JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007"

Transkriptio

1 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet 2 3 Vedenlaatututkimus Tutkimusmenetelmät Järvialueiden tulokset Pohjanlahti Kimolanlahti Kimolanlahden salmi Kimolan kanava Järvialueiden tulosten tarkastelu 5 4 Valuma-alueelta tulevan kuormituksen arviointi Valuma-alue Ojien tulokset Myllyoja (Oja 1) Vanhantalon oja (Oja 2) Syväoja (Oja 3) Sulun alapuolelta laskeva oja (Oja 4) Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja (Oja 5) Pullonoja (Oja 6) Ojatulosten tarkastelu Kuorijätteen kuormitus suhteessa ojien kuormitukseen 12 5 Yhteenveto 13 Viitteet 14 Liitteet 1-5

3 JOHDANTO Jaalan kunnassa sijaitseva Kimolan kanava ja siihen liittyvät Konniveden Pohjanlahti ja Pyhäjärven Kimolanlahti toimivat pitkään tukinuitto väylänä Konnivedeltä Kymijoen paperitehtaille (kuva 1). Tukinuitto ja veden juoksutus kanavaan ja edelleen Kimolanlahteen loppui vuonna Kuva 1. Jaalan Kimolan kanava Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja kanavan sekä lahden lähialueella on melko paljon peltoviljelyä, joten vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Lisäksi alueen asukkaita on huolestuttanut kanavassa seisovan veden tila ja sen vaikutus Kimolanlahden tilaan. Kimolanlahden pohjaeläimistöä on tutkittu syksyisin vuosina 2002, 2004 ja Lahden vesikasvillisuus kartoitettiin vuonna Pohjaeläintutkimuksissa lahden perällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

4 vuonna 2002 todettu lievästi rehevä pohja oli vuoden 2004 tutkimuksissa jo hyvin rehevä - rehevä, joten pohjan tila muuttui nopeasti kahdessa vuodessa kun tukinuitto ja veden juoksutus kanavaan lopetettiin. Sen sijaan vuosien 2004 ja 2006 välillä ei pohjaeläinkannassa ollut tapahtunut niin suuria muutoksia. Pohjaeläintutkimukset jatkuvat vielä vuonna Kimolanlahden veden kemiallista laatua koskevia tutkimustuloksia on 1970-luvulta sekä vuodelta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 ottamien vesinäytteiden tulosten perusteella Kimolan kanavan vedenlaatu oli fosfori- ja klorofyllitulosten perusteella ylempänä kanavassa lievästi rehevää ja alempana kanavassa rehevää. Kesällä ja syksyllä 2006 Kimolanlahden vesi oli ympäristökeskuksen ottamien näytteiden perusteella sameaa ja rehevää. Pintaveden happitilanne oli kesällä erinomainen ja syksyllä melko hyvä. (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä) Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kimolanlahteen tuleva hajakuormitus ja mahdollisesti lahdesta poistuva ravinnevirtaama. Järvialueiden kolmelta näytepisteeltä otettiin näytteet kolme kertaa kesän 2007 aikana. Lisäksi Kimolan kanavasta otettiin näyte lokakuussa Ojapisteistä, joita oli kuusi, otettiin näytteet kuusi kertaa toukokuusta lokakuuhun. Keväällä tehtiin uittoyhdistyksen toimeksiannosta myös kuorijätteen kartoitus 4. 2 SÄÄOLOSUHTEET Touko-elokuu jakson aikana oli keskimääräistä lämpimämpää (taulukko 1). Touko- ja heinäkuussa satoi enemmän kuin vuosina keskimäärin. Myös syksyllä syyslokakuu jakson aikana oli keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuu oli runsassateinen ja lokakuussa oli hieman keskimääräistä kuivempaa. Taulukko 1. Kuukauden keskilämpötilat ja sadannat Utissa kesällä 2007 sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot (lähde: Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokatsaukset vuodelta 2007) Kuukausi T ( C) T ( C) Sadanta (mm) Sadanta (mm) toukokuu 10,6 9, kesäkuu 15,5 14, heinäkuu 17,3 16, elokuu syyskuu lokakuu 17,5 10,0 5,9 14,9 9,3 4, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

5 3 VEDENLAATUTUTKIMUS Järvialueelta otettiin vesinäytteet Konniveden Pohjanlahdesta, Kimolan kanavasta, Pyhäjärven Kimolanlahdesta ja Kimolanlahden salmesta. Kimolanlahden näytepiste on sama kuin lahden pohjaeläinnäytepiste. Järvialueelta otettiin näytteet kesä-, heinä- ja elokuussa sekä kanavasta lokakuussa. Ojavesinäytteet otettiin kuudesta ojasta. Ojavesinäytteitä otettiin viidestä Kimolan kanavaan tai Kimolanlahteen virtaavasta ojasta ja yhdestä Kimolanlahden salmen (sillan) eteläpuolelle laskevasta ojasta (Pullonoja). Työn tarkoituksena oli selvittää Kimolanlahteen tulevan hajakuormituksen (ojat) ja mahdollisesti lahdesta poistuvan (salmi) veden ravinnevirtaama. 3.1 TUTKIMUSMENETELMÄT Järvinäytteitä otettiin yhteensä neljästä näytepaikasta kesällä 2007 (taulukko 2, kartta liite 1). Taulukko 2. Järvipisteet, sijainti ja koordinaatit NÄYTEPAIKKA SIJAINTI KOORDINAATIT Pohjanlahti kanavan pohjoispuolella Kimolan kanava kanavan eteläosassa Kimolanlahti kanavan eteläpuolella Kimolanlahden salmi kanavan eteläpuolella ennen Kimolanlahtea Järvivesinäytteet otettiin kolmesti: 5.6., ja sekä kanavasta otettiin kerran näyte Näytteenotoista vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kimolanlahden salmesta sillan alta yritettiin mitata eri ajankohtien virtaama, mutta virtaaman oli erittäin pieni, että veden virtausmittauksesta oli mahdotonta saada luotettavaa tulosta, joten virtaamamittauksesta luovuttiin. Myös kanavassa virtaama oli niin pieni, että luotettavaa mittausta oli mahdotonta tehdä. Lisäksi mitattiin veden lämpötila. Näytteistä analysoitiin: happipitoisuus, hapenkyllästysaste (%), kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja klorofylli. Kanavasta otetusta näytteestä analysoitiin vain kiintoaine, kokonaistyppi- ja fosfori. Ojanäytteitä otettiin kuudesta ojasta (taulukko 3, kartta liite 2) kesällä ja syksyllä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 3

6 Taulukko 3. Ojapisteet, sijainti ja koordinaatit OJA TUNNUS SIJAINTI KOORDINAATIT Myllyoja Oja 1 lahden itäpuolella Vanhantalon oja Oja 2 kanavan koillispuolella Syväoja Oja 3 kanavan koillispuolella Sulun alap. laskeva oja Oja 4 kanavan itäpuolelle Kellarmäen länsip. laskeva oja Oja 5 lahden eteläpuolelle Pullonoja Oja 6 lahden lounaispuolelta Ojavesinäytteet otettiin kuusi kertaa: 5.6., 28.6., 23.7., 22.8, ja Näytteenotoista vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteenottojen yhteydessä mitattiin veden virtausnopeus MiniAir2-siivikolla (m/s). Virtausnopeuden ja näytteenoton yhteydessä mitattujen uoman pinta-alatietojen avulla laskettiin senhetkinen uoman virtaama (l/s), mitä käytettiin ainevirtaamia laskettaessa. Lisäksi mitattiin veden lämpötila. Näytteistä analysoitiin: happipitoisuus, hapenkyllästysaste (%), kiintoaine, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Kaikki näytteet analysoitiin Ewica laboratoriot Oy:ssä. 3.2 JÄRVIALUEIDEN TULOKSET Pohjanlahti Konninveden Pohjanlahdessa, Kimolankanavan pohjoispuolella vesi oli kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne oli tuolloin kauttaaltaan erinomainen (tulokset liitteenä 3). Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä happitilanne oli enää tyydyttävä. Kiintoainetta oli erittäin vähän ja veden näkösyvyys oli erinomainen. Ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli ravinteisuudeltaa karua ja kokonaisuutena vedenlaatu oli erittäin hyvä Kimolanlahti Pyhäjärven Kimolanlahdessa, sillan pohjoispuolella vesi oli Pohjanlahden tapaan kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta, mutta veden happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä tyydyttävä kuten Pohjanlahdessa. Kesä- ja elokuussa vedessä oli kiintoainetta melko vähän. Heinäkuussa kiintoainetta oli enemmän ja etenkin alusvedessä kiintoainepitoisuus oli heinäkuussa jo korkea. Veden näkösyvyys oli hyvä. Vedessä ei ollut typpeä enempää kuin Pohjanlahdessakaan eli typpipitoisuudet olivat melko matalia, mutta fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin kanavan pohjoispuolella Pohjanlahdessa. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Pitoisuudet oli- 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

7 vat suurimmat heinäkuun tutkimuskerralla. Heinäkuussa alusveden fosforipitoisuus oli kohonnut päällysveteen verrattuna Kimolanlahden salmi Kimolanlahden salmessa, sillan kohdalla vesi oli Pohjanlahden ja Kimolanlahden tapaan kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta, mutta veden happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä tyydyttävä kuten pohjoisemmillakin näytepisteillä Kimolanlahdessa ja Pohjanlahdessa. Kiintoainetta oli melko vähän, mutta heinäkuussa kiintoainetta oli hieman enemmän. Veden näkösyvyys oli hyvä. Kesäkuussa typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kesä- ja elokuussa. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksiltaan vesi oli rehevää, vaikka pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin pohjoisemmalla näytepisteellä Kimolanlahdella Kimolan kanava Kimolan kanavasta otettiin näyte vain kerran, lokakuussa. Näyte otettiin kanavan eteläosasta heti vanhantalon laskuojan (oja 2) jälkeen ennen Kimolanlahtea. Vedestä tutkittiin ravinteet ja tuloksia verrattiin laskuojien tuloksiin. Kanavan vedenlaatu oli samanlainen kuin etelämpänä Kimolanlahdessa ja Kimolanlahden salmessa. Ainoastaan veden näkösyvyys oli kanavassa vain tyydyttävä kun lahden näkösyvyydet olivat hyviä. Kiintoainetta oli melko vähän ja ravinteisuudeltaan vesi oli rehevää. Yläpuolen laskuojien lokakuun tuloksiin verrattaessa vedenlaatu oli samanlainen kuin näytepaikan yläpuolelle laskevassa Vanhantalon ojassa. 3.3 JÄRVIALUEIDEN TULOSTEN TARKASTELU Järvipisteiden alusvesien hapen kyllästysprosentit olivat korkeimmat kesäkuussa (kuva 2). Eri näytepisteiden hapen kyllästysprosenttien välillä ei ollut suuria eroja. Hapenkyllästysprosentit olivat Kimolanlahden salmella hieman muita näytepisteitä korkeammat, mikä mahdollisesti johtuu salmessa tapahtuvasta lievästä virtaamasta. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat korkeimmat heinäkuussa Kimolanlahden näytepisteellä (kuvat 3 ja 4). Kyseiset rehevyyttä kuvaavat parametrit olivat Pohjanlahdella selvästi pienemmät verrattuna Kimolanlahden näytepisteisiin. Fosforipitoisuudet on ilmoitettu kuvassa 3 päällys-, väli- ja alusveden keskiarvoina, koska syvyyksien pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 5

8 Hapen kyllästys-% (alusvesi) % kesä.07 heinä.07 elo.07 0 Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 2. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen alusveden hapenkyllästysprosentit kesällä Kokonaisfosforipitoisuus (keskiarvo) µg/l kesä.07 heinä.07 elo Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 3. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen päällys-, väli- ja alusveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot kesällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

9 Klorofyllipitoisuus (päällysvesi) µg/l kesä.07 heinä.07 elo Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 4. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen päällysveden klorofyllipitoisuudet kesällä 2007 Kolmesta järvipisteessä ja kanavasta otettujen näytteiden perusteella paras vedenlaatu oli Pohjanlahdella, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan karua. Kimolanlahdella veden ravinnepitoisuudet olivat korkeammat kuin Pohjanlahdella. Kimolanlahdelta poistuvasta vedestä eli salmelta otetussa näytteessä oli kiintoainetta, fosforia ja klorofylliä hieman vähemmän kuin lahdella. Ero lahden ja salmen vedenlaaduissa ei luonnollisestikaan ollut suuri, koska näytepisteiden etäisyys oli melko pieni (ks. kartta). Lokakuussa kanavasta otetussa näytteessä vedenlaatu oli samanlainen kuin Kimolanlahden ja salmen kesän näytteissä. Ainoastaan veden näkösyvyys oli kanavassa hieman heikompi kuin lahdella. Luotettavaa virtaamamittausta oli pienten virtaamien vuoksi mahdotonta tehdä, joten salmelta lähtevää ravinnekuormitusta ei pystytä laskemaan muuten kuin valuma-alueen laskuojien kuormitusten perusteella. 4 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI 4.1 VALUMA-ALUE Kimolan kanavan valuma-alue on pohjoisosassa suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta ja eteläosassa maatalousvaltaista peltoaluetta. Kanavan eteläosan ja Kimolanlahden rannoilla on vakituista sekä loma-asutusta. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tarkasteltiin laskuojien tulosten perusteella. Ojanäytteitä otettiin kanavan padon eli sulun alapuolelta Kimolanlahteen ulottuvalta alueelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 7

10 4.2 OJIEN TULOKSET Myllyoja (Oja 1) Myllyoja virtaa Heijalankylästä Musta-Ruhmas järvestä, suon ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolelta. Myllyojan vesi oli ravinteisuudeltaan lievästi rehevää (tulokset liitteenä 4). Kaikilla kuudella näytteenottokerralla vedessä oli kiintoainetta vähän. Ojan ainevirtaamat olivat keskimäärin suuria (kuormitukset laskettuina taulukossa 4). Suurimmat ainevirtaamat olivat suurimpien virtaamien aikaan loka- ja syyskuussa. Pienimmillään ainevirtaamat olivat heinäkuussa. Taulukko 4. Kuormitukset Myllyojassa ka Virtaama l/s m 3 /d Kiintoaine kg/d ,5 8, Kokonaistyppi kg/d 4,6 4,6 1,5 2,2 7,2 7,0 4,5 Kokonaisfosfori kg/d 0,2 0,2 0,07 0,07 0,2 0,3 0, Vanhantalon oja (Oja 2) Vanhantalon oja virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolan kanavaan koillispuolta. Ojan vesi oli rehevää ja etenkin typpipitoisuudet vaihtelivat melko paljon ( µg/l). Kiintoainetta oli melko vähän ja pitoisuudet vaihtelivat typpipitoisuuksien tavoin melko paljon. Ojan ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 5). Kiintoaineen ainevirtaamat olivat suurimpia. Taulukko 5. Kuormitukset Vanhantalon ojassa ka Virtaama l/s 3,0 8,6 3,6 2, ,2 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,9 10 1,4 3,0 7,6 16 6,7 Kokonaistyppi kg/d 0,3 0,8 0,3 0,2 0,8 1,3 0,6 Kokonaisfosfori kg/d 0,009 0,05 0,03 0,02 0,04 0,06 0,03 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

11 4.2.3 Syväoja (Oja 3) Syväoja virtaa Iso Hakalammesta, metsäalueiden halki laskien Kimolan kanavaan koillispuolelta. Syväojan ravinnepitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevän ja rehevän välillä. Kiintoainetta oli vähän paitsi kesäkuussa, jolloin kiintoainetta oli runsaasti. Kesäkuun näytteenottokerralla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muilla näytekerroilla. Ojan virtaamat ja ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 6). Taulukko 6. Kuormitukset Syväojassa ka Virtaama l/s 3,2 0,5 3,2 2, ,0 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,2 1,5 0,7 0,5 2,1 3,4 1,6 Kokonaistyppi kg/d 0,2 0,06 0,2 0,1 0,5 0,7 0,3 Kokonaisfosfori kg/d 0,007 0,004 0,007 0,004 0,02 0,02 0, Sulun alapuolelta laskeva oja (Oja 4) Sulun alapuolelta laskeva oja virtaa metsäalueiden halki laskien Kimolan kanavaan lounaispuolelta. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat rehevän ja ylirehevän välillä. Typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja fosforia oli kesä-heinäkuussa erittäin runsaasti (150 µg/l). Kiintoainetta oli keskimäärin runsaasti, vaikka pitoisuudet vaihtelivat paljon (9,2-71 mg/l). Ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 7). Taulukko 7. Kuormitukset sulun alapuolelta laskevassa ojassa ka Virtaama l/s 0,9 5,1 0,5 1,2 9,1 7,2 4 m 3 /d Kiintoaine kg/d 0,7 31 0,9 1,5 8, Kokonaistyppi kg/d 0,07 0,8 0,05 0,03 0,5 0,4 0,3 Kokonaisfosfori kg/d 0,004 0,07 0,006 0,009 0,06 0,06 0, Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja (Oja 5) Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja virtaa Kimolan kylästä peltojen halki laskien Kimolanlahteen lahden eteläpuolelta. Kimolanlahteen laskevan ojan vesi oli ravinnepitoisuudeltaan ylirehevää. Veden fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Korkeimmat fosforipitoisuudet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 9

12 olivat kesäkuussa (220 ja 310 µg/l). Kiintoainetta oli vähän lukuunottamatta kesäkuun lopun ja lokakuun näytteenottokertoja, jolloin kiintoainetta oli runsaammin. Ainevirtaamat olivat pieniä (taulukko 8). Taulukko 8. Kuormitukset Kellarmäen länsipuolelta laskevassa ojassa ka Virtaama l/s 2,1 0,5 0,8 0,6 6,2 5,8 2,7 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,4 0,9 0,6 0,1 3,5 10 2,8 Kokonaistyppi kg/d 0,4 0,2 0,05 0,09 1,0 0,4 0,4 Kokonaisfosfori kg/d 0,04 0,01 0,01 0,007 0,09 0,08 0, Pullonoja (Oja 6) Pullonoja virtaa Ylimmäisestä Sammallammesta Kimolan kylän eteläpuolelta metsäalueiden ja peltojen halki laskien Kimolanlahden salmen (sillan) eteläpuolelle. Pullonojan vesi oli rehevää tai jopa ylirehevää. Fosforipitoisuudet olivat korkeimmat kesäkuun lopussa (170 µg/l) ja elokuussa (120 µg/l). Kiintoainepitoisuudet olivat kesäkuun lopun näytteenottokertaa lukuunottamatta pieniä. Ojan ainevirtaamat olivat suuria (taulukko 9). Ainevirtaamat olivat suurimmat syys- ja lokakuussa ja pienimmät heinäkuussa. Taulukko 9. Kuormitukset Pullonojassa ka Virtaama l/s m 3 /d Kiintoaine kg/d , Kokonaistyppi kg/d 6,0 4,4 2,0 5,0 26 7,0 8,4 Kokonaisfosfori kg/d 0,5 0,5 0,2 0,5 1,5 1,1 0,7 4.3 OJATULOSTEN TARKASTELU Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat pienimmät Myllyojassa ja Syväojassa, joissa vesi oli pääosin lievästi rehevää (kuvaajat liitteenä 5). Myllyojassa oli kuitenkin suuret ainevirtaamat, koska vesimäärät olivat suuria. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Kimolanlahteen Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan ylirehevää ja fosforia oli erittäin runsaasti. Kyseinen Kellarmäen länsipuolelle laskeva oja virtaa peltojen halki, joista kuormitus on todennäköisesti peräisin. Pienien vesimäärien vuoksi kyseisen oja ainevirtaamat olivat kuitenkin pieniä. Pullonoja, sulun alapuolelle laskevan 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

13 ojan ja Vanhantalon ojan vedet olivat ravinteisuudeltaan reheviä tai ylireheviä. Eniten kiintoainetta oli sulun alapuolelle laskevassa ojassa, joka virtaa metsäalueiden halki. Kimolanlahteen tulivat selvästi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset (typpi ja fosfori) Pullonojasta (oja 6), joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahden salmen eteläpuolelle (kuva 5, 6 ja 7). Selvästi toiseksi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset tulivat Myllyojasta (oja 1). Myllyoja virtaa suo- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolta. Vanhantalon ojassa (oja 2), Syväojassa (oja 3), sulun alapuolelle laskevassa ojassa (oja 4) ja Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa (oja 5) kuormitukset olivat selvästi pienemmät. Tuloksien mukaan suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormitukset tulevat osittain maatalousvaltaisilta alueilta Kimolanlahden eteläosaan. Suurin kuormitus tulee Kimolanlahden salmen eteläpuolelle. Kanavan sulun eteläpuolelle, suoraan kanavaan tuleva kuormitus, on lahteen kohdistuvaan kuormitukseen verraten vähäistä. Kiintoainekuormitus (ka) kg/vrk OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 5. Ojien keskimääräinen kiintoainekuormitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/

14 Kokonaistyppikuormitus (ka) kg/vrk OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 6. Ojien keskimääräinen kokonaistyppikuormitus Kokonaisfosforikuormitus (ka) 0,8 0,7 0,6 0,5 kg/vrk 0,4 0,3 0,2 0,1 0 OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 7. Ojien keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus KUORIJÄTTEEN KUORMITUS SUHTEESSA OJIEN KUORMITUKSEEN Levinneisyyskartoituksen mukaan kuorijätettä oli noin 18 ha alueella. Erittäin karkean arvion mukaan kuorijätteen määrä olisi noin m 3. Analyysien mukaan kuorinäytteiden kiintoainepitoisuus oli 27 % kolmen näytteen keskiarvona. Tällöin kuorijätettä olisi kuivaaineena reilut m 3. Kuorinäytteissä oli fosforia keskimäärin 0,46 g/kg ka ja typpeä 5,6 g/kg ka. Kuorijätteen kuiva-aine on vettä kevyempää, joten sen paino on vähemmän kuin tonnia. Täten kuorijätteessä voisi kaiken kaikkiaan arvioida olevan alle kg fosforia. Mikäli kaikki kuorijätteessä oleva fosfori vapautuisi veteen esim. 20 vuodessa, vuotta kohti se tekisi alle 200 kg. Mitään tutkimustietoa ravinteiden liukoisuudesta kuorijätteestä kanavassa ei ole, sillä vaikka laboratoriotesteissä fosforia liukeni, se ei kuitenkaan kerro liukoisuudesta itse kanavassa. Esimerkiksi alusveden happitilanne vaikuttaa ravinteiden 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

15 liukoisuuteen pohjasta. Myös pelkässä pohjasedimentissä on ravinteita ilman kuorijätettäkin. Esimerkiksi Tuusulanjärven pintasedimentissä on fosforia 1,5 g/kg, eli kolminkertaisesti kuorijätteen sisältämään määrään verrattuna. Myös Kymijoen edustan merialueen pintasedimenttien fosforimäärät ovat hieman suurempia kuin kuorijätteen. Kuorijätteen typpimäärät olivat samaa tasoa kuin Tuusulanjärvellä ja Kymijoen edustan merialueella. 5 YHTEENVETO Tukinuitto ja veden juoksutus Kimolan kanavaan ja edelleen Kimolanlahteen loppui vuonna Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja kanavan sekä lahden lähialueella on melko paljon peltoviljelyä, joten vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Lisäksi kanavan seisova vesi ja sen vaikutus Kimolanlahden tilaan on aiheuttanut alueen asukkaissa huolestusta. Työn tarkoituksena olikin selvittää Kimolanlahteen tuleva hajakuormitus ja mahdollisesti lahdesta poistuva ravinnevirtaama. Kimolanlahden perällä pohjaeläintutkimuksissa vuonna 2002 todettiin pohjan olevan lievästi rehevä, mutta jo vuoden 2004 tutkimuksissa todettiin pohjan tilan heikenneen selvästi ja pohja muuttuikin kahdessa vuodessa hyvin reheväksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 ottamien näytteiden perusteella Kimolan kanavan vedenlaatu oli ylempänä kanavassa lievästi rehevää ja alempana kanavassa rehevää. Kimolanlahden vesi oli ympäristökeskuksen tutkimustulosten perusteella rehevää. Kesällä 2007 otettiin vesinäytteet kolmelta järvinäytepisteeltä kolme kertaa (kesä-, heinäja elokuu). Näytepisteet olivat Konninveden Pohjanlahti, Pyhäjärven Kimolanlahti ja Kimolanlahden salmi. Lisäksi Kimolan kanavasta otettiin vesinäyte lokakuussa Tulosten perusteella paras vedenlaatu oli Pohjanlahdella, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan karua. Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen näytepisteillä vesi oli ravinteisuudeltaan rehevää. Salmen näytepisteellä ravinnepitoisuudet olivat hieman matalammat kuin pohjoisemmalla näytepisteellä Kimolanlahdella. Hapenkyllästysprosentit vaihtelivat erinomaisen ja tyydyttävän välillä. Kimolanlahden salmesta, sillan alta yritettiin mitata veden virtaama, jotta olisi saatu selville lahdesta mahdollisesti poistuvan veden ravinnekuorma, mutta virtaama oli niin olematon että luotettavan tuloksen saaminen oli mahdotonta. Tulosten perusteella vesi on rehevämpää kanavasta etelään päin siirryttäessä. Tulokset ovat kutakuinkin yhtenäisiä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 saamien tulosten kanssa. Myös lahden pohjaeläintutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin vesinäytteiden tulokset. Kimolan kanavan valuma-alue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Maatalousvaltaista peltoaluetta on etenkin alueen eteläosassa. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tarkasteltiin laskuojien tulosten perusteella. Ojanäytteitä otettiin kuudesta ojasta kanavan sulun alapuolta aina Kimolanlahteen ulottuvalta alueelta. Ojanäytteitä otettiin kuusi kertaa kesä-lokakuussa. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa, jossa vesi oli ylirehevää ja fosforia oli erittäin runsaasti. Kyseinen oja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/

16 virtaa peltoalueiden halki ja laskee Kimolanlahteen. Pienien vesimäärien vuoksi kyseisen ojan ainevirtaamat olivat kuitenkin pieniä. Myös kanavaan laskevan sulun alapuolisen ojan ja Vanhantalon ojan sekä salmen eteläpuolelle laskevan Pullonojan vedet olivat tutkimusten perusteella reheviä tai jopa ylireheviä. Selvästi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset (typpi ja fosfori) tulivat Pullonojasta, joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahden eteläosaan. Toiseksi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset tulivat Myllyojasta, joka virtaa suo- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolelta. Muissa ojissa kuormitukset olivat selvästi pienemmät. Tuloksista voidaan päätellä että suurin osa Kimolanlahteen tulevasta hajakuormituksesta on peräisin maatalousvaltaisilta alueilta ja kohdistui lahden eteläosaan. Suoraan kanavaan kohdistuva kuormitus on lahteen kohdistuvaan kuormitukseen verraten vähäistä. Hajakuormituksen osalta vesiensuojelullisia toimenpiteitä tulisi kohdistaa Kimolanlahden eteläosaan ja etenkin lahteen laskeviin Pullonojan ja Myllyojan valumaalueisiin. Valuma-alueen maatalousalueilla suojavyöhykkeiden perustaminen parantaisi myös lahden tilaa. ProAgria Kymenlaakso ry on tehnyt vuonna 2007 Viljelyalueiden suojavyöhykeyleissuunnitelman Jaalan Kimolan alueelle, jossa myös todettiin että suojavyöhykkeet olisivat tarpeellisia juuri Myllyoja sekä Pullonojan varsille, joissa on paljon viljelyalueita 5. Kuormitusselvityksessä tutkittujen ojien yhteenlaskettu fosforikuormitus oli tutkimusaikaan keskimäärin 1 kg/vrk. Talvella ojien kautta tuleva kuormitus on todennäköisesti pienempää, jolloin vuositasolla kuormitus voisi olla luokkaa 300 kg. Näiden tulosten perusteella ojista tuleva kuormitus olisi suurempaa kuin kuorijätteestä mahdollisesti tuleva kuormitus. Kuorijätekuormitustulokset ovatkin vain suuntaa antavia. VIITTEET 1 Raunio, J Jaalan kunnan Kimolanlahden vesikasvillisuuskartoitus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 54/2003, 4 s + liitteet. 2 Anttila-Huhtinen, M Jaalan Kimolanlahden (14.121) pohjaeläintutkimus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/2007, 7 s + liitteet. 3 Raunio, J Toimintaohjelma Kimolanlahden kunnostamiseksi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 4 Åkerberg, A Kimolan kanavan kuorijätekartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 3 + liitteet. 5 Pakkanen H Viljelyalueiden suojavyöhykeyleissuunnitelma, Kimolan alue, Jaala. ProAgria Kymenlaakso ry, 15 s + liitteet. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

17

18

19 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 3 1/2 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi K-aine kok.n Kok.P Klorof. Syvyys (m) oc mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 14,8 11, , ,2 4 12,5 10,6 99 1, ,5 10,2 10,4 93 < KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 8,3 89 1, ,8 4 18,2 8,4 89 < ,0 6,5 67 1, KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja al jk; levä 1; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 19,6 8,6 94 1, ,5 3,5 19,3 8,4 91 < ,4 6,4 68 1, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 19,2 9, , ,2 2,5 17,5 9, , ,9 9,1 94 6, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,7 7,5 80 9, ,6 7, ,5 18,3 6, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja al jk; levä 1; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20,5 8,0 89 5, ,2 7,5 83 5, ,5 19,5 5,8 63 7, KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, HH; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 18,9 10, , ,4 2 18,0 10, , ,5 16,2 9, , KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä, HH; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 19,1 8,9 96 7, ,0 8,7 94 8, ,5 18,30 6, KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja al jk; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 21,0 8,5 95 4, ,9 2 20,5 7,7 86 6, ,3 19,9 5,6 61 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

20 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 3 2/2 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi K-aine kok.n Kok.P Klorof. Syvyys (m) oc mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l KIMOLA / Kanava Kimolan kanava Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jmä al; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; Virt 0 l/s; lt 9 oc; 0,2 5,9 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

21 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 1/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 124 l/s; 0,2 17,4 5, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Virt 90,1 l/s; 0,2 14,6 5, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 48 l/s; 0,2 16,8 1, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 14:25; Näytt.ottaja al jk; Virt 60 l/s; 0,2 19,3 1, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Virt 202 l/s; 0,2 11,8 3, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 11:40; Näytt.ottaja jmä al; Virt 198 l/s; 0,2 7,4 7, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,0 l/s; 0,2 11,5 7, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 12:25; Näytt.ottaja al; Virt 8,6 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,6 l/s; 0,2 10,8 4, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 09:55; Näytt.ottaja al jk; Virt 2,9 l/s; 0,2 13, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Virt 17 l/s; 0,2 8,5 5, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 11:25; Näytt.ottaja jmä al; Virt 19,7 l/s; 0,2 7,2 9, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,2 l/s; 0,2 15,5 4, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

22 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 2/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Virt 0,5 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,2 l/s; 0,2 14,7 2, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:20; Näytt.ottaja al jk; Virt 2,8 l/s; 0,2 17,1 2, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Virt 13,4 l/s; 0,2 10,6 1, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:10; Näytt.ottaja jmä al; Virt 12,7 l/s; 0,2 6,5 3, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,9 l/s; 0,2 12,8 9, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Virt 5,1 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,5 l/s; 0,2 12, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 10:35; Näytt.ottaja al jk; Virt 1,2 l/s; 0,2 14, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Virt 9,1 l/s; 0,2 7, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 10:45; Näytt.ottaja jmä al; Virt 7,2 l/s; 0,2 6, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 2,1 l/s; 0,2 17,2 7, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 10:50; Näytt.ottaja al; Virt 0,5 l/s; 0,2 11, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

23 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 3/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,8 l/s; 0,2 12,2 8, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 12:05; Näytt.ottaja al jk; Virt 0,6 l/s; 0,2 13,6 2, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Virt 6,2 l/s; 0,2 8,5 6, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 09:40; Näytt.ottaja jmä al; Virt 5,8 l/s; 0,2 7, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 58 l/s; 0,2 16,9 7, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Virt 32 l/s; 0,2 12, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 22,6 l/s; 0,2 14,0 4, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:00; Näytt.ottaja al jk; Virt 53 l/s; 0,2 16,3 6, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä; Virt 276 l/s; 0,2 9,1 5, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Virt 177 l/s; 0,2 7,1 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

24 LIITE 5 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ojien tulokset 2007 Kiintoainepitoisuus mg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja6 Kokonaistyppipitoisuus µg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja6 Kokonaisfosforipitoisuus 350 µg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006

IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006 IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 86/27 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI Johanna Ritari POHJAELÄINTUTKIMUS Marja Anttila-Huhtinen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 231/2014 Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014 TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 247/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 1 TIIVISTELMÄ Tainionvirran kuormittajat aloittivat joen vedenlaatua

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-5680 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. NÄYTTEENOTTO... 1 3. TULOKSET... 3 3.1 Valkjärven vedenlaatu... 3 3.2 Kivenpuulammin vedenlaatu... 4 3.3 Levätilanne... 4 3.4 Ojavedet ja kuormitus... 5 3.5 Kuormituslähteiden

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 240/2014 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-14-7155 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 517 Pampalontie 11 8967 HATTU 8.1.15 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4 TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan ja Sysmän ympäristötoimet tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen 18 vähän tutkitun järven vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 Väliraportti nro 153-14-1463 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

HIRVIJÄRVEN RAVINNEKUORMITUS KUNNOSTAMISTOIMENPITEET

HIRVIJÄRVEN RAVINNEKUORMITUS KUNNOSTAMISTOIMENPITEET HIRVIJÄRVEN RAVINNEKUORMITUS JA KUNNOSTAMISTOIMENPITEE KUNNOSTAMISTOIMENPITEET Hirvijärven Suojeluyhdistys ry Hämeen ELY-keskus ELY Hanke numero 11803 Manner-Suomen Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 5.4.2012 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot