aine on vettä kevyempää, joten sen paino on vähemmän kuin tonnia. Täten kuorijätteessä voisi kaiken kaikkiaan arvioida olevan alle kg fosforia. Mikäli kaikki kuorijätteessä oleva fosfori vapautuisi veteen esim. 20 vuodessa, vuotta kohti se tekisi alle 200 kg. Mitään tutkimustietoa ravinteiden liukoisuudesta kuorijätteestä kanavassa ei ole, sillä vaikka laboratoriotesteissä fosforia liukeni, se ei kuitenkaan kerro liukoisuudesta itse kanavassa. Esimerkiksi alusveden happitilanne vaikuttaa ravinteiden 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

15 liukoisuuteen pohjasta. Myös pelkässä pohjasedimentissä on ravinteita ilman kuorijätettäkin. Esimerkiksi Tuusulanjärven pintasedimentissä on fosforia 1,5 g/kg, eli kolminkertaisesti kuorijätteen sisältämään määrään verrattuna. Myös Kymijoen edustan merialueen pintasedimenttien fosforimäärät ovat hieman suurempia kuin kuorijätteen. Kuorijätteen typpimäärät olivat samaa tasoa kuin Tuusulanjärvellä ja Kymijoen edustan merialueella. 5 YHTEENVETO Tukinuitto ja veden juoksutus Kimolan kanavaan ja edelleen Kimolanlahteen loppui vuonna Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja kanavan sekä lahden lähialueella on melko paljon peltoviljelyä, joten vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Lisäksi kanavan seisova vesi ja sen vaikutus Kimolanlahden tilaan on aiheuttanut alueen asukkaissa huolestusta. Työn tarkoituksena olikin selvittää Kimolanlahteen tuleva hajakuormitus ja mahdollisesti lahdesta poistuva ravinnevirtaama. Kimolanlahden perällä pohjaeläintutkimuksissa vuonna 2002 todettiin pohjan olevan lievästi rehevä, mutta jo vuoden 2004 tutkimuksissa todettiin pohjan tilan heikenneen selvästi ja pohja muuttuikin kahdessa vuodessa hyvin reheväksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 ottamien näytteiden perusteella Kimolan kanavan vedenlaatu oli ylempänä kanavassa lievästi rehevää ja alempana kanavassa rehevää. Kimolanlahden vesi oli ympäristökeskuksen tutkimustulosten perusteella rehevää. Kesällä 2007 otettiin vesinäytteet kolmelta järvinäytepisteeltä kolme kertaa (kesä-, heinäja elokuu). Näytepisteet olivat Konninveden Pohjanlahti, Pyhäjärven Kimolanlahti ja Kimolanlahden salmi. Lisäksi Kimolan kanavasta otettiin vesinäyte lokakuussa Tulosten perusteella paras vedenlaatu oli Pohjanlahdella, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan karua. Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen näytepisteillä vesi oli ravinteisuudeltaan rehevää. Salmen näytepisteellä ravinnepitoisuudet olivat hieman matalammat kuin pohjoisemmalla näytepisteellä Kimolanlahdella. Hapenkyllästysprosentit vaihtelivat erinomaisen ja tyydyttävän välillä. Kimolanlahden salmesta, sillan alta yritettiin mitata veden virtaama, jotta olisi saatu selville lahdesta mahdollisesti poistuvan veden ravinnekuorma, mutta virtaama oli niin olematon että luotettavan tuloksen saaminen oli mahdotonta. Tulosten perusteella vesi on rehevämpää kanavasta etelään päin siirryttäessä. Tulokset ovat kutakuinkin yhtenäisiä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 saamien tulosten kanssa. Myös lahden pohjaeläintutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin vesinäytteiden tulokset. Kimolan kanavan valuma-alue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Maatalousvaltaista peltoaluetta on etenkin alueen eteläosassa. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tarkasteltiin laskuojien tulosten perusteella. Ojanäytteitä otettiin kuudesta ojasta kanavan sulun alapuolta aina Kimolanlahteen ulottuvalta alueelta. Ojanäytteitä otettiin kuusi kertaa kesä-lokakuussa. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa, jossa vesi oli ylirehevää ja fosforia oli erittäin runsaasti. Kyseinen oja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/

16 virtaa peltoalueiden halki ja laskee Kimolanlahteen. Pienien vesimäärien vuoksi kyseisen ojan ainevirtaamat olivat kuitenkin pieniä. Myös kanavaan laskevan sulun alapuolisen ojan ja Vanhantalon ojan sekä salmen eteläpuolelle laskevan Pullonojan vedet olivat tutkimusten perusteella reheviä tai jopa ylireheviä. Selvästi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset (typpi ja fosfori) tulivat Pullonojasta, joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahden eteläosaan. Toiseksi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset tulivat Myllyojasta, joka virtaa suo- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolelta. Muissa ojissa kuormitukset olivat selvästi pienemmät. Tuloksista voidaan päätellä että suurin osa Kimolanlahteen tulevasta hajakuormituksesta on peräisin maatalousvaltaisilta alueilta ja kohdistui lahden eteläosaan. Suoraan kanavaan kohdistuva kuormitus on lahteen kohdistuvaan kuormitukseen verraten vähäistä. Hajakuormituksen osalta vesiensuojelullisia toimenpiteitä tulisi kohdistaa Kimolanlahden eteläosaan ja etenkin lahteen laskeviin Pullonojan ja Myllyojan valumaalueisiin. Valuma-alueen maatalousalueilla suojavyöhykkeiden perustaminen parantaisi myös lahden tilaa. ProAgria Kymenlaakso ry on tehnyt vuonna 2007 Viljelyalueiden suojavyöhykeyleissuunnitelman Jaalan Kimolan alueelle, jossa myös todettiin että suojavyöhykkeet olisivat tarpeellisia juuri Myllyoja sekä Pullonojan varsille, joissa on paljon viljelyalueita 5. Kuormitusselvityksessä tutkittujen ojien yhteenlaskettu fosforikuormitus oli tutkimusaikaan keskimäärin 1 kg/vrk. Talvella ojien kautta tuleva kuormitus on todennäköisesti pienempää, jolloin vuositasolla kuormitus voisi olla luokkaa 300 kg. Näiden tulosten perusteella ojista tuleva kuormitus olisi suurempaa kuin kuorijätteestä mahdollisesti tuleva kuormitus. Kuorijätekuormitustulokset ovatkin vain suuntaa antavia. VIITTEET 1 Raunio, J Jaalan kunnan Kimolanlahden vesikasvillisuuskartoitus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 54/2003, 4 s + liitteet. 2 Anttila-Huhtinen, M Jaalan Kimolanlahden (14.121) pohjaeläintutkimus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/2007, 7 s + liitteet. 3 Raunio, J Toimintaohjelma Kimolanlahden kunnostamiseksi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 4 Åkerberg, A Kimolan kanavan kuorijätekartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 3 + liitteet. 5 Pakkanen H Viljelyalueiden suojavyöhykeyleissuunnitelma, Kimolan alue, Jaala. ProAgria Kymenlaakso ry, 15 s + liitteet. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

17

18

19 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 3 1/2 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi K-aine kok.n Kok.P Klorof. Syvyys (m) oc mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 14,8 11, , ,2 4 12,5 10,6 99 1, ,5 10,2 10,4 93 < KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 8,3 89 1, ,8 4 18,2 8,4 89 < ,0 6,5 67 1, KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja al jk; levä 1; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 19,6 8,6 94 1, ,5 3,5 19,3 8,4 91 < ,4 6,4 68 1, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 19,2 9, , ,2 2,5 17,5 9, , ,9 9,1 94 6, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,7 7,5 80 9, ,6 7, ,5 18,3 6, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja al jk; levä 1; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20,5 8,0 89 5, ,2 7,5 83 5, ,5 19,5 5,8 63 7, KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, HH; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 18,9 10, , ,4 2 18,0 10, , ,5 16,2 9, , KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä, HH; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 19,1 8,9 96 7, ,0 8,7 94 8, ,5 18,30 6, KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja al jk; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 21,0 8,5 95 4, ,9 2 20,5 7,7 86 6, ,3 19,9 5,6 61 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

20 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 3 2/2 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi K-aine kok.n Kok.P Klorof. Syvyys (m) oc mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l KIMOLA / Kanava Kimolan kanava Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jmä al; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; Virt 0 l/s; lt 9 oc; 0,2 5,9 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

21 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 1/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 124 l/s; 0,2 17,4 5, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Virt 90,1 l/s; 0,2 14,6 5, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 48 l/s; 0,2 16,8 1, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 14:25; Näytt.ottaja al jk; Virt 60 l/s; 0,2 19,3 1, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Virt 202 l/s; 0,2 11,8 3, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 11:40; Näytt.ottaja jmä al; Virt 198 l/s; 0,2 7,4 7, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,0 l/s; 0,2 11,5 7, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 12:25; Näytt.ottaja al; Virt 8,6 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,6 l/s; 0,2 10,8 4, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 09:55; Näytt.ottaja al jk; Virt 2,9 l/s; 0,2 13, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Virt 17 l/s; 0,2 8,5 5, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 11:25; Näytt.ottaja jmä al; Virt 19,7 l/s; 0,2 7,2 9, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,2 l/s; 0,2 15,5 4, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

22 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 2/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Virt 0,5 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,2 l/s; 0,2 14,7 2, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:20; Näytt.ottaja al jk; Virt 2,8 l/s; 0,2 17,1 2, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Virt 13,4 l/s; 0,2 10,6 1, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:10; Näytt.ottaja jmä al; Virt 12,7 l/s; 0,2 6,5 3, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,9 l/s; 0,2 12,8 9, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Virt 5,1 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,5 l/s; 0,2 12, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 10:35; Näytt.ottaja al jk; Virt 1,2 l/s; 0,2 14, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Virt 9,1 l/s; 0,2 7, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 10:45; Näytt.ottaja jmä al; Virt 7,2 l/s; 0,2 6, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 2,1 l/s; 0,2 17,2 7, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 10:50; Näytt.ottaja al; Virt 0,5 l/s; 0,2 11, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

23 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 3/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,8 l/s; 0,2 12,2 8, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 12:05; Näytt.ottaja al jk; Virt 0,6 l/s; 0,2 13,6 2, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Virt 6,2 l/s; 0,2 8,5 6, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 09:40; Näytt.ottaja jmä al; Virt 5,8 l/s; 0,2 7, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 58 l/s; 0,2 16,9 7, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Virt 32 l/s; 0,2 12, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 22,6 l/s; 0,2 14,0 4, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:00; Näytt.ottaja al jk; Virt 53 l/s; 0,2 16,3 6, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä; Virt 276 l/s; 0,2 9,1 5, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Virt 177 l/s; 0,2 7,1 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

24 LIITE 5 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ojien tulokset 2007 Kiintoainepitoisuus mg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja6 Kokonaistyppipitoisuus µg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja6 Kokonaisfosforipitoisuus 350 µg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 217 Väliraportti nro 116-17-5598 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 17. 18.7.217 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 215 Väliraportti nro 116-15-5277 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 8. 9.6.215 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006

IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006 IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 86/27 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI Johanna Ritari POHJAELÄINTUTKIMUS Marja Anttila-Huhtinen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu 2015 - helmikuu

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 LUVY/108 11.8.2014 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 215 Väliraportti nro 116-15-585 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 2. 21.7.215 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi-

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

PYHTÄÄN MERIALUEEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016

PYHTÄÄN MERIALUEEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 PYHTÄÄN MERIALUEEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 363/2017 Liisa Muuri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT JA JOKIEN VIRTAAMAT 2 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA

Lisätiedot