SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013

Transkriptio

1 SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri ja Janne Raunio

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO JA METELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Piilevätutkimus Laskentaperusteet 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Piilevätutkimus 11 VIITTEET 14 LIITTEET Liite 1. Saaransuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä havaintopisteet Liite 3. Saaransuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2013 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset Liite 5. Piilevätutkimuksen tulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Kouvolan kaupunki / ympäristöpalvelut Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Timo Laine Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Jouni Törrönen

3 JOHDANTO Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kankaanniemensoiden (Lakiasuo, Heposaarensuo ja Kähöjärvensuo) turvetuotannolle ympäristöluvan (nro 32/04/2) ja Saaransuon turvetuotannolle ympäristöluvan (nro 17/08/1). Päätöksissä luvan saajat velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistövaikutuksia. Ympäristöluvissa on myös annettu määräyksiä mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailu perustuvat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatimaan ( ) ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään ( ) Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseen tarkkailuohjelmaan (Mattila, Raunio & Mäntynen 2011). Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuoden 2013 osalta. Lisäksi raportoidaan biologisen piilevätutkimuksen tulokset. 2 TUTKIMUSALUE Turvetuotantoalueet sijaitsevat Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella Haapalan kylässä, noin 10 kilometriä kaakkoon Kaipiaisten taajamasta (Liite 1). Tuotantoalueiden kokonaispinta-ala on noin 137 ha, josta Vapo Oy:n Saaransuon tuotantoalueen osuus on 52 ha (tuotannossa vuonna ,6 ha) ja PJ-Turve Oy:n Kankaanniemensoiden (Lakiasuo, Kähöjärvensuo ja Heposaarensuo) 85 ha. Alueet ovat kokonaisuudessaan vanhaa metsäojitusaluetta. Vesiensuojelurakenteena tuotantoalueilla on ulkopuolisten vesien eristysojat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet sekä laskeutusaltaita. Lisäksi tuotantoalueilla on yhteinen noin 5,6 ha kokoinen pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet johdetaan Kankaanniemensoiden 33 ha aluetta (Heposaarensuo) lukuun ottamatta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Heposaarensuon alueen vedet johdetaan metsäojaa pitkin Summanjokeen. Kuormitustarkkailunäytteet haetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Suoalueet sijaitsevat Sanijärven yläpuolisen Summanjoen eteläpuolella ja tutkimusalue kuuluu Summanjoen yläosan (13.003) valuma-alueeseen. Tuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat Summanjokea pitkin Sanijärveen, joka on ensimmäinen tuotantoalueen alapuolinen järvivesistö. Sanijärvestä vedet kulkevat Enäjärveen ja edelleen Summanjokea pitkin Suomenlahteen. Tuotantoalueen vesistötarkkailua suoritetaan kahdella Summanjoen virtahavaintopisteellä, jotka sijaitsevat turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella, sekä yhdellä Sanijärvessä sijaitsevalla syvännepisteellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

4 3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Hellepäiviä havaittiin kesän aikana koko maassa tavanomaista enemmän (Ilmatieteenlaitos 2013). Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina toukokuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Kesäkuussa, lokakuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon lämpötila (ºC) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) ja sadesumma (mm) Kouvolan Anjalassa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Saaransuon ja Kankaanniemensoiden yhteiseen kuormitustarkkailuun liittyvät kuormitusja vesistötarkkailunäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Kuormitustarkkailun vesinäytteet haettiin pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näytepisteiltä (Taulukko 1 ja Liite 2). Vesistötarkkailunäytteet puolestaan otettiin Summanjoesta turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolelta sekä Sanijärvessä sijaitsevalta syvännepisteeltä. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat kuormitustarkkailupisteeltä H6. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

5 Taulukko 1. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden kuormitus- (H5 ja H6) ja vesistötarkkailun (V1-V3) havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H5 pintavalutuskentän yläpuoli H6 pintavalutuskentän alapuoli Vesistötarkkailu V1 Summanjoki, turvetuotantoalueiden yläpuoli V2 Summanjoki, turvetuotantoalueiden alapuoli V2virt Summanjoki, turvetuotantoalueuden alapuoli V3 Sanijärvi, syvänne KUORMITUSTARKKAILU Tuotantoalueilta tulevasta vedestä otettiin vesinäytteet kerran kuukaudessa vuonna Lisäksi kesäkuussa (11.6) Vapo Oy:n työntekijät ottivat rankkasateiden jälkeiset vesinäytteet. Kaikista näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 2). Näytteenoton yhteydessä pisteeltä H6 mitattiin myös virtaama. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueen ominaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteeltä H6 saatujen virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi ammoniumtyppi kokonaisfosfori rauta mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU Vesistötarkkailun virtahavaintopisteet sijaitsevat Summanjoessa turvetuotantoalueiden ylä- (V1) ja alapuolella (V2 ja V2virt). Turvetuotannon alapuolisen pisteen virtaamamittaus suoritetaan V2virt pisteellä. Järvihavaintopiste (V3) puolestaan sijaitsee Sanijärven syvännealueella (taulukko 1 ja liite 2). Syvännepisteeltä otetaan näytteet pintavedestä (1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

6 m) ja pohjanläheisestä vedestä (pohja-1 m). Lisäksi kokoomanäytteestä (0-2 m) määritetään klorofyllipitoisuus. Vesistötarkkailunäytteet haettiin virtahavaintopisteiltä 3 kertaa ja järvipisteeltä kerran (Taulukko 3 ja 4). Virtahavaintopisteiltä mitattiin virtaama näytteenoton yhteydessä. Keväällä pisteen V2 virtaamaa ei pystytty mittaamaan. Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph väri kiintoaine (GF/C) sähkönjohtokyky kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi ammoniumtyppi nitraatti-nitraatti typpi kokonaisfosfori fosfaattifosfori mg Pt/l mg/l ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l happikyllästys % happi rauta sameus* klorofylli a* mg/l µg/l FTU µg/l * vain järvihavaintopisteeltä 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

7 Taulukko 4. Sanijärvestä haetut näytteet näytesyvyyksittäin. Analyysi 1 m pohja-1 m 0-2 m lämpötila x x ph väri x x kiintoaine (GF/C) x x kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi nitraatti-nitraatti typpi x x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori (suodattamaton) x happikyllästys x x happi x x rauta x x sameus x klorofylli a * ainoastaan loppukesän (elo-syyskuu) näytteestä x 4.3 PIILEVÄTUTKIMUS Summanjoen yläosan ekologista tilaa tutkittiin piileviin perustuvan menetelmän avulla (menetelmästandardi EN 13946). Näytepisteitä oli kaksi (Kelkka/V1 ja Koskela/V2). Tuotantoalueen yläpuolista kuormittamatonta aluetta (V1) käytettiin vertailupisteenä. Piilevien näytteenotto suoritettiin syksyllä Kunnaltakin näytepisteeltä kerättiin yksi kokoomanäyte (vähintään viisi isoa kiveä). Piilevänäytteet kerättiin harjaamalla kivien näkyvissä olleet pinnat hammasharjalla. Kivet harjattiin muovivadissa, johon oli otettu jokivettä. Kivien pinnoilta irronnut aines sekoitettiin veteen ja siitä kaadettiin näytteet tuikepulloihin. Näytteet puhdistettiin laboratoriossa muusta orgaanisesta aineksesta happokäsittelyn ja sentrifugoinnin avulla. Esikäsitellyistä näytteistä tehtiin petaushartsin avulla kestopreparaatteja. Piilevien määrityksessä käytettiin apuna Krammerin ja Lange- Bertalotin ( ) määritysoppaita. Kustakin näytteestä määritettiin 400:n piilevävalvan eli solukuoren satunnaisotos. Näytepisteiden vedenlaadun arvioinnissa hyödynnettiin IPS-indeksiä (Coste & Ayphassorho 1991). IPS-indeksi ilmentää lähinnä orgaanista kuormitusta ja rehevyystasoa. IPS-indeksin on todettu soveltuvan hyvin jokien seurantoihin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa (mm. Kelly ym. 1995, Eloranta & Anderson 1998). Vedenlaadun arvioinnissa hyödynnettiin Kymijoen vesi ja ympäristö ry

8 Elorannan ja Soinisen (2002) ehdottamia raja-arvoja. Piileväindeksin ohella näytepisteiden tilanarvioinnissa hyödynnettiin lajien ekologisia jakaumia (Van Dam ym. 1994). Näiden jakaumien eli ns. spektrien avulla voidaan tutkia mm. saprobiaa, ravinteisuutta ja happipitoisuutta ilmentävien lajien suhteellisia runsauksia eri näytepisteillä. Indeksiarvot ja ekologiset jakaumat laskettiin Omnidia-ohjelman avulla (Lecointe ym. 1993). Molemmille näytepisteille laskettiin myös ekologista tilaa mittaavien indeksien (tyyppiominaiset taksonit ja PMA-indeksi) arvot. Laskenta suoritettiin Suomen ympäristökeskuksen tekemän laskentapohjan avulla (Suomen ympäristökeskuksen 2013). 4.4 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (Liite 4.) perusteella tuotantoalueille on laskettu pinta-alaan suhteutettu keskimääräinen ominaiskuormitus (g/ha/d) ja kokonaiskuormitus (kg/ha). Ominaiskuormituksen avulla on laskettu Saaransuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Alueelta on saatavilla myös virtaaman vuorokausikeskiarvoja, joita on käytetty kuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmissa näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja pitoisuuksia, jotka ovat typelle 500 µg/l, fosforille 20 µg/l ja kiintoaineelle 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Edellisinä vuosina kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 2 mg/l, minkä tuleekin ottaa huomioon verrattaessa eri vuosien nettopäästöjä. Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina (Taulukko 5). Taulukossa mainituilla keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Kouvolan (Anjala) havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

9 havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2013 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja syksy alkaen. Vuoden päättyessä lämpötila ei ollut vakiintunut alle 0 asteen eikä talvi ollut vielä alkanut. Taulukko 5. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika talvi kevät Ajankohdan määritelmä alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Raportoinnissa on hyödynnetty tuottajan toimittamaa käyttöpäiväkirjan tiivistelmää. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden tuotantoalueiden jälkeiseltä tarkkailupisteeltä (H5) haettujen näytteiden perusteella tuotantoalueelta purkautuva vesi oli hyvin kiintoainepitoista ja fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Kemiallinen hapenkulutus sekä typpi- ja rautapitoisuus olivat humuspitoisten vesien tasolla. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön purkautuva vesi oli hapanta sekä fosforipitoisuudeltaan rehevää. Vesi oli vain lievästi kiintoainepitoista, mutta selvästi hapanta. Pintavalutuskentältä poistuvan veden keskimääräinen näytteenottojen aikainen virtaama oli 47 l/s. Vuorokausikeskiarvojen perusteella laskettu virtaaman vuosikeskiarvo oli 35 l/s. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuodesta etenkin tuotantoalueilta tulevan veden osalta. Pintavalutuskentältä lähtevän veden virtaama oli hieman edellisvuotta suurempi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

10 Taulukko 5. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden tuotantoalueen kuormitustarkkailupisteiltä otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia sekä näytteenottojen yhteydessä mitattujen virtaamien keskiarvo vuonna keskiarvo Kiint GF/C ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Fe spek Virt 2013 mg/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l l/s H5 42 6, H6 8 5, Pintavalutuskentän puhdistusteho oli positiivinen kiintoaineen, ammoniumtypen ja raudan osalta sekä vuositasolla että touko-syyskuun ajanjaksolla tarkasteltuna (Taulukko 6). Paras puhdistusteho saavutettiin kiintoaineen ja ammoniumtypen osalta ja heikoin kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Puhdistusteho oli etenkin fosforin, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta varsin huono sulanmaan aikaan. Sekä vuositasolla että touko-syyskuun ajanjaksolla tarkasteltuna pintavalutuskentän puhdistusteho oli selvästi edellisvuotta heikompi. Tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskentän puhdistustehon tulisi olla parempi etenkin kemiallisen hapenkulutuksen sekä typen ja fosforin osalta. Taulukko 6. Saaransuon ja Kankaanniemensoiden pintavalutuskentän retentioprosentit (%) vuonna Positiivinen arvo tarkoittaa, että tulevan veden ainepitoisuus on ollut lähtevää suurempi ja negatiivinen kertoo ainepitoisuuden kasvaneen pintavalutuksen aikana. Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Fe % % % % % % ka. touko-syys ka Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

11 Vuonna 2013 Saaransuon tuotantoalueen vuotuiseksi kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 4560 kg kiintoainetta, 966 kg typpeä ja 46 kg fosforia (Taulukko 7 ja Liite 3). Kuormitus oli hieman pienempi kuin edellisvuonna, jolloin vastaavat arvot olivat 6622 kg kiintoainetta, 1201 kg typpeä ja 69 kg fosforia. Tuotantoalueen päivittäinen bruttokokonaiskuormitus (Taulukko 8) oli myös edellisvuotta pienempi. Se vastasi tuotantoaikana 189 hajaasutusalueen asukkaan puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta ja 57 asukkaan fosforikuormitusta (Taulukko 8 ja Liite 3), kun edellisvuonna vastaavat arvot olivat 223 ja 120. Tuotantoalueen kuormitus oli kiintoaineen ja typen osalta prosentuaalisesti suurin syksyllä ja fosforin osalta puolestaan kesällä (Taulukko 9). Taulukko 7. Saaransuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä tuotantoaikana tuotantoajan ulkopuolella Taulukko 8. Saaransuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokuormitus (g/d) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantoaikana tuotantoajan ulkopuolella Kymijoen vesi ja ympäristö ry

12 Taulukko 9. Saaransuon tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo VESISTÖTARKKAILU Summanjoen vedenlaatuun vaikuttavat mm. valuma-alueen ominaisuudet sekä metsien ja soiden perusojitus. Joen vedenlaadussa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Summanjoen yläosan vesi on ollut hapanta, erittäin ruskeaa sekä humuspitoista. Fosforipitoisuuden perusteella jokivesi on ollut rehevää. Summanjoen vesi oli vuonna 2013 laadultaan hyvin samanlaista sekä tuotantoalueen ylä- että alapuolella (Taulukko 10). Vesi oli vain lievästi kiintoainepitoista ja hapanta. Fosforipitoisuus oli lievästi rehevän veden tasolla. Kemiallinen hapenkulutus, väriarvo sekä typpi- ja rautapitoisuus osoittivat veden olevan humuspitoista. Tuotantoalueelta purkautuvan veden (H6) ainepitoisuudet ovat selvästi Summanjoen veden pitoisuuksia korkeampi (Taulukko 5). Summanjoen vesi oli laadultaan vuonna 2013 hyvin samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Vain väriarvo, kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus olivat hieman laskeneet edellisvuodesta. Myös pidemmän ajan keskimääräistä vedenlaatua tarkasteltaessa tilanne oli samanlainen. Taulukko 10. Summanjoenjoen vesistötarkkailupisteiltä (V1 ja V2) otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2013 sekä vuosina V1 K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l ka ,7 6, ka ,0 5,5 6, V2/V2 virt ka ,7 6,6 6, ka ,0 5,3 6, Sanijärven valuma-alueella sijaitsee useita suoalueita ja jokien kuljettaman humuspitoisen veden vaikutus näkyy myös Sanijärven vedessä, joka oli laadultaan hyvin samalla tasolla kuin Summajoen vesi (Taulukko 10 ja 11). Sanijärven veden korkea väriarvo, kemiallinen hapenkulutus sekä rauta- ja typpipitoisuudet kuvaavat hyvin runsasta humuspitoisuutta. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

13 Sanijärven vesi on myös rehevää ja hapanta. Näkösyvyys vaihtelee pääsääntöisesti yhden metrin molemmin puolin. Keväällä 2013 Sanijärven vesi oli lievästi rehevää ja hapanta (Taulukko 11). Vesi oli erittäin ruskeaa ja selvästi humuspitoista. Näkösyvyys oli vain 0,6 m ja vesi oli lievästi sameaa. Alusvedessä oli havaittavissa lievää hapenpuutetta. Loppukesällä alusvesi oli lähes hapeton ja rautapitoisuus oli alusvedessä hyvin korkea. Loppukesällä leväkukinta oli erittäin voimakasta ja klorofyllipitoisuus olikin selvästi tavanomaista korkeampi pintavedessä. Sanijärven vesi oli korkeaa klorofyllipitoisuutta lukuun ottamatta hyvin samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Järvivedessä tapahtuu luontaista vaihtelua sekä vuosien että vuodenaikojen välillä muun muassa sääolojen vaihteluista johtuen. Taulukko 11. Sanijärven vesistötarkkailupisteeltä otettujen vesinäytteiden keskimääräisiä ainepitoisuuksia vuonna 2013 sekä vuosina Happi Sameus K-aine ph Väri COD Mn kok.n kok.p Fe Klorof. Näk.syv. % FTU mg/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l m pinta (1 m) kevät ,6 1,9 6, ,6 syksy ,2 5,5 6, ,0 ka. syksy ,8 3,7 6, ,9 pohja (3 m) kevät , syksy , ka. syksy , Vesienhoidon järjestämisprosessiin liittyvässä järvityypittelyssä Sanijärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. Sanijärvestä saatuja tarkkailutuloksia verrattiin myös yleiseen vedenlaatuluokitukseen (Suomen ympäristökeskus 2013 b). Luokittelussa huomioidaan mm. päällysveden happikyllästysprosentti, rehevyydestä kertova klorofylli a- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä humuspitoisuutta kuvaava väriluku ja näkösyvyys. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Sanijärven vedenlaatu sijoittuu keskimäärin luokkaan tyydyttävä. 5.3 PIILEVÄTUTKIMUS Koskelan ja Kelkan näytepisteiltä tavattiin melko runsaasti eri piilevälajeja. Näytepistekohtaisesti lajimäärät olivat 50 (Kelkka) ja 44 (Koskela) (Liite 5). Yleisimpiä lajeja olivat mm. Achnanthes minutissima, Fragilaria capucina, Gomphonema parvulum, Surirella brebissonii ja Tabellaria flocculosa. IPS-piileväindeksin perusteella molemmat näytepisteet luokittuivat vedenlaadultaan hyvään tilaan (Kuva 2). Kymijoen vesi ja ympäristö ry

14 17, ,5 IPS-indeksi 16 15, ,5 14 V1 V2 Kuva 2. Näytepisteiden V1 ja V2 vedenlaatu IPS-indeksin perusteella arvioituna. Katkoviivoin on osoitettu vedenlaatuluokkien erinomainen/hyvä (sininen) ja hyvä/tyydyttävä (vihreä) raja-arvot. Piilevälajien ekologinen jakauma osoitti, että suhteellisesti runsaslukuisin piileväryhmä oli molemmilla näytepisteillä rehevyyden suhteen ns. indifferentit eli jokapaikan lajit, joiden runsauteen rehevyystasolla ei ole juurikaan vaikutusta (Kuva 3). Varsinaisista rehevyyden ilmentäjälajeista ja lajiryhmistä runsaslukuisimman muodostivat mesotrofian eli keskirehevän vedenlaadun ilmentäjälajit. Tämän ohella melko runsaslukuisia olivat myös rehevän ja karun vedenlaadun ilmentäjälajit. 100 % Oligotrofia Oligo-mesotrofia Mesotrofia Meso-eutrofia 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % V1 V2 Kuva 3. Näytepisteiden V1-V2 piilevälajien jakautuminen eri rehevyystasoa ilmentäviin ryhmiin. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

15 V1 V2 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 V1 V2 Kuva 4. Näytepisteiden ekologisen tilan luokittelu tyyppiominaisten taksonien (ylempi kuva) ja PMAindeksin (alempi kuva) avulla. Indeksien perusteella molemmat näytepisteet olivat erinomaisessa tilassa. Luokkien erinomainen/hyvä raja-arvot on esitetty sinisellä poikkiviivalla. Ekologisen tilan arviointiin käytetyt indeksit osoittivat, että Summanjoen yläosa oli luokiteltavissa sekä tuotantoalueen ylä- että alapuoliselta osalta erinomaiseen tilaan (kuva 4). yhteenvetona vuoden 2013 piilevätutkimuksista voidaan todeta, että turvetuotannolla ei näyttänyt olevan vaikutuksia Summanjoen yläosan vedenlaatuun ja ekologiseen tilaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

16 VIITTEET Coste, M. & Ayphassorho, H Etude de la qualité des eaux du Bassin Artois-Picardie á l aide des communautés de diatomées benthiques (Application des indices diatomiques). Rapport Cemagref. Bordeaux Agence de l Eau Artois-Picardie, Douai, 227 s. Eloranta, P. & Anderson, K. 1998: Diatom indices in water quality monitoring of some South-Finnish rivers. Verh. Internat. Verein. Limnol. 26: Eloranta, P. & Soininen, J Ecological status of some Finnish rivers evaluated using benthic diatom communities. J. Appl. Phycol. 14: 1-7. Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Kelly, M. G., Penny, C. J. & Whitton, B. A Comparative performance of benthic diatom indices used to assess river water quality. Hydrobiologia 302: Krammer, K. & Lange-Bertalot, K Bacillariophyceae. Süβwasserflora von Mitteleuropa, 2 (1-4). Fischer, Stuttgart, Germany. Lecointe, C., Coste, M. & Prygiel, J Omnidia : Software for taxonomy, calculation of diatom indices and inventories management. Hydrobiologia 269/270: Mattila J. Raunio J. ja Mäntynen H Saaransuon ja Kankaanniemensoiden turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma, 10 s. Pöyry Oyj Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Suomen ympäristökeskus Biologisten muuttujien laskentapohjat. > Vesi ja meri > Pintavesien tila > Pintavesien tilan seuranta > Biologisten seurantamenetelmien ohjeet > Biologisten muuttujien laskentapohjat. Laskentapohjan versio 1/ Suomen ympäristökeskus 2013 b. Pintavesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. > Kartat ja tilastot > Vesien tila > pdf Van Dam, H., Mertens, A. & Sinkeldam, J A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands. Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28: Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

17 LIITE 1 SAARANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Saaransuo Ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto, ympäristölupa Dnro ISY-2006-Y-160 ( ). Tuottaja Vapo oy Suon sijainti Kouvola, Haapalan kylä Vesistöalue Summanjoen yläosan (13.003) ja Summanjoen keskiosan (13.002) alue Vesien poistuminen tuotantoalueelta laskuoja-summajoki-sanijärvi Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Kouvola Purkuvesistön yleisluonne / siihen kohdistuva muu kuormitus Summanjoen vesi on tarkkailualueella erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Fosforipitoisuuksiltaan vesi on rehevää. Tuotannossa alun perin 52 ha Tuotannossa vuonna ,6 ha Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2011/2012 Tuotantomenetelmä Jyrsinturvemenetelmä Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eristysojat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet, laskeutusaltaita sekä pintavalutuskenttä. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 1krt/kk paitsi kahtena ensimmäisenä ja viimeisenä vuotena 2krt/kk Kuormitustarkkailun havaintopisteet H5/ pintavalutuskenttä, yläpuoli (tunnus / sijainti / koordinaatit) H6/ pintavalutuskenttä, alapuoli Virtaamamittaus Näytteenoton yhteydessä Vesistötarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa tuotantokauden aikana (kesäkuu ja elo-syyskuu) Vesistötarkkailun havaintopisteet V1/ Summanjoki (V), tuotantoalueen yläpuoli/ V2virt / Summajoki (V), tuotantoalueen alapuoli, vain virtaama (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2/ Summanjoki (V), tuotantoalueen alapuoli/ V=virtahavaintopaikka, J=järvihavaintopaikka V3/ Sanijärvi (J), syvänne/ Virtaamamittaus Näytteenoton yhteydessä V2virt

18 LIITE 2

19 LIITE 3 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo , , ,6 34 talvikeskiarvo , , ,4 26 kevätkeskiarvo , , ,9 112 kesäkeskiarvo , , ,2 12 syyskeskiarvo , , ,9 51 tuotantoaikana , , ,2 12 tuotantoajan ulkopuolella , , ,8 45 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantoaikana tuotantoajan ulkopuolella VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,6 0, ,3 0,7 21,2 5 0,2 talvikeskiarvo ,8 0,2 9 3,3 0,1 5,9 1,5 0,1 kevätkeskiarvo ,4 0,2 1 2,0 0,1 5,4 1,4 0,1 kesäkeskiarvo ,9 0,3 6 2,2 0,3 2,8 0,7 0,0 syyskeskiarvo ,8 0,3 53 6,6 0,2 8,8 2,2 0,1 tuotantoaikana ,8 0,3 6 2,1 0,3 2,7 0,7 0,0 tuotantoajan ulkopuolella ,8 0, ,1 0,4 18,6 4,6 0,2 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,0 talvella ,1 keväällä ,8 kesällä ,4 syksyllä ,6 tuotantoaikana ,4 tuotantoajan ulkopuolella ,7

20 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; ,0 31, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 82,4 l/s; ,9 27, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. -2,5 C-ast; 0.1 5,5 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. -2,5 C-ast; Virt 30,98 l/s; 0.1 2,3 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:45; Näytt.ottaja AL,JMÄ; Ilm.lt. -6 C-ast; 0.1 7,0 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:20; Näytt.ottaja AL,JMÄ; Ilm.lt. -6 C-ast; Virt 17,82 l/s; 0.1 1,5 5, TURLAK / V3 Sanijärvi, syvänne Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 27 cm; Jää 40 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja AL,JMÄ; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 11,6 80 3,6 1,9 6, ,3 7,6 54 1, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -3 C-ast; , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

21 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:10; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. -3 C-ast; Virt 28,16 l/s; 0.1 2,2 5, TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 11:30; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 0 C-ast; 0.5-0,1 11, ,1 6, TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 12:40; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 3 C-ast; 0.5-0,1 11,6 79 8,1 6,9 6, TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 12:50; Näytt.ottaja MK; Ei näytteitä! TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:30; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 16 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:15; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 39 l/s; 0.1 2,9 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä,TP; Ilm.lt. 26 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 25 C-ast; Virt 8,4 l/s; , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

22 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 26 C-ast; , ,9 5,2 6, TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 27 C-ast; ,6 8,2 86 5,7 5,2 6, TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, TP; Virt 468 l/s; 0, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 22 l/s; 0.1 4,8 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 26 C-ast; 0.1 7,3 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 26 C-ast; Virt 7 l/s; 0.1 3,2 5, TURLAK / V1 Summanjoki, yp, 091 Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 24 C-ast; ,7 8,3 83 3,2 7,9 6,8 60 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

23 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / V2 Summanjoki, ap Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 24 C-ast; ,7 8,0 82 3,4 7,6 6,8 70 8, TURLAK / V2virt Tarkkailupisteen V2 virtaamamittaus Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä; Virt 100,2 l/s; 0, TURLAK / V3 Sanijärvi, syvänne Kok.syv. 4,3 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,5 6,4 74 3,2 5,5 6, <5 < ,3 <0,5 5 7, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 14 C-ast; 0.1 7,8 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 4,6 l/s; 0.1 3,4 5, TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 0.1 7,2 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 15,29 l/s; 0.1 4,2 6, TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 10 C-ast; , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

24 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kankaanniemensuot ja Saaransuo, PJ-Turve & Vapo (TURLAK) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 144,5 l/s; , TURLAK / H5 Saaransuon pintavalutuskenttä, yläpuoli Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -6 C-ast; , TURLAK / H6 Saaransuon pintavalutuskenttä, alapuoli Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -6 C-ast; Virt 48,06 l/s; 0.1 3,2 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

25 LIITE 5

26 LIITE 5

27 LIITE 5

28 LIITE 5